PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7064/PL/19
Lieksan Lehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, olennainen asiavirhe

Paikallislehti julkaisi jutun, jossa koiranomistaja arvioi kotkan vieneen koiran pihasta. Juttu perustui rajallisiin tietoihin, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lehti täydensi uutisointiaan jatkojutuilla. 

Langettava 7047/SL/19
HS Metro

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi printtiversionsa tekstiviestipalstalla lukijakommentin, joka sisälsi pakolaisiin kohdistuvan tappokehotuksen. Kommentti loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7036, 7038, 7041/PL/19
Syd-Österbotten

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen, jossa esitettiin jyrkkiä ja syrjiviä väitteitä seksuaalivähemmistöistä. Lehdellä oli perusteet kirjoituksen julkaisemiselle, koska yleisöllä oli oikeus tietää paikallisen seurakunnan papin näkemyksistä ja koska kyseessä oli keskustelu, jossa vastakkaiset mielipiteet saivat runsaasti tilaa lehden palstoilla. Äänestyspäätös 10 – 4.

Vapauttava 7030/SL/19
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti julkaisi postinjakelua käsittelevän uutisen. Jutussa ei ollut tarpeen erikseen kertoa, että lehden konsernilla on omia jakelutoimintoja.

Langettava 7029/SL/19
Savon Sanomat

Konserniyhteys

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa vaadittiin toimia Postin toiminnan rajoittamiseksi suhteessa sen kilpailijoihin. Lehden olisi pitänyt kertoa lukijoille, että lehtikonsernin omat jakeluyhtiöt kilpailevat Postin kanssa. 

Langettava 7028/SL/19
Keskisuomalainen

Konserniyhteys

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa vaadittiin yhteiskunnalta toimia Postin toiminnan rajoittamiseksi suhteessa sen kilpailijoihin. Lehden olisi pitänyt kertoa lukijoille, että lehtikonsernin omat jakeluyhtiöt kilpailevat Postin kanssa.
 

Vapauttava 7027/MTV/18
MTV

Piilomainonta

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka perustui autojen maahantuojan tiedotteeseen. Juttu ei ollut piilomainontaa. Äänestyspäätös 6–4.

Vapauttava 7024/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kaksi juttua, joiden mukaan ylikomisario ja oikeustieteen professori olivat eri mieltä siitä, voiko autoilijaa sakottaa, jos hän ei havaitse nopeusrajoitusta lumen vuoksi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7023/AL/18
Latu&Polku

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti kertoi yhdistyksen jäsenille suunnatun kyselyn tuloksista. Jutun otsikossa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Langettava 7017/MTV/18
MTV

Kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa käsiteltiin mielenosoitusta. Jutun sisällä julkaistiin video siitä, miten poliisi poisti hakaristilippuja toisessa mielenosoituksessa. Video antoi virheellisen kuvan jutussa käsitellystä mielenosoituksesta. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka MTV:n olisi pitänyt korjata saatuaan virheestä tiedon.

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Langettava 7005/SL/18
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtilehdessään jutun sekä printtilehden kannessa uutisnoston, jotka perustuivat selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lähde olisi pitänyt mainita verkkojutun otsikossa sekä printtilehdessä kannessa ja jutun alussa.

Vapauttava 7002/SL/18
Etelä-Suomen Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, haastattelu, lähdekritiikki, otsikko, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, jossa kerrottiin jääkiekkoseuran pääomistajan saaneen rahoitusta talousrikostutkinnan kohteena olevalta henkilöltä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joista lehti olisi saanut oikaisupyynnön.

Vapauttava 6999/SL/18
Aamuposti

Yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnanhallitukseen kuuluvan opettajan työnantajaltaan saamasta varoituksesta. Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lehti oli kuullut häntä asiasta aiemmissa jutuissa eikä kantelija pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 6992/SL/18
Satakunnan Kansa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi paikallisesti merkittävää rakennushanketta käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6990/SL/18
Iltalehti

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa se mainitsi henkilön etnisen taustan kielteisessä yhteydessä. Lehti ei tuonut etnistä taustaa esiin halventavasti, vaan sen kertominen oli jutun aiheen kannalta asiaankuuluvaa. Äänestyspäätös 8–2.

Vapauttava 6989/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6989/SL/18

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 6.3.2019

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Kantelu 18.11.2018

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivullaan 5.10.2018 julkaisemaan juttuun ”Näkökulma: Ay-liike ei kaihda mitään keinoja, jotta SDP voittaisi vaalit”. 
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d95f6d06-e16a-4b74-840c-b13bc321ec9e 

Kantelun mukaan kirjoituksessa on olennainen asiavirhe, jota lehti ei ole pyynnöstä huolimatta korjannut. Kirjoituksessa vertaillaan eri maiden irtisanomissuojia ja väitetään, että Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa irtisanominen on helpompaa kuin Suomessa. Kantelun mukaan tämä ei pidä paikkaansa etenkään Ruotsin osalta.

Kantelija kertoo lähettäneensä lehdelle oikaisupyynnön ja perustelleensa siinä väitteen virheellisyyden kahdella eri lähteellä. Kantelijan mukaan hänelle vastattiin, että jutun väite koski irtisanomista pienissä yrityksissä. Kantelijan mukaan kyseisessä kohdassa ei puhuta pienistä yrityksistä vaan irtisanomisesta yleisellä tasolla ja Ruotsia koskeva väite on joka tapauksessa virheellinen myös pienten yritysten kohdalla. Kantelija kertoo, että tuotuaan tämän esille hän ei enää saanut toimittajalta vastausta.

