PÄÄTÖKSET

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

Langettava 6969/AL/18
Taloustaito

Toimittajan asema

Lehti julkaisi jutun, joka kritisoi ”villejä finanssineuvojia”. Jutun kirjoittajalla oli yritystoimintansa vuoksi aiheen suhteen kaksoisrooli, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Vapauttava 6952/SL/18
Satakunnan Kansa

Haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti haastatteli toimitusjohtajaksi valittua henkilöä, joka esitti kiistanalaisia mielipiteitä. Sitaattia oli tiivistetty, mutta haastateltu sai tarkastaa lausumansa asianmukaisesti, eikä sitaatissa ollut asiavirhettä eikä selvää väärinkäsitystä. 

Vapauttava 6942/SL/18
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin valtion innovaatiorahoittajan ja ulkomaisen suuryhtiön välisestä sopimuksesta. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Langettava 6940/AL/18
Seiska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa esitettiin julkisuuden henkilön käytöksestä kielteisiä arvioita lukijavinkin perusteella tarkistamatta asiaa mitenkään. Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, mutta virheiden korjaamisen sijaan lehti ainoastaan julkaisi jutun kohteen vastineen.

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6925/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin useiden lääkäreiden esittämästä kritiikistä valtion rokotehankintoja ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta kohtaan. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Langettava 6899/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin järjestön rahoittavan tapahtumaa, jonka oli edellisvuonna epäilty olleen osa Venäjän propagandaa. Järjestö joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta Yle ei kuullut sitä samanaikaisesti eikä jälkikäteen.

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6875/YLE/18

Vastaaja: YLE

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ratkaistu: 21.11.2018

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Kantelu 11.5.2018

Kantelu kohdistuu Ylen 12.2.2018 televisiossa esittämään ja Yle Areenassa katsottavissa olevaan MOT-ohjelman jaksoon Kuuden miljoonan euron terapeutit, Ylen verkkosivuillaan 12.2. julkaisemaan ohjelman käsikirjoitukseen sekä Ylen verkkosivuillaan 12.2. julkaisemaan juttuun "Vähän kuin uskonlahko" - opiskelijoiden pettymys kiisteltyyn psykoterapiakoulutukseen purkautuu rajuna kritiikkinä.

https://areena.yle.fi/1-4303250

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/12/kuuden-miljoonan-euron-terapeutit-kasikirjoitus

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/12/vahan-kuin-uskonlahko-opiskelijoiden-pettymys-kiisteltyyn 

Kantelun on laatinut Ylen ohjelmassa ja jutussa käsitellystä Helsingin psykoterapiainstituutista valmistunut henkilö ja sen on allekirjoittanut 90 Helsingin psykoterapiainstituutin opiskelijaa, joista osa on kantelun tekemisen aikaan jo valmistunut koulutuksesta. Kantelussa on mainittu lisäksi yksi 9.2. julkaistu juttu, jota neuvosto ei ottanut käsittelyyn, koska sen julkaisemisesta oli kanteluhetkellä kulunut yli kolme kuukautta.

Kantelun mukaan Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8, 12, 14 ja 21. Alla tiivistelmä kantelun perusteluista.
Kantelijat kertovat suhtautuvansa Helsingin psykoterapiainstituuttiin myönteisesti. Kantelun mukaan he joutuvat ohjelmassa ja jutussa kohtuuttoman kielteisen ja sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti vahingollisen julkisuuden kohteiksi ilman samanaikaista kuulemista. Yle esittää verkossa julkaistussa jutussaan lähdesuojaa nauttivien, anonyymien lähteidensä äänellä, että myönteisesti Helsingin psykoterapiainstituuttiin suhtautuvien opiskelijoiden ajattelu- ja toimintatapa perustuu ”kummalliseen suhtautumiseen, samantyyppiseen toimintaan kuin uskonlahkossa, epäterveeseen lojaalisuuteen” instituuttia ja sen johtajaa kohtaan. Vaikka väitteet esitetään jutussa lähteen kommenttina ja lainausmerkkien sisällä, on niille kantelun mukaan luotu toimituksellisin keinoin huomattava painoarvo. Sitaatti on nostettu jutun otsikkoon ja väliotsikkoon.

Verkossa julkaistussa jutussa ja MOT-ohjelmassa kerrotaan, että opiskelijat esiintyvät anonyymeinä, koska uhkana olisi muiden opiskelijoiden lynkkaamaksi joutuminen. Kantelun mukaan lynkkaamisväitteet leimaavat ihmissuhdealalla toimivia kantelijoita haitallisesti ja Yle myös esittää opiskelijoiden välit kärjistyneemmiksi kuin ne todellisuudessa ovat.

