6928/SL/18

Vapauttava

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Kantelu 19.7.2018

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 4.7.2018 julkaisemaan juttuun Mies olisi halunnut ”after workeille” – sai härskiä tölvimistä ravintolan tiskillä: ”Ensimmäisellekään romanille ei tarjoilla”.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201807042201053680

Kantelun mukaan jutussa ei mainita järjestyksenvalvojan liittyvän jutussa käsiteltyyn tapaukseen, mutta käyttämällä järjestyksenvalvoja-aiheista kuvituskuvaa Iltalehti luo käsityksen, että kyseisen ammatin harjoittaja olisi syrjinyt vähemmistöä. Kantelun mukaan järjestyksenvalvojilla on jo entuudestaan osittain huono maine, joten kuvan käyttäminen harhaanjohtavasti loukkaa koko ammattikuntaa aivan turhaan.

Kantelija kertoo antaneensa asiasta palautetta Iltalehdelle, mutta ei ole saanut vastausta.

Päätoimittajan vastaus 5.11.2018

Iltalehden vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan uutisessa on käytetty yleistä, ravintolamaailmasta tuttua kuvastoa. Iltalehden käytäntönä on kuvittaa käräjä- ja poliisiuutisia kuvituskuvilla. Tähän on syynä yhtäältä työekonomia, kun kaikkia kiinnostavia käräjäjuttuja ei ole mahdollista kuvata tapahtumapaikalla. Toisaalta syynä on yksilönsuoja, sillä jos vaikkapa syrjintään syyllistyneen ravintolan ja tuomion saaneen ravintolapäällikön nimiä ei kerrota uutisessa, olisi hankala perustella heidän kuviensa käyttämistä uutisen yhteydessä.

Iltalehden tiedossa ei ole, että kantelija olisi kuvituskuvassa esiintyvä, tunnistamattomana esitetty järjestyksenvalvoja. Iltalehden tiedossa ei myöskään ole, että kantelija olisi ylipäänsä järjestyksenvalvoja. Päätoimittajan mukaan ammattikunta sen paremmin kuin vaikka puolue tai urheiluseura ei ylipäänsä ole sellainen luonnollinen henkilö, jonka yksityisyyttä tai kunniaa voisi loukata.

Päätoimittajan mukaan kantelija ei osoita, että uutisen kuvateksteissä tai muissa esittelyissä olisi asiavirheitä tai joitain, mille ei löydy katetta sisällöstä. Kuvateksteissä ei myöskään väitetä, että järjestyksenvalvoja olisi ollut epäiltynä tai syytettynä rikoksesta.

Päätoimittajan mukaan Iltalehti on pyrkinyt uutisoinnissaan totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Kantelija ei ole osoittanut uutisesta oikaistavia asiavirheitä tai virheellisiä tietoja.

Päätoimittajan mukaan kantelijan lähettämää viestiä, jossa hän kysyy, miksi uutisen kuvituksena on kuva, jossa on järjestyksenvalvoja, ei huomattu heti suuren viestimäärän vuoksi, mutta kun se huomattiin, kuvatekstiin lisättiin tieto siitä, että kyseessä oli kuvituskuva.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Lehti käytti uutisen pääkuvana kuvaa, jossa esiintyi tunnistamaton järjestyksenvalvoja.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Iltalehti ei käyttänyt kuvaa harhaanjohtavasti. Jutusta kävi selväksi, että kyseessä oli kuvituskuva, ja että järjestyksenvalvoja ei liittynyt jutussa käsiteltyyn tapaukseen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Riikka Mäntyneva, Riitta Korhonen, Anna Anttila, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Kaisa Ylhäinen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung, Aija Pirinen, Sinikka Tuomi ja Johanna Vehkoo.