PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7027/MTV/18
MTV

Piilomainonta

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka perustui autojen maahantuojan tiedotteeseen. Juttu ei ollut piilomainontaa. Äänestyspäätös 6–4.

Vapauttava 7024/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kaksi juttua, joiden mukaan ylikomisario ja oikeustieteen professori olivat eri mieltä siitä, voiko autoilijaa sakottaa, jos hän ei havaitse nopeusrajoitusta lumen vuoksi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7023/AL/18
Latu&Polku

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti kertoi yhdistyksen jäsenille suunnatun kyselyn tuloksista. Jutun otsikossa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Langettava 7017/MTV/18
MTV

Kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa käsiteltiin mielenosoitusta. Jutun sisällä julkaistiin video siitä, miten poliisi poisti hakaristilippuja toisessa mielenosoituksessa. Video antoi virheellisen kuvan jutussa käsitellystä mielenosoituksesta. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka MTV:n olisi pitänyt korjata saatuaan virheestä tiedon.

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Vapauttava 7002/SL/18
Etelä-Suomen Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, haastattelu, lähdekritiikki, otsikko, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, jossa kerrottiin jääkiekkoseuran pääomistajan saaneen rahoitusta talousrikostutkinnan kohteena olevalta henkilöltä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joista lehti olisi saanut oikaisupyynnön.

Vapauttava 6999/SL/18
Aamuposti

Yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnanhallitukseen kuuluvan opettajan työnantajaltaan saamasta varoituksesta. Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lehti oli kuullut häntä asiasta aiemmissa jutuissa eikä kantelija pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 6990/SL/18
Iltalehti

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa se mainitsi henkilön etnisen taustan kielteisessä yhteydessä. Lehti ei tuonut etnistä taustaa esiin halventavasti, vaan sen kertominen oli jutun aiheen kannalta asiaankuuluvaa. Äänestyspäätös 8–2.

Vapauttava 6989/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

Vapauttava 6970/PL/18
Viispiikkinen

Uutistapahtuman seuraaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi rajallisiin tietoihin perustuneen jutun, jossa se kertoi poliisin tutkivan kunnanhallituksen toimintaa. Lehti julkaisi jatkojutun, kun se sai aiheesta lisää tietoa.

Langettava 6969/AL/18
Taloustaito

Toimittajan asema

Lehti julkaisi jutun, joka kritisoi ”villejä finanssineuvojia”. Jutun kirjoittajalla oli yritystoimintansa vuoksi aiheen suhteen kaksoisrooli, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Vapauttava 6952/SL/18
Satakunnan Kansa

Haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti haastatteli toimitusjohtajaksi valittua henkilöä, joka esitti kiistanalaisia mielipiteitä. Sitaattia oli tiivistetty, mutta haastateltu sai tarkastaa lausumansa asianmukaisesti, eikä sitaatissa ollut asiavirhettä eikä selvää väärinkäsitystä. 

Vapauttava 6947/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi jutun, jonka aiheena oli oikeudessa käsitelty perintöriita. Kantelija saattoi olla jutusta tunnistettavissa, mutta juttu ei laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tiesivät asiasta ennestään. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen näiden ihmisten piirissä, mutta julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Kantelija ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle vastinetta eikä esittänyt näkemyksiä, joiden perusteella lehti olisi voinut tehdä jatkojutun.

Vapauttava 6942/SL/18
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin valtion innovaatiorahoittajan ja ulkomaisen suuryhtiön välisestä sopimuksesta. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6925/SL/18

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 30.1.2019

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin useiden lääkäreiden esittämästä kritiikistä valtion rokotehankintoja ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta kohtaan. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Kantelu 9.7.2018

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien printtilehdessään 30.6.2018 julkaisemaan juttuun ”IS-reportaasi: Joukko lääkäreitä pitää THL:n rokotetutkimusta haitallisena” sekä jutun 1.7.2018 julkaistuun verkkoversioon.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005738377.html 

Kantelija on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Kantelun mukaan jutussa on olennaisia asiavirheitä, joita Ilta-Sanomat ei ole korjannut pyynnöstä huolimatta.

Kantelun mukaan jutussa esitetty laskelma ikäihmisten pneumokokkirokotusten kustannuksista ei ole THL:n tekemä, toisin kuin jutussa annetaan ymmärtää, eikä pidä paikkaansa. Kantelun mukaan laskelmassa esitetään, että rokote olisi kannattava kahdeksassa vuodessa. Tämä on toimittajan oma tulkinta. Siinä ei ole kantelun mukaan huomioitu, että rokotteen teho ei ole sama 65- ja 75-vuotiailla ja että rokotteen teho heikkenee vuosien saatossa ja myös inflaatio muuttaa kustannusten laskelmaa.

