PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7064/PL/19
Lieksan Lehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, olennainen asiavirhe

Paikallislehti julkaisi jutun, jossa koiranomistaja arvioi kotkan vieneen koiran pihasta. Juttu perustui rajallisiin tietoihin, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lehti täydensi uutisointiaan jatkojutuilla. 

Langettava 7047/SL/19
HS Metro

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi printtiversionsa tekstiviestipalstalla lukijakommentin, joka sisälsi pakolaisiin kohdistuvan tappokehotuksen. Kommentti loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7036, 7038, 7041/PL/19
Syd-Österbotten

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen, jossa esitettiin jyrkkiä ja syrjiviä väitteitä seksuaalivähemmistöistä. Lehdellä oli perusteet kirjoituksen julkaisemiselle, koska yleisöllä oli oikeus tietää paikallisen seurakunnan papin näkemyksistä ja koska kyseessä oli keskustelu, jossa vastakkaiset mielipiteet saivat runsaasti tilaa lehden palstoilla. Äänestyspäätös 10 – 4.

Vapauttava 7030/SL/19
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti julkaisi postinjakelua käsittelevän uutisen. Jutussa ei ollut tarpeen erikseen kertoa, että lehden konsernilla on omia jakelutoimintoja.

Langettava 7029/SL/19
Savon Sanomat

Konserniyhteys

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa vaadittiin toimia Postin toiminnan rajoittamiseksi suhteessa sen kilpailijoihin. Lehden olisi pitänyt kertoa lukijoille, että lehtikonsernin omat jakeluyhtiöt kilpailevat Postin kanssa. 

Langettava 7028/SL/19
Keskisuomalainen

Konserniyhteys

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa vaadittiin yhteiskunnalta toimia Postin toiminnan rajoittamiseksi suhteessa sen kilpailijoihin. Lehden olisi pitänyt kertoa lukijoille, että lehtikonsernin omat jakeluyhtiöt kilpailevat Postin kanssa.
 

Vapauttava 7027/MTV/18
MTV

Piilomainonta

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka perustui autojen maahantuojan tiedotteeseen. Juttu ei ollut piilomainontaa. Äänestyspäätös 6–4.

Vapauttava 7024/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kaksi juttua, joiden mukaan ylikomisario ja oikeustieteen professori olivat eri mieltä siitä, voiko autoilijaa sakottaa, jos hän ei havaitse nopeusrajoitusta lumen vuoksi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7023/AL/18
Latu&Polku

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti kertoi yhdistyksen jäsenille suunnatun kyselyn tuloksista. Jutun otsikossa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Langettava 7017/MTV/18
MTV

Kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa käsiteltiin mielenosoitusta. Jutun sisällä julkaistiin video siitä, miten poliisi poisti hakaristilippuja toisessa mielenosoituksessa. Video antoi virheellisen kuvan jutussa käsitellystä mielenosoituksesta. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka MTV:n olisi pitänyt korjata saatuaan virheestä tiedon.

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Langettava 7005/SL/18
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtilehdessään jutun sekä printtilehden kannessa uutisnoston, jotka perustuivat selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lähde olisi pitänyt mainita verkkojutun otsikossa sekä printtilehdessä kannessa ja jutun alussa.

Vapauttava 7002/SL/18
Etelä-Suomen Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, haastattelu, lähdekritiikki, otsikko, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, jossa kerrottiin jääkiekkoseuran pääomistajan saaneen rahoitusta talousrikostutkinnan kohteena olevalta henkilöltä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joista lehti olisi saanut oikaisupyynnön.

Vapauttava 6999/SL/18
Aamuposti

Yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnanhallitukseen kuuluvan opettajan työnantajaltaan saamasta varoituksesta. Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lehti oli kuullut häntä asiasta aiemmissa jutuissa eikä kantelija pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 6992/SL/18
Satakunnan Kansa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi paikallisesti merkittävää rakennushanketta käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6990/SL/18
Iltalehti

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa se mainitsi henkilön etnisen taustan kielteisessä yhteydessä. Lehti ei tuonut etnistä taustaa esiin halventavasti, vaan sen kertominen oli jutun aiheen kannalta asiaankuuluvaa. Äänestyspäätös 8–2.

Vapauttava 6989/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6874/SL/18

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Ratkaistu: 6.3.2019

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se mainosti työnhakupalvelua jutun sisälle sijoitetuilla mainostajan verkkosivuille vievillä linkeillä ja jutun yläpuolella julkaistulla bannerilla. Mainokset sekoittuivat toimitukselliseen aineistoon.

Kantelu 29.9.2018

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivujen Työelämä-osiossa julkaistuihin juttuihin. Neuvosto on tulkinnut, että kantelu kohdistuu erityisesti viimeiseen ennen kantelun tekemistä julkaistuun juttuun ”Toimisto vei koko 30-henkisen työporukan Italiaan”.

https://www.iltalehti.fi/tyoelama/06143e36-374e-42e4-a3dd-ad15e36bfe22_tb.shtml 

Kantelija epäilee, että kaikki Iltalehden Työelämä-osion uutiset ovat työnhakupalvelu Monsterin mainoksia. Kantelija kiinnittää huomiota siihen, että mainosmerkinnät ovat vasta juttujen lopussa. Lisäksi jutun yläpuolella oli julkaistu banneri, jossa luki ”Työelämä – Yhteistyössä: Monster”. Bannerin pohjaväri oli sama, mitä Monster käyttää mainonnassaan ja sana ”Monster” oli bannerissa yrityksen logon muodossa. Kantelussa on mainittu Journalistin ohjeiden kohdat 11 ja 16, mutta kantelua ei käsitellä kohdan 11 näkökulmasta, koska kantelussa ei esitetä perusteita, miten sitä olisi rikottu.


