PÄÄTÖKSET

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Vapauttava 6999/SL/18
Aamuposti

Yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnanhallitukseen kuuluvan opettajan työnantajaltaan saamasta varoituksesta. Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lehti oli kuullut häntä asiasta aiemmissa jutuissa eikä kantelija pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 6989/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

Vapauttava 6970/PL/18
Viispiikkinen

Uutistapahtuman seuraaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi rajallisiin tietoihin perustuneen jutun, jossa se kertoi poliisin tutkivan kunnanhallituksen toimintaa. Lehti julkaisi jatkojutun, kun se sai aiheesta lisää tietoa.

Langettava 6969/AL/18
Taloustaito

Toimittajan asema

Lehti julkaisi jutun, joka kritisoi ”villejä finanssineuvojia”. Jutun kirjoittajalla oli yritystoimintansa vuoksi aiheen suhteen kaksoisrooli, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Vapauttava 6952/SL/18
Satakunnan Kansa

Haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti haastatteli toimitusjohtajaksi valittua henkilöä, joka esitti kiistanalaisia mielipiteitä. Sitaattia oli tiivistetty, mutta haastateltu sai tarkastaa lausumansa asianmukaisesti, eikä sitaatissa ollut asiavirhettä eikä selvää väärinkäsitystä. 

Vapauttava 6947/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi jutun, jonka aiheena oli oikeudessa käsitelty perintöriita. Kantelija saattoi olla jutusta tunnistettavissa, mutta juttu ei laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tiesivät asiasta ennestään. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen näiden ihmisten piirissä, mutta julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Kantelija ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle vastinetta eikä esittänyt näkemyksiä, joiden perusteella lehti olisi voinut tehdä jatkojutun.

Vapauttava 6942/SL/18
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin valtion innovaatiorahoittajan ja ulkomaisen suuryhtiön välisestä sopimuksesta. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Langettava 6940/AL/18
Seiska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa esitettiin julkisuuden henkilön käytöksestä kielteisiä arvioita lukijavinkin perusteella tarkistamatta asiaa mitenkään. Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, mutta virheiden korjaamisen sijaan lehti ainoastaan julkaisi jutun kohteen vastineen.

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6925/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin useiden lääkäreiden esittämästä kritiikistä valtion rokotehankintoja ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta kohtaan. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6989/SL/18

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 6.3.2019

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Kantelu 18.11.2018

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivullaan 5.10.2018 julkaisemaan juttuun ”Näkökulma: Ay-liike ei kaihda mitään keinoja, jotta SDP voittaisi vaalit”. 
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d95f6d06-e16a-4b74-840c-b13bc321ec9e 

Kantelun mukaan kirjoituksessa on olennainen asiavirhe, jota lehti ei ole pyynnöstä huolimatta korjannut. Kirjoituksessa vertaillaan eri maiden irtisanomissuojia ja väitetään, että Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa irtisanominen on helpompaa kuin Suomessa. Kantelun mukaan tämä ei pidä paikkaansa etenkään Ruotsin osalta.

Kantelija kertoo lähettäneensä lehdelle oikaisupyynnön ja perustelleensa siinä väitteen virheellisyyden kahdella eri lähteellä. Kantelijan mukaan hänelle vastattiin, että jutun väite koski irtisanomista pienissä yrityksissä. Kantelijan mukaan kyseisessä kohdassa ei puhuta pienistä yrityksistä vaan irtisanomisesta yleisellä tasolla ja Ruotsia koskeva väite on joka tapauksessa virheellinen myös pienten yritysten kohdalla. Kantelija kertoo, että tuotuaan tämän esille hän ei enää saanut toimittajalta vastausta.

 

Päätoimittajan vastaus 28.1.2019

Vastaava päätoimittaja Erja Yläjärven mukaan poliittiset lakot nousivat Suomessa suureksi keskustelunaiheeksi syksyllä 2018, kun työntekijäjärjestöt vastustivat hallituksen suunnitelmia helpottaa irtisanomista pienissä yrityksissä. Päätoimittajan mukaan kirjoitus tarkastelee tätä ajankohtaista yhteiskunnallista ilmiötä yhdestä, kirjoittajan valitsemasta näkökulmasta, mihin viittaa myös kirjoituksen ”Näkökulma”-vinjetti. Kolumnille tyypilliseen tapaan kirjoittaja esittää siinä oman henkilökohtaisen mielipiteensä ajankohtaisesta aiheesta ja perustelee sen tosiasioilla.

