PÄÄTÖKSET

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7085/SJL/19
Journalisti

Oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan päätoimittajansa kommentin, joka kritisoi käräjäoikeudessa käsiteltävää kunnianloukkaussyytettä. Jutussa ei pyritty asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ennakoimaan syyllisyyttä.

Vapauttava 7074/SL/19
Iltalehti

Oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan toimittajansa kommentin, joka kritisoi käräjäoikeudessa käsiteltävää kunnianloukkaussyytettä. Jutussa ei pyritty asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ennakoimaan syyllisyyttä.

Langettava 7072/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen. Kirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan oikaisupyynnön. Äänestyspäätös 9–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7071/MTV/19
MTV

Olennainen asiavirhe

MTV käsitteli verkkosivuillaan, televisio-ohjelmassa ja tv-uutisten tekstinauhassa rikoksen selvittämistä dna-tutkimuksen avulla. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, koska varsinaisista jutuista kävi riittävästi ilmi, ettei murhaajan henkilöllisyydestä ole täyttä varmuutta. Äänestyspäätös 8–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7064/PL/19
Lieksan Lehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, olennainen asiavirhe

Paikallislehti julkaisi jutun, jossa koiranomistaja arvioi kotkan vieneen koiran pihasta. Juttu perustui rajallisiin tietoihin, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lehti täydensi uutisointiaan jatkojutuilla. 

Vapauttava 7053/PL/19
Loviisan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi kantelijan Facebook-kommentin. Kantelijan henkilöllisyyden kertominen sen yhteydessä oli tarpeetonta, mutta kommentissa ei ollut mitään yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja.

Langettava 7047/SL/19
HS Metro

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi printtiversionsa tekstiviestipalstalla lukijakommentin, joka sisälsi pakolaisiin kohdistuvan tappokehotuksen. Kommentti loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7046/SL/19
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi jutun, jossa käsiteltiin kriittisesti kaivosyhtiön toimintaa. Yhtiötä kuultiin jutussa riittävästi. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei olisi oikaissut.

Vapauttava 7036, 7038, 7041/PL/19
Syd-Österbotten

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen, jossa esitettiin jyrkkiä ja syrjiviä väitteitä seksuaalivähemmistöistä. Lehdellä oli perusteet kirjoituksen julkaisemiselle, koska yleisöllä oli oikeus tietää paikallisen seurakunnan papin näkemyksistä ja koska kyseessä oli keskustelu, jossa vastakkaiset mielipiteet saivat runsaasti tilaa lehden palstoilla. Äänestyspäätös 10 – 4.

Vapauttava 7030/SL/19
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti julkaisi postinjakelua käsittelevän uutisen. Jutussa ei ollut tarpeen erikseen kertoa, että lehden konsernilla on omia jakelutoimintoja.

Langettava 7029/SL/19
Savon Sanomat

Konserniyhteys

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa vaadittiin toimia Postin toiminnan rajoittamiseksi suhteessa sen kilpailijoihin. Lehden olisi pitänyt kertoa lukijoille, että lehtikonsernin omat jakeluyhtiöt kilpailevat Postin kanssa. 

Langettava 7028/SL/19
Keskisuomalainen

Konserniyhteys

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa vaadittiin yhteiskunnalta toimia Postin toiminnan rajoittamiseksi suhteessa sen kilpailijoihin. Lehden olisi pitänyt kertoa lukijoille, että lehtikonsernin omat jakeluyhtiöt kilpailevat Postin kanssa.
 

Vapauttava 7027/MTV/18
MTV

Piilomainonta

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka perustui autojen maahantuojan tiedotteeseen. Juttu ei ollut piilomainontaa. Äänestyspäätös 6–4.

Vapauttava 7024/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kaksi juttua, joiden mukaan ylikomisario ja oikeustieteen professori olivat eri mieltä siitä, voiko autoilijaa sakottaa, jos hän ei havaitse nopeusrajoitusta lumen vuoksi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7023/AL/18
Latu&Polku

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti kertoi yhdistyksen jäsenille suunnatun kyselyn tuloksista. Jutun otsikossa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Langettava 7017/MTV/18
MTV

Kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa käsiteltiin mielenosoitusta. Jutun sisällä julkaistiin video siitä, miten poliisi poisti hakaristilippuja toisessa mielenosoituksessa. Video antoi virheellisen kuvan jutussa käsitellystä mielenosoituksesta. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka MTV:n olisi pitänyt korjata saatuaan virheestä tiedon.

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Langettava 7005/SL/18
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtilehdessään jutun sekä printtilehden kannessa uutisnoston, jotka perustuivat selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lähde olisi pitänyt mainita verkkojutun otsikossa sekä printtilehdessä kannessa ja jutun alussa.

