PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7027/MTV/18
MTV

Piilomainonta

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka perustui autojen maahantuojan tiedotteeseen. Juttu ei ollut piilomainontaa. Äänestyspäätös 6–4.

Vapauttava 7024/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kaksi juttua, joiden mukaan ylikomisario ja oikeustieteen professori olivat eri mieltä siitä, voiko autoilijaa sakottaa, jos hän ei havaitse nopeusrajoitusta lumen vuoksi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7023/AL/18
Latu&Polku

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti kertoi yhdistyksen jäsenille suunnatun kyselyn tuloksista. Jutun otsikossa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Langettava 7017/MTV/18
MTV

Kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa käsiteltiin mielenosoitusta. Jutun sisällä julkaistiin video siitä, miten poliisi poisti hakaristilippuja toisessa mielenosoituksessa. Video antoi virheellisen kuvan jutussa käsitellystä mielenosoituksesta. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka MTV:n olisi pitänyt korjata saatuaan virheestä tiedon.

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Vapauttava 7002/SL/18
Etelä-Suomen Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, haastattelu, lähdekritiikki, otsikko, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, jossa kerrottiin jääkiekkoseuran pääomistajan saaneen rahoitusta talousrikostutkinnan kohteena olevalta henkilöltä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joista lehti olisi saanut oikaisupyynnön.

Vapauttava 6999/SL/18
Aamuposti

Yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnanhallitukseen kuuluvan opettajan työnantajaltaan saamasta varoituksesta. Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lehti oli kuullut häntä asiasta aiemmissa jutuissa eikä kantelija pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 6990/SL/18
Iltalehti

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa se mainitsi henkilön etnisen taustan kielteisessä yhteydessä. Lehti ei tuonut etnistä taustaa esiin halventavasti, vaan sen kertominen oli jutun aiheen kannalta asiaankuuluvaa. Äänestyspäätös 8–2.

Vapauttava 6989/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

Vapauttava 6970/PL/18
Viispiikkinen

Uutistapahtuman seuraaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi rajallisiin tietoihin perustuneen jutun, jossa se kertoi poliisin tutkivan kunnanhallituksen toimintaa. Lehti julkaisi jatkojutun, kun se sai aiheesta lisää tietoa.

Langettava 6969/AL/18
Taloustaito

Toimittajan asema

Lehti julkaisi jutun, joka kritisoi ”villejä finanssineuvojia”. Jutun kirjoittajalla oli yritystoimintansa vuoksi aiheen suhteen kaksoisrooli, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Vapauttava 6952/SL/18
Satakunnan Kansa

Haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti haastatteli toimitusjohtajaksi valittua henkilöä, joka esitti kiistanalaisia mielipiteitä. Sitaattia oli tiivistetty, mutta haastateltu sai tarkastaa lausumansa asianmukaisesti, eikä sitaatissa ollut asiavirhettä eikä selvää väärinkäsitystä. 

Vapauttava 6947/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi jutun, jonka aiheena oli oikeudessa käsitelty perintöriita. Kantelija saattoi olla jutusta tunnistettavissa, mutta juttu ei laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tiesivät asiasta ennestään. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen näiden ihmisten piirissä, mutta julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Kantelija ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle vastinetta eikä esittänyt näkemyksiä, joiden perusteella lehti olisi voinut tehdä jatkojutun.

Vapauttava 6942/SL/18
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin valtion innovaatiorahoittajan ja ulkomaisen suuryhtiön välisestä sopimuksesta. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6855/SL/18

Vastaaja: Enontekiön Sanomat

Asia: Samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Ratkaistu: 24.10.2018

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin rehtorin saamasta varoituksesta sekä hänen kunnanhallitukselle tekemästään hallintokantelusta. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt, eikä juttu rikkonut rehtorin yksityisyyden suojaa.

Kantelu 21.4.2018

Kantelu kohdistuu Enontekiön Sanomien printtilehdessään 5.4.2018 julkaisemaan juttuun Kunnanhallitus käsitteli varoituksesta jätettyä hallintokannetta.

Kantelun mukaan juttu rikkoo Journalistin ohjeiden kohtia 21 ja 30. Kantelun mukaan jutussa julkaistiin kantelijan nimi, vaikka aiheesta uutisoiminen ei ollut kantelijan mielestä edes aiheellista. Kantelun mukaan juttu aiheutti kantelijalle paljon kielteistä julkisuutta, koska pienellä paikkakunnalla ja lähikunnissa ”kaikki tuntevat toisensa”. Kantelun mukaan juttu vaikeutti kantelijan hakuprosessia naapurikunnan virkaan. Kantelun mukaan juttu oli myös puutteellinen, koska siinä ei kerrottu kantelijan saaman varoituksen syitä. Kantelun mukaan yleisölle jäi käsitys, että kantelija olisi tehnyt vakavan virkavirheen.

