PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7027/MTV/18
MTV

Piilomainonta

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka perustui autojen maahantuojan tiedotteeseen. Juttu ei ollut piilomainontaa. Äänestyspäätös 6–4.

Vapauttava 7024/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kaksi juttua, joiden mukaan ylikomisario ja oikeustieteen professori olivat eri mieltä siitä, voiko autoilijaa sakottaa, jos hän ei havaitse nopeusrajoitusta lumen vuoksi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7023/AL/18
Latu&Polku

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti kertoi yhdistyksen jäsenille suunnatun kyselyn tuloksista. Jutun otsikossa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Langettava 7017/MTV/18
MTV

Kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa käsiteltiin mielenosoitusta. Jutun sisällä julkaistiin video siitä, miten poliisi poisti hakaristilippuja toisessa mielenosoituksessa. Video antoi virheellisen kuvan jutussa käsitellystä mielenosoituksesta. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka MTV:n olisi pitänyt korjata saatuaan virheestä tiedon.

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Vapauttava 7002/SL/18
Etelä-Suomen Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, haastattelu, lähdekritiikki, otsikko, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, jossa kerrottiin jääkiekkoseuran pääomistajan saaneen rahoitusta talousrikostutkinnan kohteena olevalta henkilöltä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joista lehti olisi saanut oikaisupyynnön.

Vapauttava 6999/SL/18
Aamuposti

Yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnanhallitukseen kuuluvan opettajan työnantajaltaan saamasta varoituksesta. Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lehti oli kuullut häntä asiasta aiemmissa jutuissa eikä kantelija pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 6990/SL/18
Iltalehti

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa se mainitsi henkilön etnisen taustan kielteisessä yhteydessä. Lehti ei tuonut etnistä taustaa esiin halventavasti, vaan sen kertominen oli jutun aiheen kannalta asiaankuuluvaa. Äänestyspäätös 8–2.

Vapauttava 6989/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

Vapauttava 6970/PL/18
Viispiikkinen

Uutistapahtuman seuraaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi rajallisiin tietoihin perustuneen jutun, jossa se kertoi poliisin tutkivan kunnanhallituksen toimintaa. Lehti julkaisi jatkojutun, kun se sai aiheesta lisää tietoa.

Langettava 6969/AL/18
Taloustaito

Toimittajan asema

Lehti julkaisi jutun, joka kritisoi ”villejä finanssineuvojia”. Jutun kirjoittajalla oli yritystoimintansa vuoksi aiheen suhteen kaksoisrooli, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Vapauttava 6952/SL/18
Satakunnan Kansa

Haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti haastatteli toimitusjohtajaksi valittua henkilöä, joka esitti kiistanalaisia mielipiteitä. Sitaattia oli tiivistetty, mutta haastateltu sai tarkastaa lausumansa asianmukaisesti, eikä sitaatissa ollut asiavirhettä eikä selvää väärinkäsitystä. 

Vapauttava 6947/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi jutun, jonka aiheena oli oikeudessa käsitelty perintöriita. Kantelija saattoi olla jutusta tunnistettavissa, mutta juttu ei laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tiesivät asiasta ennestään. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen näiden ihmisten piirissä, mutta julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Kantelija ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle vastinetta eikä esittänyt näkemyksiä, joiden perusteella lehti olisi voinut tehdä jatkojutun.

Vapauttava 6942/SL/18
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin valtion innovaatiorahoittajan ja ulkomaisen suuryhtiön välisestä sopimuksesta. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6990/SL/18

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Ihmisarvon kunnioittaminen

Ratkaistu: 10.4.2019

Lehti julkaisi jutun, jossa se mainitsi henkilön etnisen taustan kielteisessä yhteydessä. Lehti ei tuonut etnistä taustaa esiin halventavasti, vaan sen kertominen oli jutun aiheen kannalta asiaankuuluvaa. Äänestyspäätös 8–2.

Kantelu 20.11.2018

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 12.11.2018 julkaisemaan juttuun ”Romanimies uhkasi ampua Martinin huoltoasemalla - henkilökunnan reaktio yllätti: ’Emme tee heidän tekemisistään ilmoituksia, koska siitä seuraa aina ongelmia’”.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7b6b0827-49e1-495e-8ffd-1bc3ccf44388

Kantelun mukaan jutussa on tarpeettomasti tuotu esille huoltoasemalla jutun mukaan aggressiivisesti käyttäytyneen etninen tausta. Kantelun mukaan romanitaustan mainitseminen jutussa on tarpeetonta ja jopa tarkoituksenhakuista leimaamista romaniyhteisöä kohtaan.


Päätoimittajan vastaus 18.1.2019

Iltalehden vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan henkilön etninen tausta on jutussa tuotu esiin journalistisen harkinnan ja tapahtuman yleisemmän merkityksen johdosta. Vaikka juttu kuvaa huoltoasemalla tapahtunutta välikohtausta, se käsittelee ensisijaisesti henkilökunnan reagoimattomuutta tilanteeseen ja sen syitä. Iltalehti uutisoi tapahtumasta, koska katsoi sillä olevan laajempaa merkitystä.

