6953/PL/18

Vapauttava

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Kantelu 10.9.2018

Kantelu kohdistuu Koillissanomien 31.8.2018 printtiversiossaan julkaisemaan mielipidekirjoitukseen Käytettyjen kalalaatikoiden käyttökielto rasittaa kalankäsittelijöitä sekä Koillissanomien mielipidekirjoituksen verkkoversiosta Facebook-tilillään tekemään päivitykseen ja vastineen, eli oman kannanoton, julkaisemistapaan.

Kantelija on kirjoituksessa kritisoitu, nimeltä mainittu, kunnan valvontaeläinlääkäri. Lehti julkaisi hänen vastineensa, eli oman kannanoton, sekä printtilehdessä että verkkosivuillaan 5.9.2018.

Kantelun mukaan kantelija joutui kuitenkin mielipidekirjoituksessa niin kielteiseen julkisuuteen, ettei viisi päivää myöhemmin julkaistu vastine korjaa asiaa. Kantelija pitää mielipidekirjoituksen julkaisemista kunnianloukkauksena yksittäistä viranhaltijaa kohtaan. Kantelun mukaan kunnan elintarvikevalvonta henkilöityi kirjoituksessa yhteen siinä kritisoituun viranhaltijaan. Kantelun mukaan kantelija joutui viranhaltijana myöskin pysyttelemään vastineessaan yleisellä tasolla eikä pystynyt puolustautumaan yksityiskohtaisesti. 

Kantelun mukaan lehti ei ole julkaissut Facebookissa kantelijan vastinetta, vaan se on ainoastaan poistanut aiemmasta mielipidekirjoituksesta tekemänsä Facebook-päivityksen kantelijan pyydettyä sitä kahdesti. Kantelun kohteena olevan mielipidetekstin oheen lehti oli Facebookissa kirjoittanut kantelun mukaan provosoivasti: ”Kalaviljelijä arvioi, että Koillismaan kalastajat häviävät yhteensä ’vähintään 30 000 euroa’ vuodessa, kun eivät saa käyttää uudelleen kalalaatikoita, kuten Oulussa hänen mukaansa tehdään.” 

Kantelun mukaan kirjoituksessa esitetään valheellisia väitteitä kantelijasta. Näitä ovat kantelun mukaan ”syytös syrjinnästä, toimijoihin kohdistetusta paikkaansapitämättömästä elintarvikelain mukaisesta kiellosta ja syytös toimijoiden tiedotuksen puutteesta sekä merkittävästä ansionmenetyksestä”. Kantelussa on mainittu myös Journalistin ohjeiden kohta 20, mutta kantelija ei ole pyytänyt lehdeltä virheen korjaamista, joten kantelua ei käsitellä sen osalta.

Päätoimittajan vastaus 6.11.2018

Koillissanomien päätoimittaja Petri Karjalaisen mukaan kantelija on Kuusamon kaupungin johtava viranhaltija, jolla on valta tehdä päätöksiä, joilla on ratkaiseva vaikutus mielipidekirjoituksen kirjoittaneen kalanviljelijän toimeentuloon.

Päätoimittajan mukaan mielipidekirjoituksen kritiikki kohdistuu viranomaistoimintaan ja kantelijan toimintaan johtavana viranhaltijana. Kirjoittaja ei mene henkilökohtaisuuksiin, eikä esitä perättömiä väitteitä. Päätoimittajan mukaan kirjoittaja esittää julkisia kysymyksiä ja mielipiteitä liiketoimintaansa liittyvistä asioista, joilla on yleistä merkitystä koko toimialalle.

Päätoimittajan mukaan lehti on julkaissut kalanviljelijän kirjoituksen, koska aiheella on yleistä merkitystä. Päätoimittajan mukaan kantelija ei joudu mielipidekirjoituksessa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Kyseessä on päätoimittajan mukaan normaalia viranomaistoiminnan arviointia, johon kansalaisilla on täysi oikeus. Päätoimittajan mukaan mielipidekirjoituksessa ei ollut myöskään mitään korjattavia virheitä. Kyseessä on mielipidekirjoitus, jossa kalanviljelijä esittää mielipiteensä. Johtavana viranhaltijana kantelijalla on päätoimittajan mukaan velvollisuus sietää elintarvikevalvontaan ja työhönsä kohdistuvaa kritiikkiä etenkin, kun kantelija käyttää merkittävää yhteiskunnallista ja taloudellista valtaa suhteessa kirjoittajaan.

Koillissanomat julkaisi kantelijan vastineen viivytyksettä. Mielipidekirjoitus julkaistiin perjantaina 31.8.2018. Kantelija toimitti vastauksena maanantaina 3.9. klo 15.47. Koska seuraavan lehden mielipidesivu oli jo painolla, vastine julkaistiin printtilehdessä keskiviikkona 5.9. ja samana aamuna myös lehden verkkosivuilla. Päätoimittajan mukaan kyseessä oli tavanomainen viranomaisen esittämä vastaus kansalaisen mielipidekirjoitukseen.

Päätoimittajan mukaan kantelijan väite siitä, että mielipidekirjoitus olisi julkaistu Koillissanomien Facebook-sivustolla ei pidä paikkaansa. Päätoimittaja katsoo, että lehden Facebookissa on julkaistu ainoastaan linkki mielipidekirjoitukseen.

Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

Julkisen sanan neuvoston periaatelausuma ”Vastine 1978”. http://www.jsn.fi/periaatelausumat/vastine-1978/ 

Koillissanomat julkaisi printtilehdessään mielipidekirjoituksen, jossa paikallinen kalanviljelijä kritisoi nimeltä mainittua kunnan valvontaeläinlääkäriä tämän virkatehtävien hoitamisesta. Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen myös verkkosivuillaan ja siihen johtavan linkin ja esittelytekstin Facebook-tilillään.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kantelija joutui mielipidekirjoituksessa kielteiseen julkisuuteen. Kirjoituksessa esitetty arvostelu kohdistui kuitenkin kantelijan virkatehtävien hoitamiseen eikä häneen henkilönä. Neuvosto toteaa, että julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö oman kannanoton, eli vastineen, julkaiseminen jälkikäteen olisi riittänyt.

Neuvosto muistuttaa, että tiedotusvälineiden omissa nimissään omilla sosiaalisen median tileillään julkaisemat sisällöt ovat toimituksellista aineistoa, jonka tulee noudattaa Journalistin ohjeita kaikilta osin. Lisäksi neuvosto on jo vuonna 1978 todennut vastineen julkaisemista käsittelevässä periaatelausumassaan, että milloin vastinepyyntö on perusteltu, vastine on julkaistava viipymättä ja sellaisella tavalla, että alkuperäisen tiedon saaneet voivat sen helposti havaita.

Neuvosto toteaa, että lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai siihen johtava linkki myös Facebook-tilillään. Neuvosto kuitenkin toteaa, että tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset riittävästi. Päätoimittajalla oli perusteet tulkita kantelijan vastinepyyntöä siten, että tämä oli rajannut Facebook-julkaisun vastinepyyntönsä ulkopuolelle, koska kantelija pyysi ainoastaan mielipidekirjoituksen poistamista Facebookista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Koillissanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Leena Kevätkylä, Taina Tukia, Nina Stenros ja Johanna Vehkoo.