PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6883/SL/18
Keskipohjanmaa

Ihmisarvon kunnioittaminen

Keskipohjanmaa julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen. Siinä loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

Vapauttava 6878/SL/18
Kouvolan Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa arvioitiin kriittisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Nimettömiä lähteitä käytettiin monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6875/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6855/SL/18
Enontekiön Sanomat

Samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin rehtorin saamasta varoituksesta sekä hänen kunnanhallitukselle tekemästään hallintokantelusta. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt, eikä juttu rikkonut rehtorin yksityisyyden suojaa.

Langettava 6854/SL/18
Iltalehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään omaishoitoon liittyvistä erimielisyyksistä. Omaishoitaja ja hänen hoitamansa henkilö olivat tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Omaishoitaja joutui niin kielteisen julkisuuteen, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut, ja hänen hoitamansa henkilön yksityiselämästä kerrottiin erityisen arkaluonteisia seikkoja ilman tämän suostumusta. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Langettava 6841/SL/18
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Vapauttava 6831/PL/18
Jämsän Seutu

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Vaikka hevosen omistajaa haastateltiin vasta jälkikäteen, hän ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Jutussa ollut virhe korjattiin Journalistin ohjeiden mukaisesti. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6914/SL/18

Vastaaja: Suomenmaa

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Ratkaistu: 21.11.2018

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Kantelu 25.6.2018

Kantelu kohdistuu Suomenmaa-lehden verkkosivuillaan 18.6.2018 julkaisemaan pääkirjoitukseen Luontojärjestöjen avohakkuuvetoomus alkoi pöllöhuijausyrityksellä, ja se varjostaa nyt koko kampanjaa.

https://www.suomenmaa.fi/paakirjoitus/luontojarjestojen-avohakkuuvetoomus-alkoi-pollohuijausyrityksella-ja-se-varjostaa-nyt-koko-kampanjaa-6.23.386298.a75a8c28d9

Kantelija on yksi pääkirjoituksessa mainitun kansalaisaloitekampanjan vastuuhenkilöistä.

Kantelun mukaan pääkirjoituksessa on olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei ole korjannut pyynnöstä huolimatta. Kantelun mukaan väite ”luontojärjestöjen avohakkuuvetoomus alkoi pöllöhuijausyrityksellä" on virheellinen, koska kuva jaettiin kansalaisaloitetta edistävien järjestöjen somekanavissa vaiheessa, jossa kansalaisaloitteella oli allekirjoittajia jo yli puolet tarvittavista 50 000:sta.

Lisäksi kantelun mukaan Suomenmaa väittää, että ”pesäpuu ja sen ympäristö oli jätetty päinvastoin koskematta”. Kuvaaja tai kampanja eivät kantelun mukaan väitä, että kuvan pöllön pesä olisi tuhoutunut hakkuissa. Kantelun mukaan Suomenmaan väite koskemattomasta ympäristöstä on ”melkoinen”, koska tehty avohakkuu ulottui noin 5 metrin päähän ko. pöllön pöntöstä ja suositeltava suojaetäisyys on noin 100 metriä. Kantelun mukaan pesämetsän kaatamista on käytetty esimerkkinä avohakkuiden vaikutuksista luonnolle ja linnuille.
Kantelun mukaan pääkirjoituksessa puhutaan voimakkaasti "huijaamisesta" ja "petkuttamisesta" ja järjestöjen katsotaan toimineen tarkoituksella. Kantelun mukaan ne ovat virheellisiä ja valheellisia väitteitä, jotka lehden olisi syytä korjata. Kantelun mukaan Suomenmaa esittää pääkirjoituksessaan myös, että kuvan ottamistilanteeseen liittyisi jotain epäselvää, mikä ei kantelun mukaan pidä paikkaansa.

Kantelun mukaan lehti ei ole julkaissut kantelijan lähettämää vastinetta. Lehdelle on lähetetty myös oikaisupyyntö ja virheitä on tuotu kantelun mukaan esiin myös verkkojutun kommenttiosiossa ja sosiaalisessa mediassa. Kantelussa on mainittu Journalistin ohjeiden kohdat 8, 10, 13, 20 ja 22, mutta neuvosto ei käsittele kantelua kohdan 13 näkökulmasta, koska kantelun ei ole tulkittu koskevan sitä.


Päätoimittajan vastaus 2.10.2018

Suomenmaan päätoimittaja Juha Määtän mukaan pääkirjoituksessa ei ollut oikaisua vaativia virheitä. Kantelijalle ei päätoimittajan mukaan myöskään syntynyt oikeutta omaan kannanottoon.

