PÄÄTÖKSET

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Vapauttava 6999/SL/18
Aamuposti

Yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnanhallitukseen kuuluvan opettajan työnantajaltaan saamasta varoituksesta. Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lehti oli kuullut häntä asiasta aiemmissa jutuissa eikä kantelija pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 6989/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

Vapauttava 6970/PL/18
Viispiikkinen

Uutistapahtuman seuraaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi rajallisiin tietoihin perustuneen jutun, jossa se kertoi poliisin tutkivan kunnanhallituksen toimintaa. Lehti julkaisi jatkojutun, kun se sai aiheesta lisää tietoa.

Langettava 6969/AL/18
Taloustaito

Toimittajan asema

Lehti julkaisi jutun, joka kritisoi ”villejä finanssineuvojia”. Jutun kirjoittajalla oli yritystoimintansa vuoksi aiheen suhteen kaksoisrooli, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Vapauttava 6952/SL/18
Satakunnan Kansa

Haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti haastatteli toimitusjohtajaksi valittua henkilöä, joka esitti kiistanalaisia mielipiteitä. Sitaattia oli tiivistetty, mutta haastateltu sai tarkastaa lausumansa asianmukaisesti, eikä sitaatissa ollut asiavirhettä eikä selvää väärinkäsitystä. 

Vapauttava 6947/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi jutun, jonka aiheena oli oikeudessa käsitelty perintöriita. Kantelija saattoi olla jutusta tunnistettavissa, mutta juttu ei laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tiesivät asiasta ennestään. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen näiden ihmisten piirissä, mutta julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Kantelija ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle vastinetta eikä esittänyt näkemyksiä, joiden perusteella lehti olisi voinut tehdä jatkojutun.

Vapauttava 6942/SL/18
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin valtion innovaatiorahoittajan ja ulkomaisen suuryhtiön välisestä sopimuksesta. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Langettava 6940/AL/18
Seiska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa esitettiin julkisuuden henkilön käytöksestä kielteisiä arvioita lukijavinkin perusteella tarkistamatta asiaa mitenkään. Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, mutta virheiden korjaamisen sijaan lehti ainoastaan julkaisi jutun kohteen vastineen.

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6925/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin useiden lääkäreiden esittämästä kritiikistä valtion rokotehankintoja ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta kohtaan. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6953/PL/18

Vastaaja: Koillissanomat

Asia: Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Ratkaistu: 19.12.2018

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Kantelu 10.9.2018

Kantelu kohdistuu Koillissanomien 31.8.2018 printtiversiossaan julkaisemaan mielipidekirjoitukseen Käytettyjen kalalaatikoiden käyttökielto rasittaa kalankäsittelijöitä sekä Koillissanomien mielipidekirjoituksen verkkoversiosta Facebook-tilillään tekemään päivitykseen ja vastineen, eli oman kannanoton, julkaisemistapaan.

Kantelija on kirjoituksessa kritisoitu, nimeltä mainittu, kunnan valvontaeläinlääkäri. Lehti julkaisi hänen vastineensa, eli oman kannanoton, sekä printtilehdessä että verkkosivuillaan 5.9.2018.

Kantelun mukaan kantelija joutui kuitenkin mielipidekirjoituksessa niin kielteiseen julkisuuteen, ettei viisi päivää myöhemmin julkaistu vastine korjaa asiaa. Kantelija pitää mielipidekirjoituksen julkaisemista kunnianloukkauksena yksittäistä viranhaltijaa kohtaan. Kantelun mukaan kunnan elintarvikevalvonta henkilöityi kirjoituksessa yhteen siinä kritisoituun viranhaltijaan. Kantelun mukaan kantelija joutui viranhaltijana myöskin pysyttelemään vastineessaan yleisellä tasolla eikä pystynyt puolustautumaan yksityiskohtaisesti. 

Kantelun mukaan lehti ei ole julkaissut Facebookissa kantelijan vastinetta, vaan se on ainoastaan poistanut aiemmasta mielipidekirjoituksesta tekemänsä Facebook-päivityksen kantelijan pyydettyä sitä kahdesti. Kantelun kohteena olevan mielipidetekstin oheen lehti oli Facebookissa kirjoittanut kantelun mukaan provosoivasti: ”Kalaviljelijä arvioi, että Koillismaan kalastajat häviävät yhteensä ’vähintään 30 000 euroa’ vuodessa, kun eivät saa käyttää uudelleen kalalaatikoita, kuten Oulussa hänen mukaansa tehdään.” 

Kantelun mukaan kirjoituksessa esitetään valheellisia väitteitä kantelijasta. Näitä ovat kantelun mukaan ”syytös syrjinnästä, toimijoihin kohdistetusta paikkaansapitämättömästä elintarvikelain mukaisesta kiellosta ja syytös toimijoiden tiedotuksen puutteesta sekä merkittävästä ansionmenetyksestä”. Kantelussa on mainittu myös Journalistin ohjeiden kohta 20, mutta kantelija ei ole pyytänyt lehdeltä virheen korjaamista, joten kantelua ei käsitellä sen osalta.


