PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7064/PL/19
Lieksan Lehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, olennainen asiavirhe

Paikallislehti julkaisi jutun, jossa koiranomistaja arvioi kotkan vieneen koiran pihasta. Juttu perustui rajallisiin tietoihin, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lehti täydensi uutisointiaan jatkojutuilla. 

Langettava 7047/SL/19
HS Metro

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi printtiversionsa tekstiviestipalstalla lukijakommentin, joka sisälsi pakolaisiin kohdistuvan tappokehotuksen. Kommentti loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7036, 7038, 7041/PL/19
Syd-Österbotten

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen, jossa esitettiin jyrkkiä ja syrjiviä väitteitä seksuaalivähemmistöistä. Lehdellä oli perusteet kirjoituksen julkaisemiselle, koska yleisöllä oli oikeus tietää paikallisen seurakunnan papin näkemyksistä ja koska kyseessä oli keskustelu, jossa vastakkaiset mielipiteet saivat runsaasti tilaa lehden palstoilla. Äänestyspäätös 10 – 4.

Vapauttava 7030/SL/19
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti julkaisi postinjakelua käsittelevän uutisen. Jutussa ei ollut tarpeen erikseen kertoa, että lehden konsernilla on omia jakelutoimintoja.

Langettava 7029/SL/19
Savon Sanomat

Konserniyhteys

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa vaadittiin toimia Postin toiminnan rajoittamiseksi suhteessa sen kilpailijoihin. Lehden olisi pitänyt kertoa lukijoille, että lehtikonsernin omat jakeluyhtiöt kilpailevat Postin kanssa. 

Langettava 7028/SL/19
Keskisuomalainen

Konserniyhteys

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa vaadittiin yhteiskunnalta toimia Postin toiminnan rajoittamiseksi suhteessa sen kilpailijoihin. Lehden olisi pitänyt kertoa lukijoille, että lehtikonsernin omat jakeluyhtiöt kilpailevat Postin kanssa.
 

Vapauttava 7027/MTV/18
MTV

Piilomainonta

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka perustui autojen maahantuojan tiedotteeseen. Juttu ei ollut piilomainontaa. Äänestyspäätös 6–4.

Vapauttava 7024/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kaksi juttua, joiden mukaan ylikomisario ja oikeustieteen professori olivat eri mieltä siitä, voiko autoilijaa sakottaa, jos hän ei havaitse nopeusrajoitusta lumen vuoksi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7023/AL/18
Latu&Polku

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti kertoi yhdistyksen jäsenille suunnatun kyselyn tuloksista. Jutun otsikossa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Langettava 7017/MTV/18
MTV

Kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa käsiteltiin mielenosoitusta. Jutun sisällä julkaistiin video siitä, miten poliisi poisti hakaristilippuja toisessa mielenosoituksessa. Video antoi virheellisen kuvan jutussa käsitellystä mielenosoituksesta. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka MTV:n olisi pitänyt korjata saatuaan virheestä tiedon.

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Langettava 7005/SL/18
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtilehdessään jutun sekä printtilehden kannessa uutisnoston, jotka perustuivat selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lähde olisi pitänyt mainita verkkojutun otsikossa sekä printtilehdessä kannessa ja jutun alussa.

Vapauttava 7002/SL/18
Etelä-Suomen Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, haastattelu, lähdekritiikki, otsikko, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, jossa kerrottiin jääkiekkoseuran pääomistajan saaneen rahoitusta talousrikostutkinnan kohteena olevalta henkilöltä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joista lehti olisi saanut oikaisupyynnön.

Vapauttava 6999/SL/18
Aamuposti

Yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnanhallitukseen kuuluvan opettajan työnantajaltaan saamasta varoituksesta. Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lehti oli kuullut häntä asiasta aiemmissa jutuissa eikä kantelija pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 6992/SL/18
Satakunnan Kansa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi paikallisesti merkittävää rakennushanketta käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6990/SL/18
Iltalehti

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa se mainitsi henkilön etnisen taustan kielteisessä yhteydessä. Lehti ei tuonut etnistä taustaa esiin halventavasti, vaan sen kertominen oli jutun aiheen kannalta asiaankuuluvaa. Äänestyspäätös 8–2.

Vapauttava 6989/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6841/SL/18

Vastaaja: Savon Sanomat

Asia: Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Ratkaistu: 19.6.2018

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Kantelu 8.4.2018

Kantelu kohdistuu Savon Sanomien 28.3.2018 printtiversiossaan julkaisemaan juttuun "Hyödyistä ei ole näyttöä" sekä jutusta tehtyyn kansiuutiseen "Leikkauksista nousi kohu".

