2018 PÄÄTÖKSET

Langettava 6841/SL/18
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

Langettava 6825/SL/18
Kymen Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Kymen Sanomat julkaisi uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti jätti virheen korjaamatta vaikka se sai siitä tiedon.

Vapauttava 6824/AL/18
Tekniikka & Talous

Tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi kantelijan keksinnöstä kertovan jutun verkkosivuillaan ja printtilehdessään. Jutussa ei ollut siihen tehdyn korjauksen jälkeen olennaisia asiavirheitä, eikä kantelija joutunut jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 6818/MTV/18
MTV

Ihmisarvon kunnioittaminen, yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

MTV julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa kerrottiin, että kuuro oli tuomittu laittomasta uhkauksesta. Kuulovammaisuutta ei käsitelty halventavasti ja siitä kertominen oli perusteltua tapauksen ymmärtämisen vuoksi. Kantelija saattoi olla lähipiirinsä tunnistettavissa, mutta se ei ollut tekoon nähden kohtuutonta.

Langettava 6787/R/18
Radio Classic

Piilomainonta

Radio esitti mainoksen, jota ei ollut erotettu toimituksellisesta aineistosta Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.

Vapauttava 6743/YLE/18
Yle

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle julkaisi verkkosivuillaan Jemenin sotaa käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä tehtiin tulkinta YK-johtajan kannanotosta.

Vapauttava 6742/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Yle julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa toimittaja puolusteli epäasiallista käyttäytymistään kritisoimalla tunnistettavissa olevaa henkilöä. Jutussa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä. Siinä ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla kritiikin kohteeksi joutunutta henkilöä samanaikaisesti, koska kyseessä oli kulttuurikritiikkiin rinnastuva mielipideteksti, jossa kommentoitiin aiemmin julkisuudessa käytyä keskustelua. 

Langettava 6738/SL/17
Kaleva

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi sivun kokoisen mainoksen, jota ei ollut merkitty mainokseksi.

Vapauttava 6737/SL/17
Kymen Sanomat

Lähdesuoja

Lehti julkaisi joulupukkina kauppakeskuksessa esiintyneen henkilön nimen kuvatekstissä. Kysymys siitä, oliko lähdesuojasta sovittu, jäi epäselväksi.

Langettava 6734/SL/17
Kauppalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli kriittisesti verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Jutussa haastateltu asianajaja oli edustanut jutussa käsitellyn riidan osapuolta. Tätä ei tuotu esille jutussa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6730/SL/17
STT

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

STT teki ja välitti asiakkailleen uutisen, jota se täydensi saatuaan aiheesta lisätietoa. Alkuperäisessä uutisessa ei ollut olennaista asiavirhettä, joka STT:n olisi pitänyt oikaista.

Langettava 6723/SL/17
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, jossa väitettiin, että uusia antibiootteja ei ole kehitteillä. Lehti oikaisi juttuaan vasta seitsemän ja puoli viikkoa sen jälkeen, kun se oli saanut aiheesta oikaisupyynnön.

Vapauttava 6718/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, journalistinen päätösvalta, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa arvioitiin vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja yhden tunnistettavissa olevan lääkärin toimintaa. Pääkirjoitus oli tavanomaista yhteiskunnallista arviointia, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6717/YLE/17
Yle

Otsikko, virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, joka jäi katsottavaksi Ylen verkkopalvelussa. Ohjelman otsikolle löytyi sisällöstä kate, eikä otsikossa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Langettava 6711/PL/17
Länsi-Uusimaa

Virheen korjaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, jossa oli useita nimivirheitä. Suurin osa niistä oli huolimattomuudesta johtuneita kirjoitusvirheitä. Nämä olivat epätarkkuuksia, joiden korjaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa. Yksi nimivirheistä oli kuitenkin olennainen asiavirhe, jota lehti ei ollut korjannut asianmukaisesti. 

Langettava 6710/SL/17
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kommenttikirjoituksen, jossa väitettiin, että yli 50 000 euron tuloilla palkankorotus voi verotuksen progressiivisuuden vuoksi muuttua palkanalennukseksi. Jutussa väitettiin myös, että pääkaupunkiseudulla asuva perhe maksaa maailman kovinta tuloveroa ja asumisen hintaa. Nämä olivat olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei oikaisupyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 9–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6709/AL/17
Seura

Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

<< 1 2 >> 

Vapauttava 6828/SL/18

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Lainaaminen

Ratkaistu: 19.6.2018

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

Kantelu 28.3.2018

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 6.3.2018 julkaisemaan juttuun Pirjo Kauppinen 1961 – 2018 Säteili iloa ympärilleen, lehden lööppiin ja kansiuutiseen.

Kantelu kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

”Ilta-Sanomat julkaisi näyttävästi sekä etusivullaan että lööpissään 6.3.2018 jutun tv-kasvo Pirjo
Kauppisen kuolemasta. Uutinen perustui Iltalehden edellisenä päivänä julkaisemaan tietoon.
Koska lehteä myytiin Iltalehden skuupilla, olisi lähde pitänyt mainita jo kannen ja lööpin
otsikoissa.

