2018 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6883/SL/18
Keskipohjanmaa

Ihmisarvon kunnioittaminen

Keskipohjanmaa julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen. Siinä loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

Vapauttava 6878/SL/18
Kouvolan Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa arvioitiin kriittisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Nimettömiä lähteitä käytettiin monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6875/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6855/SL/18
Enontekiön Sanomat

Samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin rehtorin saamasta varoituksesta sekä hänen kunnanhallitukselle tekemästään hallintokantelusta. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt, eikä juttu rikkonut rehtorin yksityisyyden suojaa.

Langettava 6854/SL/18
Iltalehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään omaishoitoon liittyvistä erimielisyyksistä. Omaishoitaja ja hänen hoitamansa henkilö olivat tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Omaishoitaja joutui niin kielteisen julkisuuteen, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut, ja hänen hoitamansa henkilön yksityiselämästä kerrottiin erityisen arkaluonteisia seikkoja ilman tämän suostumusta. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Langettava 6841/SL/18
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Vapauttava 6831/PL/18
Jämsän Seutu

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Vaikka hevosen omistajaa haastateltiin vasta jälkikäteen, hän ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Jutussa ollut virhe korjattiin Journalistin ohjeiden mukaisesti. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 6907/AL/18

Vastaaja: Sanansaattaja

Asia: Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto

Ratkaistu: 19.9.2018


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Kantelu 15.6.2018

Kantelu kohdistuu Sanansaattaja-lehden printtilehdessään 8.6.2018 julkaisemaan juttuun ”Sleyn hallintojohtaja Heikki Kymäläinen irtisanottu” sekä lehden verkkosivuillaan 25.5.2018 julkaisemaan juttuun ”Sley uutisoi: hallitus irtisanoi Heikki Kymäläisen”.

https://www.sley.fi/sley-uutisoi-hallitus-irtisanoi-heikki-kymalaisen/ 

Kantelun mukaan Sanansaattaja on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 1, 2, 3, 8, 21, 22 ja 23. Kantelija on toimittanut neuvostolle asianomistajan suostumuksen kantelulle. Kantelussa ei esitetä riittäviä perusteita sille, miten Journalistin ohjeiden kohtaa 8 olisi rikottu, joten neuvosto ei käsittele kantelua sen näkökulmasta.

Kantelun mukaan Sanansaattaja-lehden toimittaja teki Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry:n (Sley) hallintojohtajan työsuhteen irtisanomisesta kertovaa juttua lehteen. Juttu oli kantelun mukaan tasapuolinen, ja siihen oli myös haastateltu irtisanottua. Kantelun mukaan Sleyn johtoryhmä, johon Sanansaattajan päätoimittajakin kuuluu, teki kuitenkin 23.5.2018 päätöksen olla julkaisematta juttua. Kantelun mukaan päätoimittaja vei jutun julkaisemisesta tehtävän päätöksen toimituksen ulkopuolisille ratkaistavaksi vastoin Journalistin ohjeiden kohtia 2 ja 3.

Alkuperäisen jutun sijaan aiheesta julkaistiin kantelun mukaan ensiksi uutinen Sleyn verkkosivuilla ja Sanansaattaja-lehden verkkojulkaisussa 25.5. ja sitten vielä 8.6. Sanasaattaja-lehden printtilehdessä. Missään näistä jutuista ei ole asianosaisen kantaa.

Jutun julkaisemisen jälkeen irtisanottu kirjoitti vastineen, jonka päätoimittaja kieltäytyi julkaisemasta seuraavassa printtilehden numerossa vedoten siihen, että lehti oli juuri menossa painoon. Irtisanotulla oli kuitenkin kantelun mukaan tiedossaan lehden julkaisemisen aikataulu, jossa on näkyvissä kunkin lehden aineiston deadline-päivä, koska hän toimi myös lehteä kustantavan Sley-Media Oy:n toimitusjohtajana irtisanomiseensa saakka. Kantelun mukaan vastineen julkaiseminen olisi ollut aikataulun mukaan mahdollista. Päätoimittaja perusteli vastineen julkaisematta jättämistä myös sillä, että julkaiseminen olisi vaatinut vastineen kirjoittamista yhdessä toimituksen kanssa. Kantelun mukaan irtisanottu tarjoutui lyhentämään vastineen päätoimittajan määrittelemään mittaan päätoimittajan määrittelemässä ajassa ja ottamaan vastaan ohjeet sen julkaisukelpoiseksi saattamiseksi, mutta näitä ohjeita hän ei useista sähköpostipyynnöistä huolimatta saanut.

