6874/SL/18

Langettava

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se mainosti työnhakupalvelua jutun sisälle sijoitetuilla mainostajan verkkosivuille vievillä linkeillä ja jutun yläpuolella julkaistulla bannerilla. Mainokset sekoittuivat toimitukselliseen aineistoon.

Kantelu 29.9.2018

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivujen Työelämä-osiossa julkaistuihin juttuihin. Neuvosto on tulkinnut, että kantelu kohdistuu erityisesti viimeiseen ennen kantelun tekemistä julkaistuun juttuun ”Toimisto vei koko 30-henkisen työporukan Italiaan”.

https://www.iltalehti.fi/tyoelama/06143e36-374e-42e4-a3dd-ad15e36bfe22_tb.shtml 

Kantelija epäilee, että kaikki Iltalehden Työelämä-osion uutiset ovat työnhakupalvelu Monsterin mainoksia. Kantelija kiinnittää huomiota siihen, että mainosmerkinnät ovat vasta juttujen lopussa. Lisäksi jutun yläpuolella oli julkaistu banneri, jossa luki ”Työelämä – Yhteistyössä: Monster”. Bannerin pohjaväri oli sama, mitä Monster käyttää mainonnassaan ja sana ”Monster” oli bannerissa yrityksen logon muodossa. Kantelussa on mainittu Journalistin ohjeiden kohdat 11 ja 16, mutta kantelua ei käsitellä kohdan 11 näkökulmasta, koska kantelussa ei esitetä perusteita, miten sitä olisi rikottu.

Päätoimittajan vastaus 29.11.2018

Iltalehden vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan Iltalehden Työelämä-osio on täysin journalistinen sisältökokonaisuus ja sen jutut tehdään journalistisista lähtökohdista Iltalehden toimituksessa. Yksikään mainostaja tai toimituksen ulkopuolinen taho ei päätoimittajan mukaan osallistu uutisten ja muiden sisältöjen aiheiden, näkökulmien tai käsittelytapojen valintaan eikä puutu mitenkään muuten osiossa julkaistujen juttujen sisältöön.

Päätoimittajan mukaan Monster ostaa Iltalehdeltä mediamainontaa muun muassa Työelämä-osastosta. Yksi mainonnan muoto on jutun lopussa olevat tekstilinkit. Päätoimittajan mukaan linkit on sittemmin Monsterin mainoksissa korvattu mainosbannereilla, mutta muut mainostajat käyttävät edelleen myös linkkejä. Molemmat mainostyypit erotetaan päätoimittajan mukaan journalistisesta sisällöstä Julkisen sanan neuvoston suositusten mukaisesti.

Päätoimittajan mukaan Monsterin tietoja käytetään ajoittain lähteenä Työelämä-osaston uutisista. Silloin Iltalehti merkitsee uutiseen tiedon siitä, että Iltalehti ja Monster kuuluvat samaan Alma Media -konserniin. Näissäkään tapauksissa toimituksellista päätösvaltaa ei päätoimittajan mukaan luovuteta toimituksen ulkopuolelle vaan uutiset tehdään journalistisista lähtökohdista Monsterin toimiessa vain tavanomaisena tietolähteenä. Iltalehden verkkopalvelussa julkaistaan myös niin sanottua sisältömarkkinointia tai natiivimainontaa. Näissä tapauksissa lukijoille kerrottaan päätoimittajan mukaan kyseessä olevan kaupallista sisältöä JSN:n lausuman ohjeiden mukaisesti.

Päätoimittajan mukaan jutussa käsitellyllä markkinointitoimistolla ei ole mitään tekemistä Monsterin kanssa eikä Monster.fi ole vaikuttanut mitenkään jutun syntyyn tai sisältöön. Päätoimittajan mukaan Monsterin mainos uutisen lopussa on erotettu journalistisesta sisällöstä Julkisen sanan neuvoston julkilausuman suosituksen mukaisesti siten, että mainoksen yläpuolelle on kirjoitettu versaalikirjaimin ”MAINOS: MONSTER”.

Päätoimittajan mukaan jutun yläpuolella julkaistu banneri, jossa luki ”Työelämä – Yhteistyössä: Monster” tuli päätoimittajan tietoon vasta hänen saatuaan JSN:ltä vastauspyynnön kanteluun. Päätoimittaja kertoo, että banneri ei ollut sisällöllinen tai toimituksen hyväksymä ja se poistettiin saman tien, kun se havaittiin. Päätoimittajan mukaan toimitus ei tee sisällöllistä yhteistyötä Monsterin kanssa vaan toimitukselliset jutut ovat kaikki journalistisen käytännön mukaisia.

 

Ratkaisu

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Lausuma medialle mainonnan merkitsemisestä 2015. http://www.jsn.fi/lausumat/lausuma-medialle-mainonnan-merkitsemisesta-2015/

Periaatelausuma ”Piilomainonta 2013”. http://www.jsn.fi/periaatelausumat/piilomainonta-2013/ 

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan työhyvinvointia käsittelevän jutun. Jutun yläpuolella oli lehden kanssa samaan konserniin kuuluvan työnhakupalvelun visuaalista ilmettä noudatteleva leveä banneri, jossa luki ”Työelämä – Yhteistyössä: Monster”. Jutun lopussa ennen toimittajan nimeä oli kaksi mainoslinkkiä ja niiden yläpuolella oli leipätekstin fontilla kirjoitettu mainosmerkintä ”Mainos: Monster”.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutun tekstissä ei ollut mainosmaisia piirteitä eikä viitteitä siitä, että se olisi ollut työnhakupalvelun mainos. Päätoimittajan mukaan jutun yläpuolella ollut banneri oli virheellinen ja se poistettiin, kun päätoimittaja sai siitä tiedon. Neuvosto kuitenkin käsittelee juttua sellaisena kuin se oli kanteluajankohtana ja toteaa, että banneri hämärsi ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston rajaa antaessaan lukijalle virheellisesti käsityksen, että juttu oli kaupallista yhteistyötä eli mainos.

Jutun lopussa julkaistut mainoslinkit lisäsivät vaikutelmaa jutun mainosluonteesta, koska linkit ja niiden mainosmerkintä oli julkaistu jutun sisällä ja samalla tekstityypillä kuin journalistinen sisältö.

Neuvosto muistuttaa, että journalismin uskottavuuden kannalta on tärkeää, että ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto erottuvat aina selvästi. Tässä tapauksessa toimituksellinen sisältö näytti harhaanjohtavasti mainokselta. Tämän seurauksena myöskään jutussa olleet mainoslinkit eivät erottuneet riittävästi journalistisesta sisällöstä. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 16 ja antaa sille huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Taina Roth, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Anna Anttila, Ulla Virranniemi, Heli Parikka, Heta Heiskanen, Nina Stenros.