Kantelijat katsovat olevansa yksittäisinä henkilöinä ja ihmissuhdealan ammattilaisina tunnistettavia omassa lähipiirissään. Kantelun mukaan jokainen kantelijoista on joutunut selittämään ja perustelemaan sitä, miksi koulutus ei ole tuottanut psykoterapeutin pätevyyttä kuten oli odotettu. Kantelun mukaan ”lahkolaissyytöksiä” vastaan on lähes mahdotonta puolustautua, koska niissä käytetään kielteisiä mielikuvia ilman selviä faktoja. Kantelijat kokevat joutuneensa pelinappuloiksi Ylen valitseman näkökulman eheyden tavoittelussa.

Kantelun mukaan Ylen olisi pitänyt tehdä kaikkensa sen eteen, että Helsingin psykoterapiainstituuttiin myönteisesti suhtautuvat opiskelijat olisivat saaneet kertoa jo uutisoinnin yhteydessä näkemyksensä siitä, ovatko he lahkolaismanipuloinnin uhreja vai onko heillä perusteluja omalle kannalleen. Kantelun mukaan Yle otti yhteyttä vain kolmeen kantelun tehneeseen opiskelijaan. Opiskelijat kieltäytyivät haastattelusta toimittajaa kohtaan kokemaansa luottamuspulaan vedoten. Luottamuspula perustuu kantelun mukaan etenkin Ylen aiempaan aiheen käsittelyyn. Kantelun mukaan Ylen olisi pitänyt kertoa, että kantelijat asetetaan erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi.

Kantelun mukaan Yle ei ole pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, kun se on sivuuttanut ja vääristellyt tiedossaan olleita asioita. Muun muassa yksi kantelijoista on toimittanut Ylen toimittajalle materiaalia ohjelman tekovaiheessa. Kantelijat katsovat, että jos Yle olisi esittänyt edes osan toimitukselle etukäteen toimitetuista tiedoista, yleisö olisi voinut niiden perusteella arvioida, että Ylellä uskonlahkolaisuudesta ja epäterveestä lojaalisuudesta syytetyillä opiskelijoilla on vahvat perusteet näkemyksilleen.

Kantelun mukaan Yle ei ole myöskään suhtautunut riittävän kriittisesti haastattelemiinsa henkilöihin. Kantelun mukaan Ylen haastattelemat opiskelijat vaativat Helsingin psykoterapiainstituutilta rahojaan takaisin, joten heillä on aiheessa hyötymistarkoitus. Kantelun mukaan Valviran johtaja esitetään ohjelmassa neutraalina asiantuntijana, vaikka Valvira on ohjelmassa käsitellyssä kiistassa osapuoli. Kantelun mukaan ohjelman toimittaja myötäilee ja jopa johdattelee haastateltaviaan. Kantelun mukaan Yle ei ole myöskään avannut, miten se on varmistanut käyttämiensä lähteiden ja niiltä hankittujen tietojen luotettavuuden. Kantelussa nostetaan esiin esimerkiksi se, että haastatellun sitaatissa olisi käsitetty väärin, kuinka monta ryhmää koulutuksesta olisi edes voinut valmistua aiheeseen liittyvän asetusmuutoksen jälkeen, kun haastateltu kertoo saaneensa selville vasta koulutuksen alkamisen jälkeen, että 17 valmistunutta ryhmää ovat valmistuneet ennen kuin asetus muuttui.
 
Kantelun laatija on lähettänyt Ylelle oikaisuvaatimukseksi otsikoidun tekstin, jossa vaaditaan Yleä poistamaan ohjelma ja siihen liittyvät jutut verkosta, mutta ei eritellä niistä selvästi olennaisiksi asiavirheiksi väitettyjä oikaistavia kohtia. Kantelijat eivät ole lähettäneet omaa kannanottoa eli vastinetta Ylelle.


Vastaus 8.10.2018

Vastaavan toimittajan Ville Vilénin mukaan kantelun väitteet Journalistin ohjeiden rikkomisesta eivät pidä paikkaansa. Helsingin psykoterapiainstituutin (HPI) ja Valviran välisen kiistan käsittely oli yhteiskunnallisesti merkittävää, koska kiistan ytimessä on suomalaisten ihmisten terveys. Kiista on lisäksi jatkunut pitkään ja ollut monitahoinen. Sen käsittely kuuluu vastaavan toimittajan mukaan journalismin perustehtäviin.

