PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Langettava 6940/AL/18
Seiska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa esitettiin julkisuuden henkilön käytöksestä kielteisiä arvioita lukijavinkin perusteella tarkistamatta asiaa mitenkään. Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, mutta virheiden korjaamisen sijaan lehti ainoastaan julkaisi jutun kohteen vastineen.

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Langettava 6899/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin järjestön rahoittavan tapahtumaa, jonka oli edellisvuonna epäilty olleen osa Venäjän propagandaa. Järjestö joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta Yle ei kuullut sitä samanaikaisesti eikä jälkikäteen.

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6883/SL/18
Keskipohjanmaa

Ihmisarvon kunnioittaminen

Keskipohjanmaa julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen. Siinä loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

Vapauttava 6878/SL/18
Kouvolan Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa arvioitiin kriittisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Nimettömiä lähteitä käytettiin monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6875/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6864/PALE/18
Tekijä

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kantelijan maahantuoman autonostimen olevan luovutuskiellossa. Lehti oli tarkistanut tietojaan laajasti eikä jutussa ollut olennaista asiavirhettä, jota lehti ei olisi oikaissut. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Kantelija ei ole kuitenkaan neuvotellut lehden kanssa muusta kuin jutun oikaisemisesta.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6854/SL/18

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Ratkaistu: 24.10.2018

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään omaishoitoon liittyvistä erimielisyyksistä. Omaishoitaja ja hänen hoitamansa henkilö olivat tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Omaishoitaja joutui niin kielteisen julkisuuteen, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut, ja hänen hoitamansa henkilön yksityiselämästä kerrottiin erityisen arkaluonteisia seikkoja ilman tämän suostumusta. 

Kantelu 21.4.2018

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 24.1.2018 julkaisemaan juttuun Suurperheen tyttären piina: omaishoitajaksi ryhtynyt sisko kieltää muilta vanhuksen tapaamisen - ”Meidän äitiä pidetään vankina”. 

Kantelu kohdistuu myös Iltalehden printtiversiossaan 29.1.2018 julkaisemaan samansisältöiseen juttuun ”Meidän äitiä pidetään vankina”.

Kantelun on laatinut omaishoitaja, johon jutussa viitataan. Hänellä on myös hoidettavansa suostumus kantelulle.

Kantelijan mukaan Iltalehden juttu on rikkonut useita Journalistin ohjeiden kohtia. Kantelu otettiin käsittelyyn ainoastaan Journalistin ohjeiden kohtien 12, 21, 27 ja 35 näkökulmasta, koska muilla kantelussa mainituille Journalistin ohjeiden kohdille ei löytynyt riittävästi perusteluja kantelusta. Kantelu kuvaillaan ainoastaan käsittelyyn otettujen Journalistin ohjeiden kohtien osalta. Jutun lopussa olevien yleisökommenttien osalta kantelu otettiin käsittelyyn yleisön tuottamaa aineistoa käsittelevän Journalistin ohjeiden liitteen näkökulmasta.

Kantelun mukaan jutun tietolähteellä on ollut vahingoittamistarkoitus, jonka taustalla ovat sisarusten tulehtuneet välit sekä testamenttiin liittyvä riita. Kantelijan mukaan hän ja hänen äitinsä ovat tunnistettavissa jutusta vähintäänkin jutussa mainitulla paikkakunnallaan. Kantelija myös toteaa kantelussaan, että hän on saanut jutusta yhteydenottoja hänet ja äitinsä tunnistaneilta sukulaisilta ja tutuilta, jotka asuvat muualla päin Suomea.

Kantelijan mukaan jutussa tuodaan esille yksityiselämään liittyviä erityisen arkaluonteisia seikkoja, kuten hänen äitinsä terveydentilaan liittyviä asioita. Kantelijan mukaan jutulla pyritään vaikuttamaan kesken olevaan perintöriitaan.

Kantelijan mukaan hän joutuu jutussa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Hänet leimataan jutussa ”hirviöksi”, joka epäasiallisesti rajoittaa hänen äitinsä elämää ja tapaamisia muiden sukulaisten kanssa.


