PÄÄTÖKSET

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Vapauttava 6999/SL/18
Aamuposti

Yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnanhallitukseen kuuluvan opettajan työnantajaltaan saamasta varoituksesta. Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lehti oli kuullut häntä asiasta aiemmissa jutuissa eikä kantelija pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 6989/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

Vapauttava 6970/PL/18
Viispiikkinen

Uutistapahtuman seuraaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi rajallisiin tietoihin perustuneen jutun, jossa se kertoi poliisin tutkivan kunnanhallituksen toimintaa. Lehti julkaisi jatkojutun, kun se sai aiheesta lisää tietoa.

Langettava 6969/AL/18
Taloustaito

Toimittajan asema

Lehti julkaisi jutun, joka kritisoi ”villejä finanssineuvojia”. Jutun kirjoittajalla oli yritystoimintansa vuoksi aiheen suhteen kaksoisrooli, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Vapauttava 6952/SL/18
Satakunnan Kansa

Haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti haastatteli toimitusjohtajaksi valittua henkilöä, joka esitti kiistanalaisia mielipiteitä. Sitaattia oli tiivistetty, mutta haastateltu sai tarkastaa lausumansa asianmukaisesti, eikä sitaatissa ollut asiavirhettä eikä selvää väärinkäsitystä. 

Vapauttava 6947/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi jutun, jonka aiheena oli oikeudessa käsitelty perintöriita. Kantelija saattoi olla jutusta tunnistettavissa, mutta juttu ei laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tiesivät asiasta ennestään. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen näiden ihmisten piirissä, mutta julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Kantelija ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle vastinetta eikä esittänyt näkemyksiä, joiden perusteella lehti olisi voinut tehdä jatkojutun.

Vapauttava 6942/SL/18
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin valtion innovaatiorahoittajan ja ulkomaisen suuryhtiön välisestä sopimuksesta. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Langettava 6940/AL/18
Seiska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa esitettiin julkisuuden henkilön käytöksestä kielteisiä arvioita lukijavinkin perusteella tarkistamatta asiaa mitenkään. Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, mutta virheiden korjaamisen sijaan lehti ainoastaan julkaisi jutun kohteen vastineen.

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6925/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin useiden lääkäreiden esittämästä kritiikistä valtion rokotehankintoja ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta kohtaan. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6874/SL/18

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Ratkaistu: 6.3.2019

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se mainosti työnhakupalvelua jutun sisälle sijoitetuilla mainostajan verkkosivuille vievillä linkeillä ja jutun yläpuolella julkaistulla bannerilla. Mainokset sekoittuivat toimitukselliseen aineistoon.

Kantelu 29.9.2018

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivujen Työelämä-osiossa julkaistuihin juttuihin. Neuvosto on tulkinnut, että kantelu kohdistuu erityisesti viimeiseen ennen kantelun tekemistä julkaistuun juttuun ”Toimisto vei koko 30-henkisen työporukan Italiaan”.

https://www.iltalehti.fi/tyoelama/06143e36-374e-42e4-a3dd-ad15e36bfe22_tb.shtml 

Kantelija epäilee, että kaikki Iltalehden Työelämä-osion uutiset ovat työnhakupalvelu Monsterin mainoksia. Kantelija kiinnittää huomiota siihen, että mainosmerkinnät ovat vasta juttujen lopussa. Lisäksi jutun yläpuolella oli julkaistu banneri, jossa luki ”Työelämä – Yhteistyössä: Monster”. Bannerin pohjaväri oli sama, mitä Monster käyttää mainonnassaan ja sana ”Monster” oli bannerissa yrityksen logon muodossa. Kantelussa on mainittu Journalistin ohjeiden kohdat 11 ja 16, mutta kantelua ei käsitellä kohdan 11 näkökulmasta, koska kantelussa ei esitetä perusteita, miten sitä olisi rikottu.


Päätoimittajan vastaus 29.11.2018

Iltalehden vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan Iltalehden Työelämä-osio on täysin journalistinen sisältökokonaisuus ja sen jutut tehdään journalistisista lähtökohdista Iltalehden toimituksessa. Yksikään mainostaja tai toimituksen ulkopuolinen taho ei päätoimittajan mukaan osallistu uutisten ja muiden sisältöjen aiheiden, näkökulmien tai käsittelytapojen valintaan eikä puutu mitenkään muuten osiossa julkaistujen juttujen sisältöön.