Vastaavan toimittajan mukaan Yle on hankkinut luotettavat ja monipuoliset tiedot aiheen käsittelemiseksi Journalistin ohjeiden kohdan 8 mukaisesti. Vastaavan toimittajan mukaan, toisin kuin kantelussa väitetään, Yle ei jättänyt sille toimitettuja HPI:n itsensä tilaamia asiantuntijalausuntoja huomiotta, vaan tutki ja arvioi kannanottojen merkitystä. HPI:n tilaamat asiantuntija-arviot eivät kuitenkaan vastaavan toimittajan mukaan luoneet riittävää kokonaiskuvaa eri säädösten suhteesta. Yle myös pyysi HPI:lta heidän EU-komissiolle osoittamaansa kantelua saadakseen lisätarkennusta siihen, mihin epäily EU-säädösten vastaisuudesta perustuu, mutta HPI kieltäytyi toimittamasta sitä. Vastaavan toimittajan mukaan jutun näkökulman kannalta mahdollinen tuleva oikeusjuttu ei kuitenkaan ollut keskeinen. Jutun perushavainto oli, että koulutus ei ollut vastaavan tasoista kuin suomalaisissa yliopistoissa annettu psykoterapeutin nimekesuojaan johtava koulutus.

Vastaavan toimittajan mukaan ohjelmassa on kuultu (tai tarjottu mahdollisuus tulla kuulluksi) kaikkia niitä henkilöitä, joita siinä on ollut Journalistin ohjeiden 21 kohdan mukaan tarpeen kuulla. Ohjelmaan on yritetty saada haastateltaviksi myös koulutukseen positiivisesti suhtautuvia opiskelijoita, mutta kaikki pyydetyt haastateltavat kieltäytyivät kommentoimasta asiaa. Tämä on mainittu ohjelmassa. Ohjelmassa on myös kerrottu, että kaikki opiskelijat eivät suhtaudu kriittisesti instituutin opintoihin eikä siinä ei ole annettu ymmärtää, että enemmistö opiskelijoista olisi kriittisiä. 

Toisin kuin kantelussa kerrotaan, haastattelupyyntöjä on vastaavan toimittajan mukaan välitetty puhelimitse tavoitettujen kolmen opiskelijan lisäksi laajemmalle joukolle opiskelijoita. Lisäksi Yle pyysi HPI:n opiskelijoita ottamaan luottamuksellisesti yhteyttä jo syksyllä 2017 osana erittäin vilkasta verkkokeskustelua.

Vastaavan toimittajan mukaan Yle on huomioinut lähteidensä aseman kokonaisuudessa ja suhtautunut kuhunkin heistä Journalistin ohjeiden 12 kohdan mukaisella kriittisyydellä. Näin on toimittu myös ohjelmassa esiintyneiden lähdesuojan alaisten haastateltavien kanssa. Vastaavan toimittajan mukaan prosessi, jossa osa opiskelijoista vaatii koulutukseen sijoittamiaan rahoja takaisin, oli vasta harkinta-asteella ohjelmaa tehdessä, mutta asia huomioitiin haastateltavien lausuntojen sisältämiä faktoja tarkastettaessa. 

Ohjelmaa varten on vastaavan toimittajan mukaan hankittu tietoa monipuolisista asiakirjalähteistä sekä taustatietoa ja haastatteluita henkilölähteiltä, joiden motiivit ovat keskenään hyvin vaihtelevat. Ohjelmassa esiin tuodut faktat ja väitteet on tarkastettu vastaavan toimittajan mukaan useammasta lähteestä, eikä ohjelma sisällä asiavirheitä. Kokonaisuutta on tarkasteltu saadun fakta-aineiston, eri lähteiden kertominen tietojen sekä mielipiteiden perusteella. Tästä on vastaavan toimittajan mukaan tehty normaalit journalistiset johtopäätökset, jonka perusteella kokonaisuus on tehty ohjelmaksi ja jutuiksi.

Toimituksella on oikeus tarkkaan harkitessaan käyttää myös nimettömiä lähteitä asioiden selvittämiseksi, kun kyse on yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta, kuten tässä tapauksessa on. Vastaavan toimittajan mukaan ohjelman teossa on käytetty lähteinä myös muita kuin siinä suoraan esiintyneitä koulutukseen kriittisesti suhtautuvia opiskelijoita ja kaikkien näiden lähteiden taustat on selvitetty riittävällä huolellisuudella. Vastaavan toimittajan mukaan ohjelmassa ei ole kantelun tekijän väittämiä virheitä. Esimerkiksi ohjelmassa haastatellun opiskelijan kertomus 17 ryhmän valmistumisesta pitää paikkaansa. Hän kuvailee haastattelussa tilannetta ennen asetuksen muuttumista, ei tilannetta muuttumisen jälkeen.