Päätoimittajan vastaus 18.7.2018

Iltalehden vt. päätoimittaja Tuukka Matilaisen mukaan Iltalehti uutisoi jutussa vanhusten oikeuksiin ja omaishoitoon liittyvästä periaatteellisesta ongelmasta yhden esimerkkitapauksen kautta. Juttu on tehty anonyymisti ja ilman tarkkoja tunnistetietoja asianosaisten suojelemiseksi.

Päätoimittajan mukaan jutussa on haastateltu yhtä omaishoidettavan vanhuksen lasta ja annettu hänen kertoa näkemyksensä asiasta. Kertomus on tyttären suusta, mikä ilmenee myös tekstin sisällöstä. Sen lisäksi jutussa on haastateltu viranomais- ja asiantuntijatahoja, jotka asettavat haastatellun lausuman perspektiiviin. Päätoimittajan mukaan jutun ydin on vanhuksen tapaamisoikeudessa. Siitä jutussa haastateltu vanhustyönjohtaja toteaa yleisellä tasolla, että tapaamisten säätely on suvun ja sisarusten välinen asia.

Päätoimittajan mukaan lukija voi asiantuntijoiden kommenttien pohjalta päätellä ja ymmärtää, että Iltalehden jutussa käsitellään inhimillistä ongelmaa, joka on haastatellun kokemus asiasta ja jonka viranomaiskommenttien pohjalta voi ymmärtää hankalaksi kiistatilanteeksi. Näin ollen jutussa ei mustamaalata tai oteta kantaa kantelijan persoonaan tai kyvykkyyteen. Päätoimittajan mukaan jutun julkaisun jälkeen Iltalehteen on ottanut yhteyttä useita muita vastaavassa tilanteessa olevia ihmisiä, ja asiasta on tehty jatkojuttuja. Tämä osoittaa, että kyseessä on kivuliaisuudesta ja kiistanalaisuudesta huolimatta tärkeä yhteiskunnallinen puheenaihe, joka ansaitsee tulla käsitellyksi.

Päätoimittajan mukaan juttu ei ota millään tavalla kantaa keskeneräisiin oikeusprosesseihin eikä esitä todistusaineistoa, joka vaikuttaisi viranomais- tai oikeudelliseen harkintaan. Päätoimittajan mukaan haastatellun lausumiin on suhtauduttu kriittisesti, minkä vuoksi hänen lausumaansa on peilattu asiantuntijoiden avulla. Juttu ei edistä haastatellun oletettuja tarkoitusperiä millään tavalla.

Päätoimittajan mukaan kyseessä on anonyymi juttu, jonka perusteella suuri yleisö ei tunnista kohdehenkilöitä. Näin ollen kielteinen julkisuus ei lukijoiden silmissä ole yksilöitävissä tiettyyn henkilöön. Päätoimittajan mukaan kantelija on ollut yhteydessä jutun kirjoittaneeseen toimittajaan ja keskustellut jutun taustoista. Hänellä on ollut mahdollisuus kommentoida jutussa esitettyjä tietoja ja antaa asiasta oma haastattelu, mutta hän ei ole tuota mahdollisuutta käyttänyt. Toisin kuin kantelija väittää, jutun tietojen kommentointi ei olisi ollut mahdotonta kantelijan esittämien perusteiden pohjalta.

Päätoimittaja muistuttaa, että tiedotusvälineiden tehtävä on nostaa esiin yhteiskunnallisia epäkohtia ja ongelmia, jotka voivat joskus olla kohteilleen arkaluontoisia. Sen vuoksi juttu on tehty niin, ettei suuri yleisö tunnista kohdehenkilöitä. 

Päätoimittajan mukaan jutussa mainittu perintöasia ei ole millään tavalla jutun keskiössä, eikä perintöprosessia seurata jutussa uutisellisessa mielessä. Perinnönjaon prosessiin ei niin ikään oteta jutussa kantaa eikä siihen pyritä vaikuttamaan millään tavalla. Päätoimittajan mukaan jutussa esitetty toteamus perinnöstä on vallitseva asiantila, eikä prosessin keskeneräisyyteen tai lopullisuuteen oteta kantaa. Jos asiassa päätetään jossakin vaiheessa toisin, tietoja voidaan päätoimittajan mukaan täsmentää normaalien käytäntöjen mukaisesti.

