6855/SL/18

Vapauttava

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin rehtorin saamasta varoituksesta sekä hänen kunnanhallitukselle tekemästään hallintokantelusta. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt, eikä juttu rikkonut rehtorin yksityisyyden suojaa.

Kantelu 21.4.2018

Kantelu kohdistuu Enontekiön Sanomien printtilehdessään 5.4.2018 julkaisemaan juttuun Kunnanhallitus käsitteli varoituksesta jätettyä hallintokannetta.

Kantelun mukaan juttu rikkoo Journalistin ohjeiden kohtia 21 ja 30. Kantelun mukaan jutussa julkaistiin kantelijan nimi, vaikka aiheesta uutisoiminen ei ollut kantelijan mielestä edes aiheellista. Kantelun mukaan juttu aiheutti kantelijalle paljon kielteistä julkisuutta, koska pienellä paikkakunnalla ja lähikunnissa ”kaikki tuntevat toisensa”. Kantelun mukaan juttu vaikeutti kantelijan hakuprosessia naapurikunnan virkaan. Kantelun mukaan juttu oli myös puutteellinen, koska siinä ei kerrottu kantelijan saaman varoituksen syitä. Kantelun mukaan yleisölle jäi käsitys, että kantelija olisi tehnyt vakavan virkavirheen.

Kantelijaa ei kuultu samanaikaisesti. Lehti kuitenkin julkaisi seuraavassa numerossaan aiheesta jatkojutun ja kantelijan oman kannanoton. Kantelun mukaan kaikki ensimmäisen jutun lukeneet eivät kuitenkaan välttämättä lue seuraavan viikon lehteä, joten ”kielteinen julkisuus jäi elämään”.

Päätoimittajan vastaus 18.6.2018

Enontekiön Sanomien päätoimittaja Katja Keskitalon mukaan kantelijan saama varoitus tuli julkiseksi ensimmäistä kertaa vasta lehden ilmestymistä edeltävänä päivänä Enontekiön kunnanhallituksen julkaistua päätösasiakirjat.

Kunnanhallituksen kokous pidettiin tiistaina 3.4. iltapäivällä, ja kokouspöytäkirja esiteltiin lehden toimittajalle keskiviikkona 4.4. kello 13.45. Päätoimittajan mukaan tuolloin varmistui varoitetun henkilöllisyys, ja päätös hänen nimensä julkaisemisesta tehtiin. Kantelija on päätoimittajan mukaan toiminut ennen kunnan viime vuonna tehtyä organisaatiomuutosta vuosien ajan myös kunnan muissa johtotehtävissä ja on vastuullisessa julkisessa asemassa kunnallisena viranhaltijana. Siksi hän päätoimittajan mukaan nauttii alempaa yksityiselämän suojaa kuin rivikansalainen. Lisäksi kunnanjohtajan antama varoitus kurinpitotoimena on päätoimittajan mukaan poikkeuksellinen. Kyseessä oli päätoimittajan mukaan yhteiskunnallinen uutinen, joka vaati välitöntä julkaisemista niiden tietojen pohjalta, jotka olivat käytettävissä.

Toimittajalla oli päätoimittajan mukaan nimen ja lyhyet perustelut saatuaan vain runsas tunti aikaa kirjoittaa aiheesta juttu, taittaa se ja loput lehdestä sekä lähettää lehti painoon ennen kello 15:n määräaikaa. Toimittaja työskenteli toimituksessa yksin, eikä hänellä siten ollut mahdollisuutta tavoitella kantelijaa kommentoimaan varoitusta ilman, että lehden ilmestyminen vaarantuisi.

Aiheesta päätettiin kuitenkin tehdä jatkojuttu seuraavaan 12.4. ilmestyneeseen lehteen, jossa julkaistiin uutinen otsikolla ”Varoitukseen kaksi syytä”. Siinä käytiin seikkaperäisemmin läpi varoituksen perustelut, ja kantelija sai kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta. Lisäksi kantelijalle annettiin myös mahdollisuus julkaista vastineensa samassa 12.4. ilmestyneessä lehdessä otsikolla ”Kunnanjohtajan varoituksen syyt”.

Päätoimittajan mukaan kantelijan nimen julkaisuun oli selkeät perusteet. Kantelijalle ei voitu päätoimittajan mukaan järjestää mahdollisuutta kommentoida tapahtunutta samassa yhteydessä aikataulusyistä, mutta lehti uutisoi hänen kommenttinsa ja julkaisi hänen vastineensa heti seuraavassa lehdessä.

 

Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Enontekiön Sanomat julkaisi printtilehdessään jutun, jossa se kertoi kunnanhallituksen käsitelleen kunnassa työskentelevän rehtorin tekemää hallintokantelua. Jutussa kerrottiin rehtorin nimi ja se, että hän oli saanut kunnanjohtajalta varoituksen, jota piti perusteettomana. Jutussa kerrottiin myös, että kunnanhallituksen äänestäessä asiasta puolet äänestäjistä kannattivat varoituksen purkamista.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että varoituksesta ja hallintokantelusta kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa, koska hän työskenteli kunnassa johtotehtävissä. Neuvosto myös toteaa, että julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Enontekiön Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Maria Swanljung, Sinikka Tuomi ja Juha Honkonen.