PÄÄTÖKSET

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7085/SJL/19
Journalisti

Oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan päätoimittajansa kommentin, joka kritisoi käräjäoikeudessa käsiteltävää kunnianloukkaussyytettä. Jutussa ei pyritty asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ennakoimaan syyllisyyttä.

Vapauttava 7074/SL/19
Iltalehti

Oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan toimittajansa kommentin, joka kritisoi käräjäoikeudessa käsiteltävää kunnianloukkaussyytettä. Jutussa ei pyritty asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ennakoimaan syyllisyyttä.

Langettava 7072/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen. Kirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan oikaisupyynnön. Äänestyspäätös 9–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7071/MTV/19
MTV

Olennainen asiavirhe

MTV käsitteli verkkosivuillaan, televisio-ohjelmassa ja tv-uutisten tekstinauhassa rikoksen selvittämistä dna-tutkimuksen avulla. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, koska varsinaisista jutuista kävi riittävästi ilmi, ettei murhaajan henkilöllisyydestä ole täyttä varmuutta. Äänestyspäätös 8–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7064/PL/19
Lieksan Lehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, olennainen asiavirhe

Paikallislehti julkaisi jutun, jossa koiranomistaja arvioi kotkan vieneen koiran pihasta. Juttu perustui rajallisiin tietoihin, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lehti täydensi uutisointiaan jatkojutuilla. 

Vapauttava 7053/PL/19
Loviisan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi kantelijan Facebook-kommentin. Kantelijan henkilöllisyyden kertominen sen yhteydessä oli tarpeetonta, mutta kommentissa ei ollut mitään yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja.

Langettava 7047/SL/19
HS Metro

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi printtiversionsa tekstiviestipalstalla lukijakommentin, joka sisälsi pakolaisiin kohdistuvan tappokehotuksen. Kommentti loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7046/SL/19
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi jutun, jossa käsiteltiin kriittisesti kaivosyhtiön toimintaa. Yhtiötä kuultiin jutussa riittävästi. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei olisi oikaissut.

Vapauttava 7036, 7038, 7041/PL/19
Syd-Österbotten

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen, jossa esitettiin jyrkkiä ja syrjiviä väitteitä seksuaalivähemmistöistä. Lehdellä oli perusteet kirjoituksen julkaisemiselle, koska yleisöllä oli oikeus tietää paikallisen seurakunnan papin näkemyksistä ja koska kyseessä oli keskustelu, jossa vastakkaiset mielipiteet saivat runsaasti tilaa lehden palstoilla. Äänestyspäätös 10 – 4.

Vapauttava 7030/SL/19
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti julkaisi postinjakelua käsittelevän uutisen. Jutussa ei ollut tarpeen erikseen kertoa, että lehden konsernilla on omia jakelutoimintoja.

Langettava 7029/SL/19
Savon Sanomat

Konserniyhteys

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa vaadittiin toimia Postin toiminnan rajoittamiseksi suhteessa sen kilpailijoihin. Lehden olisi pitänyt kertoa lukijoille, että lehtikonsernin omat jakeluyhtiöt kilpailevat Postin kanssa. 

Langettava 7028/SL/19
Keskisuomalainen

Konserniyhteys

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa vaadittiin yhteiskunnalta toimia Postin toiminnan rajoittamiseksi suhteessa sen kilpailijoihin. Lehden olisi pitänyt kertoa lukijoille, että lehtikonsernin omat jakeluyhtiöt kilpailevat Postin kanssa.
 

Vapauttava 7027/MTV/18
MTV

Piilomainonta

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka perustui autojen maahantuojan tiedotteeseen. Juttu ei ollut piilomainontaa. Äänestyspäätös 6–4.

Vapauttava 7024/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kaksi juttua, joiden mukaan ylikomisario ja oikeustieteen professori olivat eri mieltä siitä, voiko autoilijaa sakottaa, jos hän ei havaitse nopeusrajoitusta lumen vuoksi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7023/AL/18
Latu&Polku

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti kertoi yhdistyksen jäsenille suunnatun kyselyn tuloksista. Jutun otsikossa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Langettava 7017/MTV/18
MTV

Kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa käsiteltiin mielenosoitusta. Jutun sisällä julkaistiin video siitä, miten poliisi poisti hakaristilippuja toisessa mielenosoituksessa. Video antoi virheellisen kuvan jutussa käsitellystä mielenosoituksesta. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka MTV:n olisi pitänyt korjata saatuaan virheestä tiedon.