Päätoimittajan mukaan kantelija lähestyi Iltalehteä jutun julkaisun jälkeen sähköpostiviestillä, jossa hän perusteli kantaansa Aamulehdessä julkaistulla uutisella, jonka mukaan Suomen irtisanomissuoja on OECD:n yleisindeksin mukaan Euroopan keskitasoa. Lisäksi kantelija vetosi Roger Wessmanin blogi-kirjoitukseen ”Onko irtisanominen Suomessa helppoa?”

Päätoimittajan mukaan molemmat kantelijan käyttämät lähteet käsittelevät irtisanomissuojaa eri maissa keskimäärin – yleisellä tasolla. Päätoimittajan mukaan Iltalehti totesi sähköpostivastauksessaan kantelijalle, että kolumni käsittelee tilannetta nimenomaan pienissä yrityksissä. Kirjoittaja kertoi tulkinneensa kolumnia yleisemmästä viitekehyksestä. Hänen mukaansa ”muotoilu ’irtisanominen on helpompaa’ viittaa irtisanomiseen yleisesti”.

Päätoimittajan mukaan koska valmiita vertailuja irtisanomisen helppoudesta verrokkimaissa ei ollut käytettävissä, Iltalehti hankki kolumnia varten taustatietoja kolmelta eri ekonomistilta. Tasapuolisuuden saavuttamiseksi Iltalehti haastatteli työntekijöitä ja työnantajia lähellä olevien tutkimuslaitosten asiantuntijoita. Päätoimittajan mukaan kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että järjestelmien vertaileminen on haastavaa, sillä ne ovat niin erilaisia.

Päätoimittajan mukaan ekonomistien yksiselitteinen näkemys oli kuitenkin, että Saksassa ja Tanskassa irtisanominen on pienissä yrityksissä helpompaa kuin Suomessa. Ruotsin osalta vastaus ei ollut yhtä selvä. Kolmesta haastatellusta yksi ei osannut ottaa kantaa. Kaksi oli sitä mieltä, että ero Suomen ja Ruotsin välillä ei ole suuri, mutta vaaka kallistuu sen puolelle, että irtisanominen on pienissä yrityksissä hieman helpompaa kuin Suomessa. Päätoimittajan mukaan kolumnille tyypilliseen tapaan kirjoittaja ei tuo kaikkia käyttämiään lähteitä ja kaikkia tekemiään taustahaastatteluja näkyville. 

Päätoimittajan mukaan kolumni julkaistiin aikana, jolloin irtisanominen nimenomaan pienissä yrityksissä oli yleinen keskustelunaihe. Se, että kolumnissa käsitellään nimenomaan irtisanomista pienissä yrityksissä, tuodaan julki myös kantelijan esille nostamaa kohtaa edeltävässä ja sitä seuraavassa kappaleessa:

”Palataan työmarkkinatilanteeseen ja hallituksen esitykseen helpottaa irtisanomista pienissä yrityksissä, jotta ne uskaltaisivat työllistää enemmän ihmisiä. Työllisyysastetta on pakko saada edelleen ylöspäin, jos haluamme säilyttää nykyiset hyvinvointipalvelut.

Eikä ehdotus edes ole kovin radikaali. Suomen luonnollisissa verrokkimaissa eli Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa irtisanominen on helpompaa. Näissä maissa on ymmärretty vasemmistoa myöten, että mitä alhaisempi työntekijän palkkaukseen liittyvä riski on, sitä rohkeammin yritykset palkkaavat työntekijöitä. Kaikki voittavat.

Esimerkiksi Saksassa alle 10 hengen yrityksissä ei käytännössä ole irtisanomissuojaa ollenkaan. Rajaa jopa nostettiin viidestä kymmeneen. Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa vallitsee täystyöllisyys. Toki siihen vaikuttaa moni muukin seikka.”

Päätoimittaja katsoo, että kolumnin konteksti – irtisanominen nimenomaan pienissä yrityksissä – on tuotu riittävän hyvin esille.  Päätoimittajan mukaan tieto on tarkastettu.

Päätoimittaja myös huomauttaa, että kantelija ei ole tuonut esille lähteitä, joiden mukaan Iltalehden julkaisema tieto ei pitäisi paikkaansa.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa muun muassa vertailtiin Suomen, Saksan, Tanskan ja Ruotsin irtisanomissuojaa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kolumnissa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä todettiin, että irtisanominen on Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa helpompaa kuin Suomessa. Neuvosto toteaa, että jutun kokonaisuudesta kävi ilmi, että väite koski irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä.

Ruotsin osalta asia saattoi olla tulkinnanvarainen, mutta kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli tehnyt asiantuntijoita kuultuaan omat johtopäätöksensä ja tulkintansa, joihin hänellä oli riittävät perusteet.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Taina Roth, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Anna Anttila, Ulla Virranniemi, Heli Parikka, Heta Heiskanen, Nina Stenros.

Tämä päätös on avattu 362 kertaa