Kantelun mukaan jutussa väitetään virheellisesti myös, että THL:n asiantuntija olisi julkaissut THL:n ja Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) virallisen linjan vastaisen kannan ikääntyneiden pneumokokkirokotuksista.

Kantelun mukaan jutun Faktat-laatikossa on väärää tietoa Suomessa lasten rokotusohjelmassa olevasta rokotteesta. Sen mukaan nimenomaan tämä rokote ei tehoaisi yleisiin pneumokokkityyppeihin.

Kantelun mukaan jutussa väitetään myös, että länsimaissa yleisesti suositellaan pneumokokkirokotuksia ikäihmisille, vaikka esimerkiksi vain kolmasosassa EU-maista on yhteiskunnan tukema ikäihmisten pneumokokkirokotusohjelma.

Kantelun mukaan jutussa esitetään raskaita syytöksiä ja lukijalle syntyy jutusta virheellinen kuva julkisista rokotehankinnoista ja THL:n rokotetutkimuksesta. Kantelun mukaan Ilta-Sanomat on jättänyt jutun ulkopuolelle monia kantelijan olennaisena pitämiä asioita kuten sen, millainen kilpailutilanne valtion rokotehankinnoissa vallitsee sekä sen, että oikeuskansleri on todennut jo vuonna 2011, että THL:n asiantuntijat eivät olleet esteellisiä tietyissä jutussa käsitellyissä rokotehankinnoissa. Kantelun mukaan jutusta syntyy mielikuva, että THL ja sen tutkijat olisivat syyllistyneet vähintään virkavirheisiin ja rikkoneet hankintalakia ja tutkimustyötä koskevaa lainsäädäntöä. Jutusta ei kantelun mukaan myöskään selviä, että rokotteiden hankintaprosessissa on useita kohtia, jolloin jokin muu taho kuin THL päättää asioista. Kantelun mukaan jutusta ei myöskään käy ilmi muun muassa nykyiset pneumokokkirokotesuositukset. Kantelija on myös osin tyytymätön lehden haastateltavavalintoihin. 

Kantelun mukaan jutussa ei avata siinä esiintyvien henkilöiden ja tahojen asemia ja sidonnaisuuksia lääkeyhtiöihin, vaikka siihen olisi kantelun mukaan ollut perusteltuja. Jutussa avataan kantelun mukaan laajasti ainoastaan THL:n asiantuntijoiden taustat.


Päätoimittajan vastaus 26.11.2018

Ilta-Sanomien vastaavan päätoimittajan Tapio Sadeojan mukaan reportaasi perustuu tinkimättömään tutkivaan journalismiin ja jokainen siinä esitetty tieto on tarkistettu useista eri lähteistä. Päätoimittajan mukaan jutussa käytettyjä henkilölähteitä on yli kaksikymmentä ja jokaisen henkilön sidonnaisuudet sekä motiivit on tarkistettu niin perusteellisesti kuin se on journalistisin keinoin mahdollista, ja asia on myös kerrottu jutussa. Päätoimittajan mukaan asiantuntijalähteiden lisäksi reportaasi perustuu tutkimuksiin ja selvityksiin.

Päätoimittajan mukaan THL:n organisaatio ja sen edustajat ovat saaneet kommentoida jutussa esille nostettuja tietoja sekä arvostelua. Päätoimittajan mukaan kantelijan oikaisuvaatimuksessa oli kyse ennemminkin kantelijan näkemyksestä siitä, miten juttua olisi pitänyt painottaa ja miten Ilta-Sanomien olisi pitänyt suhtautua käyttämiinsä lähteisiin. 

Päätoimittajan mukaan jutussa esitetyssä ikäihmisten pneumokokkirokotusten kustannuksia käsittelevässä laskelmassa on kyse toimittajan tekemästä yhteenvedosta, jonka hän on tehnyt THL:n tutkijalta saamiensa lukujen pohjalta. Jutun taulukossa ainoastaan yhteenveto eli taulukon oikeanpuoleinen, viimeinen rivi on toimituksen tekemä. Päätoimittajan mukaan toimittaja teki samalla periaatteella taulukkoon yhteenvedon myös lääkäreiden laskelmasta, joten luvut ovat vertailukelpoisia. Päätoimittajan mukaan siitä, säilyykö rokotteen teho yhtä hyvänä kahdeksan vuoden ajan, ei ole kertynyt tutkimusnäyttöä eikä myöskään rokotteen tehon vähenemistä ole osoitettu.

