PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7027/MTV/18
MTV

Piilomainonta

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka perustui autojen maahantuojan tiedotteeseen. Juttu ei ollut piilomainontaa. Äänestyspäätös 6–4.

Vapauttava 7024/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kaksi juttua, joiden mukaan ylikomisario ja oikeustieteen professori olivat eri mieltä siitä, voiko autoilijaa sakottaa, jos hän ei havaitse nopeusrajoitusta lumen vuoksi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7023/AL/18
Latu&Polku

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti kertoi yhdistyksen jäsenille suunnatun kyselyn tuloksista. Jutun otsikossa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Langettava 7017/MTV/18
MTV

Kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa käsiteltiin mielenosoitusta. Jutun sisällä julkaistiin video siitä, miten poliisi poisti hakaristilippuja toisessa mielenosoituksessa. Video antoi virheellisen kuvan jutussa käsitellystä mielenosoituksesta. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka MTV:n olisi pitänyt korjata saatuaan virheestä tiedon.

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Vapauttava 7002/SL/18
Etelä-Suomen Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, haastattelu, lähdekritiikki, otsikko, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, jossa kerrottiin jääkiekkoseuran pääomistajan saaneen rahoitusta talousrikostutkinnan kohteena olevalta henkilöltä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joista lehti olisi saanut oikaisupyynnön.

Vapauttava 6999/SL/18
Aamuposti

Yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnanhallitukseen kuuluvan opettajan työnantajaltaan saamasta varoituksesta. Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lehti oli kuullut häntä asiasta aiemmissa jutuissa eikä kantelija pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 6990/SL/18
Iltalehti

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa se mainitsi henkilön etnisen taustan kielteisessä yhteydessä. Lehti ei tuonut etnistä taustaa esiin halventavasti, vaan sen kertominen oli jutun aiheen kannalta asiaankuuluvaa. Äänestyspäätös 8–2.

Vapauttava 6989/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

Vapauttava 6970/PL/18
Viispiikkinen

Uutistapahtuman seuraaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi rajallisiin tietoihin perustuneen jutun, jossa se kertoi poliisin tutkivan kunnanhallituksen toimintaa. Lehti julkaisi jatkojutun, kun se sai aiheesta lisää tietoa.

Langettava 6969/AL/18
Taloustaito

Toimittajan asema

Lehti julkaisi jutun, joka kritisoi ”villejä finanssineuvojia”. Jutun kirjoittajalla oli yritystoimintansa vuoksi aiheen suhteen kaksoisrooli, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Vapauttava 6952/SL/18
Satakunnan Kansa

Haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti haastatteli toimitusjohtajaksi valittua henkilöä, joka esitti kiistanalaisia mielipiteitä. Sitaattia oli tiivistetty, mutta haastateltu sai tarkastaa lausumansa asianmukaisesti, eikä sitaatissa ollut asiavirhettä eikä selvää väärinkäsitystä. 

Vapauttava 6947/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi jutun, jonka aiheena oli oikeudessa käsitelty perintöriita. Kantelija saattoi olla jutusta tunnistettavissa, mutta juttu ei laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tiesivät asiasta ennestään. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen näiden ihmisten piirissä, mutta julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Kantelija ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle vastinetta eikä esittänyt näkemyksiä, joiden perusteella lehti olisi voinut tehdä jatkojutun.

Vapauttava 6942/SL/18
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin valtion innovaatiorahoittajan ja ulkomaisen suuryhtiön välisestä sopimuksesta. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6981/YLE/18

Vastaaja: Yle

Asia: Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Ratkaistu: 30.1.2019

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

Kantelu 12.11.2018

Kantelu kohdistuu Ylen 1.10.2018 esittämään ja verkkosivuillaan julkaisemaan televisiodokumenttiin ”Tasemummot”.

https://areena.yle.fi/1-4303281

Kantelun mukaan Attendo asetetaan dokumentissa erittäin kielteiseen julkisuuteen ilman, että yhtiötä olisi kuultu tarpeeksi ennen ohjelman valmistumista. Kantelun mukaan dokumentissa väitetään Attendon tappavan pieniä hoiva-alan yrityksiä, kun se haluaa keskittää ikäihmiset suuriin hoitopaikkoihin. Kantelun mukaan tosiasiassa palvelusetelien myöntäminen ja asiakkaiden ohjaaminen on ohjelman teon aikaan ollut kuntayhtymä Siun soten vastuulla.