Katson, ettei Ilta-Sanomat ole noudattanut Journalistin ohjeiden kohtaa 7 eikä JSN:n
periaatelausumaa lainaamisesta. Tätä näkemystä tukevat myös aikaisemmat JSN:n päätökset.
Iltalehti julkaisi omiin lähteisiinsä perustuen skuupin tv-kasvo Pirjo Kauppisen kuolemasta
verkkosivuillaan maanantaina 5.3.2018 kello 19.13.
http://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/201803052200790010_vd.shtml

Ilta-Sanomat julkaisi oman uutisen vasta yli tunnin myöhemmin klo 20.26. Jutun leipätekstin
ensimmäisessä kappaleessa kerrottiin Iltalehden uutisoineen kuolemasta ensimmäisenä, joskin
siitä puuttui JSN:n lainaamista käsittelevän periaatelausuman edellyttämä linkki alkuperäiseen
uutiseen. Otsikossa tai ingressissä Iltalehteä ei mainittu.
https://www.is.fi/viihde/art-2000005592643.html

Painetun lehden myynnissä Ilta-Sanomat käytti tv-kasvon kuolemaa sekä lööpissä että
etusivulla. Vaikka Ilta-Sanomien lööppiin ja etusivulle uutinen kuolemasta on muotoiltu ystävien
muistojen kautta, ei se muuta sitä, että itse uutinen on tv-kasvon kuolema. JSN on linjannut
periaatelausumassaan, että lööpissä ja kannessa lähde on mainittava aina, jos lähdemateriaali
on jutun kokonaisuuden kannalta merkittävässä roolissa. Tässä tapauksessa Iltalehti olisi pitänyt
mainita lööpissä ja kannessa, koska uutinen tv-kasvon kuolemasta oli tehty puhtaasti Iltalehden
skuupin inspiroimana, vaikka Ilta-Sanomat olikin saanut myöhemmin oman vahvistuksen
asiasta.

Tätä näkemystä tukevat esimerkiksi seuraavat aiemmat JSN:n ratkaisut: 6473/SL/17, 6474/SL/17,
4476/SL/10.”

Vaikka kantelija mainitsee kantelussaan myös Ilta-Sanomien aihetta käsittelevän 5.3.2018 klo 20.26 julkaistun verkkojutun, hän ei kantele verkkojutusta, joten tapausta ei tarvitse käsitellä verkkojutun osalta.

 

Ilta-Sanomien vastaus 9.5.2018

Ilta-Sanomien päätoimittaja Tapio Sadeojan vastaus kuuluu seuraavasti: 

”Sanoma Media Finland Oy:n kustantama Ilta-Sanomat katsoo, että se on toiminut asiassa hyvän journalistisen tavan mukaisesti. IL:n kantelun väite, että IS:n verkkouutinen ja seuraavan päivän painetun lehden jatkojuttu tunnetun tv-kasvon kuolemasta olisi tehty ”puhtaasti Iltalehden skuupin inspiroimana” on väärä. Kantelussa väitetään myös, että IS olisi saanut omat vahvistuksensa asiasta IL:n uutisen jälkeen, mutta tämäkin on virheellinen käsitys. Lisäksi IS haluaa korostaa, että yhdelläkään tiedotusvälineellä ei voi olla omistusoikeutta uutiseen kenenkään kuolemasta. 

Ihmisen kuolema on aina erittäin vakava uutinen. IS:n periaatelinjana kuolinuutisten kohdalla on se, että niissä on noudatettava äärimmäistä huolellisuutta ja hienotunteisuutta.  Väärien tietojen julkaiseminen olisi tämän aihepiirin osalta anteeksiantamatonta. Toimittaja Pirjo Kauppisen kuolemasta alkoi kantautua huhuja jo varhain päivällä 5.3.2018, jolloin toimituksen johdossa linjattiin, että 1) asiasta on saatava täydellinen varmuus ja 2) poismenoa ei uutisoida ennen kuin toimitus varmistuu siitä, että vainajan lähiomaiset ovat tietoisia tapahtuneesta.  Julkaisemisen edellytys oli, että vahvistus on saatava läheiseltä taholta, vaikka joku muu media julkaisisikin uutisen. Tiukka linjaus tarkoitti sitä, että esimerkiksi ystäväpiiriä ei pidetty riittävän läheisenä tahona. Iltalehti julkaisi uutisen menehtymisestä verkkosivuillaan 5.3. klo 19.13. Iltalehden jutusta ei kuitenkaan voinut miltään osin päätellä, onko uutisen lähde luotettava ja ovatko kaikki lähiomaiset tietoisia. Siksi Ilta-Sanomat päätti, ettei julkaisuperuste voi olla se, että joku muu media on julkaissut jutun ensin. 

