PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Langettava 6940/AL/18
Seiska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa esitettiin julkisuuden henkilön käytöksestä kielteisiä arvioita lukijavinkin perusteella tarkistamatta asiaa mitenkään. Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, mutta virheiden korjaamisen sijaan lehti ainoastaan julkaisi jutun kohteen vastineen.

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Langettava 6899/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin järjestön rahoittavan tapahtumaa, jonka oli edellisvuonna epäilty olleen osa Venäjän propagandaa. Järjestö joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta Yle ei kuullut sitä samanaikaisesti eikä jälkikäteen.

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6883/SL/18
Keskipohjanmaa

Ihmisarvon kunnioittaminen

Keskipohjanmaa julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen. Siinä loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

Vapauttava 6878/SL/18
Kouvolan Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa arvioitiin kriittisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Nimettömiä lähteitä käytettiin monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6875/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6864/PALE/18
Tekijä

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kantelijan maahantuoman autonostimen olevan luovutuskiellossa. Lehti oli tarkistanut tietojaan laajasti eikä jutussa ollut olennaista asiavirhettä, jota lehti ei olisi oikaissut. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Kantelija ei ole kuitenkaan neuvotellut lehden kanssa muusta kuin jutun oikaisemisesta.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6831/PL/18

Vastaaja: Jämsän Seutu

Asia: Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Ratkaistu: 24.10.2018

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Vaikka hevosen omistajaa haastateltiin vasta jälkikäteen, hän ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Jutussa ollut virhe korjattiin Journalistin ohjeiden mukaisesti. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 2.4.2018

Kantelu kohdistuu Jämsän Seudun verkkosivuillaan 19.1.2018 julkaisemaan juttuun, jossa kerrottiin, että nimeltä mainitulla kadulla sijaitsevan talon pihalla näkyneestä hevosesta on tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Jutussa kerrotaan epäilystä, jonka mukaan hevonen asuisi rekassa ja käsitellään kriittisesti sitä, että hevosella ei ole lähellä lajitovereita. Jutussa asiantuntijat tuovat kuitenkin esiin, ettei tilanteessa ole mitään laitonta. Jutussa oli kuva kyseisestä kadusta ja siinä näkyi kantelijan perheen kotitalo ja osa pihaa. Kantelija on asianomistaja.

Kantelu kohdistuu myös saman jutun 22.1.2018 Jämsän Seudun printtilehdessä julkaistuun versioon. Samaisessa lehdessä on julkaistu myös kainalojuttu, jossa kantelijaa haastatellaan sekä toimittajan kolumni aiheesta.

Verkkojutussa ei kuultu kantelijaa samanaikaisesti, mutta hänen haastattelunsa julkaistiin Jämsän Seudun verkkosivuilla ja liitettiin jutun yhteyteen 20.1.2018. Lisäksi Jämsän Seutu korjasi alkuperäisestä verkkojutusta kohdan, josta saattoi saada käsityksen, että hevonen asuisi rekassa ja julkaisi erillisen oikaisun sekä verkossa 23.1.2018 että printtilehdessä 26.1.2018.

Neuvosto käsittelee kantelun Journalistin ohjeiden kohtien 4, 8, 9, 10, 11, 17, 20, 21, 27 ja 30 osalta. Näiden lisäksi kantelija on kannellut Journalistin ohjeiden kohdista 2, 3, 12 ja 26, mutta neuvosto ei käsittele kantelua niiden näkökulmasta, koska kantelussa ei ole riittävästi perusteltu, miten niitä olisi rikottu. Seuraavassa tiivistelmä kantelussa esitetyistä perusteista sille, miksi Journalistin ohjeita olisi rikottu.

Kantelun mukaan toimittaja toimii hevostallin johtokunnassa, ja siksi myös hänen etunsa, että mahdollisimman moni hevonen asuisi vuokrapaikoilla tallissa eikä ihmisten omilla tiloilla. Kantelun mukaan jutun näkökulma on yksipuolinen eikä vastapuolta ole kuultu. Kantelun mukaan Jämsän Seudun päätoimittajalle on viimeistään kantelijaa haastateltuaan käynyt ilmi jutun ongelmat. Kantelijan puoliso on pyytänyt korjaamaan virheen, jonka mukaan hevonen asuisi rekassa. Päätoimittaja ei ole kantelun mukaan tehnyt muuta kuin muokannut juttua ja liittänyt jutun yhteyteen kantelijan haastattelun siten, että lukijalle jää kuva, että haastateltu vastaa vastauksillaan alkuperäiseen uutiseen. 

Kantelun mukaan ainoa toimittajan tekemä tietojen tarkistus on ollut kantelijan pihalla käyminen, eikä kantelijan mukaan sielläkään tehtyjä havaintoja ole ilmeisesti haluttu käyttää. Kantelun mukaan jutun aihe ei ole yhteiskunnallisesti niin merkittävä, että tietoja pitäisi hankkia poikkeuksellisin keinoin. Lisäksi juttu on kantelun mukaan sekoitus mielipiteitä ja huhuja lisättynä lausunnoilla, joissa lausunnonantajat tuskin ovat itsekään tienneet miten lausuntoja käytetään. Juttu on kuvitettu kuvalla, jossa huomio kiinnittyy kantelun mukaan hänen perheensä taloon ja pihalla olevaan hevostenkuljetusautoon.

