PÄÄTÖKSET

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Vapauttava 6999/SL/18
Aamuposti

Yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnanhallitukseen kuuluvan opettajan työnantajaltaan saamasta varoituksesta. Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lehti oli kuullut häntä asiasta aiemmissa jutuissa eikä kantelija pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 6989/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

Vapauttava 6970/PL/18
Viispiikkinen

Uutistapahtuman seuraaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi rajallisiin tietoihin perustuneen jutun, jossa se kertoi poliisin tutkivan kunnanhallituksen toimintaa. Lehti julkaisi jatkojutun, kun se sai aiheesta lisää tietoa.

Langettava 6969/AL/18
Taloustaito

Toimittajan asema

Lehti julkaisi jutun, joka kritisoi ”villejä finanssineuvojia”. Jutun kirjoittajalla oli yritystoimintansa vuoksi aiheen suhteen kaksoisrooli, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Vapauttava 6952/SL/18
Satakunnan Kansa

Haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti haastatteli toimitusjohtajaksi valittua henkilöä, joka esitti kiistanalaisia mielipiteitä. Sitaattia oli tiivistetty, mutta haastateltu sai tarkastaa lausumansa asianmukaisesti, eikä sitaatissa ollut asiavirhettä eikä selvää väärinkäsitystä. 

Vapauttava 6947/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi jutun, jonka aiheena oli oikeudessa käsitelty perintöriita. Kantelija saattoi olla jutusta tunnistettavissa, mutta juttu ei laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tiesivät asiasta ennestään. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen näiden ihmisten piirissä, mutta julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Kantelija ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle vastinetta eikä esittänyt näkemyksiä, joiden perusteella lehti olisi voinut tehdä jatkojutun.

Vapauttava 6942/SL/18
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin valtion innovaatiorahoittajan ja ulkomaisen suuryhtiön välisestä sopimuksesta. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Langettava 6940/AL/18
Seiska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa esitettiin julkisuuden henkilön käytöksestä kielteisiä arvioita lukijavinkin perusteella tarkistamatta asiaa mitenkään. Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, mutta virheiden korjaamisen sijaan lehti ainoastaan julkaisi jutun kohteen vastineen.

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6925/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin useiden lääkäreiden esittämästä kritiikistä valtion rokotehankintoja ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta kohtaan. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6864/PALE/18

Vastaaja: Tekijä

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Ratkaistu: 19.12.2018

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kantelijan maahantuoman autonostimen olevan luovutuskiellossa. Lehti oli tarkistanut tietojaan laajasti eikä jutussa ollut olennaista asiavirhettä, jota lehti ei olisi oikaissut. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Kantelija ei ole kuitenkaan neuvotellut lehden kanssa muusta kuin jutun oikaisemisesta.

Kantelu 3.5.2018

Kantelu kohdistuu Tekijä-lehden 14.2.2018 printtilehdessään julkaisemaan juttuun "Miksi valvonta ei toimi?"

Kantelun on tehnyt jutussa mainittu yritys, jonka maahantuoman autonostimen aluehallintovirasto oli jutun mukaan asettanut väliaikaiseen luovutuskieltoon joulukuussa 2015. Sosiaali- ja terveysministeriö oli vahvistanut luovutuskiellon kesäkuussa 2017. Jutussa kirjoitetaan, että elokuussa 2017 kyseinen autonostin ”petti” ja ajoneuvo putosi nostimen päältä aiheuttaen vaarallisen tilanteen.

Kantelun mukaan juttu on kirjoitettu tarkoitushakuisesti ja harhaanjohtavasti siten, että lukijan annetaan ymmärtää sosiaali- ja terveysministeriön kieltopäätöksessä väitettyjen puutteiden aiheuttaneen jutussa kuvatun onnettomuuden. Kantelun mukaan jutussa kuvattu nosturionnettomuus ei liity millään tavalla ministeriön päätökseen. Kantelun mukaan autonostinta oli käytetty väärin. Kantelussa on mainittu Journalistin ohjeiden kohta 8, mutta kantelun on tulkittu koskevan myös virheen korjaamista koskevaa kohtaa 20.

