7005/SL/18

Langettava

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtilehdessään jutun sekä printtilehden kannessa uutisnoston, jotka perustuivat selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lähde olisi pitänyt mainita verkkojutun otsikossa sekä printtilehdessä kannessa ja jutun alussa.

Kantelu 7.12.2018

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 29.11.2018 julkaisemaan juttuun ”Anna Abreun kimppuun hyökättiin – tilanteessa useampi henkilö” sekä jutun seuraavan päivän printtilehdessä julkaistuun versioon ”Anna Abreun kimppuun hyökättiin” ja lehden etusivun uutisnostoon ”Risteily – Mies hyökkäsi Anna Abreun kimppuun”.

https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/4cd2c34e-a81a-4260-a3d4-c1ba560ce0c5

Kantelijoina ovat Seiska ja lehden vastaava päätoimittaja. Kantelun mukaan Iltalehti rikkoi Journalistin ohjeiden kohtaa 7, koska sen julkaisema juttu perustui täysin Seiskan printtiversiossaan ja verkkolehdessään 29.11.2018 ennen Iltalehteä julkaisemiin tietoihin. Iltalehti on maininnut printtilehdessään Seiskan lähteenä ainoastaan jutun leipätekstin lopussa eikä lainkaan jutun otsikossa tai ingressissä eikä lehden kannessa. Seiskan otettua yhteyttä Iltalehteen lehti lisäsi verkkojuttuunsa tarkennuksen, jonka mukaan Abreun keikan jälkeen eskaloituneesta tilanteesta uutisoi Seiska. Kantelijat eivät pidä lähdeviittauksia riittävinä.

Kantelun mukaan Iltalehti kopioi Seiskan julkaiseman asiasisällön Anna Abreun esiintymisen jälkeisestä välikohtauksesta sellaisenaan ja ainoastaan lisäsi omaan juttuunsa laivayhtiön viestinnästä saadun vahvistuksen tapahtumalle. Lisäksi Iltalehti viittasi Abreun some-päivityksiin, joissa Abreu ei kuitenkaan käsitellyt jutun aiheena ollutta välikohtausta mitenkään. Kantelun mukaan pelkkä tietojen vahvistaminen ei ole sellaista omaa tiedonhankintaa, että ensijulkaisun kreditoinnista voitaisiin poiketa.

 

Päätoimittajan vastaus 8.2.2019

Iltalehden vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan Iltalehti pyrkii aina varmistumaan lainattujen tietojen todenperäisyydestä ja pääsääntöisesti myös välittömästi hankkimaan omia lisätietoja uutisiin. Myös tämän uutisen Iltalehti on vahvistanut itse laivayhtiöltä.

Tässä tapauksessa kantelija oli julkaistuista jutuista yhteydessä Iltalehteen heti niiden ilmestymisen jälkeen. Tämän seurauksena verkossa julkaistua uutisjuttua muokattiin, kuten kantelussakin todetaan. Painetun lehden osalta muutosta ei kreditoinnin osalta jälkikäteen voitu tehdä.

Päätoimittaja myöntää, että painetun lehden osalta toimituksen prosessissa oli tapahtunut virhe. Jutun oli käsitellyt illalla eri henkilö kuin jutun kirjoittaja. Käsittelijä oli saanut itselleen väärän käsityksen siitä, että Iltalehti olisi tehnyt omaa tiedonhankintaa koko jutun sisällön osalta, kun kyse oli ollut vain tapahtuneen vahvistuksesta. Tietokatkoksen vuoksi sisäsivun maininta Seiskan alkuperäistä uutisesta oli jäänyt uutisen loppuun eikä kannessa mainintaa ollut lainkaan. 

Päätoimittaja korostaa Iltalehden noudattavan toimintaperiaatteissaan Journalistin ohjeita myös siteerauskäytäntöjen osalta. Myös kantelijan edustamaa mediaa kreditoidaan sekä verkossa että painetussa lehdessä säännöllisesti ja toistuvasti etenkin viihdeuutisissa. Päätoimittaja myöntää, että tässä tapauksessa Seiska olisi pitänyt mainita julkaistun jutun yhteydessä näkyvämmin. Iltalehti ei kuitenkaan katso toimineensa tietoisesti tai tahallisesti Journalistin ohjeiden vastaisesti.

 

Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Periaatelausuma lainaamisesta (2010): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen-2010/

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtilehdessään jutun, jossa kerrottiin, että laulajan kimppuun oli hyökätty risteilyaluksella. Tiedon lähteenä oli Seiskan julkaisema juttu. Iltalehti oli tarkistanut Seiskan julkaisemia tietoja risteily-yhtiön ja levy-yhtiön edustajilta. Lisäksi Iltalehti referoi jutussaan laulajan ja tämän fanien päivityksiä sosiaalisesta mediasta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Iltalehti tarkisti asianmukaisesti julkaisemansa tiedot. Iltalehden juttu ei kuitenkaan sisältänyt merkittävästi uutta tietoa, vaan Seiskan aiemmin julkaisemilla tiedoilla oli jutussa hallitseva rooli ja jutun kärki oli sama kuin Seiskalla.

Neuvoston periaatelausuma lainaamisesta edellyttää, että lähde on mainittava jo jutun otsikossa tai heti jutun alussa, jos lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli. Verkkojuttujen osalta lausuma edellyttää, että tällaisesta lainaamisesta kerrotaan jo otsikossa. Lisäksi lausuma ja neuvoston ratkaisukäytäntö ovat edellyttäneet lähteen merkitsemistä myös kanteen.

Tässä tapauksessa lähdettä ei ollut merkitty printtilehdessä jutun alkuun eikä lehden kanteen. Iltalehteä myytiin kannen otsikolla, joka perustui toisen lehden hankkimiin ja julkaisemiin tietoihin. Verkkojutussa oli asianmukaisesti linkki lähteenä olevaan juttuun, mutta maininta lähteestä puuttui jutun otsikosta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 7 ja antaa sille huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Riikka Mäntyneva, Kyösti Karvonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Tapio Nykänen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Maria Swanljung, Tuomas Rantanen, Taina Tukia ja Nina Stenros.