Päätoimittajan vastaus 29.11.2018

Iltalehden vastaavan päätoimittajan Erja Yläjärven mukaan Iltalehden Työelämä-osio on täysin journalistinen sisältökokonaisuus ja sen jutut tehdään journalistisista lähtökohdista Iltalehden toimituksessa. Yksikään mainostaja tai toimituksen ulkopuolinen taho ei päätoimittajan mukaan osallistu uutisten ja muiden sisältöjen aiheiden, näkökulmien tai käsittelytapojen valintaan eikä puutu mitenkään muuten osiossa julkaistujen juttujen sisältöön.

Päätoimittajan mukaan Monster ostaa Iltalehdeltä mediamainontaa muun muassa Työelämä-osastosta. Yksi mainonnan muoto on jutun lopussa olevat tekstilinkit. Päätoimittajan mukaan linkit on sittemmin Monsterin mainoksissa korvattu mainosbannereilla, mutta muut mainostajat käyttävät edelleen myös linkkejä. Molemmat mainostyypit erotetaan päätoimittajan mukaan journalistisesta sisällöstä Julkisen sanan neuvoston suositusten mukaisesti.

Päätoimittajan mukaan Monsterin tietoja käytetään ajoittain lähteenä Työelämä-osaston uutisista. Silloin Iltalehti merkitsee uutiseen tiedon siitä, että Iltalehti ja Monster kuuluvat samaan Alma Media -konserniin. Näissäkään tapauksissa toimituksellista päätösvaltaa ei päätoimittajan mukaan luovuteta toimituksen ulkopuolelle vaan uutiset tehdään journalistisista lähtökohdista Monsterin toimiessa vain tavanomaisena tietolähteenä. Iltalehden verkkopalvelussa julkaistaan myös niin sanottua sisältömarkkinointia tai natiivimainontaa. Näissä tapauksissa lukijoille kerrottaan päätoimittajan mukaan kyseessä olevan kaupallista sisältöä JSN:n lausuman ohjeiden mukaisesti.

Päätoimittajan mukaan jutussa käsitellyllä markkinointitoimistolla ei ole mitään tekemistä Monsterin kanssa eikä Monster.fi ole vaikuttanut mitenkään jutun syntyyn tai sisältöön. Päätoimittajan mukaan Monsterin mainos uutisen lopussa on erotettu journalistisesta sisällöstä Julkisen sanan neuvoston julkilausuman suosituksen mukaisesti siten, että mainoksen yläpuolelle on kirjoitettu versaalikirjaimin ”MAINOS: MONSTER”.

Päätoimittajan mukaan jutun yläpuolella julkaistu banneri, jossa luki ”Työelämä – Yhteistyössä: Monster” tuli päätoimittajan tietoon vasta hänen saatuaan JSN:ltä vastauspyynnön kanteluun. Päätoimittaja kertoo, että banneri ei ollut sisällöllinen tai toimituksen hyväksymä ja se poistettiin saman tien, kun se havaittiin. Päätoimittajan mukaan toimitus ei tee sisällöllistä yhteistyötä Monsterin kanssa vaan toimitukselliset jutut ovat kaikki journalistisen käytännön mukaisia.

 

Ratkaisu

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.
Lausuma medialle mainonnan merkitsemisestä 2015.
http://www.jsn.fi/lausumat/lausuma-medialle-mainonnan-merkitsemisesta-2015/

Periaatelausuma ”Piilomainonta 2013”. http://www.jsn.fi/periaatelausumat/piilomainonta-2013/ 

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan työhyvinvointia käsittelevän jutun. Jutun yläpuolella oli lehden kanssa samaan konserniin kuuluvan työnhakupalvelun visuaalista ilmettä noudatteleva leveä banneri, jossa luki ”Työelämä – Yhteistyössä: Monster”. Jutun lopussa ennen toimittajan nimeä oli kaksi mainoslinkkiä ja niiden yläpuolella oli leipätekstin fontilla kirjoitettu mainosmerkintä ”Mainos: Monster”.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutun tekstissä ei ollut mainosmaisia piirteitä eikä viitteitä siitä, että se olisi ollut työnhakupalvelun mainos. Päätoimittajan mukaan jutun yläpuolella ollut banneri oli virheellinen ja se poistettiin, kun päätoimittaja sai siitä tiedon. Neuvosto kuitenkin käsittelee juttua sellaisena kuin se oli kanteluajankohtana ja toteaa, että banneri hämärsi ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston rajaa antaessaan lukijalle virheellisesti käsityksen, että juttu oli kaupallista yhteistyötä eli mainos.

Jutun lopussa julkaistut mainoslinkit lisäsivät vaikutelmaa jutun mainosluonteesta, koska linkit ja niiden mainosmerkintä oli julkaistu jutun sisällä ja samalla tekstityypillä kuin journalistinen sisältö.

Neuvosto muistuttaa, että journalismin uskottavuuden kannalta on tärkeää, että ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto erottuvat aina selvästi. Tässä tapauksessa toimituksellinen sisältö näytti harhaanjohtavasti mainokselta. Tämän seurauksena myöskään jutussa olleet mainoslinkit eivät erottuneet riittävästi journalistisesta sisällöstä. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 16 ja antaa sille huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Taina Roth, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Anna Anttila, Ulla Virranniemi, Heli Parikka, Heta Heiskanen, Nina Stenros.

Tämä päätös on avattu 895 kertaa