Vapauttava 7002/SL/18
Etelä-Suomen Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, haastattelu, lähdekritiikki, otsikko, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, jossa kerrottiin jääkiekkoseuran pääomistajan saaneen rahoitusta talousrikostutkinnan kohteena olevalta henkilöltä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joista lehti olisi saanut oikaisupyynnön.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6864/PALE/18

Vastaaja: Tekijä

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Ratkaistu: 19.12.2018

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kantelijan maahantuoman autonostimen olevan luovutuskiellossa. Lehti oli tarkistanut tietojaan laajasti eikä jutussa ollut olennaista asiavirhettä, jota lehti ei olisi oikaissut. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Kantelija ei ole kuitenkaan neuvotellut lehden kanssa muusta kuin jutun oikaisemisesta.

Kantelu 3.5.2018

Kantelu kohdistuu Tekijä-lehden 14.2.2018 printtilehdessään julkaisemaan juttuun "Miksi valvonta ei toimi?"

Kantelun on tehnyt jutussa mainittu yritys, jonka maahantuoman autonostimen aluehallintovirasto oli jutun mukaan asettanut väliaikaiseen luovutuskieltoon joulukuussa 2015. Sosiaali- ja terveysministeriö oli vahvistanut luovutuskiellon kesäkuussa 2017. Jutussa kirjoitetaan, että elokuussa 2017 kyseinen autonostin ”petti” ja ajoneuvo putosi nostimen päältä aiheuttaen vaarallisen tilanteen.

Kantelun mukaan juttu on kirjoitettu tarkoitushakuisesti ja harhaanjohtavasti siten, että lukijan annetaan ymmärtää sosiaali- ja terveysministeriön kieltopäätöksessä väitettyjen puutteiden aiheuttaneen jutussa kuvatun onnettomuuden. Kantelun mukaan jutussa kuvattu nosturionnettomuus ei liity millään tavalla ministeriön päätökseen. Kantelun mukaan autonostinta oli käytetty väärin. Kantelussa on mainittu Journalistin ohjeiden kohta 8, mutta kantelun on tulkittu koskevan myös virheen korjaamista koskevaa kohtaa 20.

Kantelun mukaan lehti on rikkonut myös Journalistin kohteita 21 ja 22, koska kantelija joutuu jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta lehti ei ole kuullut sitä samassa yhteydessä eikä jälkikäteen. 

Kantelija kertoo pyytäneensä lehdeltä oikaisua ja vastinetta. Kantelija on lähettänyt lehdelle viestin, joka on otsikoitu ”oikaisuvaatimukseksi”. Lehti on suostunut viestin perusteella ainoastaan täsmentämään myöhemmässä numerossaan, että kantelija ei ole autonostimen tekninen valmistaja. 

Kantelun mukaan jutun taustalla on autonostimen käyttäjän yksipuolinen kertomus onnettomuudesta, eikä toimittaja ole edes yrittänyt tarkistaa väitteiden todenperäisyyttä. Kantelun mukaan jutun julkaisuhetkellä sosiaali- ja terveysministeriön antamaa luovutuskieltopäätöstä ei ollut edes annettu tiedoksi kantelijalle. Kantelun mukaan Tekijä on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 10 ja 12. 


Päätoimittajan vastaus 8.10.2018

Tekijä-lehden päätoimittaja Petteri Raidon mukaan jutun motiivina oli turvallisuuden edistäminen. Tavoitteen saavuttamiseksi jutussa oli päätoimittajan mukaan tarpeen mainita myös autonostinmalli, jolla jutussa kuvattu onnettomuus oli tapahtunut ja autonostimen markkinoille tuonut yritys. Etelä-Suomen aluehallintavirasto oli tiedottanut kyseisestä vaarallisesta autonostimesta marraskuussa 2017 toivoen varoitukselle julkisuutta.

Päätoimittajan mukaan jutussa on pyritty totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen viranomaisdokumentaatioon nojaten. Olennainen seikka on se, että jutussa kuvatun onnettomuuden sattuessa autonostin ei olisi saanut olla enää käytössä. Päätoimittajan mukaan lehti tarkisti ennen jutun julkaisua, että asian kannalta olennaiset viranomaispäätökset ja muut tiedot olivat voimassa ja oikein.

Päätoimittajan mukaan tietolähteisiin on suhtauduttu kriittisesti, mikä käy jutussa ilmi esimerkiksi toisaalta kantelijan ja toisaalta viranomaisen puutteellisesti toteutuneen tiedottamistoiminnan kriittisenä arviointina. Tilanne oli päätoimittajan mukaan tiivistetysti se, että kantelija oli laiminlyönyt sosiaali- ja terveysministeriön asettaman tiedottamisvelvollisuuden autonostimen luovutus- ja käyttökiellosta ja toisaalta ministeriö oli pidättäytynyt tiedottamisesta siksi, että katsoi sen olevan kaupallisen toimijan tehtävä. Tekijä-lehdessä päätettiin tässä asetelmassa julkaista juttu turvallisuuden edistämiseksi ja kehkeytyneen asetelman tarkastelemiseksi.

