PÄÄTÖKSET

Langettava 7209/MTV/19
MTV

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

MTV Uutisten julkaisemassa nettijutussa oli olennainen asiavirhe, jota se ei korjannut saatuaan virheestä korjauspyynnön. MTV korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7203/SL/19
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, otsikko

Savon Sanomat julkaisi pääkirjoituksen, joka otti kantaa kannabiksen käytön rangaistavuuden poistoa ajavaan kansalaisaloitteeseen. Kirjoituksessa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7194/SL/19
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennainen asiavirhe. Vaikka lehti oli saanut virheestä selvän korjauspyynnön pian jutun julkaisun jälkeen, se korjasi juttuaan vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Langettava 7189/AL/19
Caravan

Haastateltavan oikeudet

Matkailuautoilun erikoislehti julkaisi jutun, jossa haastateltu esitteli matkailuautoaan. Juttu julkaistiin myös iltapäivälehdessä osana lehtien keskenään sopimaa järjestelyä. Haastatellulle ei kerrottu, että haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä.
 

Vapauttava 7178/SL/19
Helsingin Sanomat

Oma kannanotto, jälkikäteinen kuuleminen, tosiasiat ja mielipiteet

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jonka mukaan kirjoituksessa mainittu mediakeskustelija on ”kalibroinut moraalisen kompassinsa uudelleen”. Kyseessä oli tavanomainen kulttuurikritiikki ja yhteiskunnallinen arviointi, joka ei edellyttänyt jälkikäteistä kuulemista.

Vapauttava 7171/SL/19
Helsingin Sanomat

Toimittajan tiedonhankinta, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi jutussaan, että kantelija oli kieltäytynyt haastattelusta. Tämä oli perusteltua jutun aiheen ja kantelijan aseman vuoksi. Jutussa esitetty tulkinta kieltäytymisen perusteluista saattoi olla epätarkka, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7169/SL/19
Keskipohjanmaa

Yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti kertoi paikallisen taksiyrittäjän saamasta ajokiellosta ja sen syystä. Taksiyrittäjän henkilöllisyyden kertominen oli perusteltua, koska tapaus oli paikallisesti merkittävä.

Vapauttava 7165/PL/19
Akaan Seutu

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi kaksi paikalliseen kouluväkivaltatapaukseen liittyvää juttua. Jutuissa kerrottiin, miten paikallinen kuntapoliitikko oli ottanut aiheeseen kantaa sosiaalisessa mediassa. Häntä ei ollut tarpeen erikseen haastatella jutuissa.

Langettava 7159, 7167, 7170/SL/19
Iltalehti

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi poliitikon haastattelun ja teki otsikkoon tulkinnan haastattelun sisällöstä. Tulkinta oli virheellinen, eikä otsikolle löytynyt jutusta katetta. Äänestyspäätös 7–2.

Vapauttava 7152/SL/19
Turun Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, jälkikäteinen kuuleminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, joka käsitteli säätiön toimintaan liittyvää kiistaa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, eivätkä kantelijat joutuneet niin kielteiseen julkisuuteen, että niitä olisi ollut välttämätöntä kuulla.

Langettava 7147/SL/19
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ulkomaisiin lähteisiin perustuvan jutun, joka käsitteli Kuun pinnalle lähetettyjä karhukaisia. Jutussa käytettiin laajasti myös toisen kotimaisen tiedotusvälineen työtä. Tämä olisi pitänyt mainita jutussa. 

Vapauttava 7146/PL/19
Kotiseudun Sanomat

olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnan muuttuneista koulukyytikäytännöistä. Jutussa ei ollut välttämätöntä kertoa poikkeusjärjestelyistä, joten siinä ei ollut olennaista asiavirhettä.

Vapauttava 7145/AL/19
Suomen Kuvalehti

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa viitattiin aiemmin toisessa mediassa julkaistuun haastatteluun. Siinä kantelija kertoi parantuneensa kroonisesta kivusta rukouksen avulla. Haastattelun sisällöstä kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 7137/SL/19
Iltalehti

Nimi rikosuutisissa, yksityisyyden suoja, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli veropetosepäilyihin liittyvää tuomiota. Lehdellä oli perusteet kertoa syytteestä vapautetun liikemiehen henkilöllisyys, eikä hänen asumisjärjestelyistään kertominen rikkonut yksityisyyden suojaa.    