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Langettava 7005/SL/18
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtilehdessään jutun sekä printtilehden kannessa uutisnoston, jotka perustuivat selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lähde olisi pitänyt mainita verkkojutun otsikossa sekä printtilehdessä kannessa ja jutun alussa.

Vapauttava 7002/SL/18
Etelä-Suomen Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, haastattelu, lähdekritiikki, otsikko, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, jossa kerrottiin jääkiekkoseuran pääomistajan saaneen rahoitusta talousrikostutkinnan kohteena olevalta henkilöltä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joista lehti olisi saanut oikaisupyynnön.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6933/YLE/18

Vastaaja: Yle

Asia: poikkeuksellinen tiedonhankinta, kuvan käyttö, yksityisyyden suoja

Ratkaistu: 10.4.2019

Svenska Yle julkaisi nettisivuillaan hopeavettä käsittelevän jutun. Yle käytti suljetussa Facebook-ryhmässä käytyjä keskusteluja Journalistin ohjeiden mukaisesti eikä Facebook-profiilikuvien julkaiseminen rikkonut kantelijoiden yksityisyyden suojaa.

Kantelu 1.8.2018 

Kantelu kohdistuu Svenska Ylen verkkosivuillaan 18.5.2018 julkaisemaan juttuun ”Svenska Yle visar: Företagare uppmanade föräldrar att låta småbarn dricka silvervatten”.

https://svenska.yle.fi/artikel/2018/05/18/svenska-yle-visar-foretagare-uppmanade-foraldrar-att-lata-smabarn-dricka

Kantelu on otettu käsittelyyn Journalistin ohjeiden kohtien JO 9 ja JO 27 osalta. 

Kantelun mukaan Svenska Yle on rikkonut jutussaan Journalistin ohjeiden kohtaa 9, koska Svenska Ylen toimittaja on hankkinut ”salaa” materiaalia suljetuilta Facebook-sivuilta ja Svenska Yle on julkaissut tiedot.

Kantelun mukaan Yle on rikkonut jutussaan Journalistin ohjeiden kohtaa 27, kun se on julkaissut luvatta kantelijan kuvan, jonka se on kopioinut suljetusta Facebook-ryhmästä, jossa kantelija kertoo esiintyneensä yksityishenkilönä.

Kantelijat ovat maininneet kantelussaan myös Journalistin ohjeiden kohdat 8, 10, 11, 12,15, 17, 20, 21, 23 ja 29, mutta kantelua ei ole otettu käsittelyyn niiden näkökulmasta kantelua, koska kantelussa ei ole esitetty riittäviä perusteluja sille, miten niitä olisi rikottu.


Päätoimittajan vastaus 10.12.2018

Svenska Yle:n päätoimittaja Marit af Björkesten toteaa, että Svenska Yle on jo pitkän aikaa tutkinut toisen kantelun tehneen yrittäjän väitteitä siitä, että erityyppiset terveystuotteet ja hopeavesi olisivat parantaneet sairauksia. Päätoimittajan mukaan kyseessä on yhteiskunnallisesti merkittävä kysymys, joka liitty suomalaisten terveyteen, asenteisiin viranomaisten päätöksistä ja tieteellisestä tutkimuksesta, ja jolla on taloudellista merkitystä. Aihe on päätoimittajan mukaan ajankohtainen myös keskusteluissa lainsäädännöstä, joka koskee vaihtoehtolääketiedettä ja vaihtoehtoisia hoitomuotoja.

Päätoimittajan mukaan Svenska Ylen tutkivaan journalistiseen prosessiin on sisältynyt lääkäreiden, tutkijoiden, viranomaisten sekä vaihtoehtoisia palveluja markkinoivien tahojen ja vaihtoehtoisia hoitomutoja käyttävien tai niitä lapsilleen antavien henkilöiden haastatteluja useissa maissa. Tutkivan journalisitisen työn tulokset ovat päätyneet useisiin Spotlight-tv-ohjelman jaksoihin, Yle Vegan uutisiin ja ohjelmiin ja tv-uutisiin sekä juttuihin, jotka on julkaistu svenska.yle.fi 
-verkkosivuilla.

