PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6855/SL/18
Enontekiön Sanomat

Samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin rehtorin saamasta varoituksesta sekä hänen kunnanhallitukselle tekemästään hallintokantelusta. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt, eikä juttu rikkonut rehtorin yksityisyyden suojaa.

Langettava 6854/SL/18
Iltalehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään omaishoitoon liittyvistä erimielisyyksistä. Omaishoitaja ja hänen hoitamansa henkilö olivat tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Omaishoitaja joutui niin kielteisen julkisuuteen, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut, ja hänen hoitamansa henkilön yksityiselämästä kerrottiin erityisen arkaluonteisia seikkoja ilman tämän suostumusta. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Langettava 6841/SL/18
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Vapauttava 6831/PL/18
Jämsän Seutu

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Vaikka hevosen omistajaa haastateltiin vasta jälkikäteen, hän ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Jutussa ollut virhe korjattiin Journalistin ohjeiden mukaisesti. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

Vapauttava 6827/MTV/18
MTV

Yksityisyyden suoja

MTV esitti televisiossa julkisuuden henkilöiden perhe-elämää heidän kotonaan esittelevän ohjelman. Osallistuessaan ohjelmaan julkisuuden henkilö otti riskin siitä, että asunnon sijainti saattaa käydä ohjelmasta ilmi.

Langettava 6825/SL/18
Kymen Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Kymen Sanomat julkaisi uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti jätti virheen korjaamatta vaikka se sai siitä tiedon.

Vapauttava 6824/AL/18
Tekniikka & Talous

Tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi kantelijan keksinnöstä kertovan jutun verkkosivuillaan ja printtilehdessään. Jutussa ei ollut siihen tehdyn korjauksen jälkeen olennaisia asiavirheitä, eikä kantelija joutunut jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 6818/MTV/18
MTV

Ihmisarvon kunnioittaminen, yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

MTV julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa kerrottiin, että kuuro oli tuomittu laittomasta uhkauksesta. Kuulovammaisuutta ei käsitelty halventavasti ja siitä kertominen oli perusteltua tapauksen ymmärtämisen vuoksi. Kantelija saattoi olla lähipiirinsä tunnistettavissa, mutta se ei ollut tekoon nähden kohtuutonta.

Langettava 6811/SL/18
Iltalehti

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi ulkomaalaiseen lähteeseen perustuvan jutun, jossa esitetyt lääketieteelliset tiedot eivät olleet uskottavia. Lehti ei ollut tarkistanut tietoja riittävästi eikä se pystynyt perustelemaan juttunsa tietojen oikeellisuutta. Jutussa oli olennainen asiavirhe, jota ei ollut pyynnöistä huolimatta korjattu.

Langettava 6806/SL/18
Iltalehti

Lähdekritiikki, virheen korjaus, yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa

Lehti julkaisi jutun, jossa tunnistettavissa olevan alaikäisen lapsen väitettiin syyllistyneen pahoinpitelyyn. Jutussa oli olennainen asiavirhe, jota ei ollut korjauspyynnöstä huolimatta korjattu. Jutun väite loukkasi lapsen yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6803/AL/18
Kotimaa24

Journalistinen päätösvalta, yleisön tuottama aineisto

Bloggaaja poisti kommentin keskustelusta verkkolehden tarjoamalla blogialustalla. Kommenttien editointimahdollisuuden delegoiminen kirjoittajalle ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista.

Langettava 6787/R/18
Radio Classic

Piilomainonta

Radio esitti mainoksen, jota ei ollut erotettu toimituksellisesta aineistosta Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6872/SL/18

Vastaaja: Satakunnan Kansa

Asia: Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Ratkaistu: 24.10.2018

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Kantelu 2.4.2018

Kantelu kohdistuu Satakunnan Kansan verkkosivuillaan 22.1.2018 julkaisemaan juttuun, jossa kerrottiin, että nimeltä mainitulla kadulla sijaitsevan talon pihalla näkyneestä hevosesta on tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Jutussa kerrotaan epäilystä, jonka mukaan hevonen asuisi rekassa ja käsitellään kriittisesti sitä, että hevosella ei ole lähellä lajitovereita. Jutussa asiantuntijat tuovat kuitenkin esiin, ettei tilanteessa ole mitään laitonta. Jutussa oli kuva kyseisestä kadusta ja siinä näkyi kantelijan perheen kotitalo ja osa pihaa. Kantelija on asianomistaja.