Lehti ei julkaissut vastinetta seuraavassa, 20.6. julkaistussa painetun lehden numerossa. Kantelun tekemisen jälkeen päätoimittaja ja irtisanotun edustaja neuvottelivat vastineen sisällöstä, ja vastine julkaistiin lopulta Sanansaattajan seuraavassa, 6.7. julkaistussa numerossa. Sanansaattajan verkkosivuilla vastinetta ei julkaistu.

Kantelun mukaan vastineen julkaiseminen juuri 20.6. julkaistussa numerossa olisi ollut irtisanotun aseman kannalta merkityksellistä, koska kyseinen Sanansaattajan numero oli viimeinen, joka ehti ilmestyä ennen Sleyn vuosittaista jäsenkokousta. Lehti on tärkein tiedonvälittäjä yhdistyksen jäsenille ja vuosikokoukseen osallistuville. Kantelun mukaan hallintojohtajan irtisanomisesta tehty yksipuolinen uutinen on näin ollen ollut omiaan vaikuttamaan Sleyn kokouksen päätöksiin ja vastine olisi tuonut irtisanomisasiaan toisen näkökulman, joka vastineen julkaisemisen viivyttelyllä haluttiin estää.

Kanteluun on liitetty irtisanotun ja hänen edustajansa sekä lehden toimituksen välistä kirjeenvaihtoa.


Päätoimittajan vastaus 20.7.2018

Sanansaattajan päätoimittaja Ville Auvisen mukaan hän teki itse päätöksen alkuperäisen jutun julkaisematta jättämisestä. Juttu, johon oli haastateltu sekä Sleyn hallituksen puheenjohtajaa että irtisanottua henkilöä, oli päätoimittajan mukaan ongelmallinen siksi, että irtisanotun kommentit eivät kaikin osin vastanneet todellisuutta. Päätoimittajan mukaan kyseisestä uutisesta ainoastaan keskusteltiin Sleyn johtoryhmän jäsenten kesken, mutta täyden vastuun päätöksestä kantaa päätoimittaja itse, joka osallistui keskusteluihin etäyhteydellä työmatkaltaan.

Päätoimittajan mukaan Sleyn johtoryhmän muut jäsenet olivat sitä mieltä, että alkuperäisen jutun julkaiseminen ei ole lehden lukijoiden tai Sleyn kannalta mielekästä sen sisältämien irtisanotun haastattelussa olevien asiavirheiden vuoksi. Päätoimittajan mukaan on huomattava, että Sanansaattaja-lehti on paitsi säännöllisesti ilmestyvä aikakauslehti myös eräällä tavalla Sleyn jäsenlehti ja osa Sleyn kokonaisviestintää, ja toimituksen on päätoimittajan mukaan otettava tämä huomioon lehden sisällöstä päätettäessä.

Päätoimittaja kertoo tehneensä päätöksen jutun julkaisematta jättämisestä kuultuaan johtoryhmän jäseniä. Sleyn johtoryhmä ei siis päätoimittajan mukaan tehnyt päätöstä julkaisematta jättämisestä vaan johtoryhmän jäsenet ainoastaan esittivät näkökulmansa. Päätoimittajan mukaan hän olisi voinut johtoryhmän jäsenten kannasta huolimatta päättää, että juttu julkaistaan, mutta sen sijaan hän käytti päätoimittajalle kuuluvaa valtaa ja päätti, että sitä ei julkaista. Päätoimittajan mukaan henkilö, joka ei ollut läsnä johtoryhmän kokoontumisessa, oli välittänyt irtisanotulle virheellisen tiedon asiasta. Sanansaattaja ei ole päätoimittajan mukaan rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 2 ja 3. 

Päätoimittajan mukaan irtisanottu toimitti vastineensa maanantaina 11.6. kello 0.59. Lehti oli menossa painoon samana päivänä. Tässä vaiheessa lehti oli päätoimittajan mukaan jo täynnä ja viimeistelyvaiheessa, eikä vastine ollut sisällöltään julkaisukelpoinen. Päätoimittajan mukaan vastineen ongelma oli sen pituus ja se, että se oli muodoltaan osittain oikaisu, jossa ilman päteviä perusteluja väitetään alkuperäisessä uutisessa olleita asioita virheellisiksi. Siksi oli päätoimittajan mukaan aikataulullisesti mahdotonta saada vastine samana päivänä painoon menevään aikakauslehteen.

