Kantelu 20.11.2018
Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 12.11.2018 julkaisemaan juttuun ”Romanimies uhkasi ampua Martinin huoltoasemalla – henkilökunnan reaktio yllätti: ’Emme tee heidän tekemisistään ilmoituksia, koska siitä seuraa aina ongelmia’”.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7b6b0827-49e1-495e-8ffd-1bc3ccf44388
Kantelun mukaan jutussa on tarpeettomasti tuotu esille huoltoasemalla jutun mukaan aggressiivisesti käyttäytyneen etninen tausta. Kantelun mukaan romanitaustan mainitseminen jutussa on tarpeetonta ja jopa tarkoituksenhakuista leimaamista romaniyhteisöä kohtaan.
Päätoimittajan vastaus 18.1.2019
Iltalehden vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan henkilön etninen tausta on jutussa tuotu esiin journalistisen harkinnan ja tapahtuman yleisemmän merkityksen johdosta. Vaikka juttu kuvaa huoltoasemalla tapahtunutta välikohtausta, se käsittelee ensisijaisesti henkilökunnan reagoimattomuutta tilanteeseen ja sen syitä. Iltalehti uutisoi tapahtumasta, koska katsoi sillä olevan laajempaa merkitystä.
Päätoimittajan mukaan on merkityksellistä kertoa yleisölle, mikäli uhkaaviin tilanteisiin huoltoaseman kaltaisella yleisellä paikalla ei reagoida sekä syyt sille. Päätoimittajan mukaan tällaisessa tilanteessa tiedotusväline on Journalistin ohjeidenkin mukaisesti ensi sijassa vastuussa lukijoilleen siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
Päätoimittajan mukaan pelkkä välikohtaus huoltoasemalla ei olisi ylittänyt Iltalehden uutiskynnystä, eikä sellaisen yhteydessä olisi myöskään tuotu esille välikohtauksen aiheuttajan etnistä taustaa, sillä siihen ei olisi liittynyt laajempaa ulottuvuutta. Vähemmistötausta tuotiin päätoimittajan mukaan jutussa esille, koska se on olennainen osa huoltoaseman tapahtumien kulkua. Henkilökunnan asenne ja haluttomuus tehdä poliisi-ilmoitusta kohdistuivat nimenomaan romanivähemmistöön, ja jutun keskiössä on tämä henkilökunnan reaktio. Ilman mainintaa siitä, mistä vähemmistöstä oli kyse, ei henkilökunnan asennetta olisi päätoimittajan mukaan voitu journalistisesti kattavasti käsitellä. Päätoimittaja toteaa, että tällaisten usein piilevien asenteiden nostaminen esiin on kuitenkin yhteiskunnallisesti olennaista ja journalismin tehtävä.
Päätoimittajan mukaan Iltalehden toimitus oli työprosessin aikana tietoinen juttuun liittyvästä sensitiivisyydestä vähemmistön käsittelyn osalta. Uutistoimituksessa käytiin tämän johdosta ainakin kahdessa yhteydessä keskustelua siitä, millä edellytyksillä juttu voidaan julkaista. Näissä keskusteluissa todettiin, että romaniyhteisön edustajan kuuleminen oli välttämätöntä. Päätoimittajan mukaan Suomen Romaniyhdistyksen tavoittaminen osoittautui juttuprosessin aikana kuitenkin haastavaksi, ja tämän johdosta uutinen odotti julkaisua useamman työvuoron ajan. Asiaa pohdittiin esimiestasolla ainakin yhdessä uutispäälliköiden iltapäiväpalaverissa, jossa niin ikään todettiin, että ilman romaniyhteisön kommenttia jutun julkaisu ei ole Iltalehden periaatteiden mukaista tai ainakin silloin jutusta tulee häivyttää tiedot vähemmistöstä.
Julkaistussa jutussa haastatellaan laajasti romaniyhteisön edustajaa, ja hän pohtii osaltaan asiaa monesta kulmasta, myös rasismin mahdollisuutta sivuten. Päätoimittajan mukaan tällainen pohdinta edesauttaa olennaisesti keskustelua, jota tällaisissa tilanteissa tarvitaan etnisen ryhmään kohdistuvan laajemman keskustelun kehystämiseksi. Päätoimittajan mukaan journalistisesti on olennaista, että vähemmistö saa tällaisessa tilanteessa julkisesti pohtia paitsi yhteisöönsä mahdollisesti liittyviä ennakkoluuloja, myös itse tapahtumaa. Päätoimittajan mukaan journalismin perustehtävä on nostaa esiin epäkohtia, jotka usein näkyvät juuri jutussa kuvatun kaltaisissa arkisissa tilanteissa. Niiden käsittely ei sellaisenaan ole päätoimittajan mukaan vähemmistön tai kansanosan halventamista. Jutun alussa on kuvailtu uutisjutulle tyypillisesti varsinaista tapahtumien kulkua. Päätoimittajan mukaan tapahtumien kulun kuvaus ei myöskään itsessään ole kannanotto etnistä vähemmistöä vastaan ja sekään ei väheksy romanien ihmisarvoa tai esitä koko yhteisöä halventavasti. Päätoimittaja toteaa, että Iltalehti ei avannut juttuun kommentointimahdollisuutta. Näin lehti tekee lähtökohtaisesti aina, kun juttu koskee etnistä vähemmistöä varmistaakseen jo etukäteen, ettei lehden alustalla julkaista asiattomia kommentteja aiheesta.
Ratkaisu
JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.
Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa väitettiin romanimiehen käyttäytyneen huoltoasemalla uhkaavasti. Jutussa haastateltiin paikalla ollutta henkilöä, joka arvioi, että huoltoaseman henkilökunta ei kutsunut paikalle poliisia, koska kyseessä oli romani. Jutussa haastateltiin lisäksi huoltoaseman, poliisin ja romanijärjestön edustajia ja käsiteltiin laajasti vähemmistöryhmään kohdistuvia asenteita.
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että etnisen taustan ja siihen verrattavien ominaisuuksien mainitseminen rikosuutisissa ja muissa kielteisissä yhteyksissä voi vahvistaa jo olemassa olevia ennakkoluuloja ja luoda vähemmistöistä stereotyyppisiä kielteisiä kuvia. Siksi etnisen taustan kertomisen tulee aina olla perusteltua.
Neuvosto toteaa, että Iltalehti ei tuonut jutussaan henkilön etnistä taustaa esiin halventavasti, vaan sen kertominen oli asiaankuuluvaa, koska jutussa käsiteltiin vähemmistöryhmään kohdistuvia asenteita.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Vapauttavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Pentti Mäkinen, Ismo Siikaluoma, Aija Pirinen ja Nina Stenros.
Langettavaa äänestivät:
Maria Swanljung ja Tapio Nykänen.