Satakunnan Kansa on myöhemmin lisännyt jutun loppuun maininnan siitä, että juttua on oikaistu, koska siitä saattoi aiemmin saada käsityksen, että hevonen asuisi rekassa. Tekstin mukaan virhe on korjattu juttuun. Lehti ei kuitenkaan kerro, koska oikaisu olisi tehty.

Jutun yhteydessä on julkaistu samanaikaisesti kantelijan haastattelu aiheesta.

Juttu on julkaistu ennen Satakunnan Kansaa toisessa saman konsernin lehdessä Jämsän Seudussa. Jämsän Seudun osalta Julkisen sanan neuvosto on käsitellyt kantelun numerolla 6831/PL/18.

Neuvosto käsittelee kantelun Journalistin ohjeiden kohtien 4, 8, 9, 10, 11, 20, 21, 27 ja 30 osalta. Näiden lisäksi kantelija on kannellut Journalistin ohjeiden kohdista 2, 3, 12, 17 ja 26, mutta neuvosto ei käsittele kantelua niiden näkökulmasta, koska kantelussa ei ole riittävästi perusteltu, miten niitä olisi rikottu, eikä kantelu kohdistunut Satakunnan Kansassa julkaistuun haastatteluun. Seuraavassa tiivistelmä kantelussa esitetyistä perusteista sille, miksi Journalistin ohjeita olisi rikottu.

Kantelun mukaan toimittaja toimii hevostallin johtokunnassa, ja siksi myös hänen etunsa, että mahdollisimman moni hevonen asuisi vuokrapaikoilla tallissa eikä ihmisten omilla tiloilla. Kantelun mukaan jutun näkökulma on yksipuolinen eikä vastapuolta ole kuultu. Kantelun mukaan Jämsän Seudun päätoimittajalle on viimeistään kantelijaa haastateltuaan käynyt ilmi jutun ongelmat. Kantelijan puoliso on pyytänyt korjaamaan virheen, jonka mukaan hevonen asuisi rekassa. Päätoimittaja ei ole kantelun mukaan tehnyt muuta kuin muokannut juttua ja liittänyt jutun yhteyteen kantelijan haastattelun siten, että lukijalle jää kuva, että haastateltu vastaa vastauksillaan alkuperäiseen uutiseen. 

Kantelun mukaan ainoa toimittajan tekemä tietojen tarkistus on ollut kantelijan pihalla käyminen, eikä kantelijan mukaan sielläkään tehtyjä havaintoja ole ilmeisesti haluttu käyttää. Kantelun mukaan jutun aihe ei ole yhteiskunnallisesti niin merkittävä, että tietoja pitäisi hankkia poikkeuksellisin keinoin. Lisäksi juttu on kantelun mukaan sekoitus mielipiteitä ja huhuja lisättynä lausunnoilla, joissa lausunnonantajat tuskin ovat itsekään tienneet miten lausuntoja käytetään. Juttu on kuvitettu kuvalla, jossa huomio kiinnittyy kantelun mukaan hänen perheensä taloon ja pihalla olevaan hevostenkuljetusautoon.

Kantelun mukaan kantelijalle ei ole annettu mahdollisuutta samanaikaiseen kuulemiseen alkuperäisessä jutussa eikä hän ole tiennyt, millaiseen yhteyteen hänen myöhemmin antamansa haastattelu sekä hänen lehden käyttöön lupaamansa kuva hänestä kotitalonsa pihalta hevosen selässä liitetään. Hän ole myöskään tiennyt, että uutinen hänestä on julkaistu jo edellisenä päivänä eikä sitä, että uutinen julkaistaan myös muissa Alma Median lehdissä. Kantelun mukaan jutuntekoprosessissa ei ole kunnioitettu hänen perheensä yksityisyyttä. Jutussa on käsitelty asioita, joita ei kuuluisi kantelijan mukaan julkisuudessa käsitellä. Kantelun mukaan myös jutussa käytetty kuva, jossa kantelijan perheen talo ja osa pihaa näkyvät loukkaa yksityisyyden suojaa.
 