Päätoimittaja vertaa autonostimen vaarallisuudesta viranomaisen varoituksen perusteella tehtyä juttua siihen, että tiedotusvälineet voivat siteerata esimerkiksi Tukesin tiedotteita, joissa nimetään laite ja maahantuoja. Toisaalta, päätoimittajan mukaan, kantelijalle jutusta aiheutunutta julkisuutta ei voida arvioida erittäin kielteiseksi, sillä kantelijan toimintaa on käsitelty neutraalisti ja vain kyseiseen tapaukseen liittyen siitä laajempia johtopäätöksiä tai tulkintoja esittämättä.

Päätoimittajan mukaan tarvetta kantelijan kuulemiselle ei ollut jutunteon yhteydessä eikä sen jälkeen, eikä myöskään perusteluja kantelijan lähettämän oikaisuvaatimuksen julkaisemiselle ollut. Ainoaksi oikaistavaksi asiaksi jäi jutussa virheellisesti esitetty autonostimen tekninen valmistaja, minkä Tekijä korjasi numerossa 4/2018.

Päätoimittajan mukaan kantelijan julkaistavaksi vaatima oikaisuvaatimus olisi jo itsessään ollut julkaisukelvoton, sillä se sisälsi muita henkilöitä kohtaan esitettyjä perustelemattomia syytöksiä ja väitteitä vilpillisestä toiminnasta. Kohteena on esimerkiksi aluehallintoviraston tarkastaja, jota vastaan kantelija oli ennen oikaisuvaatimuksen lähettämistä hävinnyt nostamansa haasteen käräjäoikeudessa.

Päätoimittajan mukaan myöskään se, että jos kantelija ei ollut tietoinen markkinoille tuomallensa autonostimelle asetetusta luovutus- ja käyttökiellosta ja käytöstä pois vetämisen määräyksestä jutun julkaisemisen aikana, se ei millään tavalla ole Tekijä-lehden vastuulla.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.

Tekijä julkaisi printtilehdessään jutun, jossa kerrottiin, että kantelijan maahantuoma autonostin oli autoharrastajan käyttämänä aiheuttanut vaarallisen tilanteen. Jutussa käsiteltiin kriittisesti sitä, että kyseinen autonostin oli yhä tapahtumahetkellä käytössä, vaikka se oli jo aiemmin asetettu ministeriön päätöksellä luovutuskieltoon ja kantelijaa oli velvoitettu tiedottamaan asiasta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutun aiheena ollut työturvallisuuteen liittyvien markkinavalvonnan ongelmien käsitteleminen on yhteiskunnallisesti tärkeä aihe, josta yleisöllä on oikeus saada tietää.

Neuvosto toteaa, että lehti oli suhtautunut lähteisiinsä kriittisesti ja tarkistanut tietojaan viranomaisten asiakirjoista. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä väitettiin, että vaarallinen tilanne oli syntynyt, koska autonostin oli pettänyt. Lehdellä oli viranomaislähteidensä perusteella perusteet väitteelleen.

Neuvosto toteaa, että vaikka jutun aiheena oli erityisesti viranomaisvalvonnan kriittinen arviointi, myös kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen, kun siinä esitettiin tietoja, joiden mukaan se olisi toiminut ministeriöltä saamiensa velvoitteiden vastaisesti. Julkisuus ei ollut kuitenkaan niin kielteistä, etteikö oman kannanoton julkaiseminen olisi riittänyt.

Neuvosto huomauttaa, että saatuaan kantelijalta oikaisupyynnön, jossa kantelija kyseenalaisti jutun tietoja, lehti olisi voinut tarjota kantelijalle mahdollisuutta oman kannanoton eli vastineen julkaisemiseen. Neuvosto kuitenkin katsoo, että lehdellä oli perusteet sille, että se oli arvioinut kantelijan lähettämää viestiä ainoastaan oikaisupyyntönä. Kantelijan ja lehden välisestä kirjeenvaihdosta käy ilmi, että kantelijakaan ei ole pitänyt viestiään julkaistavaksi tarkoitettuna, vaan hän pyytää toistuvasti virheiden oikaisemista. Lisäksi kantelijan oikaisupyynnön ytimenä olivat tapauksen osapuoliin kohdistuvat syytökset, jotka eivät olisi olleet Journalistin ohjeiden kohdan 25 mukaisesti julkaistavissa muussakaan muodossa. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Tekijä ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Leena Kevätkylä, Taina Tukia, Nina Stenros ja Johanna Vehkoo.

Tämä päätös on avattu 1071 kertaa