Kantelijaa ei kuultu samanaikaisesti. Lehti kuitenkin julkaisi seuraavassa numerossaan aiheesta jatkojutun ja kantelijan oman kannanoton. Kantelun mukaan kaikki ensimmäisen jutun lukeneet eivät kuitenkaan välttämättä lue seuraavan viikon lehteä, joten ”kielteinen julkisuus jäi elämään”.


Päätoimittajan vastaus 18.6.2018

Enontekiön Sanomien päätoimittaja Katja Keskitalon mukaan kantelijan saama varoitus tuli julkiseksi ensimmäistä kertaa vasta lehden ilmestymistä edeltävänä päivänä Enontekiön kunnanhallituksen julkaistua päätösasiakirjat.

Kunnanhallituksen kokous pidettiin tiistaina 3.4. iltapäivällä, ja kokouspöytäkirja esiteltiin lehden toimittajalle keskiviikkona 4.4. kello 13.45. Päätoimittajan mukaan tuolloin varmistui varoitetun henkilöllisyys, ja päätös hänen nimensä julkaisemisesta tehtiin. Kantelija on päätoimittajan mukaan toiminut ennen kunnan viime vuonna tehtyä organisaatiomuutosta vuosien ajan myös kunnan muissa johtotehtävissä ja on vastuullisessa julkisessa asemassa kunnallisena viranhaltijana. Siksi hän päätoimittajan mukaan nauttii alempaa yksityiselämän suojaa kuin rivikansalainen. Lisäksi kunnanjohtajan antama varoitus kurinpitotoimena on päätoimittajan mukaan poikkeuksellinen. Kyseessä oli päätoimittajan mukaan yhteiskunnallinen uutinen, joka vaati välitöntä julkaisemista niiden tietojen pohjalta, jotka olivat käytettävissä.

Toimittajalla oli päätoimittajan mukaan nimen ja lyhyet perustelut saatuaan vain runsas tunti aikaa kirjoittaa aiheesta juttu, taittaa se ja loput lehdestä sekä lähettää lehti painoon ennen kello 15:n määräaikaa. Toimittaja työskenteli toimituksessa yksin, eikä hänellä siten ollut mahdollisuutta tavoitella kantelijaa kommentoimaan varoitusta ilman, että lehden ilmestyminen vaarantuisi.
Aiheesta päätettiin kuitenkin tehdä jatkojuttu seuraavaan 12.4. ilmestyneeseen lehteen, jossa julkaistiin uutinen otsikolla ”Varoitukseen kaksi syytä”. Siinä käytiin seikkaperäisemmin läpi varoituksen perustelut, ja kantelija sai kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta. Lisäksi kantelijalle annettiin myös mahdollisuus julkaista vastineensa samassa 12.4. ilmestyneessä lehdessä otsikolla ”Kunnanjohtajan varoituksen syyt”.

Päätoimittajan mukaan kantelijan nimen julkaisuun oli selkeät perusteet. Kantelijalle ei voitu päätoimittajan mukaan järjestää mahdollisuutta kommentoida tapahtunutta samassa yhteydessä aikataulusyistä, mutta lehti uutisoi hänen kommenttinsa ja julkaisi hänen vastineensa heti seuraavassa lehdessä.

 

Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Enontekiön Sanomat julkaisi printtilehdessään jutun, jossa se kertoi kunnanhallituksen käsitelleen kunnassa työskentelevän rehtorin tekemää hallintokantelua. Jutussa kerrottiin rehtorin nimi ja se, että hän oli saanut kunnanjohtajalta varoituksen, jota piti perusteettomana. Jutussa kerrottiin myös, että kunnanhallituksen äänestäessä asiasta puolet äänestäjistä kannattivat varoituksen purkamista.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että varoituksesta ja hallintokantelusta kertominen ei loukannut kantelijan yksityisyyden suojaa, koska hän työskenteli kunnassa johtotehtävissä. Neuvosto myös toteaa, että julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Enontekiön Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Maria Swanljung, Sinikka Tuomi ja Juha Honkonen.
 

Tämä päätös on avattu 567 kertaa