Kantelun mukaan lehti on rikkonut myös Journalistin kohteita 21 ja 22, koska kantelija joutuu jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta lehti ei ole kuullut sitä samassa yhteydessä eikä jälkikäteen. 

Kantelija kertoo pyytäneensä lehdeltä oikaisua ja vastinetta. Kantelija on lähettänyt lehdelle viestin, joka on otsikoitu ”oikaisuvaatimukseksi”. Lehti on suostunut viestin perusteella ainoastaan täsmentämään myöhemmässä numerossaan, että kantelija ei ole autonostimen tekninen valmistaja. 

Kantelun mukaan jutun taustalla on autonostimen käyttäjän yksipuolinen kertomus onnettomuudesta, eikä toimittaja ole edes yrittänyt tarkistaa väitteiden todenperäisyyttä. Kantelun mukaan jutun julkaisuhetkellä sosiaali- ja terveysministeriön antamaa luovutuskieltopäätöstä ei ollut edes annettu tiedoksi kantelijalle. Kantelun mukaan Tekijä on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 10 ja 12. 


Päätoimittajan vastaus 8.10.2018

Tekijä-lehden päätoimittaja Petteri Raidon mukaan jutun motiivina oli turvallisuuden edistäminen. Tavoitteen saavuttamiseksi jutussa oli päätoimittajan mukaan tarpeen mainita myös autonostinmalli, jolla jutussa kuvattu onnettomuus oli tapahtunut ja autonostimen markkinoille tuonut yritys. Etelä-Suomen aluehallintavirasto oli tiedottanut kyseisestä vaarallisesta autonostimesta marraskuussa 2017 toivoen varoitukselle julkisuutta.

Päätoimittajan mukaan jutussa on pyritty totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen viranomaisdokumentaatioon nojaten. Olennainen seikka on se, että jutussa kuvatun onnettomuuden sattuessa autonostin ei olisi saanut olla enää käytössä. Päätoimittajan mukaan lehti tarkisti ennen jutun julkaisua, että asian kannalta olennaiset viranomaispäätökset ja muut tiedot olivat voimassa ja oikein.

Päätoimittajan mukaan tietolähteisiin on suhtauduttu kriittisesti, mikä käy jutussa ilmi esimerkiksi toisaalta kantelijan ja toisaalta viranomaisen puutteellisesti toteutuneen tiedottamistoiminnan kriittisenä arviointina. Tilanne oli päätoimittajan mukaan tiivistetysti se, että kantelija oli laiminlyönyt sosiaali- ja terveysministeriön asettaman tiedottamisvelvollisuuden autonostimen luovutus- ja käyttökiellosta ja toisaalta ministeriö oli pidättäytynyt tiedottamisesta siksi, että katsoi sen olevan kaupallisen toimijan tehtävä. Tekijä-lehdessä päätettiin tässä asetelmassa julkaista juttu turvallisuuden edistämiseksi ja kehkeytyneen asetelman tarkastelemiseksi.

Päätoimittaja vertaa autonostimen vaarallisuudesta viranomaisen varoituksen perusteella tehtyä juttua siihen, että tiedotusvälineet voivat siteerata esimerkiksi Tukesin tiedotteita, joissa nimetään laite ja maahantuoja. Toisaalta, päätoimittajan mukaan, kantelijalle jutusta aiheutunutta julkisuutta ei voida arvioida erittäin kielteiseksi, sillä kantelijan toimintaa on käsitelty neutraalisti ja vain kyseiseen tapaukseen liittyen siitä laajempia johtopäätöksiä tai tulkintoja esittämättä.