Kantelijan mukaan tapahtunut on aiheuttanut hänelle ja hänen perheelleen paljon harmia, josta hän on kertonut seikkaperäisesti neuvostolle. 


Päätoimittajan vastaus 6.6.2018

Satakunnan Kansan vastaava päätoimittaja Tomi Lähdeniemi vastaa, että kyseessä on uusintajulkaisu, jossa alkuperäislähde on Jämsän Seutu. Lähdeniemen mukaan juttu on asianmukaisesti korjattu ja oikaistu Satakunnan Kansassa. Oikaisu on tehty koordinoidusti niin, että yksi Alma Median päätoimittaja kävi asian kantelijan kanssa läpi ja korjaukset ja oikaisu tehtiin kaikkiin julkaisuihin yhteistyössä. Kantelija on siis tullut Lähdeniemen mukaan kuulluksi kaikkien osalta. Satakunnan Kansan kanta on, että kantelijan vaatimus on ollut asiavirheen korjaaminen, ja se on korjattu. Siksi kantelu on Lähdeniemen mukaan perusteeton.

Juttuprosessin osalta Lähdeniemi viittaa Jämsän Seudun päätoimittajan vastaukseen (3.6.2018):

”Jämsän Seudun päätoimittaja Mikko Lindroosin mukaan kantelijan ainoa vaatimus on ollut asiavirheen korjaaminen, ja se on korjattu. Päätoimittajan mukaan toisin kuin kantelija väittää, toimittaja ei ole hevostallin johtokunnan jäsen. Toimittaja ei ole ollut jutunteossa millään tavalla aloitteellinen osapuoli, juttu on annettu hänelle tehtäväksi normaalissa päivittäisessä työnjaossa. Jutussa ei ole toimittajan omia mielipiteitä.

Päätoimittajan mukaan lehti on käyttänyt monia lähteitä jutussaan. Jutussa on haastateltu valvontaeläinlääkäriä, rakennustarkastajaa, ympäristönsuojelupäällikköä ja ympäristölautakunnan puheenjohtajaa. Päätoimittajan mukaan haastateltavat ovat tienneet, missä yhteydessä heidän lausuntojaan käytetään. Hevosen omistajaa on tavoiteltu paitsi käymällä paikan päällä soittamassa ovikelloa myös puhelimitse ja tekstiviestillä. Päätoimittajan mukaan siinä, että toimittaja on käynyt kantelijan pihamaalla soittamassa ovikelloa, ei ole ollut kyse mistään muusta kuin tavanomaisesta yhteydenottoyrityksestä.

Juttu on julkaistu Jämsän Seudussa ilman samanaikaista kuulemista, sillä jutussa ei ole päätoimittajan mukaan sellaista kantelijaan kohdistuvaa arvostelua, mikä edellyttäisi samanaikaista kuulemista. Juttu on päätoimittajan mukaan kantelijan kannalta pikemminkin positiivinen. Siinä kerrotaan, että hänen toiminnassaan ei ole mitään luvatonta. Kantelija ei ole esittänyt minkäänlaista vastineen julkaisemista. Ennen kantelijan haastattelua julkaistussa jutussa ei mainita kantelijaa nimeltä, eikä häneen liity jutussa sellaista arvostelua, mikä vaatisi välttämätöntä samanaikaisesti kuulemista.

Juttu on oikaistu sekä verkossa että paperilehdessä niiltä osin, kun rakennustarkastajan lausunnosta saattoi saada käsityksen, että hevonen asuisi rekassa. Verkkojutusta on poistettu rakennustarkastajan kommentissa ollut kohta, josta saattoi saada käsityksen, että hevonen asuisi rekassa. Tämä on mainittu myös oikaisussa, samoin on todettu se, että hevosen tilanteeseen ei liity mitään luvatonta. 

