2018 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Langettava 6940/AL/18
Seiska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa esitettiin julkisuuden henkilön käytöksestä kielteisiä arvioita lukijavinkin perusteella tarkistamatta asiaa mitenkään. Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, mutta virheiden korjaamisen sijaan lehti ainoastaan julkaisi jutun kohteen vastineen.

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Langettava 6899/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin järjestön rahoittavan tapahtumaa, jonka oli edellisvuonna epäilty olleen osa Venäjän propagandaa. Järjestö joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta Yle ei kuullut sitä samanaikaisesti eikä jälkikäteen.

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6883/SL/18
Keskipohjanmaa

Ihmisarvon kunnioittaminen

Keskipohjanmaa julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen. Siinä loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

Vapauttava 6878/SL/18
Kouvolan Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa arvioitiin kriittisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Nimettömiä lähteitä käytettiin monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6875/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6864/PALE/18
Tekijä

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kantelijan maahantuoman autonostimen olevan luovutuskiellossa. Lehti oli tarkistanut tietojaan laajasti eikä jutussa ollut olennaista asiavirhettä, jota lehti ei olisi oikaissut. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Kantelija ei ole kuitenkaan neuvotellut lehden kanssa muusta kuin jutun oikaisemisesta.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 >> 

Vapauttava 6828/SL/18

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Lainaaminen

Ratkaistu: 19.6.2018

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

Kantelu 28.3.2018

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 6.3.2018 julkaisemaan juttuun Pirjo Kauppinen 1961 – 2018 Säteili iloa ympärilleen, lehden lööppiin ja kansiuutiseen.

Kantelu kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

”Ilta-Sanomat julkaisi näyttävästi sekä etusivullaan että lööpissään 6.3.2018 jutun tv-kasvo Pirjo
Kauppisen kuolemasta. Uutinen perustui Iltalehden edellisenä päivänä julkaisemaan tietoon.
Koska lehteä myytiin Iltalehden skuupilla, olisi lähde pitänyt mainita jo kannen ja lööpin
otsikoissa.

Katson, ettei Ilta-Sanomat ole noudattanut Journalistin ohjeiden kohtaa 7 eikä JSN:n
periaatelausumaa lainaamisesta. Tätä näkemystä tukevat myös aikaisemmat JSN:n päätökset.
Iltalehti julkaisi omiin lähteisiinsä perustuen skuupin tv-kasvo Pirjo Kauppisen kuolemasta
verkkosivuillaan maanantaina 5.3.2018 kello 19.13.
http://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/201803052200790010_vd.shtml

Ilta-Sanomat julkaisi oman uutisen vasta yli tunnin myöhemmin klo 20.26. Jutun leipätekstin
ensimmäisessä kappaleessa kerrottiin Iltalehden uutisoineen kuolemasta ensimmäisenä, joskin
siitä puuttui JSN:n lainaamista käsittelevän periaatelausuman edellyttämä linkki alkuperäiseen
uutiseen. Otsikossa tai ingressissä Iltalehteä ei mainittu.
https://www.is.fi/viihde/art-2000005592643.html

Painetun lehden myynnissä Ilta-Sanomat käytti tv-kasvon kuolemaa sekä lööpissä että
etusivulla. Vaikka Ilta-Sanomien lööppiin ja etusivulle uutinen kuolemasta on muotoiltu ystävien
muistojen kautta, ei se muuta sitä, että itse uutinen on tv-kasvon kuolema. JSN on linjannut
periaatelausumassaan, että lööpissä ja kannessa lähde on mainittava aina, jos lähdemateriaali
on jutun kokonaisuuden kannalta merkittävässä roolissa. Tässä tapauksessa Iltalehti olisi pitänyt
mainita lööpissä ja kannessa, koska uutinen tv-kasvon kuolemasta oli tehty puhtaasti Iltalehden
skuupin inspiroimana, vaikka Ilta-Sanomat olikin saanut myöhemmin oman vahvistuksen
asiasta.

Tätä näkemystä tukevat esimerkiksi seuraavat aiemmat JSN:n ratkaisut: 6473/SL/17, 6474/SL/17,
4476/SL/10.”