Päätoimittaja toteaa, että kantelijan mukaan Svenska Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 9, koska toimittaja on hankkinut tietoja suljetusta Facebook-ryhmästä.

Päätoimittajan mukaan Svenska Yle sai tietää juttua tehtäessä yrittäjästä, joka myy hopeavettä ja markkinoi tuotteita sosiaalisessa mediassa parannuskeinoina sairauksiin huolimatta siitä, että hopeaveden myynti sisäiseen käyttöön on Suomessa kiellettyä ja siitä, että viranomaiset, kuten Fimea, Evira, THL ja Tukes varoittavat hopeaveden juomisesesta – ja huolimatta siitä, että on kiellettyä väittää, että aine, jota ei ole rekisteröity lääkkeeksi parantaisi sairauksia.

Päätoimittajan mukaan Svenska Ylen toimittaja seurasi keskusteluja muutamissa Facebook-ryhmissä, joissa jaetaan tietoa hopeavedestä selvittääkseen tiedon paikkansapitävyyden. Ryhmä, jonka sivulta Svenska Yle päätti julkaista kuvamateriaalia on nimeltään Kolloidalt Silver 3.0 & Kolloidinen hopea. Ryhmässä oli päätoimittajan mukaan noin 11 000 jäsentä silloin, kun juttua varten kerättiin materiaalia. Päätoimittajan mukaan lähteinä käytettiin myös muita vastaavia Facebook-ryhmiä, joissa oli 1200 – 50 000 jäsentä.

Päätoimittajan mukaan molemmat kantelijat suosittelevat hopeaveden käyttöä ensin mainitussa ryhmässä. He totesivat esimerkiksi, että hopeavedellä ei ole mitään sivuvaikutuksia ja että ainetta voi antaa pikkulapsille. Päätoimittajan mukaan molemmat kantelijat toimivat yrittäjinä terveystuotealalla ja molemmat myyvät hopevettä.

Päätoimittajan muistuttaa, että vaikka Facebook-ryhmät ovat suljettuja niissä on erittäin paljon jäseniä. Hänen mukaansa Svenska Yle totesi, että sillä oli perustellut journalistiset syyt käyttää ryhmiä lähteinään. Päätoimittaja vetoaa Journalistin ohjeiden kohtaan 9, jossa todetaan, että ”jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.”

Päätoimittaja toteaa, että koska yrittäjät markkinoivat tuotteitaan vastoin viranomaisten määräyksiä, oli perusteltua hakea tietoa heidän toiminnastaan myös sosiaalisesta mediasta. Päätoimittaja toteaa, että Facebook-ryhmät eivät kuitenkaan olleet Svenska Ylen jutun ainoina lähteinä. Samat tiedot ovat tulleet esille myös tavanomaisessa journalistisessa prosessissa. 

Päätoimittajan mukaan sosiaalisessa mediassa käytyjen keskustelujen julkaiseminen oli perusteltua, koska sen avulla oli helpompi ymmärtää miten hopeaveden käytön suosittelu leviää yleisön keskuuteen ja millainen rooli hopeaveden myyjillä on tässä prosessissa. Päätoimittaja tuo esille myös, että Julkisen sanan neuvosto on todennut, että Facebook-ryhmiä voi käyttää lähteinä journalistisin perustein päätöksessään 4888/SL/12. 

Päätoimittaja toteaa, että kantelijoita ei voi pitää yksityishenkilöinä ryhmissä, joissa he suosittelevat tuotteita, joita he itse yrittäjinä myyvät. Tätä vahvistaa myös se, että toinen kantelijoista mainostaa Facebook-ryhmässä säännöllisesti toimintaansa ja kertoo, kuinka on käsitellyt asiakkaitaan vastaanotollaan. Päätoimittajan mukaan Facebook-ryhmän koko vaikuttaa myös siihen, kuinka yksityisistä keskusteluista ryhmässä on kyse ja kuinka suuri merkitys ryhmällä on yritäjän näkökulmasta.