Päätoimittajan vastaus 6.11.2018

Koillissanomien päätoimittaja Petri Karjalaisen mukaan kantelija on Kuusamon kaupungin johtava viranhaltija, jolla on valta tehdä päätöksiä, joilla on ratkaiseva vaikutus mielipidekirjoituksen kirjoittaneen kalanviljelijän toimeentuloon.

Päätoimittajan mukaan mielipidekirjoituksen kritiikki kohdistuu viranomaistoimintaan ja kantelijan toimintaan johtavana viranhaltijana. Kirjoittaja ei mene henkilökohtaisuuksiin, eikä esitä perättömiä väitteitä. Päätoimittajan mukaan kirjoittaja esittää julkisia kysymyksiä ja mielipiteitä liiketoimintaansa liittyvistä asioista, joilla on yleistä merkitystä koko toimialalle.

Päätoimittajan mukaan lehti on julkaissut kalanviljelijän kirjoituksen, koska aiheella on yleistä merkitystä. Päätoimittajan mukaan kantelija ei joudu mielipidekirjoituksessa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Kyseessä on päätoimittajan mukaan normaalia viranomaistoiminnan arviointia, johon kansalaisilla on täysi oikeus. Päätoimittajan mukaan mielipidekirjoituksessa ei ollut myöskään mitään korjattavia virheitä. Kyseessä on mielipidekirjoitus, jossa kalanviljelijä esittää mielipiteensä. Johtavana viranhaltijana kantelijalla on päätoimittajan mukaan velvollisuus sietää elintarvikevalvontaan ja työhönsä kohdistuvaa kritiikkiä etenkin, kun kantelija käyttää merkittävää yhteiskunnallista ja taloudellista valtaa suhteessa kirjoittajaan.

Koillissanomat julkaisi kantelijan vastineen viivytyksettä. Mielipidekirjoitus julkaistiin perjantaina 31.8.2018. Kantelija toimitti vastauksena maanantaina 3.9. klo 15.47. Koska seuraavan lehden mielipidesivu oli jo painolla, vastine julkaistiin printtilehdessä keskiviikkona 5.9. ja samana aamuna myös lehden verkkosivuilla. Päätoimittajan mukaan kyseessä oli tavanomainen viranomaisen esittämä vastaus kansalaisen mielipidekirjoitukseen.

Päätoimittajan mukaan kantelijan väite siitä, että mielipidekirjoitus olisi julkaistu Koillissanomien Facebook-sivustolla ei pidä paikkaansa. Päätoimittaja katsoo, että lehden Facebookissa on julkaistu ainoastaan linkki mielipidekirjoitukseen.


Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

Julkisen sanan neuvoston periaatelausuma ”Vastine 1978”. http://www.jsn.fi/periaatelausumat/vastine-1978/ 

Koillissanomat julkaisi printtilehdessään mielipidekirjoituksen, jossa paikallinen kalanviljelijä kritisoi nimeltä mainittua kunnan valvontaeläinlääkäriä tämän virkatehtävien hoitamisesta. Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen myös verkkosivuillaan ja siihen johtavan linkin ja esittelytekstin Facebook-tilillään.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kantelija joutui mielipidekirjoituksessa kielteiseen julkisuuteen. Kirjoituksessa esitetty arvostelu kohdistui kuitenkin kantelijan virkatehtävien hoitamiseen eikä häneen henkilönä. Neuvosto toteaa, että julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö oman kannanoton, eli vastineen, julkaiseminen jälkikäteen olisi riittänyt.

Neuvosto muistuttaa, että tiedotusvälineiden omissa nimissään omilla sosiaalisen median tileillään julkaisemat sisällöt ovat toimituksellista aineistoa, jonka tulee noudattaa Journalistin ohjeita kaikilta osin. Lisäksi neuvosto on jo vuonna 1978 todennut vastineen julkaisemista käsittelevässä periaatelausumassaan, että milloin vastinepyyntö on perusteltu, vastine on julkaistava viipymättä ja sellaisella tavalla, että alkuperäisen tiedon saaneet voivat sen helposti havaita.

Neuvosto toteaa, että lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai siihen johtava linkki myös Facebook-tilillään. Neuvosto kuitenkin toteaa, että tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset riittävästi. Päätoimittajalla oli perusteet tulkita kantelijan vastinepyyntöä siten, että tämä oli rajannut Facebook-julkaisun vastinepyyntönsä ulkopuolelle, koska kantelija pyysi ainoastaan mielipidekirjoituksen poistamista Facebookista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Koillissanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Leena Kevätkylä, Taina Tukia, Nina Stenros ja Johanna Vehkoo.


 

Tämä päätös on avattu 558 kertaa