PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7027/MTV/18
MTV

Piilomainonta

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka perustui autojen maahantuojan tiedotteeseen. Juttu ei ollut piilomainontaa. Äänestyspäätös 6–4.

Vapauttava 7024/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kaksi juttua, joiden mukaan ylikomisario ja oikeustieteen professori olivat eri mieltä siitä, voiko autoilijaa sakottaa, jos hän ei havaitse nopeusrajoitusta lumen vuoksi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7023/AL/18
Latu&Polku

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti kertoi yhdistyksen jäsenille suunnatun kyselyn tuloksista. Jutun otsikossa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Langettava 7017/MTV/18
MTV

Kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa käsiteltiin mielenosoitusta. Jutun sisällä julkaistiin video siitä, miten poliisi poisti hakaristilippuja toisessa mielenosoituksessa. Video antoi virheellisen kuvan jutussa käsitellystä mielenosoituksesta. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka MTV:n olisi pitänyt korjata saatuaan virheestä tiedon.

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Vapauttava 7002/SL/18
Etelä-Suomen Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, haastattelu, lähdekritiikki, otsikko, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, jossa kerrottiin jääkiekkoseuran pääomistajan saaneen rahoitusta talousrikostutkinnan kohteena olevalta henkilöltä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joista lehti olisi saanut oikaisupyynnön.

Vapauttava 6999/SL/18
Aamuposti

Yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnanhallitukseen kuuluvan opettajan työnantajaltaan saamasta varoituksesta. Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lehti oli kuullut häntä asiasta aiemmissa jutuissa eikä kantelija pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 6990/SL/18
Iltalehti

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa se mainitsi henkilön etnisen taustan kielteisessä yhteydessä. Lehti ei tuonut etnistä taustaa esiin halventavasti, vaan sen kertominen oli jutun aiheen kannalta asiaankuuluvaa. Äänestyspäätös 8–2.

Vapauttava 6989/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

Vapauttava 6970/PL/18
Viispiikkinen

Uutistapahtuman seuraaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi rajallisiin tietoihin perustuneen jutun, jossa se kertoi poliisin tutkivan kunnanhallituksen toimintaa. Lehti julkaisi jatkojutun, kun se sai aiheesta lisää tietoa.

Langettava 6969/AL/18
Taloustaito

Toimittajan asema

Lehti julkaisi jutun, joka kritisoi ”villejä finanssineuvojia”. Jutun kirjoittajalla oli yritystoimintansa vuoksi aiheen suhteen kaksoisrooli, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Vapauttava 6952/SL/18
Satakunnan Kansa

Haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti haastatteli toimitusjohtajaksi valittua henkilöä, joka esitti kiistanalaisia mielipiteitä. Sitaattia oli tiivistetty, mutta haastateltu sai tarkastaa lausumansa asianmukaisesti, eikä sitaatissa ollut asiavirhettä eikä selvää väärinkäsitystä. 

Vapauttava 6947/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi jutun, jonka aiheena oli oikeudessa käsitelty perintöriita. Kantelija saattoi olla jutusta tunnistettavissa, mutta juttu ei laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tiesivät asiasta ennestään. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen näiden ihmisten piirissä, mutta julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Kantelija ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle vastinetta eikä esittänyt näkemyksiä, joiden perusteella lehti olisi voinut tehdä jatkojutun.

Vapauttava 6942/SL/18
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin valtion innovaatiorahoittajan ja ulkomaisen suuryhtiön välisestä sopimuksesta. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6854/SL/18

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Ratkaistu: 24.10.2018

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään omaishoitoon liittyvistä erimielisyyksistä. Omaishoitaja ja hänen hoitamansa henkilö olivat tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Omaishoitaja joutui niin kielteisen julkisuuteen, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut, ja hänen hoitamansa henkilön yksityiselämästä kerrottiin erityisen arkaluonteisia seikkoja ilman tämän suostumusta. 

Kantelu 21.4.2018

Kantelu kohdistuu Iltalehden verkkosivuillaan 24.1.2018 julkaisemaan juttuun Suurperheen tyttären piina: omaishoitajaksi ryhtynyt sisko kieltää muilta vanhuksen tapaamisen - ”Meidän äitiä pidetään vankina”. 

Kantelu kohdistuu myös Iltalehden printtiversiossaan 29.1.2018 julkaisemaan samansisältöiseen juttuun ”Meidän äitiä pidetään vankina”.

Kantelun on laatinut omaishoitaja, johon jutussa viitataan. Hänellä on myös hoidettavansa suostumus kantelulle.