Päätoimittajan mukaan Monster ostaa Iltalehdeltä mediamainontaa muun muassa Työelämä-osastosta. Yksi mainonnan muoto on jutun lopussa olevat tekstilinkit. Päätoimittajan mukaan linkit on sittemmin Monsterin mainoksissa korvattu mainosbannereilla, mutta muut mainostajat käyttävät edelleen myös linkkejä. Molemmat mainostyypit erotetaan päätoimittajan mukaan journalistisesta sisällöstä Julkisen sanan neuvoston suositusten mukaisesti.

Päätoimittajan mukaan Monsterin tietoja käytetään ajoittain lähteenä Työelämä-osaston uutisista. Silloin Iltalehti merkitsee uutiseen tiedon siitä, että Iltalehti ja Monster kuuluvat samaan Alma Media -konserniin. Näissäkään tapauksissa toimituksellista päätösvaltaa ei päätoimittajan mukaan luovuteta toimituksen ulkopuolelle vaan uutiset tehdään journalistisista lähtökohdista Monsterin toimiessa vain tavanomaisena tietolähteenä. Iltalehden verkkopalvelussa julkaistaan myös niin sanottua sisältömarkkinointia tai natiivimainontaa. Näissä tapauksissa lukijoille kerrottaan päätoimittajan mukaan kyseessä olevan kaupallista sisältöä JSN:n lausuman ohjeiden mukaisesti.

Päätoimittajan mukaan jutussa käsitellyllä markkinointitoimistolla ei ole mitään tekemistä Monsterin kanssa eikä Monster.fi ole vaikuttanut mitenkään jutun syntyyn tai sisältöön. Päätoimittajan mukaan Monsterin mainos uutisen lopussa on erotettu journalistisesta sisällöstä Julkisen sanan neuvoston julkilausuman suosituksen mukaisesti siten, että mainoksen yläpuolelle on kirjoitettu versaalikirjaimin ”MAINOS: MONSTER”.

Päätoimittajan mukaan jutun yläpuolella julkaistu banneri, jossa luki ”Työelämä – Yhteistyössä: Monster” tuli päätoimittajan tietoon vasta hänen saatuaan JSN:ltä vastauspyynnön kanteluun. Päätoimittaja kertoo, että banneri ei ollut sisällöllinen tai toimituksen hyväksymä ja se poistettiin saman tien, kun se havaittiin. Päätoimittajan mukaan toimitus ei tee sisällöllistä yhteistyötä Monsterin kanssa vaan toimitukselliset jutut ovat kaikki journalistisen käytännön mukaisia.

 

Ratkaisu

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.
Lausuma medialle mainonnan merkitsemisestä 2015.
http://www.jsn.fi/lausumat/lausuma-medialle-mainonnan-merkitsemisesta-2015/

Periaatelausuma ”Piilomainonta 2013”. http://www.jsn.fi/periaatelausumat/piilomainonta-2013/ 

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan työhyvinvointia käsittelevän jutun. Jutun yläpuolella oli lehden kanssa samaan konserniin kuuluvan työnhakupalvelun visuaalista ilmettä noudatteleva leveä banneri, jossa luki ”Työelämä – Yhteistyössä: Monster”. Jutun lopussa ennen toimittajan nimeä oli kaksi mainoslinkkiä ja niiden yläpuolella oli leipätekstin fontilla kirjoitettu mainosmerkintä ”Mainos: Monster”.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutun tekstissä ei ollut mainosmaisia piirteitä eikä viitteitä siitä, että se olisi ollut työnhakupalvelun mainos. Päätoimittajan mukaan jutun yläpuolella ollut banneri oli virheellinen ja se poistettiin, kun päätoimittaja sai siitä tiedon. Neuvosto kuitenkin käsittelee juttua sellaisena kuin se oli kanteluajankohtana ja toteaa, että banneri hämärsi ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston rajaa antaessaan lukijalle virheellisesti käsityksen, että juttu oli kaupallista yhteistyötä eli mainos.

Jutun lopussa julkaistut mainoslinkit lisäsivät vaikutelmaa jutun mainosluonteesta, koska linkit ja niiden mainosmerkintä oli julkaistu jutun sisällä ja samalla tekstityypillä kuin journalistinen sisältö.

Neuvosto muistuttaa, että journalismin uskottavuuden kannalta on tärkeää, että ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto erottuvat aina selvästi. Tässä tapauksessa toimituksellinen sisältö näytti harhaanjohtavasti mainokselta. Tämän seurauksena myöskään jutussa olleet mainoslinkit eivät erottuneet riittävästi journalistisesta sisällöstä. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 16 ja antaa sille huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Taina Roth, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Anna Anttila, Ulla Virranniemi, Heli Parikka, Heta Heiskanen, Nina Stenros.

Tämä päätös on avattu 449 kertaa