PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7134/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Jutussa ei ollut asiavirhettä. 

Vapauttava 7133/SL/19
Itä-Savo

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7124/SL/19
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto, ihmisarvon kunnioittaminen

Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut  seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. 

Langettava 7121/YLE/19
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen televisiouutisissa oli olennainen asiavirhe, jota Yle ei korjannut saatuaan virheestä tiedon palautelomakkeen kautta.

Langettava 7120/YLE/19
Yle

Uhrin hienotunteinen kohtelu, ihmisarvon kunnioittaminen, journalistinen päätösvalta

Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa henkirikosta käsittelevän videon. Käsittelytapa loukkasi rikoksen uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt uhrin hienotunteisen kohtelun vaatimuksia.

Vapauttava 7112, 7118/SL/19
Maaseudun Tulevaisuus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7100/SL/19
Aamulehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, joka käsitteli kouluväkivaltatapausta. Jutussa esiintynyt terveydenhoitaja saattoi olla paikkakunnallaan tunnistettavissa. Häneen kohdistunut julkisuus ei kuitenkaan ollut niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Vapauttava 7093/SL/19
Satakunnan Kansa

tietojen tarkistaminen, yksityisyyden suoja, uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi urheiluseuran junioritoiminnan ongelmia käsittelevän jutun. Jutussa kerrottiin alaikäisen joutuneen pahoinpitelyn kohteeksi, mutta tapauksesta kerrottiin niin vähän, ettei julkaiseminen laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tunsivat tapauksen entuudestaan. Tiedot oli tarkistettu riittävän hyvin.

Langettava 7092/R/19
Järviradio

Ihmisarvon kunnioittaminen

Radiokanava soitti kappaleen, joka ei yksinään olisi ollut etnistä alkuperää halventava. Juontajan lukemat saatesanat tekivät kokonaisuudesta ihmisarvoa loukkaavan. Äänestyspäätös 11–1.

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7088/SL/19
Savon Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen, tosiasiat ja mielipiteet, nimi rikosuutisissa, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, joka käsitteli erimielisyyksiä Kuopion tennispiireissä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, ja seuran puheenjohtajaan kohdistuvista rikosepäilyistä oli perusteltua kertoa.

Vapauttava 7087/YLE/19
Yle

totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen

Ylen MOT esitti tv-ohjelman ja julkaisi verkkosivuillaan jutun, jotka käsittelivät terrorismin rahoitusta. Jutuissa keskeisenä esimerkkinä haastateltiin terrorismisyytteistä vapautettua henkilöä. Haastateltava sai tietää lausumiensa asiayhteyden riittävästi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 6–6, äänestyspäätöksen ollessa tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Vapauttava 7085/SJL/19
Journalisti

Oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan päätoimittajansa kommentin, joka kritisoi käräjäoikeudessa käsiteltävää kunnianloukkaussyytettä. Jutussa ei pyritty asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ennakoimaan syyllisyyttä.

Vapauttava 7074/SL/19
Iltalehti

Oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan toimittajansa kommentin, joka kritisoi käräjäoikeudessa käsiteltävää kunnianloukkaussyytettä. Jutussa ei pyritty asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ennakoimaan syyllisyyttä.

Langettava 7072/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen. Kirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan oikaisupyynnön. Äänestyspäätös 9–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7071/MTV/19
MTV

Olennainen asiavirhe

MTV käsitteli verkkosivuillaan, televisio-ohjelmassa ja tv-uutisten tekstinauhassa rikoksen selvittämistä dna-tutkimuksen avulla. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, koska varsinaisista jutuista kävi riittävästi ilmi, ettei murhaajan henkilöllisyydestä ole täyttä varmuutta. Äänestyspäätös 8–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7064/PL/19
Lieksan Lehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, olennainen asiavirhe

Paikallislehti julkaisi jutun, jossa koiranomistaja arvioi kotkan vieneen koiran pihasta. Juttu perustui rajallisiin tietoihin, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lehti täydensi uutisointiaan jatkojutuilla. 

Vapauttava 7053/PL/19
Loviisan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi kantelijan Facebook-kommentin. Kantelijan henkilöllisyyden kertominen sen yhteydessä oli tarpeetonta, mutta kommentissa ei ollut mitään yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja.