Päätoimittajan mukaan THL:n sivuilla tammikuussa 2016 julkaistu THL:n asiantuntijan blogikirjoitus ja taulukon yhteyteen myöhemmin lisätty samankaltainen kirjoitus olivat ristiriidassa THL:n silloisen suosituksen kanssa, sillä THL suositti rokotetta kaikille ikäihmisille omakustanteisesti, mutta samaan aikaan nämä kirjoitukset antoivat ymmärtää, että siitä on hyvin vähän hyötyä. Päätoimittajan mukaan tämä aiheutti todistettavasti kritiikkiä lääkärikunnassa. Päätoimittaja huomauttaa, että toisin kuin kantelija väittää, jutussa sanotaan blogikirjoituksen olleen ristiriidassa THL:n suositusten kanssa eikä siis tarkkaan ottaen linjan vastainen. Tämä on päätoimittajan mukaan useiden asiantuntijoiden tulkinta ja se on myös asiaa tutkineen toimittajan näkemys. 

Kantelija viittaa myös KRAR:in muistioon elokuulta 2015. Kyseisen dokumentin mukaan KRAR päätti, että se täsmentää ohjeistusta suositussivuille. Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomien tiedossa on, että KRAR:n sisälle perustettua pneumokokkirokotussuositusryhmää ei kuultu tekstin sisällöstä. Ilta-Sanomat on haastatellut useita erittäin luotettavina pitämiään tahoja, joiden mukaan mitään linjanvetoa tekstin sisällöstä ei tehty suositusryhmässä elokuun 2015 kokouksessa tai sen jälkeen. 

Kantelun mukaan jutun faktalaatikossa on väärää tietoa lasten rokoteohjelmassa olevasta rokotteesta, koska jutussa kerrotaan, että rokote ei tehoaisi yleisiin pneumokokkityyppeihin. Päätoimittajan mukaan väite ei ole virheellinen, koska kyseinen rokote ei sisällä serotyyppejä 19A ja 3. Lääkeyhtiö GSK:n lähestyttyä Ilta-Sanomia toimitus kuitenkin päätti täsmentää verkkojuttuaan GSK:n kannalla, jonka mukaan rokote ”lupaa ristisuojaa 19A-serotyypille”. Koska asiasta on päätoimittajan mukaan myös toisenlaista tutkimustietoa, Ilta-Sanomat julkaisi täsmennyksen yhteydessä myös sen tiedon, että juttuun haastateltu osastonylilääkäri kyseenalaistaa lääkeyhtiön antaman tiedon uudempaan tutkimukseen vedoten.

Päätoimittajan mukaan jutussa ei ole myöskään virhettä kohdassa, jossa käsitellään länsimaiden pneumokokkirokotesuosituksia, sillä Ilta-Sanomien väite perustuu tarkistettuun tietoon: kaikkiaan 19 EU-maassa suositellaan rokotetta ikäihmisille ja lisäksi näin on myös muun muassa Islannissa, Norjassa ja Kanadassa. Päätoimittajan mukaan suosituksen lisäksi osa EU-maista myös kustantaa rokotukset, mutta tähän artikkelissa ei otettu kantaa.

Päätoimittajan mukaan toisin kuin kantelutekstistä voi ymmärtää, jutussa ei myöskään väitetä, että THL ja sen tutkijat olisivat syyllistyneet virkavirheisiin ja rikkoneet hankintalakia ja tutkimustyötä koskevaa lainsäädäntöä. Kantelija on saanut vastata kaikkiin jutuissa olleisiin väitteisiin laajasti itse jutussa. Päätoimittajan mukaan THL:n toiminta ja tässä tapauksessa erityisesti julkisen rahan käyttö ja rokotteiden terveyshyöty ovat niin merkittäviä kansanterveydellisiä kysymyksiä, että niitä on ollut perusteltua käsitellä hyvin avoimesti ja tarkastella myös kriittisesti. 

Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomat on tutkivan journalismin keinoin pureutunut erittäin monimutkaiseen aiheeseen ja luonut siitä journalistisesti perustellun ja kestävän kokonaiskuvan tuomalla esille toistensa kanssa kilpailevia näkemyksiä. Päätoimittajan mukaan kunkin jutun lähteen käyttöä on arvioitu myös toimituksen johdossa. Päätoimittajan mukaan kaikkein kriittisimmät väitteet THL:ää kohtaan on esittänyt OUS:n ylilääkäri, joka esiintyy jutussa omalla nimellään. 