Vapauttava 7134/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tosiasiat ja mielipiteet

Yle julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli suomenruotsalaisten maastamuuton syitä tuoreen tutkimuksen perusteella. Jutussa ei ollut asiavirhettä. 

Vapauttava 7133/SL/19
Itä-Savo

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin samana päivänä tapahtuneesta hukkumisonnettomuudesta. Lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta uhrin hienotunteisesta kohtelusta.

Vapauttava 7124/SL/19
Iltalehti

Yleisön tuottama aineisto, ihmisarvon kunnioittaminen

Uutista seuranneella kommenttipalstalla julkaistu viesti ei loukannut  seksuaalivähemmistön ihmisarvoa. 

Langettava 7121/YLE/19
Yle

Olennainen asiavirhe

Ylen televisiouutisissa oli olennainen asiavirhe, jota Yle ei korjannut saatuaan virheestä tiedon palautelomakkeen kautta.

Langettava 7120/YLE/19
Yle

Uhrin hienotunteinen kohtelu, ihmisarvon kunnioittaminen, journalistinen päätösvalta

Yle Kioski julkaisi YouTubessa ja Yle Areenassa henkirikosta käsittelevän videon. Käsittelytapa loukkasi rikoksen uhrin ihmisarvoa eikä täyttänyt uhrin hienotunteisen kohtelun vaatimuksia.

Vapauttava 7112, 7118/SL/19
Maaseudun Tulevaisuus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, mielipiteet ja tosiasiat

Lehti julkaisi kolumnin, joka oli kärjistävän yksipuolinen ja antoi siksi asioista epätarkan kuvan. Kolumnissa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6990/SL/18

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Ihmisarvon kunnioittaminen

Ratkaistu: 10.4.2019

Lehti julkaisi jutun, jossa se mainitsi henkilön etnisen taustan kielteisessä yhteydessä. Lehti ei tuonut etnistä taustaa esiin halventavasti, vaan sen kertominen oli jutun aiheen kannalta asiaankuuluvaa. Äänestyspäätös 8–2.

Kantelu 20.11.2018

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 12.11.2018 julkaisemaan juttuun ”Romanimies uhkasi ampua Martinin huoltoasemalla - henkilökunnan reaktio yllätti: ’Emme tee heidän tekemisistään ilmoituksia, koska siitä seuraa aina ongelmia’”.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7b6b0827-49e1-495e-8ffd-1bc3ccf44388

Kantelun mukaan jutussa on tarpeettomasti tuotu esille huoltoasemalla jutun mukaan aggressiivisesti käyttäytyneen etninen tausta. Kantelun mukaan romanitaustan mainitseminen jutussa on tarpeetonta ja jopa tarkoituksenhakuista leimaamista romaniyhteisöä kohtaan.


Päätoimittajan vastaus 18.1.2019

Iltalehden vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan henkilön etninen tausta on jutussa tuotu esiin journalistisen harkinnan ja tapahtuman yleisemmän merkityksen johdosta. Vaikka juttu kuvaa huoltoasemalla tapahtunutta välikohtausta, se käsittelee ensisijaisesti henkilökunnan reagoimattomuutta tilanteeseen ja sen syitä. Iltalehti uutisoi tapahtumasta, koska katsoi sillä olevan laajempaa merkitystä.

Päätoimittajan mukaan on merkityksellistä kertoa yleisölle, mikäli uhkaaviin tilanteisiin huoltoaseman kaltaisella yleisellä paikalla ei reagoida sekä syyt sille. Päätoimittajan mukaan tällaisessa tilanteessa tiedotusväline on Journalistin ohjeidenkin mukaisesti ensi sijassa vastuussa lukijoilleen siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

Päätoimittajan mukaan pelkkä välikohtaus huoltoasemalla ei olisi ylittänyt Iltalehden uutiskynnystä, eikä sellaisen yhteydessä olisi myöskään tuotu esille välikohtauksen aiheuttajan etnistä taustaa, sillä siihen ei olisi liittynyt laajempaa ulottuvuutta. Vähemmistötausta tuotiin päätoimittajan mukaan jutussa esille, koska se on olennainen osa huoltoaseman tapahtumien kulkua. Henkilökunnan asenne ja haluttomuus tehdä poliisi-ilmoitusta kohdistuivat nimenomaan romanivähemmistöön, ja jutun keskiössä on tämä henkilökunnan reaktio. Ilman mainintaa siitä, mistä vähemmistöstä oli kyse, ei henkilökunnan asennetta olisi päätoimittajan mukaan voitu journalistisesti kattavasti käsitellä. Päätoimittaja toteaa, että tällaisten usein piilevien asenteiden nostaminen esiin on kuitenkin yhteiskunnallisesti olennaista ja journalismin tehtävä. 

