PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Langettava 6940/AL/18
Seiska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa esitettiin julkisuuden henkilön käytöksestä kielteisiä arvioita lukijavinkin perusteella tarkistamatta asiaa mitenkään. Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, mutta virheiden korjaamisen sijaan lehti ainoastaan julkaisi jutun kohteen vastineen.

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Langettava 6899/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin järjestön rahoittavan tapahtumaa, jonka oli edellisvuonna epäilty olleen osa Venäjän propagandaa. Järjestö joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta Yle ei kuullut sitä samanaikaisesti eikä jälkikäteen.

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6883/SL/18
Keskipohjanmaa

Ihmisarvon kunnioittaminen

Keskipohjanmaa julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen. Siinä loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

Vapauttava 6878/SL/18
Kouvolan Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa arvioitiin kriittisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Nimettömiä lähteitä käytettiin monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6875/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6864/PALE/18
Tekijä

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kantelijan maahantuoman autonostimen olevan luovutuskiellossa. Lehti oli tarkistanut tietojaan laajasti eikä jutussa ollut olennaista asiavirhettä, jota lehti ei olisi oikaissut. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Kantelija ei ole kuitenkaan neuvotellut lehden kanssa muusta kuin jutun oikaisemisesta.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6841/SL/18

Vastaaja: Savon Sanomat

Asia: Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Ratkaistu: 19.6.2018

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Kantelu 8.4.2018

Kantelu kohdistuu Savon Sanomien 28.3.2018 printtiversiossaan julkaisemaan juttuun "Hyödyistä ei ole näyttöä" sekä jutusta tehtyyn kansiuutiseen "Leikkauksista nousi kohu".

Kantelija on asianomistaja.

Kantelun mukaan Savon Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa, kun se on asettanut kantelijan erittäin kielteiseen julkisuuteen julkaisemalla jutussaan virheellisen tiedon, että kantelijan toiminta neurokirurgina Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on Valviran tutkittavana. 

Kantelun mukaan myös Savon Sanomien 29.3.2018 julkaisema oikaisu Oikaisu: Leinoseen liittyvästä tutkinnasta ei varmistusta jättää edelleen epäilyksen, että Valvira tutkisi kantelijan toimintaa. Kantelun mukaan sekä alkuperäinen artikkeli että sen oikaisu ovat edustaneet asenteellista ja tarkoituksellista kantelijan mustamaalaamista ja ammatillisen asiantuntemuksen kyseenalaistamista. 

Kantelun mukaan jutussa rikotaan seuraavia Journalistin ohjeiden kohtia:

JO 8: Kantelun mukaan Savon Sanomien artikkeli on totuuden vastainen ja se perustuu selkeään asiavirheeseen, kun siinä väitetään, että Valvira tutkisi kantelijan ammatillista toimintaa. 

JO 10: Kantelun mukaan artikkelin keskeisintä sisältöä eli, että Valvira tutkisi kantelijan ammatillista toimintaa, ei ole asianmukaisesti tarkastettu vaan se on perustunut Helsingin Sanomien otsikointiin ja ns. kuulopuheisiin ja toimittajan omaan tulkintaan.

JO 20: Kantelun mukaan oikaisussa, joka on julkaistu verkkolehdessä 28.03.2018 kello 20.59 ja painetussa lehdessä 29.3.2018 Savon Sanomat selittää, että Valviran tutkinnalle ei ole ollut vahvistusta ja siten kantelijan mukaan myöntää toimineensa kohdan 10 vastaisesti. Kuitenkaan oikaisu ei kantelijan mukaan korjaa varsinaista alkuperäisessä artikkelissa olevaa asiavirhettä vaan sillä selitellään lehden omaa huolimatonta toimintaa ja toistetaan kantelijan ammatillinen asiantuntemus kyseenalaistavalla "höynäyttämisväitteellä". 

JO 17: Kantelun mukaan kantelijalle ei ole tuotu sähköpostihaastattelussa 27.3.2018 esille, että seuraavan päivän artikkelissa hänen toimintaansa esitettäisiin kielteisessä valossa. 

JO 21: Kantelijan mukaan hänen haastattelussa antamiaan kommentteja on tarkoitushakuisesti karsittu sillä verukkeella, että lehdessä ei olisi tilaa. Artikkelissa on kantelijan mukaan kuitenkin kookas, itse artikkelin sisältöön liittymätön kuva. Kantelijan mukaan myös hänen vastauksensa kysymykseen Valviran tutkinnasta on jätetty huomiotta. 

JO 22: Kantelun mukaan kantelijan omasta kannanotosta ei ole oltu kiinnostuneita. Savon Sanomat ei ole haastatellut kantelijaa oikaisua varten eikä ole esittänyt kiinnostusta tehdä korjaavaa artikkelia. 

JO 23: Kantelun mukaan Savon Sanomat ei ole osoittanut kiinnostusta kantelijan kannanotosta artikkeliin. Kantelun mukaan oikaisussa toistetaan kantelijasta asiaton höynäytys-kommentti. 

Kantelija toteaa kertoneensa tietonsa mahdollisesta Valviran tutkinnan kohteena olemisesta sähköpostivastauksessaan jutun kirjoittaneen toimittajan kysymyksiin jutun julkaisemista edeltävänä päivänä 27.3.2018. Kantelija toteaa, että Valviran käytäntö on informoida tutkimuksensa kohteita tutkinnasta ja jos tutkinta olisi käynnissä hän olisi siitä saanut tiedon. Kantelijan käymä kirjeenvaihto Savon Sanomien kanssa ennen jutun julkaisemista ja julkaisemisen jälkeen on liitetty kanteluun.