Toisin kuin Iltalehden tekemässä kantelussa väitetään, IL:n juttu ei ole vaikuttanut IS:n uutisointiin. IS on hankkinut asiasta omat tiedot ja tehnyt omat journalistiset ratkaisunsa uutisoinnista puhtaasti niiden tietojen pohjalta. On syytä mainita, että Ilta-Sanomien toimituksen johdosta on oltu suoraan yhteydessä vainajan läheisimpiin tahoihin jo huomattavasti ennen Iltalehden verkkojutun tuloa julki. Tästä yhteydenpidosta on dokumentaatio, joka osoittaa kaksi keskeistä seikkaa: 1) tapahtunut on ollut toimituksen tiedossa useita tunteja ennen Iltalehden uutista ja 2) uutisen julkistamisen ajankohdan Ilta-Sanomissa ratkaisivat aivan muut seikat kuin Iltalehden kuvaama uutiskilpailu. Lähdesuojaan vedoten Ilta-Sanomat ei katso voivansa paljastaa lähteistään ja julkaisuajankohtaan vaikuttaneista seikoista enempää. 

Tiedotusväline on itse vastuussa julkaisemansa materiaalin oikeellisuudesta ja kuoleman kohdalla kriteerien täytyy olla erittäin tiukat.  Ilta-Sanomat ei tässä tapauksessa edes harkinnut käyttävänsä lähteenä Iltalehteä, koska IL:n jutusta ei käy millään lailla ilmi, mistä lähteestä IL on tietonsa saanut.  Se, että Iltalehti päätyi julkaisemaan uutisen verkossa ensin, ei vaikuttanut Ilta-Sanomien juttujen valmistumiseen, sisältöihin tai julkaisuajankohtiin millään tavalla.

Mainittakoon lisäksi, että poismenosta raportoivat luonnollisesti monet muutkin mediat. Esimerkiksi MTV3 ja Yle sen paremmin kuin monet muutkaan mediat eivät ole maininneet Iltalehteä uutisen otsikoinnin yhteydessä. Myöskään STT:n uutisessa, jonka useat mediat julkaisivat sellaisenaan, Iltalehteä ei mainita otsikossa. Se olisikin ollut erikoista, koska kuten todettua, kuolemaa ei voi omistaa.”

Päätoimittaja toteaa, että ”printtijutun sisällön Ilta-Sanomien toimitus on hankkinut kokonaan itse. Printissä vainajaa muistelivat hänen kollegansa ja tuttavansa, ja juttua alettiin tehdä vasta sen jälkeen, kun Ilta-Sanomat oli julkaissut omiin lähteisiinsä perustuvan verkkojutun. Myös printissä julkaistun jutun alussa mainitaan, että Iltalehti kertoi suru-uutisen ensimmäisenä.

Päätoimittaja toteaa johtopäätöksenään seuraavaa: ”IS katsoo, että kantelun kohteena olevassa asiassa on toimittu tässä vastauksessa perustelluin tavoin hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Kantelu on kokonaisuudessaan hylättävä. Ilta-Sanomien uutisointi on perustunut täysin omiin lähteisiin, ei Iltalehteen. IS:n julkaisupäätökseen Iltalehti ei ole vaikuttanut millään lailla. Päinvastoin, IS on pyrkinyt asian uutisoinnissa poikkeukselliseen huolellisuuteen, tarkkuuteen ja hienotunteisuuteen. Lisäksi on syytä todeta, että on hyvin outo ajatus, että jonkun tunnetun ihmisen kuolema olisi tietona pysyvästi yhden uutisvälineen omaisuutta - kun tiedot kuolemasta on saatu varmistettua, kuolema on fakta, jota kukaan ei voi omistaa.  Iltalehden kantelun perustana olevan ajattelun hyväksyminen johtaisi kestämättömään toimintaan tiedotusvälineissä. Jos tällaisissa tapauksissa edellytetään lähteen mainitsemista pelkästään sillä perusteella, että jokin media on julkaissut jonkun uutisen ensin, neuvosto vie suomalaista journalismia erittäin kyseenalaiseen suuntaan: ratkaisevaksi nousisi nopeus luotettavuuden kustannuksella. Jokaisella medialla on omat julkaisupäätöksiin vaikuttavat kriteerinsä. Kritiikitön nopeuden painottaminen johtaa väistämättä siihen, että kärsijöitä ovat ne mediat, joilla on tiukemmat kriteerit julkaisupäätöksiä tehtäessä ja uutisia tarkistettaessa. ”

Päätoimittaja käsittelee vastauksessaan laajasti myös verkkojuttujen lainaamiskäytäntöjä. Päätoimittajan vastausta on lyhennetty näiltä osin, koska kantelu ei kohdistu Ilta-Sanomien verkkojuttuun.

 

Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Periaatelausuma lainaamisesta http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen-2010/

Ilta-Sanomat julkaisi printtilehdessään jutun, jossa ystävät muistelivat menehtynyttä julkisuuden henkilöä. Jutusta kerrottiin lehden kannessa ja lööpissä. Henkilön kuolemasta oli kerrottu edellisenä päivänä useissa eri tiedotusvälineissä. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehden ei ollut välttämätöntä mainita jutussaan kuolemasta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä. Juttu perustui kokonaan lehden tekemiin haastatteluihin ja lehden omaan arkistomateriaaliin, eikä sen näkökulma ollut henkilön kuolemassa vaan siinä, miten ystävät häntä muistelivat.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät: Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Taina Tukia ja Nina Stenros.
 

Tämä päätös on avattu 413 kertaa