Kantelijan mukaan Iltalehden juttu on rikkonut useita Journalistin ohjeiden kohtia. Kantelu otettiin käsittelyyn ainoastaan Journalistin ohjeiden kohtien 12, 21, 27 ja 35 näkökulmasta, koska muilla kantelussa mainituille Journalistin ohjeiden kohdille ei löytynyt riittävästi perusteluja kantelusta. Kantelu kuvaillaan ainoastaan käsittelyyn otettujen Journalistin ohjeiden kohtien osalta. Jutun lopussa olevien yleisökommenttien osalta kantelu otettiin käsittelyyn yleisön tuottamaa aineistoa käsittelevän Journalistin ohjeiden liitteen näkökulmasta.

Kantelun mukaan jutun tietolähteellä on ollut vahingoittamistarkoitus, jonka taustalla ovat sisarusten tulehtuneet välit sekä testamenttiin liittyvä riita. Kantelijan mukaan hän ja hänen äitinsä ovat tunnistettavissa jutusta vähintäänkin jutussa mainitulla paikkakunnallaan. Kantelija myös toteaa kantelussaan, että hän on saanut jutusta yhteydenottoja hänet ja äitinsä tunnistaneilta sukulaisilta ja tutuilta, jotka asuvat muualla päin Suomea.

Kantelijan mukaan jutussa tuodaan esille yksityiselämään liittyviä erityisen arkaluonteisia seikkoja, kuten hänen äitinsä terveydentilaan liittyviä asioita. Kantelijan mukaan jutulla pyritään vaikuttamaan kesken olevaan perintöriitaan.

Kantelijan mukaan hän joutuu jutussa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Hänet leimataan jutussa ”hirviöksi”, joka epäasiallisesti rajoittaa hänen äitinsä elämää ja tapaamisia muiden sukulaisten kanssa.


Päätoimittajan vastaus 18.7.2018

Iltalehden vt. päätoimittaja Tuukka Matilaisen mukaan Iltalehti uutisoi jutussa vanhusten oikeuksiin ja omaishoitoon liittyvästä periaatteellisesta ongelmasta yhden esimerkkitapauksen kautta. Juttu on tehty anonyymisti ja ilman tarkkoja tunnistetietoja asianosaisten suojelemiseksi.

Päätoimittajan mukaan jutussa on haastateltu yhtä omaishoidettavan vanhuksen lasta ja annettu hänen kertoa näkemyksensä asiasta. Kertomus on tyttären suusta, mikä ilmenee myös tekstin sisällöstä. Sen lisäksi jutussa on haastateltu viranomais- ja asiantuntijatahoja, jotka asettavat haastatellun lausuman perspektiiviin. Päätoimittajan mukaan jutun ydin on vanhuksen tapaamisoikeudessa. Siitä jutussa haastateltu vanhustyönjohtaja toteaa yleisellä tasolla, että tapaamisten säätely on suvun ja sisarusten välinen asia.

Päätoimittajan mukaan lukija voi asiantuntijoiden kommenttien pohjalta päätellä ja ymmärtää, että Iltalehden jutussa käsitellään inhimillistä ongelmaa, joka on haastatellun kokemus asiasta ja jonka viranomaiskommenttien pohjalta voi ymmärtää hankalaksi kiistatilanteeksi. Näin ollen jutussa ei mustamaalata tai oteta kantaa kantelijan persoonaan tai kyvykkyyteen. Päätoimittajan mukaan jutun julkaisun jälkeen Iltalehteen on ottanut yhteyttä useita muita vastaavassa tilanteessa olevia ihmisiä, ja asiasta on tehty jatkojuttuja. Tämä osoittaa, että kyseessä on kivuliaisuudesta ja kiistanalaisuudesta huolimatta tärkeä yhteiskunnallinen puheenaihe, joka ansaitsee tulla käsitellyksi.

Päätoimittajan mukaan juttu ei ota millään tavalla kantaa keskeneräisiin oikeusprosesseihin eikä esitä todistusaineistoa, joka vaikuttaisi viranomais- tai oikeudelliseen harkintaan. Päätoimittajan mukaan haastatellun lausumiin on suhtauduttu kriittisesti, minkä vuoksi hänen lausumaansa on peilattu asiantuntijoiden avulla. Juttu ei edistä haastatellun oletettuja tarkoitusperiä millään tavalla.

Päätoimittajan mukaan kyseessä on anonyymi juttu, jonka perusteella suuri yleisö ei tunnista kohdehenkilöitä. Näin ollen kielteinen julkisuus ei lukijoiden silmissä ole yksilöitävissä tiettyyn henkilöön. Päätoimittajan mukaan kantelija on ollut yhteydessä jutun kirjoittaneeseen toimittajaan ja keskustellut jutun taustoista. Hänellä on ollut mahdollisuus kommentoida jutussa esitettyjä tietoja ja antaa asiasta oma haastattelu, mutta hän ei ole tuota mahdollisuutta käyttänyt. Toisin kuin kantelija väittää, jutun tietojen kommentointi ei olisi ollut mahdotonta kantelijan esittämien perusteiden pohjalta.