Kantelija on asianomistaja.

Kantelun mukaan Savon Sanomat on rikkonut hyvää journalistista tapaa, kun se on asettanut kantelijan erittäin kielteiseen julkisuuteen julkaisemalla jutussaan virheellisen tiedon, että kantelijan toiminta neurokirurgina Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on Valviran tutkittavana. 

Kantelun mukaan myös Savon Sanomien 29.3.2018 julkaisema oikaisu Oikaisu: Leinoseen liittyvästä tutkinnasta ei varmistusta jättää edelleen epäilyksen, että Valvira tutkisi kantelijan toimintaa. Kantelun mukaan sekä alkuperäinen artikkeli että sen oikaisu ovat edustaneet asenteellista ja tarkoituksellista kantelijan mustamaalaamista ja ammatillisen asiantuntemuksen kyseenalaistamista. 

Kantelun mukaan jutussa rikotaan seuraavia Journalistin ohjeiden kohtia:

JO 8: Kantelun mukaan Savon Sanomien artikkeli on totuuden vastainen ja se perustuu selkeään asiavirheeseen, kun siinä väitetään, että Valvira tutkisi kantelijan ammatillista toimintaa. 

JO 10: Kantelun mukaan artikkelin keskeisintä sisältöä eli, että Valvira tutkisi kantelijan ammatillista toimintaa, ei ole asianmukaisesti tarkastettu vaan se on perustunut Helsingin Sanomien otsikointiin ja ns. kuulopuheisiin ja toimittajan omaan tulkintaan.

JO 20: Kantelun mukaan oikaisussa, joka on julkaistu verkkolehdessä 28.03.2018 kello 20.59 ja painetussa lehdessä 29.3.2018 Savon Sanomat selittää, että Valviran tutkinnalle ei ole ollut vahvistusta ja siten kantelijan mukaan myöntää toimineensa kohdan 10 vastaisesti. Kuitenkaan oikaisu ei kantelijan mukaan korjaa varsinaista alkuperäisessä artikkelissa olevaa asiavirhettä vaan sillä selitellään lehden omaa huolimatonta toimintaa ja toistetaan kantelijan ammatillinen asiantuntemus kyseenalaistavalla "höynäyttämisväitteellä". 

JO 17: Kantelun mukaan kantelijalle ei ole tuotu sähköpostihaastattelussa 27.3.2018 esille, että seuraavan päivän artikkelissa hänen toimintaansa esitettäisiin kielteisessä valossa. 

JO 21: Kantelijan mukaan hänen haastattelussa antamiaan kommentteja on tarkoitushakuisesti karsittu sillä verukkeella, että lehdessä ei olisi tilaa. Artikkelissa on kantelijan mukaan kuitenkin kookas, itse artikkelin sisältöön liittymätön kuva. Kantelijan mukaan myös hänen vastauksensa kysymykseen Valviran tutkinnasta on jätetty huomiotta. 

JO 22: Kantelun mukaan kantelijan omasta kannanotosta ei ole oltu kiinnostuneita. Savon Sanomat ei ole haastatellut kantelijaa oikaisua varten eikä ole esittänyt kiinnostusta tehdä korjaavaa artikkelia. 

JO 23: Kantelun mukaan Savon Sanomat ei ole osoittanut kiinnostusta kantelijan kannanotosta artikkeliin. Kantelun mukaan oikaisussa toistetaan kantelijasta asiaton höynäytys-kommentti. 

Kantelija toteaa kertoneensa tietonsa mahdollisesta Valviran tutkinnan kohteena olemisesta sähköpostivastauksessaan jutun kirjoittaneen toimittajan kysymyksiin jutun julkaisemista edeltävänä päivänä 27.3.2018. Kantelija toteaa, että Valviran käytäntö on informoida tutkimuksensa kohteita tutkinnasta ja jos tutkinta olisi käynnissä hän olisi siitä saanut tiedon. Kantelijan käymä kirjeenvaihto Savon Sanomien kanssa ennen jutun julkaisemista ja julkaisemisen jälkeen on liitetty kanteluun.

Kantelun mukaan juttu on myös otsikoitu tarkoitushakuisesti "hyödyistä ei ole näyttöä" vaikka kantelija on viestissään jutun kirjoittaneelle toimittajalle tuonut esille ruotsalaisen julkaisun, jonka perusteella leikkaushoidon hyödystä on näyttöä. Kantelun mukaan juttu on lisäksi alaotsikoitu "Leikattujen potilaiden kivut palasivat" vaikka kivut palasivat vain osalle potilaista ja heillekin yleensä aiempaa lievempinä.” 

