PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7027/MTV/18
MTV

Piilomainonta

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka perustui autojen maahantuojan tiedotteeseen. Juttu ei ollut piilomainontaa. Äänestyspäätös 6–4.

Vapauttava 7024/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kaksi juttua, joiden mukaan ylikomisario ja oikeustieteen professori olivat eri mieltä siitä, voiko autoilijaa sakottaa, jos hän ei havaitse nopeusrajoitusta lumen vuoksi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7023/AL/18
Latu&Polku

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti kertoi yhdistyksen jäsenille suunnatun kyselyn tuloksista. Jutun otsikossa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Langettava 7017/MTV/18
MTV

Kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa käsiteltiin mielenosoitusta. Jutun sisällä julkaistiin video siitä, miten poliisi poisti hakaristilippuja toisessa mielenosoituksessa. Video antoi virheellisen kuvan jutussa käsitellystä mielenosoituksesta. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka MTV:n olisi pitänyt korjata saatuaan virheestä tiedon.

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Vapauttava 7002/SL/18
Etelä-Suomen Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, haastattelu, lähdekritiikki, otsikko, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, jossa kerrottiin jääkiekkoseuran pääomistajan saaneen rahoitusta talousrikostutkinnan kohteena olevalta henkilöltä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joista lehti olisi saanut oikaisupyynnön.

Vapauttava 6999/SL/18
Aamuposti

Yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnanhallitukseen kuuluvan opettajan työnantajaltaan saamasta varoituksesta. Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lehti oli kuullut häntä asiasta aiemmissa jutuissa eikä kantelija pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 6990/SL/18
Iltalehti

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa se mainitsi henkilön etnisen taustan kielteisessä yhteydessä. Lehti ei tuonut etnistä taustaa esiin halventavasti, vaan sen kertominen oli jutun aiheen kannalta asiaankuuluvaa. Äänestyspäätös 8–2.

Vapauttava 6989/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

Vapauttava 6970/PL/18
Viispiikkinen

Uutistapahtuman seuraaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi rajallisiin tietoihin perustuneen jutun, jossa se kertoi poliisin tutkivan kunnanhallituksen toimintaa. Lehti julkaisi jatkojutun, kun se sai aiheesta lisää tietoa.

Langettava 6969/AL/18
Taloustaito

Toimittajan asema

Lehti julkaisi jutun, joka kritisoi ”villejä finanssineuvojia”. Jutun kirjoittajalla oli yritystoimintansa vuoksi aiheen suhteen kaksoisrooli, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Vapauttava 6952/SL/18
Satakunnan Kansa

Haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti haastatteli toimitusjohtajaksi valittua henkilöä, joka esitti kiistanalaisia mielipiteitä. Sitaattia oli tiivistetty, mutta haastateltu sai tarkastaa lausumansa asianmukaisesti, eikä sitaatissa ollut asiavirhettä eikä selvää väärinkäsitystä. 

Vapauttava 6947/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi jutun, jonka aiheena oli oikeudessa käsitelty perintöriita. Kantelija saattoi olla jutusta tunnistettavissa, mutta juttu ei laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tiesivät asiasta ennestään. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen näiden ihmisten piirissä, mutta julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Kantelija ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle vastinetta eikä esittänyt näkemyksiä, joiden perusteella lehti olisi voinut tehdä jatkojutun.

Vapauttava 6942/SL/18
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin valtion innovaatiorahoittajan ja ulkomaisen suuryhtiön välisestä sopimuksesta. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6896/SL/18

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Ratkaistu: 24.10.2018

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Kantelu 4.6.2018

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 30.5.2018 julkaisemaan juttuun Kuluttajaviranomainen varoittaa: Tyrkyttävistä remonttimyyjistä sataa valituksia, kohteina erityisesti ikäihmiset - Nämä 6 firmaa suurennuslasin alla. 

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201805292200977356_u0.shtml 

Kantelu on tehty jutussa mainitun RestaKoti Oy:n nimissä. Yhtiön toimitusjohtaja on ilmoittanut neuvostolle suostumuksensa kantelulle. 

Kantelijan mukaan alkuperäisessä jutussa oli seuraava virheellinen kappale: ”Nyt tarkastelussa olevista yrityksistä Restakoti Oy ja Indone Tähtiremontit Oy ovat olleet kuluttaja-asiamiehen syynin kohteena aiemminkin ja saaneet huomautuksia painostavasta myynnistä, epäselvästä hintojen kertomisesta sekä muun muassa asiakkaille annetuista vajavaisista tiedoista. Kuluttaja-asiamies on antanut yrityksille päätöksensä vuonna 2016.”