Kantelun mukaan kantelijalle ei ole annettu mahdollisuutta samanaikaiseen kuulemiseen alkuperäisessä jutussa eikä hän ole tiennyt, millaiseen yhteyteen hänen myöhemmin antamansa haastattelu sekä hänen lehden käyttöön lupaamansa kuva hänestä kotitalonsa pihalta hevosen selässä liitetään. Hän ole myöskään tiennyt, että uutinen hänestä on julkaistu jo edellisenä päivänä eikä sitä, että uutinen julkaistaan myös muissa Alma Median lehdissä. Kantelun mukaan jutuntekoprosessissa ei ole kunnioitettu hänen perheensä yksityisyyttä. Jutussa on käsitelty asioita, joita ei kuuluisi kantelijan mukaan julkisuudessa käsitellä. Kantelun mukaan myös jutussa käytetty kuva, jossa kantelijan perheen talo ja osa pihaa näkyvät, loukkaa yksityisyyden suojaa.
 
Kantelijan mukaan tapahtunut on aiheuttanut hänelle ja hänen perheelleen paljon harmia, josta hän on kertonut seikkaperäisesti neuvostolle. 

Päätoimittajan vastaus 3.6.2018

Jämsän Seudun päätoimittaja Mikko Lindroosin mukaan kantelijan ainoa vaatimus on ollut asiavirheen korjaaminen, ja se on korjattu. Päätoimittajan mukaan toisin kuin kantelija väittää, toimittaja ei ole hevostallin johtokunnan jäsen. Toimittaja ei ole ollut jutunteossa millään tavalla aloitteellinen osapuoli, juttu on annettu hänelle tehtäväksi normaalissa päivittäisessä työnjaossa. Jutussa ei ole toimittajan omia mielipiteitä.

Päätoimittajan mukaan lehti on käyttänyt monia lähteitä jutussaan. Jutussa on haastateltu valvontaeläinlääkäriä, rakennustarkastajaa, ympäristönsuojelupäällikköä ja ympäristölautakunnan puheenjohtajaa. Päätoimittajan mukaan haastateltavat ovat tienneet, missä yhteydessä heidän lausuntojaan käytetään. Hevosen omistajaa on tavoiteltu paitsi käymällä paikan päällä soittamassa ovikelloa myös puhelimitse ja tekstiviestillä. Päätoimittajan mukaan siinä, että toimittaja on käynyt kantelijan pihamaalla soittamassa ovikelloa, ei ole ollut kyse mistään muusta kuin tavanomaisesta yhteydenottoyrityksestä.

Juttu on julkaistu Jämsän Seudussa ilman samanaikaista kuulemista, sillä jutussa ei ole päätoimittajan mukaan sellaista kantelijaan kohdistuvaa arvostelua, mikä edellyttäisi samanaikaista kuulemista. Juttu on päätoimittajan mukaan kantelijan kannalta pikemminkin positiivinen. Siinä kerrotaan, että hänen toiminnassaan ei ole mitään luvatonta. Kantelija ei ole esittänyt minkäänlaista vastineen julkaisemista. Ennen kantelijan haastattelua julkaistussa jutussa ei mainita kantelijaa nimeltä, eikä häneen liity jutussa sellaista arvostelua, mikä vaatisi välttämätöntä samanaikaisesti kuulemista.

Juttu on oikaistu sekä verkossa että paperilehdessä niiltä osin, kun rakennustarkastajan lausunnosta saattoi saada käsityksen, että hevonen asuisi rekassa. Verkkojutusta on poistettu rakennustarkastajan kommentissa ollut kohta, josta saattoi saada käsityksen, että hevonen asuisi rekassa. Tämä on mainittu myös oikaisussa, samoin on todettu se, että hevosen tilanteeseen ei liity mitään luvatonta. 

Oikaisun sisältö on ollut sekä verkossa että paperilehdessä sama. Paperilehdessä oikaisu on julkaistu 26.1. Lisäksi kantelijan puoliso osoitti virheen jutun hakukoneotsikossa. Siellä mainittiin ”rekassa asuva hevonen”.  Päätoimittajan mukaan asia korjattiin. Jämsän Seudun verkkosivuilla näkyvässä otsikossa virhettä ei kuitenkaan ollut. Jämsän Seutu on informoinut asiasta myös muita Alma Median päätoimittajia, joiden lehdissä juttu oli julkaistu, kun virhe tuli lehden tietoon. Virhe korjattiin Jämsän Seudun päätoimittajan mukaan heti kaikkialla.