Vaikka kantelija mainitsee kantelussaan myös Ilta-Sanomien aihetta käsittelevän 5.3.2018 klo 20.26 julkaistun verkkojutun, hän ei kantele verkkojutusta, joten tapausta ei tarvitse käsitellä verkkojutun osalta.

 

Ilta-Sanomien vastaus 9.5.2018

Ilta-Sanomien päätoimittaja Tapio Sadeojan vastaus kuuluu seuraavasti: 

”Sanoma Media Finland Oy:n kustantama Ilta-Sanomat katsoo, että se on toiminut asiassa hyvän journalistisen tavan mukaisesti. IL:n kantelun väite, että IS:n verkkouutinen ja seuraavan päivän painetun lehden jatkojuttu tunnetun tv-kasvon kuolemasta olisi tehty ”puhtaasti Iltalehden skuupin inspiroimana” on väärä. Kantelussa väitetään myös, että IS olisi saanut omat vahvistuksensa asiasta IL:n uutisen jälkeen, mutta tämäkin on virheellinen käsitys. Lisäksi IS haluaa korostaa, että yhdelläkään tiedotusvälineellä ei voi olla omistusoikeutta uutiseen kenenkään kuolemasta. 

Ihmisen kuolema on aina erittäin vakava uutinen. IS:n periaatelinjana kuolinuutisten kohdalla on se, että niissä on noudatettava äärimmäistä huolellisuutta ja hienotunteisuutta.  Väärien tietojen julkaiseminen olisi tämän aihepiirin osalta anteeksiantamatonta. Toimittaja Pirjo Kauppisen kuolemasta alkoi kantautua huhuja jo varhain päivällä 5.3.2018, jolloin toimituksen johdossa linjattiin, että 1) asiasta on saatava täydellinen varmuus ja 2) poismenoa ei uutisoida ennen kuin toimitus varmistuu siitä, että vainajan lähiomaiset ovat tietoisia tapahtuneesta.  Julkaisemisen edellytys oli, että vahvistus on saatava läheiseltä taholta, vaikka joku muu media julkaisisikin uutisen. Tiukka linjaus tarkoitti sitä, että esimerkiksi ystäväpiiriä ei pidetty riittävän läheisenä tahona. Iltalehti julkaisi uutisen menehtymisestä verkkosivuillaan 5.3. klo 19.13. Iltalehden jutusta ei kuitenkaan voinut miltään osin päätellä, onko uutisen lähde luotettava ja ovatko kaikki lähiomaiset tietoisia. Siksi Ilta-Sanomat päätti, ettei julkaisuperuste voi olla se, että joku muu media on julkaissut jutun ensin. 

Toisin kuin Iltalehden tekemässä kantelussa väitetään, IL:n juttu ei ole vaikuttanut IS:n uutisointiin. IS on hankkinut asiasta omat tiedot ja tehnyt omat journalistiset ratkaisunsa uutisoinnista puhtaasti niiden tietojen pohjalta. On syytä mainita, että Ilta-Sanomien toimituksen johdosta on oltu suoraan yhteydessä vainajan läheisimpiin tahoihin jo huomattavasti ennen Iltalehden verkkojutun tuloa julki. Tästä yhteydenpidosta on dokumentaatio, joka osoittaa kaksi keskeistä seikkaa: 1) tapahtunut on ollut toimituksen tiedossa useita tunteja ennen Iltalehden uutista ja 2) uutisen julkistamisen ajankohdan Ilta-Sanomissa ratkaisivat aivan muut seikat kuin Iltalehden kuvaama uutiskilpailu. Lähdesuojaan vedoten Ilta-Sanomat ei katso voivansa paljastaa lähteistään ja julkaisuajankohtaan vaikuttaneista seikoista enempää. 

Tiedotusväline on itse vastuussa julkaisemansa materiaalin oikeellisuudesta ja kuoleman kohdalla kriteerien täytyy olla erittäin tiukat.  Ilta-Sanomat ei tässä tapauksessa edes harkinnut käyttävänsä lähteenä Iltalehteä, koska IL:n jutusta ei käy millään lailla ilmi, mistä lähteestä IL on tietonsa saanut.  Se, että Iltalehti päätyi julkaisemaan uutisen verkossa ensin, ei vaikuttanut Ilta-Sanomien juttujen valmistumiseen, sisältöihin tai julkaisuajankohtiin millään tavalla.