Luontojärjestöjen kampanja alkoi 17.5., ja se jatkuu 17.11. asti. Pääkirjoituksessa käsitelty ”pöllöepisodi” alkoi 13.6., kun ympäristöjärjestöt jakoivat kuvaa pöllönpoikasesta sosiaalisen median kanavissaan. Päätoimittajan mukaan kampanja oli pääkirjoituksen julkaisemisen aikaan vasta alussa, koska edessä oli yli viisi kuukautta kampanja-aikaa ja takana vasta vajaa kuukausi.

Päätoimittajan mukaan Luonnonsuojeluliiton julkaisemassa twiitissä oli juuri se teksti, mikä pääkirjoituksessakin kerrottiin (”Tätä avohakkuu tarkoittaa luonnolle ja lajeille”) ja kehotus allekirjoittaa kansalaisaloite. Pääkirjoituksessa ei päätoimittajan mukaan kirjoitettu Luonnonsuojeluliiton tehneen muuta kuin jakaneen kuvan twiitissään.

Päätoimittajan mukaan kuva oli kuitenkin lavastettu, sillä pöllönpoikanen ei ollut kömpinyt kannonnokkaan omin avuin, vaan ihminen oli pannut sen siihen. Päätoimittajan mukaan ”kun lavastettua luontokuvaa pyritään käyttämään hyväksi kiistanalaisessa asiassa kertomatta, että kuva on ihmisen manipuloima, ollaan huijauksen ja petkutuksen tiellä”.

Päätoimittajan mukaan lavastusta hyväksi käyttävää kampanjointia on oikeutettua arvostella voimakkaastikin, varsinkin, kun järjestöt eivät kertoneet lavastuksesta julkaistessaan twiittinsä.

Päätoimittajan mukaan pääkirjoituksessa ei väitetty Luonnonsuojeluliiton kertoneen, että pöllön pesäpuu olisi kaadettu. Siitä, kuinka lähellä pesäpuuta hakkuualueen raja oli, on päätoimittajan mukaan vain kantelijan edustamien tahojen sana. Päätoimittajan mukaan suojaetäisyydet olivat joka tapauksessa mitä ilmeisimmin laillisia, sillä kantelijakaan ei ole väittänyt, että lakia olisi rikottu. 

Kantelijaa ei mainittu jutussa nimeltä. Päätoimittajan mukaan Journalistin ohjeet antavat oikeuden omaan kannanottoon myös organisaatioille, mutta eivät aina ja automaattisesti, mikä todetaan myös Journalistin ohjeiden kohdassa 24. Päätoimittajan mukaan pääkirjoitus on kyseisen kohdan tarkoittama ”yhteiskunnallinen arviointi”, ja siinä on oikeus ottaa kantaa. Niin Suomenmaa on tehnyt, ja se kuuluu lehdistönvapauteen. Päätoimittajan mukaan erityisesti pääkirjoitusten mielipidevapaus on sananvapauden kulmakiviä.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 24: Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.

Suomenmaa julkaisi verkkosivuillaan pääkirjoituksen, jossa se kritisoi sitä, että luonnonsuojelujärjestöt olivat levittäneet kampanjaviestinnässään lavastettua kuvaa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että pääkirjoitus oli yksipuolinen ja epätarkka siinä, miten se käsitteli kyseisen kuvan käyttöä kampanjassa. Neuvosto huomauttaa, että epätarkkuus oli ainakin osittain seurausta muiden tiedotusvälineiden tekemistä virhetulkinnoista ja Suomenmaan olisi ollut kohtuullista neuvotella kantelijan kanssa mielipidekirjoituksen julkaisemisesta.

Neuvosto kuitenkin toteaa, että jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. Kantelussa osoitetuissa kohdissa oli kyse lehden tekemistä tulkinnoista ja korkeintaan epätarkkuuksista.

Neuvosto toteaa, että kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen, koska hän oli yksi kritiikin kohteeksi joutuneen kampanjan vastuuhenkilöistä. Kyseessä oli kuitenkin poliittinen ja yhteiskunnallinen arviointi, joka ei synnyttänyt kantelijalle oikeutta omaan kannanottoon.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Suomenmaa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Riikka Mäntyneva, Riitta Korhonen, Anna Anttila, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Kaisa Ylhäinen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung, Aija Pirinen ja Johanna Vehkoo.

Tämä päätös on avattu 250 kertaa