Langettava 7047/SL/19
HS Metro

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi printtiversionsa tekstiviestipalstalla lukijakommentin, joka sisälsi pakolaisiin kohdistuvan tappokehotuksen. Kommentti loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7046/SL/19
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi jutun, jossa käsiteltiin kriittisesti kaivosyhtiön toimintaa. Yhtiötä kuultiin jutussa riittävästi. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei olisi oikaissut.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 7024/SL/18

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 10.4.2019

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kaksi juttua, joiden mukaan ylikomisario ja oikeustieteen professori olivat eri mieltä siitä, voiko autoilijaa sakottaa, jos hän ei havaitse nopeusrajoitusta lumen vuoksi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Kantelu 27.12.2018

Kantelu kohdistuu kahteen Iltalehden verkkosivuillaan julkaisemaan juttuun: 

 1. Iltalehden verkkosivuillaan 11.12.2018 kello 11:31 julkaisemaan juttuun ”Rikosprofessorilta täystyrmäys poliisipomon väitteille: ’Autoilija ei ole vastuussa lumen peittämästä liikennemerkistä’”. 
 https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/c1cd097f-73a8-42ae-8311-3433b20be048  

   2. Iltalehden verkkosivuillaan 11.12.2018 kello 15:21 julkaisemaan juttuun ”Poliisipomo inttää vastaan lumen peittämistä liikennemerkeistä: ’Kuljettajalla selonottovelvollisuus’”  
 https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/9a61c40e-5a54-4b0f-be6a-cf706de0dce8 
 
Kantelija on jutuissa mainittu ”poliisipomo”. Kantelun mukaan jutun kirjoittanut toimittaja on harhauttanut jutussa oikeustieteen professoria ja näin saanut asetettua uutisoinnissa professorin ja ylikomisarion virheellisesti toisiaan vastaan. Uutisessa on kirjoitettu, että kantelija olisi lausunut "vastaväitteitä" professorin lausunnoille. Tämä ei kantelun mukaan pidä paikkansa. 
 
Kantelun mukaan lausunto on virheellinen, koska toimittajan antamat pohjatiedot olivat virheelliset. Kantelijan mukaan asian on vahvistanut kantelijalle professori suullisesti ja tekstiviestillä. 
Kantelijan mukaan hän ei ole näin lausunut tai kirjoittanut väitettä missään yhteydessä, vaan väite on toimittajan keksimä.  Kantelijan mukaan hän ei ole keskustellut tai ollut missään yhteydessä toimittajan kanssa tähän uutiseen liittyen ennen uutisen julkaisua. Kantelijan mukaan toimittaja viittaa ilmeisesti Twitter-viestiin, jossa hän nimenomaan korostaa olevansa samaa mieltä kuin professori.
 
Kantelijan mukaan häntä ei ole haastateltu kumpaankaan uutiseen vaan ensimmäinen juttu perustuu vajaa vuosi sitten tehtyyn Ilta-Sanomien haastatteluun. Kantelijan mukaan tämän jälkeen Poliisihallitus on linjannut asioita koskien lumisia liikennemerkkejä. Toimittaja ei ole kantelijan mukaan tarkastanut Journalistin ohjeiden mukaisesti lausunnon paikkaansa pitävyyttä. Kantelija on pyytänyt lehteä oikaisemaan juttuaan ja on toimittanut neuvostolle oikaisusta käydyn kirjeenvaihdon. Lehti ei ole tehnyt oikaisua. 


Päätoimittajan vastaus 11.3.2019

Iltalehden vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan kantelu liittyy useamman tiedotusvälineen joulukuussa käsittelemään teemaan, lumen peittämiin nopeusrajoitusmerkkeihin. Päätoimittajan mukaan uutisoinnin sysäyksenä oli Ilta-Sanomien 8. joulukuuta 2018 julkaisema uutinen siitä, että poliisi oli ratsannut ja sakottanut autoilijoita välittömästi lumen peittämän nopeusrajoitusmerkin jälkeen. Päätoimittajan mukaan kantelija oli aiemmin Ilta-Sanomille kertonut, että selvitysvelvollisuus nopeusrajoituksesta on autoilijalla, ja tämä kanta esiintyi Ilta-Sanomien jutussa: ”Olipa kyseessä nopeusrajoitusmerkki tai mikä tahansa liikennemerkki ja peittyipä se lumen tai minkä tahansa syyn takia, vastuu on aina kuljettajalla.”