Päätoimittajan mukaan aihe on tunteita herättävä ja yleisöä koskettava, mikä ymmärrettävästi tuottaa myös kriittisiä reaktioita. Yleisöllä on oikeus keskustella uutisoiduista jutuista ja henkilöistä myös kriittiseen sävyyn. Päätoimittajan mukaan tässä tapauksessa jutun henkilöt eivät ole suuren yleisön tunnistettavissa, joten kriittiset puheenvuorot eivät ole myöskään henkilöitävissä kehenkään tiettyyn ihmiseen.

Ratkaisu

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 35: Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.

Journalistin ohjeiden liite yleisön tuottamasta aineistosta tiedotusvälineiden verkkosivuilla

Iltalehti kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään omaishoitoon liittyvistä erimielisyyksistä. Jutun mukaan omaishoitajana toimiva kantelija estää vanhusta tapaamasta omia sukulaisiaan, jotka epäilevät, että vanhusta kohdellaan huonosti.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että omaishoidon ongelmat ovat yhteiskunnallisesti merkittävä aihe. Iltalehti oli pyrkinyt käsittelemään esimerkkitapausta siten, etteivät henkilöt olisi jutusta tunnistettavissa. Lehti oli kuitenkin ollut huolimaton ja julkaissut tietoja, joiden perusteella omaishoitaja ja hänen hoitamansa vanhus olivat jutusta tunnistettavissa ainakin naapurustossaan ja muussa lähipiirissään. He asuvat pienellä paikkakunnalla, joka tulee jutussa esiin. Lisäksi jutussa paljastettiin yksityiskohtia muun muassa heidän perheenjäsenistään, asumisestaan ja hoitoon liittyvästä asioimisesta viranomaisten kanssa.

Omaishoitaja joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä ei kuultu samanaikaisesti. Koska julkisuus oli poikkeuksellisen kielteistä ja koska jatkojuttu olisi voinut laajentaa sitä piiriä, jossa omaishoitaja oli tunnistettavissa, neuvosto toteaa, että julkisuus oli niin kielteistä, ettei lehden tarjoama jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut.

Jutussa kerrottiin tietoja hoidon kohteena olevan vanhuksen terveydentilasta sekä hänen omaishoitoonsa ja edunvalvontaansa liittyvistä sukulaisten välisistä ristiriidoista. Neuvosto toteaa, että nämä olivat arkaluonteisia seikkoja, joita ei olisi saanut kertoa ilman hänen suostumustaan.

Tiedot omaishoitotapauksesta perustuivat yhden nimettömän lähteen haastatteluun. Lähde oli osapuolena omaishoitoon liittyvissä kiistoissa sekä perintöriidassa, jonka oikeuskäsittely saattoi olla kesken. Neuvosto ei voi ottaa kantaa siihen, oliko jutulla tarkoitus vaikuttaa mahdolliseen kesken olevaan oikeuskäsittelyyn. Neuvosto kuitenkin toteaa, että lähteellä saattoi olla asiassa hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus, joten lehden olisi pitänyt suhtautua lähteeseen kriittisesti ja kuulla osapuolia laajemmin. Lähdekritiikin puute oli omiaan lisäämään kantelijaan kohdistunutta erittäin kielteistä julkisuutta.

Lehden verkkosivuilla käyty keskustelu jutusta oli poistettu, eikä lehden Facebook-seinällä käydyn keskustelun sävy ollut ihmisarvoa tai yksityisyyttä loukkaavaa. Iltalehti ei siten ollut laiminlyönyt velvollisuuttaan valvoa yleisön tuottamaa aineistoa. 
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 12, 21 ja 27 ja antaa sille huomautuksen.

 Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Maria Swanljung, Taina Tukia, Sinikka Tuomi, Juha Honkonen.

Tämä päätös on avattu 1088 kertaa