Nähtyään valmiin dokumentin Attendoa käsittelevät osat ennen sen esittämistä televisiossa yhtiö vaati virheellisenä pitämiensä kohtien korjaamista ohjelmaan sekä kirjoitti Ylelle vastineen, jonka pyysi julkaistavaksi Ylen verkkosivuilla. Yle suostui lisäämään dokumentin loppuun tekstiplanssin: ”Attendon mukaan pienten hoivakotien ongelmat eivät johdu Attendon toiminnasta. Attendon mukaan päätöksen siitä, mihin hoivakotiin vanhus menee, tekee Siun Sote, eikä Attendo voi siihen vaikuttaa.” Kantelun mukaan Yle on muotoillut tosiasiat mielipiteiksi ja kuulee Attendoa vain lyhyesti ohjelman loppuplanssissa. Kantelun mukaan Attendo ei myöskään hyväksynyt tekstiplanssin muotoiluja eikä Yle julkaissut sille tarjottua vastinetta.

Lisäksi Attendon liiketoimintajohtajaa kuvataan dokumentissa kantelun mukaan ilman, että hänelle on mainittu, mihin tarkoitukseen materiaalia aiotaan käyttää. Liiketoimintajohtaja on antanut suostumuksensa kantelulle. 

Kantelun mukaan liiketoimintajohtajan oli kutsunut Tohmajärvelle kunnanvaltuutettu, ja liiketoimintajohtajalle selvisi vasta paikan päällä, että tilaisuudessa olisi yleisöä. Kantelun mukaan hänelle ei missään vaiheessa kerrottu, että hän tulisi esiintymään Ylellä esitettävässä dokumentissa. Kantelun mukaan dokumenttielokuvien tekijöiden perusasioihin kuuluu varmistaa, että heillä on siinä esiintyvien ihmisten suostumus esimerkiksi kirjallisesti. 

Kantelun mukaan liiketoimintajohtajalle ei tehty selväksi, missä yhteydessä kuvamateriaalia aiottiin käyttää, joten kantelija katsoo Ylen rikkoneen Journalistin ohjeiden kohtaa 17. Kantelun mukaan yleisötilaisuus oli lisäksi leikattu dokumenttiin loukkaavasti siten, että siinä esitettiin liiketoimintajohtajalle kohdistettuja kriittisiä puheenvuoroja, mutta hänen vastaustensa sijaan ohjelmassa näytettiin hänen hämmentyneitä ilmeitään. Kantelun mukaan tämä rikkoo Journalistin ohjeiden kohtaa 11. Kantelun mukaan Yle ei ole myöskään noudattanut Journalistin ohjeiden vaatimusta avoimesta tiedonhankinnasta. Kantelun on tulkittu koskevan tältä osin Journalistin ohjeiden kohtaa 9. Kantelussa on viitattu myös olennaisen asiavirheen korjaamista käsittelevään Journalistin ohjeiden kohtaan 20, mutta koska kantelija ei ole kantelumateriaalin perusteella pyytänyt Yleä oikaisemaan ohjelmaansa, kantelua ei käsitellä sen näkökulmasta.


Vastaus 11.1.2019

Ylen luovien sisältöjen vastaavan toimittajan Ville Vilénin mukaan dokumentissa on käsitelty laitoshoidon järjestämistä laitoksessa asuvan henkilön, tämän omaisen ja kuntalaisten näkökulmasta. Vastaavan toimittajan mukaan laitoksissa hoidettavien vanhusten ja heidän omaistensa kokemukset ja tunteet ovat elokuvan keskeinen teema.

Vastaavan toimittajan mukaan Attendon edustajille tarjottiin mahdollisuus nähdä dokumentti ennen sen esitystä. Tässä yhteydessä Attendon edustajilla oli mahdollisuus puuttua muun muassa mahdollisiin asiavirheisiin. Attendon edustajien kanssa sovittiin, että heille näytetään koko elokuva. Katseluun varattiin kaksi tuntia. Vastaavan toimittajan mukaan ennakkokatselupäivänä Attendosta johtuneista syistä sen edustajat pääsivät katseluun noin tunnin myöhässä, joten heidän kanssaan sovittiin, että dokumentista katsotaan vain Attendoa koskevat osuudet.

Vastaavan toimittajan mukaan katselun jälkeen dokumentista poistettiin yksi Attendon virheellisenä pitämä yhteisöveroa koskenut tieto ja sovittiin, että elokuvan loppuun lisätään planssi, jossa Attendon puolesta korostettiin, että Attendo ei tee päätöstä vanhuksen sijoittamisesta, vaan päätöksen tekee kuntien omistama Siun sote. Loppuplanssin tarkoituksena oli korostaa Attendon näkökantaa. Tekstissä mainittua ei siten vastaavan toimittajan mukaan ollut esitetty Attendon mielipiteenä, vaan Attendon vastauksena ja asiaan lisäämänä tarkennuksena. Vastaavan toimittajan mukaan Attendon viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja hyväksyi planssin tekstin sähköpostiviestillä kaksi päivää katselun jälkeen. Tekstiä näytettiin elokuvan lopussa ennen lopputekstejä 14 sekunnin ajan.