Päätoimittaja muistuttaa, että tiedotusvälineiden tehtävä on nostaa esiin yhteiskunnallisia epäkohtia ja ongelmia, jotka voivat joskus olla kohteilleen arkaluontoisia. Sen vuoksi juttu on tehty niin, ettei suuri yleisö tunnista kohdehenkilöitä. 

Päätoimittajan mukaan jutussa mainittu perintöasia ei ole millään tavalla jutun keskiössä, eikä perintöprosessia seurata jutussa uutisellisessa mielessä. Perinnönjaon prosessiin ei niin ikään oteta jutussa kantaa eikä siihen pyritä vaikuttamaan millään tavalla. Päätoimittajan mukaan jutussa esitetty toteamus perinnöstä on vallitseva asiantila, eikä prosessin keskeneräisyyteen tai lopullisuuteen oteta kantaa. Jos asiassa päätetään jossakin vaiheessa toisin, tietoja voidaan päätoimittajan mukaan täsmentää normaalien käytäntöjen mukaisesti.

Päätoimittajan mukaan aihe on tunteita herättävä ja yleisöä koskettava, mikä ymmärrettävästi tuottaa myös kriittisiä reaktioita. Yleisöllä on oikeus keskustella uutisoiduista jutuista ja henkilöistä myös kriittiseen sävyyn. Päätoimittajan mukaan tässä tapauksessa jutun henkilöt eivät ole suuren yleisön tunnistettavissa, joten kriittiset puheenvuorot eivät ole myöskään henkilöitävissä kehenkään tiettyyn ihmiseen.

Ratkaisu

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 35: Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.

Journalistin ohjeiden liite yleisön tuottamasta aineistosta tiedotusvälineiden verkkosivuilla

Iltalehti kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään omaishoitoon liittyvistä erimielisyyksistä. Jutun mukaan omaishoitajana toimiva kantelija estää vanhusta tapaamasta omia sukulaisiaan, jotka epäilevät, että vanhusta kohdellaan huonosti.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että omaishoidon ongelmat ovat yhteiskunnallisesti merkittävä aihe. Iltalehti oli pyrkinyt käsittelemään esimerkkitapausta siten, etteivät henkilöt olisi jutusta tunnistettavissa. Lehti oli kuitenkin ollut huolimaton ja julkaissut tietoja, joiden perusteella omaishoitaja ja hänen hoitamansa vanhus olivat jutusta tunnistettavissa ainakin naapurustossaan ja muussa lähipiirissään. He asuvat pienellä paikkakunnalla, joka tulee jutussa esiin. Lisäksi jutussa paljastettiin yksityiskohtia muun muassa heidän perheenjäsenistään, asumisestaan ja hoitoon liittyvästä asioimisesta viranomaisten kanssa.

Omaishoitaja joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä ei kuultu samanaikaisesti. Koska julkisuus oli poikkeuksellisen kielteistä ja koska jatkojuttu olisi voinut laajentaa sitä piiriä, jossa omaishoitaja oli tunnistettavissa, neuvosto toteaa, että julkisuus oli niin kielteistä, ettei lehden tarjoama jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut.

Jutussa kerrottiin tietoja hoidon kohteena olevan vanhuksen terveydentilasta sekä hänen omaishoitoonsa ja edunvalvontaansa liittyvistä sukulaisten välisistä ristiriidoista. Neuvosto toteaa, että nämä olivat arkaluonteisia seikkoja, joita ei olisi saanut kertoa ilman hänen suostumustaan.

Tiedot omaishoitotapauksesta perustuivat yhden nimettömän lähteen haastatteluun. Lähde oli osapuolena omaishoitoon liittyvissä kiistoissa sekä perintöriidassa, jonka oikeuskäsittely saattoi olla kesken. Neuvosto ei voi ottaa kantaa siihen, oliko jutulla tarkoitus vaikuttaa mahdolliseen kesken olevaan oikeuskäsittelyyn. Neuvosto kuitenkin toteaa, että lähteellä saattoi olla asiassa hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus, joten lehden olisi pitänyt suhtautua lähteeseen kriittisesti ja kuulla osapuolia laajemmin. Lähdekritiikin puute oli omiaan lisäämään kantelijaan kohdistunutta erittäin kielteistä julkisuutta.

Lehden verkkosivuilla käyty keskustelu jutusta oli poistettu, eikä lehden Facebook-seinällä käydyn keskustelun sävy ollut ihmisarvoa tai yksityisyyttä loukkaavaa. Iltalehti ei siten ollut laiminlyönyt velvollisuuttaan valvoa yleisön tuottamaa aineistoa. 
Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 12, 21 ja 27 ja antaa sille huomautuksen.

 Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Maria Swanljung, Taina Tukia, Sinikka Tuomi, Juha Honkonen.

Tämä päätös on avattu 1441 kertaa