Oikaisun sisältö on ollut sekä verkossa että paperilehdessä sama. Paperilehdessä oikaisu on julkaistu 26.1. Lisäksi kantelijan puoliso osoitti virheen jutun hakukoneotsikossa. Siellä mainittiin ”rekassa asuva hevonen”.  Päätoimittajan mukaan asia korjattiin. Jämsän Seudun verkkosivuilla näkyvässä otsikossa virhettä ei kuitenkaan ollut. Jämsän Seutu on informoinut asiasta myös muita Alma Median päätoimittajia, joiden lehdissä juttu oli julkaistu, kun virhe tuli lehden tietoon. Virhe korjattiin Jämsän Seudun päätoimittajan mukaan heti kaikkialla.

Päätoimittajan mukaan kantelijan väite siitä, että lehti ei olisi tarkistanut saamiaan tietojaan, on outo. Päätoimittajan mukaan jutussa lukee, että valvontaeläinlääkäri kumoaa hänelle tehdyn kantelun siitä, että hevonen asuisi rekassa ja kertoo, että hänellä ei ole mitään syytä epäillä rikosta.

Päätoimittajan mukaan, toisin kuin kantelija väittää, hänelle kerrottiin, missä yhteydessä hänen lausumansa tulee esiintymään. Haastattelun aikana hän ei päätoimittajan mukaan missään vaiheessa empinyt tai ihmetellyt asiaa. Jälkikäteen hän on antanut ymmärtää täysin toista. Päätoimittajan mukaan kantelija ei kuitenkaan ilmaissut asiaa edes siinä vaiheessa, kun häneltä vielä haastattelun jälkeen kysyttiin tekstiviestillä lupaa käyttää Facebookissa olevaa kuvaa. 

Päätoimittajan mukaan kantelijalta pyydettiin lupaa haastatella häntä ja kerrottiin, mihin tarkoitukseen haastattelua käytetään. Kantelijalta myös kysyttiin, haluaako hän esiintyä omalla nimellään ja pyydettiin lupa käyttää jutun yhteydessä Facebookissa ollutta kuvaa. Kantelijalta on vielä jälkeenpäin erikseen kysytty, onko hänen haastattelussaan jotain oikaisua vaativaa virhettä. Hän ei ole vastannut tähän viestiin päätoimittajan mukaan mitään. Myös sitaatit olisi päätoimittajan mukaan pyydettäessä lähetetty kantelijalle luettavaksi etukäteen.

Päätoimittajan mukaan jutun kuvituksena on kuva kadusta, ja kuvassa näkyy myös kantelijan talo. Sitä ei ole kuvassa millään tavalla yksilöity. Toisin kuin kantelija väittää, kuvassa näkyy päätoimittajan mukaan hädin tuskin heidän pihaansa.”


Ratkaisu

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 9: Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Satakunnan Kansa julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se kertoi, että nimeltä mainitulla kadulla sijaitsevan talon pihalla näkyneestä hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Jutussa oli kuva kadusta ja siinä näkyi kantelijan perheen kotitalo. Jutussa oli haastateltu valvontaeläinlääkäriä ja useita muita tahoja, mutta ei kantelijaa, joka on hevosen omistaja.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tapauksessa ei ollut viitteitä siitä, että toimittajalla olisi ollut asiassa henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus. Neuvosto myös toteaa, että kantelumateriaalin perusteella ei voida osoittaa, että toimittajan käymiseen kantelijan pihalla olisi ollut mitään muuta syytä kuin kantelijan tavoitteleminen haastattelua varten.

Neuvosto toteaa, että lehti oli pyrkinyt tarkistamaan tietojaan monipuolisesti eri lähteistä. Neuvosto myös toteaa, ettei jutussa sekoitettu mielipiteitä ja tosiasioita eikä käytetty kuvia harhaanjohtavasti, eikä jutussa käsitelty yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja. 

Neuvosto toteaa, että lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun.

Lehti oikaisi jutussa olleen asiavirheen puutteellisesti, koska korjausmerkinnästä ei käynyt ilmi, milloin virhe oli korjattu. Lisäksi jutusta oli jätetty poistamatta virheeseen liittyvä epätarkka kohta. Neuvosto kehottaa Satakunnan Kansaa tarkistamaan korjauskäytäntöjään. Neuvosto kuitenkin toteaa, että korjausmerkinnästä kävi tässä tapauksessa riittävästi ilmi, mikä oli asian oikea laita.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Satakunnan Kansa ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Maria Swanljung, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Juha Honkonen.
 

Tämä päätös on avattu 193 kertaa