Kantelijan mukaan selvityspyyntö koski ainoastaan sopimusehtoja. Lehti oikaisi virheen kolme päivää jutun julkaisemisen jälkeen. Kantelijan mukaan oikaisu ei saanut samanlaista uutisarvoa kuin alkuperäinen artikkeli eikä kantelija huomannut, että oikaisu olisi ollut Iltalehden verkkosivujen etusivuilla.

Kantelijan mukaan juttu leimasi yrityksen toiminnan pakkomyynniksi, väsytystaisteluksi ja ikäihmisten huijaamiseksi. Kantelijan mukaan yrityksen kohderyhmänä eivät ole ikäihmiset vaan omakotitaloasujat ja sen toiminta on eettistä. Kantelun mukaan jutusta on aiheutunut yritykselle suurta haittaa.

Kantelijan mukaan Iltalehti ei ole noudattanut Journalistin ohjeiden kohtia 8, 20 ja 21. 

Päätoimittajan vastaus 2.10.2018

Iltalehden vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan Iltalehti lähti uutisoimaan remonttipalveluiden kotimyynnin ongelmista toimitukseen tulleiden lukuisten vinkkien jälkeen. Iltalehti pyysi KKV:ltä tutkittavana olevat tapaukset ja haastatteli KKV:n asiantuntijaa yleisimmistä ongelmista.

Päätoimittajan mukaan remonttien kotimyynnin ongelmat ovat merkittävä yhteiskunnallinen ongelma, joka kohdistuu erityisesti yhteiskunnan heikompiin. Esimerkiksi aggressiiviseen myyntiin ja puutteellisiin ja hankaliin sopimusehtoihin huomion kiinnittäminen on tärkeää yhteiskunnallista journalismia. Iltalehti on nojannut jutussaan luotettaviin viranomaislähteisiin.

Päätoimittajan mukaan jutussa nostetaan esille erityisesti kuuden KKV:n tutkinnan alla olevan yrityksen toiminta. Jutun otsikkoon on nostettu kuluttajaviranomaisten näkökulma siitä, että juuri ikäihmiset ovat ongelmallisen kotimyynnin kohteina. Päätoimittajan mukaan otsikko ei sinällään viittaa minkään nimetyn yrityksen toimintaan.


Päätoimittajan mukaan ensimmäisen oikaisupyynnön jälkeen Iltalehti pyysi täsmennystä siihen, oliko uutisessa oleellista asiavirhettä. Täsmennyksen jälkeen Iltalehti selvitti KKV:ltä, pitikö oikaisupyyntö paikkansa. Päätoimittajan mukaan jutussa annettiin ymmärtää, että kantelija olisi saanut huomautuksen muun muassa painostavasta myyntitavasta. KKV:n mukaan huomautus oli annettu vain sopimusehdoista, vaikka käsiteltävänä oli nyt tapaus, jossa kyseessä oli aggressiivinen menettely, totuuden vastaisen tiedon antaminen myyntitilanteessa ja iäkkäiden asiakkaiden huomioiminen myyntitilanteessa. 

Päätoimittajan mukaan Iltalehti korjasi tiedon saatuaan alkuperäisen uutisen kantelijan toivomalla tavalla 1. kesäkuuta ja julkaisi aiheesta oikaisun, joka nostettiin palvelun etusivulle ja linkitettiin alkuperäiseen uutiseen JSN:n ohjeiden ja Iltalehden käytäntöjen mukaisesti. 

Päätoimittajan mukaan sähköpostien lisäksi Iltalehti ja kantelija keskustelivat aiheesta puhelimessa. Kantelijalle tarjottiin mahdollisuutta uuteen juttuun, jossa kantelija olisi kertonut oman näkökulmansa kotimyyntiin. Kantelija kieltäytyi tällaisesta haastattelusta.

Lisäksi päätoimittaja kertoo, että jutun julkaisemisen jälkeen KKV on käsitellyt kantelijaa koskevan uuden tapauksen. Kantelija sai KKV:lta uuden huomautuksen kotimyynnin ongelmista.

Päätoimittajan katsoo Iltalehden toimineen hyvän journalistisen tavan mukaisesti ja pitää kantelua aiheettomana.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

Iltalehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa nimettiin kuusi yritystä, joista oli tehty valitus Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Juttu perustui viranomaiselta saatuihin tietoihin. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Iltalehden alkuperäisessä jutussa oli kantelijayritystä koskeva olennainen asiavirhe. Iltalehti kuitenkin korjasi virheen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian.


Neuvoston mukaan kantelun tehnyt yritys joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen eikä yrityksen edustajaa kuultu samassa yhteydessä. Neuvosto kuitenkin toteaa, että julkisuus ei ollut niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. Lisäksi Iltalehti tarjosi yritykselle mahdollisuutta jatkojuttuun, mutta yritys ei halunnut käyttää sitä.
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Maria Swanljung, Taina Tukia, Sinikka Tuomi, Juha Honkonen.


 

Tämä päätös on avattu 1011 kertaa