PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Langettava 6940/AL/18
Seiska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa esitettiin julkisuuden henkilön käytöksestä kielteisiä arvioita lukijavinkin perusteella tarkistamatta asiaa mitenkään. Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, mutta virheiden korjaamisen sijaan lehti ainoastaan julkaisi jutun kohteen vastineen.

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Langettava 6899/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin järjestön rahoittavan tapahtumaa, jonka oli edellisvuonna epäilty olleen osa Venäjän propagandaa. Järjestö joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta Yle ei kuullut sitä samanaikaisesti eikä jälkikäteen.

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6883/SL/18
Keskipohjanmaa

Ihmisarvon kunnioittaminen

Keskipohjanmaa julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen. Siinä loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

Vapauttava 6878/SL/18
Kouvolan Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa arvioitiin kriittisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Nimettömiä lähteitä käytettiin monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6875/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6864/PALE/18
Tekijä

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kantelijan maahantuoman autonostimen olevan luovutuskiellossa. Lehti oli tarkistanut tietojaan laajasti eikä jutussa ollut olennaista asiavirhettä, jota lehti ei olisi oikaissut. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Kantelija ei ole kuitenkaan neuvotellut lehden kanssa muusta kuin jutun oikaisemisesta.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6864/PALE/18

Vastaaja: Tekijä

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Ratkaistu: 19.12.2018

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kantelijan maahantuoman autonostimen olevan luovutuskiellossa. Lehti oli tarkistanut tietojaan laajasti eikä jutussa ollut olennaista asiavirhettä, jota lehti ei olisi oikaissut. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Kantelija ei ole kuitenkaan neuvotellut lehden kanssa muusta kuin jutun oikaisemisesta.

Kantelu 3.5.2018

Kantelu kohdistuu Tekijä-lehden 14.2.2018 printtilehdessään julkaisemaan juttuun "Miksi valvonta ei toimi?"

Kantelun on tehnyt jutussa mainittu yritys, jonka maahantuoman autonostimen aluehallintovirasto oli jutun mukaan asettanut väliaikaiseen luovutuskieltoon joulukuussa 2015. Sosiaali- ja terveysministeriö oli vahvistanut luovutuskiellon kesäkuussa 2017. Jutussa kirjoitetaan, että elokuussa 2017 kyseinen autonostin ”petti” ja ajoneuvo putosi nostimen päältä aiheuttaen vaarallisen tilanteen.

Kantelun mukaan juttu on kirjoitettu tarkoitushakuisesti ja harhaanjohtavasti siten, että lukijan annetaan ymmärtää sosiaali- ja terveysministeriön kieltopäätöksessä väitettyjen puutteiden aiheuttaneen jutussa kuvatun onnettomuuden. Kantelun mukaan jutussa kuvattu nosturionnettomuus ei liity millään tavalla ministeriön päätökseen. Kantelun mukaan autonostinta oli käytetty väärin. Kantelussa on mainittu Journalistin ohjeiden kohta 8, mutta kantelun on tulkittu koskevan myös virheen korjaamista koskevaa kohtaa 20.

Kantelun mukaan lehti on rikkonut myös Journalistin kohteita 21 ja 22, koska kantelija joutuu jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta lehti ei ole kuullut sitä samassa yhteydessä eikä jälkikäteen. 

Kantelija kertoo pyytäneensä lehdeltä oikaisua ja vastinetta. Kantelija on lähettänyt lehdelle viestin, joka on otsikoitu ”oikaisuvaatimukseksi”. Lehti on suostunut viestin perusteella ainoastaan täsmentämään myöhemmässä numerossaan, että kantelija ei ole autonostimen tekninen valmistaja. 

Kantelun mukaan jutun taustalla on autonostimen käyttäjän yksipuolinen kertomus onnettomuudesta, eikä toimittaja ole edes yrittänyt tarkistaa väitteiden todenperäisyyttä. Kantelun mukaan jutun julkaisuhetkellä sosiaali- ja terveysministeriön antamaa luovutuskieltopäätöstä ei ollut edes annettu tiedoksi kantelijalle. Kantelun mukaan Tekijä on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 10 ja 12. 


Päätoimittajan vastaus 8.10.2018

Tekijä-lehden päätoimittaja Petteri Raidon mukaan jutun motiivina oli turvallisuuden edistäminen. Tavoitteen saavuttamiseksi jutussa oli päätoimittajan mukaan tarpeen mainita myös autonostinmalli, jolla jutussa kuvattu onnettomuus oli tapahtunut ja autonostimen markkinoille tuonut yritys. Etelä-Suomen aluehallintavirasto oli tiedottanut kyseisestä vaarallisesta autonostimesta marraskuussa 2017 toivoen varoitukselle julkisuutta.

Päätoimittajan mukaan jutussa on pyritty totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen viranomaisdokumentaatioon nojaten. Olennainen seikka on se, että jutussa kuvatun onnettomuuden sattuessa autonostin ei olisi saanut olla enää käytössä. Päätoimittajan mukaan lehti tarkisti ennen jutun julkaisua, että asian kannalta olennaiset viranomaispäätökset ja muut tiedot olivat voimassa ja oikein.