Päätoimittajan mukaan Iltalehden toimitus oli työprosessin aikana tietoinen juttuun liittyvästä sensitiivisyydestä vähemmistön käsittelyn osalta. Uutistoimituksessa käytiin tämän johdosta ainakin kahdessa yhteydessä keskustelua siitä, millä edellytyksillä juttu voidaan julkaista. Näissä keskusteluissa todettiin, että romaniyhteisön edustajan kuuleminen oli välttämätöntä. Päätoimittajan mukaan Suomen Romaniyhdistyksen tavoittaminen osoittautui juttuprosessin aikana kuitenkin haastavaksi, ja tämän johdosta uutinen odotti julkaisua useamman työvuoron ajan. Asiaa pohdittiin esimiestasolla ainakin yhdessä uutispäälliköiden iltapäiväpalaverissa, jossa niin ikään todettiin, että ilman romaniyhteisön kommenttia jutun julkaisu ei ole Iltalehden periaatteiden mukaista tai ainakin silloin jutusta tulee häivyttää tiedot vähemmistöstä. 

Julkaistussa jutussa haastatellaan laajasti romaniyhteisön edustajaa, ja hän pohtii osaltaan asiaa monesta kulmasta, myös rasismin mahdollisuutta sivuten. Päätoimittajan mukaan tällainen pohdinta edesauttaa olennaisesti keskustelua, jota tällaisissa tilanteissa tarvitaan etnisen ryhmään kohdistuvan laajemman keskustelun kehystämiseksi. Päätoimittajan mukaan journalistisesti on olennaista, että vähemmistö saa tällaisessa tilanteessa julkisesti pohtia paitsi yhteisöönsä mahdollisesti liittyviä ennakkoluuloja, myös itse tapahtumaa. Päätoimittajan mukaan journalismin perustehtävä on nostaa esiin epäkohtia, jotka usein näkyvät juuri jutussa kuvatun kaltaisissa arkisissa tilanteissa. Niiden käsittely ei sellaisenaan ole päätoimittajan mukaan vähemmistön tai kansanosan halventamista. Jutun alussa on kuvailtu uutisjutulle tyypillisesti varsinaista tapahtumien kulkua. Päätoimittajan mukaan tapahtumien kulun kuvaus ei myöskään itsessään ole kannanotto etnistä vähemmistöä vastaan ja sekään ei väheksy romanien ihmisarvoa tai esitä koko yhteisöä halventavasti. Päätoimittaja toteaa, että Iltalehti ei avannut juttuun kommentointimahdollisuutta. Näin lehti tekee lähtökohtaisesti aina, kun juttu koskee etnistä vähemmistöä varmistaakseen jo etukäteen, ettei lehden alustalla julkaista asiattomia kommentteja aiheesta.
 

Ratkaisu

JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa väitettiin romanimiehen käyttäytyneen huoltoasemalla uhkaavasti. Jutussa haastateltiin paikalla ollutta henkilöä, joka arvioi, että huoltoaseman henkilökunta ei kutsunut paikalle poliisia, koska kyseessä oli romani. Jutussa haastateltiin lisäksi huoltoaseman, poliisin ja romanijärjestön edustajia ja käsiteltiin laajasti vähemmistöryhmään kohdistuvia asenteita.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että etnisen taustan ja siihen verrattavien ominaisuuksien mainitseminen rikosuutisissa ja muissa kielteisissä yhteyksissä voi vahvistaa jo olemassa olevia ennakkoluuloja ja luoda vähemmistöistä stereotyyppisiä kielteisiä kuvia. Siksi etnisen taustan kertomisen tulee aina olla perusteltua.

Neuvosto toteaa, että Iltalehti ei tuonut jutussaan henkilön etnistä taustaa esiin halventavasti, vaan sen kertominen oli asiaankuuluvaa, koska jutussa käsiteltiin vähemmistöryhmään kohdistuvia asenteita.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Pentti Mäkinen, Ismo Siikaluoma, Aija Pirinen ja Nina Stenros.

Langettavaa äänestivät:
Maria Swanljung ja Tapio Nykänen.
 

Tämä päätös on avattu 1740 kertaa