Kantelu 9.7.2018
Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien printtilehdessään 30.6.2018 julkaisemaan juttuun ”IS-reportaasi: Joukko lääkäreitä pitää THL:n rokotetutkimusta haitallisena” sekä jutun 1.7.2018 julkaistuun verkkoversioon.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005738377.html
Kantelija on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Kantelun mukaan jutussa on olennaisia asiavirheitä, joita Ilta-Sanomat ei ole korjannut pyynnöstä huolimatta.
Kantelun mukaan jutussa esitetty laskelma ikäihmisten pneumokokkirokotusten kustannuksista ei ole THL:n tekemä, toisin kuin jutussa annetaan ymmärtää, eikä pidä paikkaansa. Kantelun mukaan laskelmassa esitetään, että rokote olisi kannattava kahdeksassa vuodessa. Tämä on toimittajan oma tulkinta. Siinä ei ole kantelun mukaan huomioitu, että rokotteen teho ei ole sama 65- ja 75-vuotiailla ja että rokotteen teho heikkenee vuosien saatossa ja myös inflaatio muuttaa kustannusten laskelmaa.
Kantelun mukaan jutussa väitetään virheellisesti myös, että THL:n asiantuntija olisi julkaissut THL:n ja Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) virallisen linjan vastaisen kannan ikääntyneiden pneumokokkirokotuksista.
Kantelun mukaan jutun Faktat-laatikossa on väärää tietoa Suomessa lasten rokotusohjelmassa olevasta rokotteesta. Sen mukaan nimenomaan tämä rokote ei tehoaisi yleisiin pneumokokkityyppeihin.
Kantelun mukaan jutussa väitetään myös, että länsimaissa yleisesti suositellaan pneumokokkirokotuksia ikäihmisille, vaikka esimerkiksi vain kolmasosassa EU-maista on yhteiskunnan tukema ikäihmisten pneumokokkirokotusohjelma.
Kantelun mukaan jutussa esitetään raskaita syytöksiä ja lukijalle syntyy jutusta virheellinen kuva julkisista rokotehankinnoista ja THL:n rokotetutkimuksesta. Kantelun mukaan Ilta-Sanomat on jättänyt jutun ulkopuolelle monia kantelijan olennaisena pitämiä asioita kuten sen, millainen kilpailutilanne valtion rokotehankinnoissa vallitsee sekä sen, että oikeuskansleri on todennut jo vuonna 2011, että THL:n asiantuntijat eivät olleet esteellisiä tietyissä jutussa käsitellyissä rokotehankinnoissa. Kantelun mukaan jutusta syntyy mielikuva, että THL ja sen tutkijat olisivat syyllistyneet vähintään virkavirheisiin ja rikkoneet hankintalakia ja tutkimustyötä koskevaa lainsäädäntöä. Jutusta ei kantelun mukaan myöskään selviä, että rokotteiden hankintaprosessissa on useita kohtia, jolloin jokin muu taho kuin THL päättää asioista. Kantelun mukaan jutusta ei myöskään käy ilmi muun muassa nykyiset pneumokokkirokotesuositukset. Kantelija on myös osin tyytymätön lehden haastateltavavalintoihin.
Kantelun mukaan jutussa ei avata siinä esiintyvien henkilöiden ja tahojen asemia ja sidonnaisuuksia lääkeyhtiöihin, vaikka siihen olisi kantelun mukaan ollut perusteltuja. Jutussa avataan kantelun mukaan laajasti ainoastaan THL:n asiantuntijoiden taustat.
Päätoimittajan vastaus 26.11.2018
Ilta-Sanomien vastaavan päätoimittajan Tapio Sadeojan mukaan reportaasi perustuu tinkimättömään tutkivaan journalismiin ja jokainen siinä esitetty tieto on tarkistettu useista eri lähteistä. Päätoimittajan mukaan jutussa käytettyjä henkilölähteitä on yli kaksikymmentä ja jokaisen henkilön sidonnaisuudet sekä motiivit on tarkistettu niin perusteellisesti kuin se on journalistisin keinoin mahdollista, ja asia on myös kerrottu jutussa. Päätoimittajan mukaan asiantuntijalähteiden lisäksi reportaasi perustuu tutkimuksiin ja selvityksiin.
Päätoimittajan mukaan THL:n organisaatio ja sen edustajat ovat saaneet kommentoida jutussa esille nostettuja tietoja sekä arvostelua. Päätoimittajan mukaan kantelijan oikaisuvaatimuksessa oli kyse ennemminkin kantelijan näkemyksestä siitä, miten juttua olisi pitänyt painottaa ja miten Ilta-Sanomien olisi pitänyt suhtautua käyttämiinsä lähteisiin.