Päätoimittajan mukaan tietolähteisiin on suhtauduttu kriittisesti, mikä käy jutussa ilmi esimerkiksi toisaalta kantelijan ja toisaalta viranomaisen puutteellisesti toteutuneen tiedottamistoiminnan kriittisenä arviointina. Tilanne oli päätoimittajan mukaan tiivistetysti se, että kantelija oli laiminlyönyt sosiaali- ja terveysministeriön asettaman tiedottamisvelvollisuuden autonostimen luovutus- ja käyttökiellosta ja toisaalta ministeriö oli pidättäytynyt tiedottamisesta siksi, että katsoi sen olevan kaupallisen toimijan tehtävä. Tekijä-lehdessä päätettiin tässä asetelmassa julkaista juttu turvallisuuden edistämiseksi ja kehkeytyneen asetelman tarkastelemiseksi.

Päätoimittaja vertaa autonostimen vaarallisuudesta viranomaisen varoituksen perusteella tehtyä juttua siihen, että tiedotusvälineet voivat siteerata esimerkiksi Tukesin tiedotteita, joissa nimetään laite ja maahantuoja. Toisaalta, päätoimittajan mukaan, kantelijalle jutusta aiheutunutta julkisuutta ei voida arvioida erittäin kielteiseksi, sillä kantelijan toimintaa on käsitelty neutraalisti ja vain kyseiseen tapaukseen liittyen siitä laajempia johtopäätöksiä tai tulkintoja esittämättä.

Päätoimittajan mukaan tarvetta kantelijan kuulemiselle ei ollut jutunteon yhteydessä eikä sen jälkeen, eikä myöskään perusteluja kantelijan lähettämän oikaisuvaatimuksen julkaisemiselle ollut. Ainoaksi oikaistavaksi asiaksi jäi jutussa virheellisesti esitetty autonostimen tekninen valmistaja, minkä Tekijä korjasi numerossa 4/2018.

Päätoimittajan mukaan kantelijan julkaistavaksi vaatima oikaisuvaatimus olisi jo itsessään ollut julkaisukelvoton, sillä se sisälsi muita henkilöitä kohtaan esitettyjä perustelemattomia syytöksiä ja väitteitä vilpillisestä toiminnasta. Kohteena on esimerkiksi aluehallintoviraston tarkastaja, jota vastaan kantelija oli ennen oikaisuvaatimuksen lähettämistä hävinnyt nostamansa haasteen käräjäoikeudessa.

Päätoimittajan mukaan myöskään se, että jos kantelija ei ollut tietoinen markkinoille tuomallensa autonostimelle asetetusta luovutus- ja käyttökiellosta ja käytöstä pois vetämisen määräyksestä jutun julkaisemisen aikana, se ei millään tavalla ole Tekijä-lehden vastuulla.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.

Tekijä julkaisi printtilehdessään jutun, jossa kerrottiin, että kantelijan maahantuoma autonostin oli autoharrastajan käyttämänä aiheuttanut vaarallisen tilanteen. Jutussa käsiteltiin kriittisesti sitä, että kyseinen autonostin oli yhä tapahtumahetkellä käytössä, vaikka se oli jo aiemmin asetettu ministeriön päätöksellä luovutuskieltoon ja kantelijaa oli velvoitettu tiedottamaan asiasta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutun aiheena ollut työturvallisuuteen liittyvien markkinavalvonnan ongelmien käsitteleminen on yhteiskunnallisesti tärkeä aihe, josta yleisöllä on oikeus saada tietää.

Neuvosto toteaa, että lehti oli suhtautunut lähteisiinsä kriittisesti ja tarkistanut tietojaan viranomaisten asiakirjoista. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä väitettiin, että vaarallinen tilanne oli syntynyt, koska autonostin oli pettänyt. Lehdellä oli viranomaislähteidensä perusteella perusteet väitteelleen.

Neuvosto toteaa, että vaikka jutun aiheena oli erityisesti viranomaisvalvonnan kriittinen arviointi, myös kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen, kun siinä esitettiin tietoja, joiden mukaan se olisi toiminut ministeriöltä saamiensa velvoitteiden vastaisesti. Julkisuus ei ollut kuitenkaan niin kielteistä, etteikö oman kannanoton julkaiseminen olisi riittänyt.

Neuvosto huomauttaa, että saatuaan kantelijalta oikaisupyynnön, jossa kantelija kyseenalaisti jutun tietoja, lehti olisi voinut tarjota kantelijalle mahdollisuutta oman kannanoton eli vastineen julkaisemiseen. Neuvosto kuitenkin katsoo, että lehdellä oli perusteet sille, että se oli arvioinut kantelijan lähettämää viestiä ainoastaan oikaisupyyntönä. Kantelijan ja lehden välisestä kirjeenvaihdosta käy ilmi, että kantelijakaan ei ole pitänyt viestiään julkaistavaksi tarkoitettuna, vaan hän pyytää toistuvasti virheiden oikaisemista. Lisäksi kantelijan oikaisupyynnön ytimenä olivat tapauksen osapuoliin kohdistuvat syytökset, jotka eivät olisi olleet Journalistin ohjeiden kohdan 25 mukaisesti julkaistavissa muussakaan muodossa. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Tekijä ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Leena Kevätkylä, Taina Tukia, Nina Stenros ja Johanna Vehkoo.

Tämä päätös on avattu 232 kertaa