Päätoimittajan mukaan on merkityksellistä kertoa yleisölle, mikäli uhkaaviin tilanteisiin huoltoaseman kaltaisella yleisellä paikalla ei reagoida sekä syyt sille. Päätoimittajan mukaan tällaisessa tilanteessa tiedotusväline on Journalistin ohjeidenkin mukaisesti ensi sijassa vastuussa lukijoilleen siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

Päätoimittajan mukaan pelkkä välikohtaus huoltoasemalla ei olisi ylittänyt Iltalehden uutiskynnystä, eikä sellaisen yhteydessä olisi myöskään tuotu esille välikohtauksen aiheuttajan etnistä taustaa, sillä siihen ei olisi liittynyt laajempaa ulottuvuutta. Vähemmistötausta tuotiin päätoimittajan mukaan jutussa esille, koska se on olennainen osa huoltoaseman tapahtumien kulkua. Henkilökunnan asenne ja haluttomuus tehdä poliisi-ilmoitusta kohdistuivat nimenomaan romanivähemmistöön, ja jutun keskiössä on tämä henkilökunnan reaktio. Ilman mainintaa siitä, mistä vähemmistöstä oli kyse, ei henkilökunnan asennetta olisi päätoimittajan mukaan voitu journalistisesti kattavasti käsitellä. Päätoimittaja toteaa, että tällaisten usein piilevien asenteiden nostaminen esiin on kuitenkin yhteiskunnallisesti olennaista ja journalismin tehtävä. 

Päätoimittajan mukaan Iltalehden toimitus oli työprosessin aikana tietoinen juttuun liittyvästä sensitiivisyydestä vähemmistön käsittelyn osalta. Uutistoimituksessa käytiin tämän johdosta ainakin kahdessa yhteydessä keskustelua siitä, millä edellytyksillä juttu voidaan julkaista. Näissä keskusteluissa todettiin, että romaniyhteisön edustajan kuuleminen oli välttämätöntä. Päätoimittajan mukaan Suomen Romaniyhdistyksen tavoittaminen osoittautui juttuprosessin aikana kuitenkin haastavaksi, ja tämän johdosta uutinen odotti julkaisua useamman työvuoron ajan. Asiaa pohdittiin esimiestasolla ainakin yhdessä uutispäälliköiden iltapäiväpalaverissa, jossa niin ikään todettiin, että ilman romaniyhteisön kommenttia jutun julkaisu ei ole Iltalehden periaatteiden mukaista tai ainakin silloin jutusta tulee häivyttää tiedot vähemmistöstä. 

Julkaistussa jutussa haastatellaan laajasti romaniyhteisön edustajaa, ja hän pohtii osaltaan asiaa monesta kulmasta, myös rasismin mahdollisuutta sivuten. Päätoimittajan mukaan tällainen pohdinta edesauttaa olennaisesti keskustelua, jota tällaisissa tilanteissa tarvitaan etnisen ryhmään kohdistuvan laajemman keskustelun kehystämiseksi. Päätoimittajan mukaan journalistisesti on olennaista, että vähemmistö saa tällaisessa tilanteessa julkisesti pohtia paitsi yhteisöönsä mahdollisesti liittyviä ennakkoluuloja, myös itse tapahtumaa. Päätoimittajan mukaan journalismin perustehtävä on nostaa esiin epäkohtia, jotka usein näkyvät juuri jutussa kuvatun kaltaisissa arkisissa tilanteissa. Niiden käsittely ei sellaisenaan ole päätoimittajan mukaan vähemmistön tai kansanosan halventamista. Jutun alussa on kuvailtu uutisjutulle tyypillisesti varsinaista tapahtumien kulkua. Päätoimittajan mukaan tapahtumien kulun kuvaus ei myöskään itsessään ole kannanotto etnistä vähemmistöä vastaan ja sekään ei väheksy romanien ihmisarvoa tai esitä koko yhteisöä halventavasti. Päätoimittaja toteaa, että Iltalehti ei avannut juttuun kommentointimahdollisuutta. Näin lehti tekee lähtökohtaisesti aina, kun juttu koskee etnistä vähemmistöä varmistaakseen jo etukäteen, ettei lehden alustalla julkaista asiattomia kommentteja aiheesta.
 

Ratkaisu

JO 26: Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Etnistä alkuperää, kansallisuutta, sukupuolta, seksuaalista suuntautumista, vakaumusta tai näihin verrattavaa ominaisuutta ei pidä tuoda esiin asiaankuulumattomasti tai halventavasti.

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa väitettiin romanimiehen käyttäytyneen huoltoasemalla uhkaavasti. Jutussa haastateltiin paikalla ollutta henkilöä, joka arvioi, että huoltoaseman henkilökunta ei kutsunut paikalle poliisia, koska kyseessä oli romani. Jutussa haastateltiin lisäksi huoltoaseman, poliisin ja romanijärjestön edustajia ja käsiteltiin laajasti vähemmistöryhmään kohdistuvia asenteita.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että etnisen taustan ja siihen verrattavien ominaisuuksien mainitseminen rikosuutisissa ja muissa kielteisissä yhteyksissä voi vahvistaa jo olemassa olevia ennakkoluuloja ja luoda vähemmistöistä stereotyyppisiä kielteisiä kuvia. Siksi etnisen taustan kertomisen tulee aina olla perusteltua.

Neuvosto toteaa, että Iltalehti ei tuonut jutussaan henkilön etnistä taustaa esiin halventavasti, vaan sen kertominen oli asiaankuuluvaa, koska jutussa käsiteltiin vähemmistöryhmään kohdistuvia asenteita.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttavaa äänestivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Pentti Mäkinen, Ismo Siikaluoma, Aija Pirinen ja Nina Stenros.

Langettavaa äänestivät:
Maria Swanljung ja Tapio Nykänen.
 

Tämä päätös on avattu 184 kertaa