Attendo lähetti Ylelle dokumentin esityspäivänä lisäksi vastineensa, jossa se katsoi dokumentin olevan hyvin värittynyt ja sisältävän lukuisia virheellisiä väitteitä, joita Attendo halusi oikaista. Vastaavan toimittajan mukaan Attendon vastineessa oikaistavaksi vaatimat tiedot koskivat samoja kysymyksiä, joita koskevan planssin lisäämisestä dokumentin loppuun oli jo sovittu Attendon kanssa. Vastaavan toimittajan mukaan dokumentissa esitetyt tiedot eivät myöskään asettaneet Attendoa erittäin kielteiseen julkisuuteen, joten Yle ei julkaissut vastinetta. Attendon vaatimuksen arvioinnissa huomioitiin vastaavan toimittajan mukaan myös sen liiketoiminnan mittakaava ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus suhteessa dokumentin aiheeseen ja käsittelytapaan.

Dokumenttiin sisältynyt kuulemistilaisuus oli tohmajärveläisen kunnanvaltuutetun järjestämä. Vastaavan toimittajan mukaan kunnanvaltuutettu on kertonut Ylelle, että jo ensimmäisestä liiketoimintajohtajan kanssa käydystä puhelinkeskustelusta asti oli selvää, että tilaisuus on avoin kaikille, joilla on kysymyksiä esitettävänä Attendolle tai halua tietää yhtiön toiminnasta. Hän on kertonut Ylelle, että myös mahdollisuus median läsnäololle annettiin ja että paikan päällä liiketoimijalle sopi, että tilaisuus kuvataan. 

Vastaavan toimittajan mukaan kuvaaminen tehtiin avoimesti ja selvästi havaittavasti Yleisradion kuvauskalustolla, joka oli sellaiseksi myös merkitty. Vastaavan toimittajan mukaan tilaisuus oli luonteeltaan yleisölle avoin, julkinen kuulemistilaisuus eikä tilaisuuden luonteesta vallinnut epäselvyyttä. Liiketoimintajohtaja ei missään vaiheessa kieltänyt kuvaamista eikä kommentoinut sitä.

Vastaava toimittaja toteaa myös, että kyseessä ei ollut liiketoimintajohtajan haastattelu. Kohtaus kesti hieman yli 50 minuutin pituisessa dokumentissa noin 1,5 minuuttia. Sen tarkoituksena oli kertoa laitoksessa hoidettavien vanhusten, heidän omaistensa ja kuntalaisten kokemuksista ja tunteista. Kohtauksen aiheena eivät vastaavan toimittajan mukaan siis olleet Attendon edustajan vastaukset ja puheenvuorot. Toisin kuin Attendon kantelussa väitetään, vastaavan toimittajan mukaan kirjallisia esiintymissopimuksia ei yleensä tehdä yleisölle avoimissa kuulemis- ja tiedotustilaisuuksissa esiintyvien henkilöiden kanssa.


Ratkaisu

JO 9: Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

Yle esitti televisiossa ohjelman, jossa käsiteltiin Tohmajärven kunnan vanhustenhoitopalveluiden ulkoistamista kantelun tehneen yrityksen tuotettaviksi. Ohjelma oli tehty erityisesti vanhusten ja heidän hoitajiensa näkökulmasta. Ohjelmassa esitettiin myös otteita kunnantalolla järjestetystä kuulemistilaisuudesta, jossa yrityksen liiketoimintajohtaja esiintyi.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineet voivat kuvata julkisia tilaisuuksia ja raportoida niistä ilman, että henkilöiden kanssa tarvitsisi tehdä asiasta sopimuksia. Tilaisuuden kuvaamisessa ei ollut mitään epätavanomaista, koska kyseessä oli liiketoimintajohtaja ja ohjelmassa käsiteltiin ainoastaan hänen työhönsä liittyviä asioita. Lisäksi Yle kuvasi tilaisuutta avoimesti. Liiketoimintajohtajaa ei haastateltu, joten hänelle ei syntynyt Journalistin ohjeissa mainittuja haastateltavan oikeuksia. 

Neuvosto toteaa, että kuvamateriaalin leikkaaminen on tavanomainen journalistinen ratkaisu, eikä neuvosto pidä Ylen tapaa leikata liiketoimintajohtajan esiintymistä loukkaavana.

Ohjelmassa todettiin, että päätöksen vanhusten sijoittamisesta hoivakoteihin tekee kuntayhtymä eikä kantelija ja että pienten hoivakotien ongelmat eivät johdu kantelijan toiminnasta. Neuvosto toteaa, että ohjelmassa ei sekoitettu tosiasioita ja mielipiteitä, kun siinä todettiin, että tämä oli kantelun tehneen yrityksen kannanotto.

Neuvosto toteaa, että Ylellä ei ollut velvollisuutta julkaista kantelijan vastinetta, koska yritykselle annettiin mahdollisuus nähdä koko ohjelma etukäteen ja sitä oli kuultu riittävästi ohjelmassa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Tapio Nykänen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung ja Taina Tukia.
 

Tämä päätös on avattu 1422 kertaa