Päätoimittaja toteaa, että kantelijoiden mukaan Yle on rikkonut jutussaan Journalistin ohjeiden kohtaa 27, kun se on julkaissut otteen Facebook-keskustelusta, jossa on mukana toisen kantelijan, valokuva. Kantelija vetoaa siihen, että hän on ryhmän jäsen yksityishenkilönä.

Päätoimittaja toteaa, että edellä esitetyillä perusteilla kantelijaa ei voi pitää yksityishenkilönä Facebook-ryhmässä, jossa hän myös mainostaa tuotteita, joita hän myy. Päätoimittajan mukaan kantelijan profiilikuva julkaistiin jutun yhteydessä kuvakaappauksena Facebook-keskustelusta, jossa kantelija suosittelee hopeveden käyttöä. Päätoimittajan mukaan profiilikuva on kenen tahansa nähtävillä kantelijan avoimessa profiilissa Facebookissa. Päätoimittaja toteaa, että kantelija käyttää vastaavaa kuvaa myös mainonnassaan esimerkiksi yrityksensä nettisivulla osoitteessa http://www.naturochhalsa.com/.

Päätoimittaja toteaa lopuksi yhteenvedossaan, että Svenska Ylen jutussa on käsitelty yhteiskunnallisesti merkittävää aihetta. ”Tiedot, jotka tulevat jutussa esille perustuvat lajaan lähdeaineistoon ja tutkittuihin faktoihin, jotka on tarkistettu useista toisistaan riippumattomista lähteistä sekä tieteellisistä tutkimuksista.”

Päätoimittajan mukaan kantelijoiden toimintaa Facebook-ryhmässä voidaan pitää osana heidän liiketoimintaansa, joten heitä ei tässä yhteydessä voida pitää yksityishenkilöinä. Tiedon kerääminen heidän toiminnastaan Facebookissa ei ollut mahdollista muutoin kuin seuraamalla keskusteluja. Päätoimittaja toteaa, että Facebook-ryhmän suuruuden vuoksi on ollut perusteltua julkaista keskusteluista saatuja tietoja, vaikka ryhmä on suljettu. Päätoimittaja muistuttaa, että Svenska Yle ei ole myöskään rikkonut julkaisulla kenenkään yksityisyyden suojaa.

Päätoimittaja toteaa vielä, että kaiken sen tiedon perusteella, jonka Svenska Yle on koonnut jutun teon yhteydessä jutun otsikolle löytyy kate tekstistä ja että juttu perustuu tosiasioihin ja että kantelijoita on kuultu ennen jutun julkaisemista, kuten Journalistin ohjeet edellyttävät.

Päätoimittaja toteaa lopuksi, että Svenska Yle ei ole rikkonut Journalistin ohjeita.


Ratkaisu

JO 9: Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

Svenska Yle julkaisi verkkosivullaan jutun, joka käsitteli hopeaveden markkinoimista sosiaalisessa mediassa. Yhtenä jutun lähteenä oli käytetty suljetussa Facebook-ryhmässä käytyjä keskusteluja. Ryhmässä oli päätoimittajan mukaan jutuntekohetkellä yli 11 000 jäsentä. Jutun yhteydessä julkaistiin kantelijoiden Facebook-päivityksiä, joissa näkyivät heidän profiilikuvansa. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että toimittajat voivat käyttää Facebookissa julkaistua aineistoa lähteenä, kunhan tiedon julkaiseminen ei riko Journalistin ohjeita esimerkiksi yksityisyyden suojan osalta. Tässä tapauksessa kantelijoiden näkemysten ja profiilikuvien julkaiseminen ei rikkonut heidän yksityisyyden suojaansa. Jutun aihe oli yhteiskunnallisesti merkittävä, kantelijoilla oli aiheen suhteen keskeinen rooli eikä jutussa käsitelty heidän yksityiselämäänsä vaan heidän ammatillista toimintaansa.
 
Toimittajan ei ollut välttämätöntä ilmoittaa ammattiaan Facebook-ryhmissä, koska kyseessä oli tavanomainen tiedonhankinta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Pentti Mäkinen, Tapio Nykänen, Sami Koski, Ismo Siikaluoma ja Aija Pirinen.
 

Tämä päätös on avattu 601 kertaa