Vastaavan toimittajan mukaan haastateltujen opiskelijoiden kokemukset ja niistä käytetyt lainaukset ovat heidän kokemuksiaan annetusta koulutuksesta. Niissä ei yksilöidä esimerkiksi ketään alan opiskelijaa. Lähdesuojan antamista osalle ohjelman haastatelluista voi vastaavan toimittajan mukaan pitää perusteltuna lähteiden aseman takia. Ilman tätä lähdesuojaa aiheen monipuolinen selvittäminen ja journalismin perusteltu toteutuminen ei olisi ollut tässä kokonaisuudesta vastaavan toimittajan mukaan mahdollista. Lähdesuojan perustelut on kerrottu ohjelmassa.

Vastaavan toimittajan mukaan kantelussa annetaan ymmärtää, että näille myönteisesti suhtautuville ei olisi tehty selväksi, että ohjelmassa esitetään kritiikkiä psykoterapiainstituuttia kohtaan. Tämä ei pidä paikkaansa: sitä vartenhan toimittaja yritti myös hankkia haastateltavia, jotka ajattelevat toisin.

Ohjelmassa on haastateltu myös kiistan toisen osapuolen eli Valviran edustajaa. Sosiaali- ja terveysalan valvontaviranomaisena Valvira on asiassa viranomaistaho ja näin se toimii asiassa virkavastuulla. Vastaavan toimittajan mukaan viranomaista on pidettävä luotettavana uutislähteenä, ja tästä huolimatta ohjelman teossa on suhtauduttu myös Valviraan kriittisesti. Vastaavan toimittajan mukaan Valviralle on esitetty kriittisiä kysymyksiä liittyen siihen, ovatko asetus ja sen tulkinta olleet selkeää eikä näin ole otettu sen viranomaisroolia itsestäänselvyytenä. Vastaavan toimittajan mukaan aihepiiriä säätelevän asetuksen epäselvyys on tuotu esille monipuolisesti. Lisäksi kokonaisuudessa on kuultu myös suomalaisten yliopistojen yhteisen psykoterapiakoulutuskonsortion puheenjohtajaa.

Opiskelijoilta ja viranomaisilta saadun sekä muun luotettavan tiedon pohjalta ohjelman tekijällä on vastaavan toimittajan mukaan ollut perustelut valita ohjelman näkökulma – näkökulma on perustunut hankittuun tietoon, ei ohjelmantekijän asenteellisuuteen.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 14: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. 

Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa instituuttia. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle haastatteli opiskelijoita, jotka kritisoivat koulutusyritystä ja sen toimintaa puolustavia opiskelijoita.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että aihe oli yhteiskunnallisesti merkittävä ja että Ylellä oli oikeus valita näkökulmansa. 

Neuvosto toteaa, että Yle oli suhtautunut tietolähteisiin kriittisesti ja tarkistanut heidän antamiensa tietojen luotettavuutta riittävästi. Jutuista kävi selväksi, että kyseessä on kiista, josta opiskelijoilla on toisistaan eriäviä mielipiteitä ja ohjelmassa oli perusteltu, miksi nimettömiä lähteitä oli käytetty. Ohjelmassa myös kerrottiin, että osa opiskelijoista on vaatinut instituutilta rahojensa palauttamista ja että Valvira, jonka edustajaa siinä haastateltiin, on kiistan osapuoli. 

Neuvosto toteaa, että jutuissa käsitellyt yksittäisten opiskelijoiden kriittiset näkemykset eivät velvoittaneet Yleä haastattelemaan kaikkia instituutin opiskelijoita. Kantelun tehneet 90 opiskelijaa eivät olleet jutuista henkilöinä selvästi tunnistettavissa. Lisäksi Yle oli pyrkinyt kuulemaan yksittäisiä instituuttiin myönteisesti suhtautuvia opiskelijoita samanaikaisesti.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Riikka Mäntyneva, Riitta Korhonen, Anna Anttila, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Kaisa Ylhäinen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung, Aija Pirinen ja Johanna Vehkoo.

Tämä päätös on avattu 657 kertaa