Päätoimittajan mukaan Iltalehden ensimmäinen uutinen aiheesta julkaistiin 11. joulukuuta. Se perustui Liikkuvan Poliisin perinneyhdistyksen Iltalehdelle lähettämään tiedotteeseen, jonka laatijana ja yhtenä allekirjoittajana oli Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori. Päätoimittajan mukaan tiedotteessa otetaan päinvastainen kanta asiaan, ja siinä todetaan, että toisin kuin kantelija esittää, autoilija ei ole vastuussa lumen peittämistä merkeistä. Tähän uutiseen ei haastateltu kyseistä professoria eikä kantelijaa.

Päätoimittajan mukaan samana päivänä, muutama tunti myöhemmin, Verkkouutiset julkaisi oman uutisen, jossa ”Poliisi tyrmää professorin”. Päätoimittajan mukaan uutinen perustuu kantelijan tviittiin, jossa kantelija ilmaisee uudestaan oman, päinvastaisen kantansa Tolvasen ja perinneyhdistyksen näkemykseen.

Päätoimittajan mukaan tämän jutun jälkeen Iltalehti tavoitti rikos- ja prosessioikeuden professorin kysyäkseen hänen näkemystään Verkkouutisten jutusta. Hän toisti Iltalehdelle oman näkemyksensä ja kertoi pitävänsä perinneyhdistyksen tiedotteessa ilmaistusta kannastaan kiinni.

Päätoimittajan mukaan iltapäivällä 11. joulukuuta IL julkaisi uuden uutisen, joka on myös tämän kantelun kohteena. Päätoimittajan mukaan siinä kantelija toteaa, että autoilija on vastuussa lumen peittämien liikennemerkkien merkintöjen selvittämisestä. Uutinen perustui niin ikään kantelijan tviittiin, joka on myös jutun kuvituksena. Siinä todetaan, että ”kuljettajalla on selonottovelvollisuus voimassaolevista liikennesäännöistä tieliikennelain 3 mukaan”.

Päätoimittajan mukaan seuraavana päivänä 12. joulukuuta IL julkaisi uutisen ”Poliisihallitus pani pisteen väännölle lumisista liikennemerkeistä: Autoilijan ei tarvitse lähteä putsaamaan merkkejä”. Jutussa Poliisihallituksen poliisitarkastaja toppuuttelee asiasta julkisuudessa käytyä keskustelua.
Päätoimittajan mukaan 13. joulukuuta kantelija tviittasi laatimansa ja rikos- ja prosessioikeuden professorin hyväksymän yhteistiedotteen, jossa ”viime aikojen uutisointia vastakkainasettelusta” pidetään vääränlaisena. Tiedotteessa kerrottiin, että kantelija ja professori ovat löytäneet asiassa yhteisen näkemyksen. Päätoimittaja toteaa, että tämä tiedote ei kuitenkaan ottanut kantaa Iltalehden uutisoinnin ydinkysymykseen eli tienkäyttäjän selonottovelvollisuuteen. Päätoimittajan mukaan Iltalehti julkaisi jutun tästä tiedotteesta samana päivänä.

Edellä esiteltyjen juttujen julkaisun jälkeen kantelija otti päätoimittajan mukaan yhteyttä Iltalehden vastaavaan päätoimittajaan. Puhelinkeskustelussa hän esitti kantelunkin sisältämän väitteen siitä, että toimittaja olisi harhauttanut rikos- ja prosessioikeuden professoria. Päätoimittajan mukaan kantelija vaati juttuun muotoilua professorin harhauttamisesta, ja kehotti Iltalehteä tarkistamaan haastattelun nauhalta.