 

Savon Sanomien vastaus 9.5.2018

Savon Sanomien päätoimittaja vastaa kanteluun seuraavasti: 

”Savon Sanomat haastatteli juttuun kantelijan lisäksi KYSin neurokeskuksen johtajaa ja KYSin johtajaylilääkäriä. Toimittajalle syntyi HS:n jutun ja tehtyjen haastattelujen perusteella käsitys, että Valviran tutkimus koskee myös kantelijan toimintaa KYSissä. Valvira oli ollut yhteydessä KYSiin kyseisten leikkausten takia.

Toimittaja ymmärsi seuraavana päivänä, että kantelijaan mahdollisesti kohdistuvaa tutkintaa ei ole riittävästi varmistettu. Asiaa varmistettiin vielä Valvirasta, minkä jälkeen päätettiin tehdä oikaisu, jossa Savon Sanomat kertoi uutisoineensa asiasta virheellisesti ja, että sillä ei ole varmistettua tietoa Valviran kantelijaan kohdistamasta tutkinnasta. Seuraavaan päivän lehteen oikaisu sijoitettiin kaksipalstaisena uutisena pääuutissivulle, jolla myös oikaistava juttu oli julkaistu.

Journalistin ohjeiden mukaisesti Savon Sanomat seuraa tapauksen käsittelyn loppuun saakka ja kertoo Valviran tutkinnan tulokset, kun ne ovat julkisia.

Vastauksena kanteluun toteamme seuraavaa:

Savon Sanomat myöntää tiedon tarkistamisen puutteellisuuden. Jutussa oli asiavirhe, joka kuitenkin oikaistiin viipymättä. Kantelijan mukaan sisäsivun jutun otsikko ”Hyödyistä ei ole näyttöä” on tarkoitushakuinen. Kyseessä on kuitenkin sitaattiotsikko, joka perustuu neurokeskuksen johtajan kommenttiin.

1)    Savon Sanomat korjasi olennaisen asiavirheensä viipymättä sekä verkkosivuilla että printtilehdessä. Korjauksen huomioarvo suhteutettiin virheen vakavuuteen ja se sijoitettiin pääuutisaukeamalle riittävän näyttävästi.

2)    Toisin kuin kantelija väittää, hän ei tehnyt Savon Sanomille oikaisupyyntöä. Savon Sanomat teki oikaisun oma-aloitteisesti omaan harkintaan perustuen. Kantelija kiitti sähköpostiviestissään toimitusta oikaisun tekemisestä mutta olisi halunnut vielä julkisen anteeksipyynnön.

3)    Kantelijan on täytynyt jo aiemman uutisoinnin perusteella olla tietoinen siitä, että kyseenalaiseksi arvioitua leikkaustoimintaa tarkastellaan myös Savon Sanomien jutussa kriittisesti ja hän voi joutua kielteisen julkisuuden kohteeksi. Valtaosa neurokirurgeista pitää leikkauksia haitallisina. Kantelija sai haastattelussa mahdollisuuden esittää omia näkemyksiään, ja ne myös päätyivät juttuun suurelta osin. 

4)    Kantelijaa on kuultu samanaikaisesti 28.3. julkaistussa jutussa. Oikaisussa on mukana myös kantelijan kommentti siitä, ettei Valvira ole ollut häneen yhteydessä leikkauksista. Kantelija ei ole tarjonnut omaa kannanottoaan julkaistavaksi missään vaiheessa.

5)    Savon Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.”

 

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 23: Kannanotto on puheenvuoro, joka on syytä julkaista mahdollisimman nopeasti ilman sen yhteyteen liitettyjä asiattomia lisäyksiä.

Savon Sanomat kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lääkäriä kuultiin samassa yhteydessä laajasti, mutta lehti ei julkaissut lääkärin haastattelussaan antamaa kommenttia, jonka mukaan hän ei ollut omien tietojensa mukaan Valviran tutkinnan kohteena.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että terveydenhuollon ammattilaisen joutuminen Valviran tutkinnan kohteeksi on vakava asia, josta ei pitäisi julkaista tietoa varmistamatta sen todenperäisyyttä.

Kantelumateriaalista käy ilmi, että väite perustui toisen lehden jutusta tehtyyn virheelliseen tulkintaan. Päätoimittaja myöntää vastauksessaan, ettei tietoa ollut tarkistettu riittävästi. Neuvosto toteaa, että kyseessä oli olennainen asiavirhe, joka lehden olisi pitänyt korjata saatuaan siitä tiedon kantelijalta. Lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asiaa ei korjattu, vaan se jäi edelleen epäselväksi. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Savon Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 10 ja 20 ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät: Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Taina Tukia ja Nina Stenros.


 

Tämä päätös on avattu 3344 kertaa