Kantelun mukaan juttu on myös otsikoitu tarkoitushakuisesti "hyödyistä ei ole näyttöä" vaikka kantelija on viestissään jutun kirjoittaneelle toimittajalle tuonut esille ruotsalaisen julkaisun, jonka perusteella leikkaushoidon hyödystä on näyttöä. Kantelun mukaan juttu on lisäksi alaotsikoitu "Leikattujen potilaiden kivut palasivat" vaikka kivut palasivat vain osalle potilaista ja heillekin yleensä aiempaa lievempinä.” 

 

Savon Sanomien vastaus 9.5.2018

Savon Sanomien päätoimittaja vastaa kanteluun seuraavasti: 

”Savon Sanomat haastatteli juttuun kantelijan lisäksi KYSin neurokeskuksen johtajaa ja KYSin johtajaylilääkäriä. Toimittajalle syntyi HS:n jutun ja tehtyjen haastattelujen perusteella käsitys, että Valviran tutkimus koskee myös kantelijan toimintaa KYSissä. Valvira oli ollut yhteydessä KYSiin kyseisten leikkausten takia.

Toimittaja ymmärsi seuraavana päivänä, että kantelijaan mahdollisesti kohdistuvaa tutkintaa ei ole riittävästi varmistettu. Asiaa varmistettiin vielä Valvirasta, minkä jälkeen päätettiin tehdä oikaisu, jossa Savon Sanomat kertoi uutisoineensa asiasta virheellisesti ja, että sillä ei ole varmistettua tietoa Valviran kantelijaan kohdistamasta tutkinnasta. Seuraavaan päivän lehteen oikaisu sijoitettiin kaksipalstaisena uutisena pääuutissivulle, jolla myös oikaistava juttu oli julkaistu.

Journalistin ohjeiden mukaisesti Savon Sanomat seuraa tapauksen käsittelyn loppuun saakka ja kertoo Valviran tutkinnan tulokset, kun ne ovat julkisia.

Vastauksena kanteluun toteamme seuraavaa:

Savon Sanomat myöntää tiedon tarkistamisen puutteellisuuden. Jutussa oli asiavirhe, joka kuitenkin oikaistiin viipymättä. Kantelijan mukaan sisäsivun jutun otsikko ”Hyödyistä ei ole näyttöä” on tarkoitushakuinen. Kyseessä on kuitenkin sitaattiotsikko, joka perustuu neurokeskuksen johtajan kommenttiin.

1)    Savon Sanomat korjasi olennaisen asiavirheensä viipymättä sekä verkkosivuilla että printtilehdessä. Korjauksen huomioarvo suhteutettiin virheen vakavuuteen ja se sijoitettiin pääuutisaukeamalle riittävän näyttävästi.

2)    Toisin kuin kantelija väittää, hän ei tehnyt Savon Sanomille oikaisupyyntöä. Savon Sanomat teki oikaisun oma-aloitteisesti omaan harkintaan perustuen. Kantelija kiitti sähköpostiviestissään toimitusta oikaisun tekemisestä mutta olisi halunnut vielä julkisen anteeksipyynnön.

3)    Kantelijan on täytynyt jo aiemman uutisoinnin perusteella olla tietoinen siitä, että kyseenalaiseksi arvioitua leikkaustoimintaa tarkastellaan myös Savon Sanomien jutussa kriittisesti ja hän voi joutua kielteisen julkisuuden kohteeksi. Valtaosa neurokirurgeista pitää leikkauksia haitallisina. Kantelija sai haastattelussa mahdollisuuden esittää omia näkemyksiään, ja ne myös päätyivät juttuun suurelta osin. 

4)    Kantelijaa on kuultu samanaikaisesti 28.3. julkaistussa jutussa. Oikaisussa on mukana myös kantelijan kommentti siitä, ettei Valvira ole ollut häneen yhteydessä leikkauksista. Kantelija ei ole tarjonnut omaa kannanottoaan julkaistavaksi missään vaiheessa.

5)    Savon Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.”

 

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 23: Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.

Savon Sanomat kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lääkäriä kuultiin samassa yhteydessä laajasti, mutta lehti ei julkaissut lääkärin haastattelussaan antamaa kommenttia, jonka mukaan hän ei ollut omien tietojensa mukaan Valviran tutkinnan kohteena.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että terveydenhuollon ammattilaisen joutuminen Valviran tutkinnan kohteeksi on vakava asia, josta ei pitäisi julkaista tietoa varmistamatta sen todenperäisyyttä.

Kantelumateriaalista käy ilmi, että väite perustui toisen lehden jutusta tehtyyn virheelliseen tulkintaan. Päätoimittaja myöntää vastauksessaan, ettei tietoa ollut tarkistettu riittävästi. Neuvosto toteaa, että kyseessä oli olennainen asiavirhe, joka lehden olisi pitänyt korjata saatuaan siitä tiedon kantelijalta. Lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asiaa ei korjattu, vaan se jäi edelleen epäselväksi. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Savon Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 10 ja 20 ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät: Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Taina Tukia ja Nina Stenros.


 

Tämä päätös on avattu 2857 kertaa