Päätoimittaja kertoo pyytäneensä kantelijaa täsmentämään jutun asiavirheet mahdollisen oikaisutarpeen arvioinniksi ja lähettämään ne sähköpostilla. Päätoimittaja myös totesi kantelijalle, että väite professorin harhauttamisesta haastattelussa on olennaisesti toista henkilöä koskeva väite, jonka arviointi kuuluu ensisijaisesti hänelle itselleen. Väite toimittajan toiminnasta ei ollut päätoimittajan näkökulmasta sellaisenaan oikaisupyyntö, jota lehti olisi journalistin ohjeiden näkökulmasta voinut arvioida.

Päätoimittajan mukaan kantelija ei tämän keskustelun jälkeen toimittanut Iltalehdelle lisätäsmennyksiä oikaisupyyntöönsä vaan pyyntö jutun muokkauksesta jäi väitteeseen professorin harhauttamisesta.
Iltalehdellä on toimittajan ja professorin 11. joulukuuta käymä puhelinhaastattelu nauhoitettuna. Tässä haastattelussa toimittaja kysyy häneltä kommenttia yllä mainittuun Verkkouutisten juttuun ja kantelijan kantaan. Väitteelle, että toimittaja olisi tahallisesti johtanut professoria harhaan, ei ole löytynyt perusteita. Professori ei myöskään esittänyt Iltalehdelle mitään vaatimuksia. Päätoimittajan mukaan Iltalehti ei tämän perusteella oikaissut juttua. Kantelija ei toimittanut osaltaan myöskään vastinepyyntöä toimitukselle.

Päätoimittaja huomauttaa myös, että vaikka kyseessä ei ollutkaan virallinen vastine, lehti julkaisi kantelijan ja professorin yhteisen tiedotteen uutisena heti sen ilmestyttyä 13. joulukuuta. 
Päätoimittajan mukaan kantelija ei missään vaiheessa uutisointia esittänyt, että hänen kantansa kuljettajan selonottovelvollisuuteen olisi jollain tapaa muuttunut. Hän ei myöskään esittänyt tällaista väitettä oikaisupyynnön yhteydessä tai pyytänyt korjaamaan sitä. Päätoimittajan mukaan päinvastoin, hän toisti uutisoinnin aikana sosiaalisessa mediassa kantansa.

Tästä alkuperäisen lausunnon tarkastamatta jättämisestä ei siten voinut syntyä Iltalehdelle Journalistin ohjeiden tarkoittamaa asiavirhettä eikä korjattavaa. Poliisin kaltaisen toimijan kohdalla Twitterissä esitettävä julkinen kannanotto on myös voitava tulkita hänen näkemyksekseen ilman erillistä, uutta varmistusta. Kantelija on itse aktiivinen keskustelija sosiaalisessa mediassa.
Päätoimittajan mukaan kantelun tultua toimituksen tietoon toimitus oli yhteydessä jutuissa esiintyneeseen professoriin. Hän vastasi sähköpostitse Iltalehdelle, ettei koe tulleensa harhautetuksi eikä hänellä ole huomauttamista minkään tiedotusvälineen uutisointiin asiassa.

Ratkaisu
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
 
JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan kaksi juttua, joiden mukaan oikeustieteen professori ja ylikomisario olivat eri mieltä siitä, voiko autoilijaa sakottaa, jos hän ei havaitse nopeusrajoitusta, koska liikennemerkki on lumen peitossa. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehdellä oli perusteet tulkita ylikomisarion aiemmin julkisuudessa esittämiä kommentteja siten, että hän oli asiasta eri mieltä kuin professori. Lehdellä ei ollut syytä tarkistaa ylikomisarion näkemyksiä, koska kyseessä olivat poliisiviranomaisen julkisuudessa esittämät lausunnot, joihin Iltalehti saattoi luottaa ilman erillistä varmistamista. Ylikomisario ja professori saattoivat puhua aiheesta eri näkökulmista, mutta lehti oli jatkanut asian käsittelyä ja julkaissut jutun poliisin ja professorin yhdessä laatimasta kannanotosta. Neuvosto toteaa, että Iltalehden jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Pentti Mäkinen, Tapio Nykänen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung, Aija Pirinen ja Nina Stenros.
 

Tämä päätös on avattu 1742 kertaa