Päätoimittajan mukaan tarvetta kantelijan kuulemiselle ei ollut jutunteon yhteydessä eikä sen jälkeen, eikä myöskään perusteluja kantelijan lähettämän oikaisuvaatimuksen julkaisemiselle ollut. Ainoaksi oikaistavaksi asiaksi jäi jutussa virheellisesti esitetty autonostimen tekninen valmistaja, minkä Tekijä korjasi numerossa 4/2018.

Päätoimittajan mukaan kantelijan julkaistavaksi vaatima oikaisuvaatimus olisi jo itsessään ollut julkaisukelvoton, sillä se sisälsi muita henkilöitä kohtaan esitettyjä perustelemattomia syytöksiä ja väitteitä vilpillisestä toiminnasta. Kohteena on esimerkiksi aluehallintoviraston tarkastaja, jota vastaan kantelija oli ennen oikaisuvaatimuksen lähettämistä hävinnyt nostamansa haasteen käräjäoikeudessa.

Päätoimittajan mukaan myöskään se, että jos kantelija ei ollut tietoinen markkinoille tuomallensa autonostimelle asetetusta luovutus- ja käyttökiellosta ja käytöstä pois vetämisen määräyksestä jutun julkaisemisen aikana, se ei millään tavalla ole Tekijä-lehden vastuulla.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.

Tekijä julkaisi printtilehdessään jutun, jossa kerrottiin, että kantelijan maahantuoma autonostin oli autoharrastajan käyttämänä aiheuttanut vaarallisen tilanteen. Jutussa käsiteltiin kriittisesti sitä, että kyseinen autonostin oli yhä tapahtumahetkellä käytössä, vaikka se oli jo aiemmin asetettu ministeriön päätöksellä luovutuskieltoon ja kantelijaa oli velvoitettu tiedottamaan asiasta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutun aiheena ollut työturvallisuuteen liittyvien markkinavalvonnan ongelmien käsitteleminen on yhteiskunnallisesti tärkeä aihe, josta yleisöllä on oikeus saada tietää.

Neuvosto toteaa, että lehti oli suhtautunut lähteisiinsä kriittisesti ja tarkistanut tietojaan viranomaisten asiakirjoista. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä väitettiin, että vaarallinen tilanne oli syntynyt, koska autonostin oli pettänyt. Lehdellä oli viranomaislähteidensä perusteella perusteet väitteelleen.

Neuvosto toteaa, että vaikka jutun aiheena oli erityisesti viranomaisvalvonnan kriittinen arviointi, myös kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen, kun siinä esitettiin tietoja, joiden mukaan se olisi toiminut ministeriöltä saamiensa velvoitteiden vastaisesti. Julkisuus ei ollut kuitenkaan niin kielteistä, etteikö oman kannanoton julkaiseminen olisi riittänyt.

Neuvosto huomauttaa, että saatuaan kantelijalta oikaisupyynnön, jossa kantelija kyseenalaisti jutun tietoja, lehti olisi voinut tarjota kantelijalle mahdollisuutta oman kannanoton eli vastineen julkaisemiseen. Neuvosto kuitenkin katsoo, että lehdellä oli perusteet sille, että se oli arvioinut kantelijan lähettämää viestiä ainoastaan oikaisupyyntönä. Kantelijan ja lehden välisestä kirjeenvaihdosta käy ilmi, että kantelijakaan ei ole pitänyt viestiään julkaistavaksi tarkoitettuna, vaan hän pyytää toistuvasti virheiden oikaisemista. Lisäksi kantelijan oikaisupyynnön ytimenä olivat tapauksen osapuoliin kohdistuvat syytökset, jotka eivät olisi olleet Journalistin ohjeiden kohdan 25 mukaisesti julkaistavissa muussakaan muodossa. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Tekijä ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Leena Kevätkylä, Taina Tukia, Nina Stenros ja Johanna Vehkoo.

Tämä päätös on avattu 794 kertaa