Päätoimittajan mukaan kantelijan väite siitä, että lehti ei olisi tarkistanut saamiaan tietojaan, on outo. Päätoimittajan mukaan jutussa lukee, että valvontaeläinlääkäri kumoaa hänelle tehdyn kantelun siitä, että hevonen asuisi rekassa ja kertoo, että hänellä ei ole mitään syytä epäillä rikosta.

Päätoimittajan mukaan, toisin kuin kantelija väittää, hänelle kerrottiin, missä yhteydessä hänen lausumansa tulee esiintymään. Haastattelun aikana hän ei päätoimittajan mukaan missään vaiheessa empinyt tai ihmetellyt asiaa. Jälkikäteen hän on antanut ymmärtää täysin toista. Päätoimittajan mukaan kantelija ei kuitenkaan ilmaissut asiaa edes siinä vaiheessa, kun häneltä vielä haastattelun jälkeen kysyttiin tekstiviestillä lupaa käyttää Facebookissa olevaa kuvaa. 

Päätoimittajan mukaan kantelijalta pyydettiin lupaa haastatella häntä ja kerrottiin, mihin tarkoitukseen haastattelua käytetään. Kantelijalta myös kysyttiin, haluaako hän esiintyä omalla nimellään ja pyydettiin lupa käyttää jutun yhteydessä Facebookissa ollutta kuvaa. Kantelijalta on vielä jälkeenpäin erikseen kysytty, onko hänen haastattelussaan jotain oikaisua vaativaa virhettä. Hän ei ole vastannut tähän viestiin päätoimittajan mukaan mitään. Myös sitaatit olisi päätoimittajan mukaan pyydettäessä lähetetty kantelijalle luettavaksi etukäteen.

Päätoimittajan mukaan jutun kuvituksena on kuva kadusta, ja kuvassa näkyy myös kantelijan talo. Sitä ei ole kuvassa millään tavalla yksilöity. Toisin kuin kantelija väittää, kuvassa näkyy päätoimittajan mukaan hädin tuskin heidän pihaansa.


Ratkaisu

JO 4: Journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin. Hänen ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus eikä vaatia tai vastaanottaa etuja, jotka voivat vaarantaa riippumattomuuden tai ammattietiikan.

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 9: Työtä tehdessään journalistin on suositeltavaa ilmoittaa ammattinsa. Tiedot on pyrittävä hankkimaan avoimesti. Jos yhteiskunnallisesti merkittäviä seikkoja ei voida muutoin selvittää, journalisti voi tehdä haastatteluja ja hankkia tietoja myös tavallisuudesta poikkeavilla keinoilla.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Jämsän Seutu julkaisi verkkosivuillaan ja printtilehdessään jutun, jossa se kertoi, että nimeltä mainitulla kadulla sijaitsevan talon pihalla näkyneestä hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Jutussa oli kuva kadusta ja siinä näkyi kantelijan perheen kotitalo. Jutussa oli haastateltu valvontaeläinlääkäriä ja useita muita tahoja, mutta ei kantelijaa, joka on hevosen omistaja.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tapauksessa ei ollut viitteitä siitä, että toimittajalla olisi ollut asiassa henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus. Neuvosto myös toteaa, että kantelumateriaalin perusteella ei voida osoittaa, että toimittajan käymiseen kantelijan pihalla olisi ollut mitään muuta syytä kuin kantelijan tavoitteleminen haastattelua varten.

Neuvosto toteaa, että lehti oli pyrkinyt tarkistamaan tietojaan monipuolisesti eri lähteistä. Lehti myös oikaisi Journalistin ohjeiden mukaisesti sekä verkossa että printtilehdessä asiavirheen, jonka korjaamista lehdeltä pyydettiin. Neuvosto toteaa, ettei jutussa sekoitettu mielipiteitä ja tosiasioita eikä käytetty kuvia harhaanjohtavasti, eikä jutussa käsitelty yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja. 

Kun jutun aiheena oli yksityishenkilön kodin piiriin ja yksityiselämään liittyvä tapaus, neuvosto pitää moitittavana lehden ratkaisua julkaista juttu ilman kantelijan samanaikaista kuulemista varsinkin, kun jutun aihe ei ollut sellainen, että sen nopealla julkaisemisella olisi ollut erityistä merkitystä. Neuvosto kuitenkin toteaa, että kantelija ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, etteikö hänen perusteellinen jälkikäteinen kuulemisensa olisi riittänyt. 

Neuvoston mukaan tapauksessa ei ole viitteitä siitä, ettei kantelija olisi saanut tietää, millaisessa yhteydessä hänen jälkikäteen antamaansa haastattelua oli tarkoitus käyttää.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Jämsän Seutu ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Vapauttavaa äänestivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Antti Kokkonen, Robert Sundman, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Hannele Peltonen, Sinikka Tuomi.

Langettavaa äänestivät:

Taina Tukia, Juha Honkonen, Heta Heiskanen, Lauri Haapanen, Maria Swanljung.

Heidän eriävä mielipiteensä:

Lehti rikkoi Journalistin ohjeiden kohtaa 21, kun se ohitti samanaikaisen kuulemisen.
 

Tämä päätös on avattu 438 kertaa