Mainittakoon lisäksi, että poismenosta raportoivat luonnollisesti monet muutkin mediat. Esimerkiksi MTV3 ja Yle sen paremmin kuin monet muutkaan mediat eivät ole maininneet Iltalehteä uutisen otsikoinnin yhteydessä. Myöskään STT:n uutisessa, jonka useat mediat julkaisivat sellaisenaan, Iltalehteä ei mainita otsikossa. Se olisikin ollut erikoista, koska kuten todettua, kuolemaa ei voi omistaa.”

Päätoimittaja toteaa, että ”printtijutun sisällön Ilta-Sanomien toimitus on hankkinut kokonaan itse. Printissä vainajaa muistelivat hänen kollegansa ja tuttavansa, ja juttua alettiin tehdä vasta sen jälkeen, kun Ilta-Sanomat oli julkaissut omiin lähteisiinsä perustuvan verkkojutun. Myös printissä julkaistun jutun alussa mainitaan, että Iltalehti kertoi suru-uutisen ensimmäisenä.

Päätoimittaja toteaa johtopäätöksenään seuraavaa: ”IS katsoo, että kantelun kohteena olevassa asiassa on toimittu tässä vastauksessa perustelluin tavoin hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Kantelu on kokonaisuudessaan hylättävä. Ilta-Sanomien uutisointi on perustunut täysin omiin lähteisiin, ei Iltalehteen. IS:n julkaisupäätökseen Iltalehti ei ole vaikuttanut millään lailla. Päinvastoin, IS on pyrkinyt asian uutisoinnissa poikkeukselliseen huolellisuuteen, tarkkuuteen ja hienotunteisuuteen. Lisäksi on syytä todeta, että on hyvin outo ajatus, että jonkun tunnetun ihmisen kuolema olisi tietona pysyvästi yhden uutisvälineen omaisuutta - kun tiedot kuolemasta on saatu varmistettua, kuolema on fakta, jota kukaan ei voi omistaa.  Iltalehden kantelun perustana olevan ajattelun hyväksyminen johtaisi kestämättömään toimintaan tiedotusvälineissä. Jos tällaisissa tapauksissa edellytetään lähteen mainitsemista pelkästään sillä perusteella, että jokin media on julkaissut jonkun uutisen ensin, neuvosto vie suomalaista journalismia erittäin kyseenalaiseen suuntaan: ratkaisevaksi nousisi nopeus luotettavuuden kustannuksella. Jokaisella medialla on omat julkaisupäätöksiin vaikuttavat kriteerinsä. Kritiikitön nopeuden painottaminen johtaa väistämättä siihen, että kärsijöitä ovat ne mediat, joilla on tiukemmat kriteerit julkaisupäätöksiä tehtäessä ja uutisia tarkistettaessa. ”

Päätoimittaja käsittelee vastauksessaan laajasti myös verkkojuttujen lainaamiskäytäntöjä. Päätoimittajan vastausta on lyhennetty näiltä osin, koska kantelu ei kohdistu Ilta-Sanomien verkkojuttuun.

 

Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Periaatelausuma lainaamisesta http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen-2010/

Ilta-Sanomat julkaisi printtilehdessään jutun, jossa ystävät muistelivat menehtynyttä julkisuuden henkilöä. Jutusta kerrottiin lehden kannessa ja lööpissä. Henkilön kuolemasta oli kerrottu edellisenä päivänä useissa eri tiedotusvälineissä. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehden ei ollut välttämätöntä mainita jutussaan kuolemasta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä. Juttu perustui kokonaan lehden tekemiin haastatteluihin ja lehden omaan arkistomateriaaliin, eikä sen näkökulma ollut henkilön kuolemassa vaan siinä, miten ystävät häntä muistelivat.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät: Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Taina Tukia ja Nina Stenros.
 

Tämä päätös on avattu 1865 kertaa