Päätoimittajan mukaan reportaasissa myös kerrotaan täysin selvästi, miten rokotehankintaprosessi toimii ja myös se, että päätökset tekee ministeriö. Jutussa haastateltujen asiantuntijoiden mielestä THL on kuitenkin todellinen vallankäyttäjä asiassa. Päätoimittaja toteaa, että toimituksella on oikeus valita näkökulmansa ja pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen – myös torjumalla epäasialliset vaikuttamisyritykset. Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomat olisi voinut avata tarkemmin jutussaan sitä, että THL suosittaa riskiryhmille pneumokokkirokotuksia, mutta senkään mainitsematta jättäminen ei kuitenkaan ole olennainen asiavirhe.

Päätoimittajan mukaan reportaasissa on esitetty perusteltuja kysymyksiä THL:n asiantuntijoiden mahdollisista sidonnaisuuksista. Reportaasin kohde on ollut THL ja sen keskeiset johtavat henkilöt, joiden toimintaa on voitava arvioida, ja jos perusteita on, myös arvostella. Päätoimittajan mukaan demokratiaan ja avoimeen yhteiskuntaan kuuluu se, että yleisöllekin on annettava mahdollisuus arvioida julki tuotujen tietojen perusteella, ovatko sidokset voineet olla sellaisia, että niillä on saattanut olla merkitystä rokotehankinnoissa.

Päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomat on kohdellut samalla tavalla lähdekriittisesti kaikkia käyttämiään henkilölähteitä arvioidessaan niiden käyttökelpoisuutta ja tuonut reportaasin kannalta oleelliset tiedot lähteistä lukijoiden arvioitavaksi niiltä osin kuin se on ollut anonymiteettiä vaarantamatta mahdollista. Päätoimittajan mukaan jokainen kantelijan esille nostama sidonnaisuus on ollut Ilta-Sanomien tiedossa, kun se on arvioinut lähteidensä luotettavuutta. Juttu käsittelee vaikeaa asiakokonaisuutta, jonka yhteiskunnallinen merkitys on erittäin suuri. Tässä yhteydessä on päätoimittajan mukaan luonnollista ja välttämätöntä, että tietoa on mahdollista hankkia ja käyttää myös lupaamalla lähteille lähdesuoja. 

Ratkaisu

JO 1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 14: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. 

Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Ilta-Sanomat julkaisi verkkosivuillaan ja printtilehdessään jutun, joka kertoi lääkäreiden ja tutkijoiden esittämästä kritiikistä valtion rokotehankintoja kohtaan. Kritiikki kohdistui etenkin kantelijaan, eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL).

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutun aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä. Yksi tiedotusvälineiden keskeisistä tehtävistä on seurata ja arvioida julkista vallankäyttöä sekä siihen liittyvää rahankäyttöä silloinkin, kun kyse on joiltain osin pelkistä epäilyistä.

Neuvosto toteaa, että jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joita Ilta-Sanomat ei olisi pyynnöstä huolimatta oikaissut. Jutussa oli epätarkka ilmaisu, kun siinä nimitettiin THL:n tutkijan laskelmaksi johtopäätöstä, jonka toimittaja oli tehnyt tutkijalta saamiensa lukujen perusteella. Tämä ei kuitenkaan ollut olennainen asiavirhe, koska jutusta ja sen taulukosta kävi ilmi, mihin tutkijan tekemiin laskelmiin johtopäätös perustui.

Jutussa ei ollut asiavirhettä myöskään kohdassa, jossa kerrottiin, että THL:n asiantuntijan kirjoitus oli ristiriidassa THL:n virallisen suosituksen kanssa. Lehdellä oli perusteet tulkinnalleen.

Lehdellä oli myös perusteet tulkinnalleen, jonka mukaan länsimaissa yleisesti suositellaan pneumokokkirokotusta ikäihmisille. Lehdellä oli myös perusteet käyttää ilmaisua ”ei suojaa serotyypeiltä 19A ja 3”, vaikka lääkeyhtiö ja kantelija halusivat ilmaista asian toisin. Tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut.

Neuvosto toteaa, että lehdellä oli perusteet käyttää jutussa myös nimettömiä lähteitä. Lehti oli käyttänyt lähteitä monipuolisesti, suhtautunut niihin kriittisesti ja tarkistanut tietonsa huolellisesti ja useista lähteistä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Tapio Nykänen, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung, Taina Tukia ja Sinikka Tuomi.

Tämä päätös on avattu 798 kertaa