Kantelun mukaan irtisanottu tiesi lehden painoonmenopäivän. Päätoimittajan mukaan kyseisen numeron painoonmenopäivä oli kuitenkin aikaistunut painotalon toivomuksesta, koska kyseessä oli lehden erikoisnumero, jonka painos oli 25 000 normaalia suurempi ja lehden välissä toimitettiin järjestön kesäjuhlien mainos. Kyseisen lehden numeron painovalmiin materiaalin lähettämisen deadline oli 11.6. kello 16.

Vastineen muokkaamiseksi julkaistavaan kuntoon käytiin lopulta parin viikon sähköpostiviestittely lehden päätoimittajan ja irtisanotun sekä hänen edustajansa välillä. Vastine julkaistiin muokatussa ja vastineen kirjoittajan hyväksymässä muodossa lehdessä, joka julkaistiin 6.7., eli ensimmäisessä lehdessä, johon vastine ehti.

Kantelussa moititaan sitä, että vastinetta ei ole julkaistu lehden verkkojulkaisussa. Päätoimittajan mukaan kuitenkaan myöskään alkuperäistä uutista, johon vastine kohdistuu, ei julkaistu lehden verkkojulkaisussa, vaan järjestön omalla kotisivulla. Tästä syystä vastineen julkaiseminen lehden verkkosivulla ei olisi ollut päätoimittajan mukaan mielekästä tai asianmukaista. Lehden verkkojulkaisussa oli vain lyhyt uutinen, jossa todettiin Sleyn hallituksen tekemä päätös erottamisesta ja linkki järjestön sivulle. Lehden verkkojulkaisussa julkaistussa uutisessa ei ole käsitelty irtisanomisen syitä tai esitetty tietoja, jotka asettavat henkilön erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Päätoimittajan mukaan väite siitä, että vastineen julkaisemista olisi tarkoituksellisesti viivytelty järjestön vuosikokouksen yli, ei pidä paikkaansa. Vuosikokouksen asialistalla ei edes ollut päätoimittajan mukaan hallintojohtajan erottamiseen liittyviä asioita.

Edellä esitetyn nojalla päätoimittaja katsoo, että kantelu on aiheeton ja Sanansaattaja-lehti on noudattanut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisu

JO 1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 3: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 23: Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.

JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.

Sanansaattaja jätti julkaisematta toimittajansa tekemän jutun, joka käsitteli lehtiyhtiön omistajayhdistyksen hallintojohtajan irtisanomista ja jossa irtisanottua oli kuultu. Sen sijaan lehti julkaisi irtisanomisesta verkkosivuillaan lyhyen uutisen ja printtilehdessään pidemmän jutun, joissa irtisanottua ei ollut kuultu.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lyhyessä verkkojutussa irtisanottu ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen. Sen sijaan hän joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen printtilehden jutussa, mutta julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Neuvosto muistuttaa, että erittäin kielteiseen julkisuuteen joutuneen henkilön oma kannanotto tulee julkaista mahdollisimman nopeasti. Neuvosto kuitenkin toteaa, että lehdellä oli painoaikataulun vuoksi perusteet olla julkaisematta vastinetta heti seuraavassa numerossa. Lisäksi lehti toimi Journalistin ohjeiden mukaisesti neuvotellessaan oman kannanoton sisällöstä sen kirjoittajan kanssa ja julkaistessaan sen heti kun se oli mahdollista.

Journalistin ohjeiden mukaan päätoimittaja ei saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolisille ja tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Neuvosto huomauttaa, että tämä pätee myös järjestöjen kustantamiin lehtiin. Vaikka kustantaja voi olla mukana määrittelemässä lehden linjaa, kaikki yksittäiset journalistiset ratkaisut tulee tehdä toimituksessa. Lisäksi järjestön viestintämateriaali ja lehden toimituksellinen sisältö tulee erottaa selkeästi toisistaan.

Neuvosto toteaa, että päätoimittaja on vastuussa tiedotusvälineen julkaisemasta aineistosta. Siksi päätoimittaja myös viime kädessä päättää, mitä tiedotusväline julkaisee. Neuvosto toteaa, että kantelumateriaali on osin ristiriitainen siinä, miten jutun kohteelle, kantelijalle ja neuvostolle on kerrottu jutun hyllyttämisen syistä. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Sanansaattaja ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Taina Roth, Riikka Mäntyneva, Antti Kokkonen, Pentti Mäkinen, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Johanna Vehkoo.
 

Tämä päätös on avattu 868 kertaa