Päätoimittajan mukaan jutussa esitetyssä ikäihmisten pneumokokkirokotusten kustannuksia käsittelevässä laskelmassa on kyse toimittajan tekemästä yhteenvedosta, jonka hän on tehnyt THL:n tutkijalta saamiensa lukujen pohjalta. Jutun taulukossa ainoastaan yhteenveto eli taulukon oikeanpuoleinen, viimeinen rivi on toimituksen tekemä. Päätoimittajan mukaan toimittaja teki samalla periaatteella taulukkoon yhteenvedon myös lääkäreiden laskelmasta, joten luvut ovat vertailukelpoisia. Päätoimittajan mukaan siitä, säilyykö rokotteen teho yhtä hyvänä kahdeksan vuoden ajan, ei ole kertynyt tutkimusnäyttöä eikä myöskään rokotteen tehon vähenemistä ole osoitettu.
Päätoimittajan mukaan THL:n sivuilla tammikuussa 2016 julkaistu THL:n asiantuntijan blogikirjoitus ja taulukon yhteyteen myöhemmin lisätty samankaltainen kirjoitus olivat ristiriidassa THL:n silloisen suosituksen kanssa, sillä THL suositti rokotetta kaikille ikäihmisille omakustanteisesti, mutta samaan aikaan nämä kirjoitukset antoivat ymmärtää, että siitä on hyvin vähän hyötyä. Päätoimittajan mukaan tämä aiheutti todistettavasti kritiikkiä lääkärikunnassa. Päätoimittaja huomauttaa, että toisin kuin kantelija väittää, jutussa sanotaan blogikirjoituksen olleen ristiriidassa THL:n suositusten kanssa eikä siis tarkkaan ottaen linjan vastainen. Tämä on päätoimittajan mukaan useiden asiantuntijoiden tulkinta ja se on myös asiaa tutkineen toimittajan näkemys.
Kantelija viittaa myös KRAR:in muistioon elokuulta 2015. Kyseisen dokumentin mukaan KRAR päätti, että se täsmentää ohjeistusta suositussivuille. Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomien tiedossa on, että KRAR:n sisälle perustettua pneumokokkirokotussuositusryhmää ei kuultu tekstin sisällöstä. Ilta-Sanomat on haastatellut useita erittäin luotettavina pitämiään tahoja, joiden mukaan mitään linjanvetoa tekstin sisällöstä ei tehty suositusryhmässä elokuun 2015 kokouksessa tai sen jälkeen.
Kantelun mukaan jutun faktalaatikossa on väärää tietoa lasten rokoteohjelmassa olevasta rokotteesta, koska jutussa kerrotaan, että rokote ei tehoaisi yleisiin pneumokokkityyppeihin. Päätoimittajan mukaan väite ei ole virheellinen, koska kyseinen rokote ei sisällä serotyyppejä 19A ja 3. Lääkeyhtiö GSK:n lähestyttyä Ilta-Sanomia toimitus kuitenkin päätti täsmentää verkkojuttuaan GSK:n kannalla, jonka mukaan rokote ”lupaa ristisuojaa 19A-serotyypille”. Koska asiasta on päätoimittajan mukaan myös toisenlaista tutkimustietoa, Ilta-Sanomat julkaisi täsmennyksen yhteydessä myös sen tiedon, että juttuun haastateltu osastonylilääkäri kyseenalaistaa lääkeyhtiön antaman tiedon uudempaan tutkimukseen vedoten.
Päätoimittajan mukaan jutussa ei ole myöskään virhettä kohdassa, jossa käsitellään länsimaiden pneumokokkirokotesuosituksia, sillä Ilta-Sanomien väite perustuu tarkistettuun tietoon: kaikkiaan 19 EU-maassa suositellaan rokotetta ikäihmisille ja lisäksi näin on myös muun muassa Islannissa, Norjassa ja Kanadassa. Päätoimittajan mukaan suosituksen lisäksi osa EU-maista myös kustantaa rokotukset, mutta tähän artikkelissa ei otettu kantaa.
Päätoimittajan mukaan toisin kuin kantelutekstistä voi ymmärtää, jutussa ei myöskään väitetä, että THL ja sen tutkijat olisivat syyllistyneet virkavirheisiin ja rikkoneet hankintalakia ja tutkimustyötä koskevaa lainsäädäntöä. Kantelija on saanut vastata kaikkiin jutuissa olleisiin väitteisiin laajasti itse jutussa. Päätoimittajan mukaan THL:n toiminta ja tässä tapauksessa erityisesti julkisen rahan käyttö ja rokotteiden terveyshyöty ovat niin merkittäviä kansanterveydellisiä kysymyksiä, että niitä on ollut perusteltua käsitellä hyvin avoimesti ja tarkastella myös kriittisesti.
Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomat on tutkivan journalismin keinoin pureutunut erittäin monimutkaiseen aiheeseen ja luonut siitä journalistisesti perustellun ja kestävän kokonaiskuvan tuomalla esille toistensa kanssa kilpailevia näkemyksiä. Päätoimittajan mukaan kunkin jutun lähteen käyttöä on arvioitu myös toimituksen johdossa. Päätoimittajan mukaan kaikkein kriittisimmät väitteet THL:ää kohtaan on esittänyt OUS:n ylilääkäri, joka esiintyy jutussa omalla nimellään.
Päätoimittajan mukaan reportaasissa myös kerrotaan täysin selvästi, miten rokotehankintaprosessi toimii ja myös se, että päätökset tekee ministeriö. Jutussa haastateltujen asiantuntijoiden mielestä THL on kuitenkin todellinen vallankäyttäjä asiassa. Päätoimittaja toteaa, että toimituksella on oikeus valita näkökulmansa ja pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen – myös torjumalla epäasialliset vaikuttamisyritykset. Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomat olisi voinut avata tarkemmin jutussaan sitä, että THL suosittaa riskiryhmille pneumokokkirokotuksia, mutta senkään mainitsematta jättäminen ei kuitenkaan ole olennainen asiavirhe.
Päätoimittajan mukaan reportaasissa on esitetty perusteltuja kysymyksiä THL:n asiantuntijoiden mahdollisista sidonnaisuuksista. Reportaasin kohde on ollut THL ja sen keskeiset johtavat henkilöt, joiden toimintaa on voitava arvioida, ja jos perusteita on, myös arvostella. Päätoimittajan mukaan demokratiaan ja avoimeen yhteiskuntaan kuuluu se, että yleisöllekin on annettava mahdollisuus arvioida julki tuotujen tietojen perusteella, ovatko sidokset voineet olla sellaisia, että niillä on saattanut olla merkitystä rokotehankinnoissa.
Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomat on kohdellut samalla tavalla lähdekriittisesti kaikkia käyttämiään henkilölähteitä arvioidessaan niiden käyttökelpoisuutta ja tuonut reportaasin kannalta oleelliset tiedot lähteistä lukijoiden arvioitavaksi niiltä osin kuin se on ollut anonymiteettiä vaarantamatta mahdollista. Päätoimittajan mukaan jokainen kantelijan esille nostama sidonnaisuus on ollut Ilta-Sanomien tiedossa, kun se on arvioinut lähteidensä luotettavuutta. Juttu käsittelee vaikeaa asiakokonaisuutta, jonka yhteiskunnallinen merkitys on erittäin suuri. Tässä yhteydessä on päätoimittajan mukaan luonnollista ja välttämätöntä, että tietoa on mahdollista hankkia ja käyttää myös lupaamalla lähteille lähdesuoja.
Ratkaisu
JO 1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
JO 14: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.
Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.
JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.
Ilta-Sanomat julkaisi verkkosivuillaan ja printtilehdessään jutun, joka kertoi lääkäreiden ja tutkijoiden esittämästä kritiikistä valtion rokotehankintoja kohtaan. Kritiikki kohdistui etenkin kantelijaan, eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL).
Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutun aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä. Yksi tiedotusvälineiden keskeisistä tehtävistä on seurata ja arvioida julkista vallankäyttöä sekä siihen liittyvää rahankäyttöä silloinkin, kun kyse on joiltain osin pelkistä epäilyistä.
Neuvosto toteaa, että jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joita Ilta-Sanomat ei olisi pyynnöstä huolimatta oikaissut. Jutussa oli epätarkka ilmaisu, kun siinä nimitettiin THL:n tutkijan laskelmaksi johtopäätöstä, jonka toimittaja oli tehnyt tutkijalta saamiensa lukujen perusteella. Tämä ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe, koska jutusta ja sen taulukosta kävi ilmi, mihin tutkijan tekemiin laskelmiin johtopäätös perustui.
Jutussa ei ollut asiavirhettä myöskään kohdassa, jossa kerrottiin, että THL:n asiantuntijan kirjoitus oli ristiriidassa THL:n virallisen suosituksen kanssa. Lehdellä oli perusteet tulkinnalleen.
Lehdellä oli myös perusteet tulkinnalleen, jonka mukaan länsimaissa yleisesti suositellaan pneumokokkirokotusta ikäihmisille. Lehdellä oli myös perusteet käyttää ilmaisua ”ei suojaa serotyypeiltä 19A ja 3”, vaikka lääkeyhtiö ja kantelija halusivat ilmaista asian toisin. Tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut.
Neuvosto toteaa, että lehdellä oli perusteet käyttää jutussa myös nimettömiä lähteitä. Lehti oli käyttänyt lähteitä monipuolisesti, suhtautunut niihin kriittisesti ja tarkistanut tietonsa huolellisesti ja useista lähteistä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.
Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Tapio Nykänen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung, Taina Tukia ja Sinikka Tuomi.