 

Päätoimittajan vastaus 28.1.2019

Vastaava päätoimittaja Erja Yläjärven mukaan poliittiset lakot nousivat Suomessa suureksi keskustelunaiheeksi syksyllä 2018, kun työntekijäjärjestöt vastustivat hallituksen suunnitelmia helpottaa irtisanomista pienissä yrityksissä. Päätoimittajan mukaan kirjoitus tarkastelee tätä ajankohtaista yhteiskunnallista ilmiötä yhdestä, kirjoittajan valitsemasta näkökulmasta, mihin viittaa myös kirjoituksen ”Näkökulma”-vinjetti. Kolumnille tyypilliseen tapaan kirjoittaja esittää siinä oman henkilökohtaisen mielipiteensä ajankohtaisesta aiheesta ja perustelee sen tosiasioilla.

Päätoimittajan mukaan kantelija lähestyi Iltalehteä jutun julkaisun jälkeen sähköpostiviestillä, jossa hän perusteli kantaansa Aamulehdessä julkaistulla uutisella, jonka mukaan Suomen irtisanomissuoja on OECD:n yleisindeksin mukaan Euroopan keskitasoa. Lisäksi kantelija vetosi Roger Wessmanin blogi-kirjoitukseen ”Onko irtisanominen Suomessa helppoa?”

Päätoimittajan mukaan molemmat kantelijan käyttämät lähteet käsittelevät irtisanomissuojaa eri maissa keskimäärin – yleisellä tasolla. Päätoimittajan mukaan Iltalehti totesi sähköpostivastauksessaan kantelijalle, että kolumni käsittelee tilannetta nimenomaan pienissä yrityksissä. Kirjoittaja kertoi tulkinneensa kolumnia yleisemmästä viitekehyksestä. Hänen mukaansa ”muotoilu ’irtisanominen on helpompaa’ viittaa irtisanomiseen yleisesti”.

Päätoimittajan mukaan koska valmiita vertailuja irtisanomisen helppoudesta verrokkimaissa ei ollut käytettävissä, Iltalehti hankki kolumnia varten taustatietoja kolmelta eri ekonomistilta. Tasapuolisuuden saavuttamiseksi Iltalehti haastatteli työntekijöitä ja työnantajia lähellä olevien tutkimuslaitosten asiantuntijoita. Päätoimittajan mukaan kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että järjestelmien vertaileminen on haastavaa, sillä ne ovat niin erilaisia.

Päätoimittajan mukaan ekonomistien yksiselitteinen näkemys oli kuitenkin, että Saksassa ja Tanskassa irtisanominen on pienissä yrityksissä helpompaa kuin Suomessa. Ruotsin osalta vastaus ei ollut yhtä selvä. Kolmesta haastatellusta yksi ei osannut ottaa kantaa. Kaksi oli sitä mieltä, että ero Suomen ja Ruotsin välillä ei ole suuri, mutta vaaka kallistuu sen puolelle, että irtisanominen on pienissä yrityksissä hieman helpompaa kuin Suomessa. Päätoimittajan mukaan kolumnille tyypilliseen tapaan kirjoittaja ei tuo kaikkia käyttämiään lähteitä ja kaikkia tekemiään taustahaastatteluja näkyville. 

Päätoimittajan mukaan kolumni julkaistiin aikana, jolloin irtisanominen nimenomaan pienissä yrityksissä oli yleinen keskustelunaihe. Se, että kolumnissa käsitellään nimenomaan irtisanomista pienissä yrityksissä, tuodaan julki myös kantelijan esille nostamaa kohtaa edeltävässä ja sitä seuraavassa kappaleessa:

”Palataan työmarkkinatilanteeseen ja hallituksen esitykseen helpottaa irtisanomista pienissä yrityksissä, jotta ne uskaltaisivat työllistää enemmän ihmisiä. Työllisyysastetta on pakko saada edelleen ylöspäin, jos haluamme säilyttää nykyiset hyvinvointipalvelut.

Eikä ehdotus edes ole kovin radikaali. Suomen luonnollisissa verrokkimaissa eli Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa irtisanominen on helpompaa. Näissä maissa on ymmärretty vasemmistoa myöten, että mitä alhaisempi työntekijän palkkaukseen liittyvä riski on, sitä rohkeammin yritykset palkkaavat työntekijöitä. Kaikki voittavat.

Esimerkiksi Saksassa alle 10 hengen yrityksissä ei käytännössä ole irtisanomissuojaa ollenkaan. Rajaa jopa nostettiin viidestä kymmeneen. Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa vallitsee täystyöllisyys. Toki siihen vaikuttaa moni muukin seikka.”

Päätoimittaja katsoo, että kolumnin konteksti – irtisanominen nimenomaan pienissä yrityksissä – on tuotu riittävän hyvin esille.  Päätoimittajan mukaan tieto on tarkastettu.

Päätoimittaja myös huomauttaa, että kantelija ei ole tuonut esille lähteitä, joiden mukaan Iltalehden julkaisema tieto ei pitäisi paikkaansa.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa muun muassa vertailtiin Suomen, Saksan, Tanskan ja Ruotsin irtisanomissuojaa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä todettiin, että irtisanominen on Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa helpompaa kuin Suomessa. Neuvosto toteaa, että jutun kokonaisuudesta kävi ilmi, että väite koski irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä.

Ruotsin osalta asia saattoi olla tulkinnanvarainen, mutta kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli tehnyt asiantuntijoita kuultuaan omat johtopäätöksensä ja tulkintansa, joihin hänellä oli riittävät perusteet.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Taina Roth, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Anna Anttila, Ulla Virranniemi, Heli Parikka, Heta Heiskanen, Nina Stenros.

Tämä päätös on avattu 782 kertaa