PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7064/PL/19
Lieksan Lehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, olennainen asiavirhe

Paikallislehti julkaisi jutun, jossa koiranomistaja arvioi kotkan vieneen koiran pihasta. Juttu perustui rajallisiin tietoihin, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lehti täydensi uutisointiaan jatkojutuilla. 

Langettava 7047/SL/19
HS Metro

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi printtiversionsa tekstiviestipalstalla lukijakommentin, joka sisälsi pakolaisiin kohdistuvan tappokehotuksen. Kommentti loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7036, 7038, 7041/PL/19
Syd-Österbotten

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen, jossa esitettiin jyrkkiä ja syrjiviä väitteitä seksuaalivähemmistöistä. Lehdellä oli perusteet kirjoituksen julkaisemiselle, koska yleisöllä oli oikeus tietää paikallisen seurakunnan papin näkemyksistä ja koska kyseessä oli keskustelu, jossa vastakkaiset mielipiteet saivat runsaasti tilaa lehden palstoilla. Äänestyspäätös 10 – 4.

Vapauttava 7030/SL/19
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti julkaisi postinjakelua käsittelevän uutisen. Jutussa ei ollut tarpeen erikseen kertoa, että lehden konsernilla on omia jakelutoimintoja.

Langettava 7029/SL/19
Savon Sanomat

Konserniyhteys

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa vaadittiin toimia Postin toiminnan rajoittamiseksi suhteessa sen kilpailijoihin. Lehden olisi pitänyt kertoa lukijoille, että lehtikonsernin omat jakeluyhtiöt kilpailevat Postin kanssa. 

Langettava 7028/SL/19
Keskisuomalainen

Konserniyhteys

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa vaadittiin yhteiskunnalta toimia Postin toiminnan rajoittamiseksi suhteessa sen kilpailijoihin. Lehden olisi pitänyt kertoa lukijoille, että lehtikonsernin omat jakeluyhtiöt kilpailevat Postin kanssa.
 

Vapauttava 7027/MTV/18
MTV

Piilomainonta

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka perustui autojen maahantuojan tiedotteeseen. Juttu ei ollut piilomainontaa. Äänestyspäätös 6–4.

Vapauttava 7024/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kaksi juttua, joiden mukaan ylikomisario ja oikeustieteen professori olivat eri mieltä siitä, voiko autoilijaa sakottaa, jos hän ei havaitse nopeusrajoitusta lumen vuoksi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7023/AL/18
Latu&Polku

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti kertoi yhdistyksen jäsenille suunnatun kyselyn tuloksista. Jutun otsikossa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Langettava 7017/MTV/18
MTV

Kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa käsiteltiin mielenosoitusta. Jutun sisällä julkaistiin video siitä, miten poliisi poisti hakaristilippuja toisessa mielenosoituksessa. Video antoi virheellisen kuvan jutussa käsitellystä mielenosoituksesta. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka MTV:n olisi pitänyt korjata saatuaan virheestä tiedon.

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Langettava 7005/SL/18
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtilehdessään jutun sekä printtilehden kannessa uutisnoston, jotka perustuivat selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lähde olisi pitänyt mainita verkkojutun otsikossa sekä printtilehdessä kannessa ja jutun alussa.

Vapauttava 7002/SL/18
Etelä-Suomen Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, haastattelu, lähdekritiikki, otsikko, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, jossa kerrottiin jääkiekkoseuran pääomistajan saaneen rahoitusta talousrikostutkinnan kohteena olevalta henkilöltä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joista lehti olisi saanut oikaisupyynnön.

Vapauttava 6999/SL/18
Aamuposti

Yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnanhallitukseen kuuluvan opettajan työnantajaltaan saamasta varoituksesta. Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lehti oli kuullut häntä asiasta aiemmissa jutuissa eikä kantelija pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 6992/SL/18
Satakunnan Kansa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi paikallisesti merkittävää rakennushanketta käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6990/SL/18
Iltalehti

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa se mainitsi henkilön etnisen taustan kielteisessä yhteydessä. Lehti ei tuonut etnistä taustaa esiin halventavasti, vaan sen kertominen oli jutun aiheen kannalta asiaankuuluvaa. Äänestyspäätös 8–2.

Vapauttava 6989/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6828/SL/18

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Lainaaminen

Ratkaistu: 19.6.2018

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

Kantelu 28.3.2018

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien 6.3.2018 julkaisemaan juttuun Pirjo Kauppinen 1961 – 2018 Säteili iloa ympärilleen, lehden lööppiin ja kansiuutiseen.

Kantelu kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

”Ilta-Sanomat julkaisi näyttävästi sekä etusivullaan että lööpissään 6.3.2018 jutun tv-kasvo Pirjo
Kauppisen kuolemasta. Uutinen perustui Iltalehden edellisenä päivänä julkaisemaan tietoon.
Koska lehteä myytiin Iltalehden skuupilla, olisi lähde pitänyt mainita jo kannen ja lööpin
otsikoissa.

Katson, ettei Ilta-Sanomat ole noudattanut Journalistin ohjeiden kohtaa 7 eikä JSN:n
periaatelausumaa lainaamisesta. Tätä näkemystä tukevat myös aikaisemmat JSN:n päätökset.
Iltalehti julkaisi omiin lähteisiinsä perustuen skuupin tv-kasvo Pirjo Kauppisen kuolemasta
verkkosivuillaan maanantaina 5.3.2018 kello 19.13.
http://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/201803052200790010_vd.shtml

Ilta-Sanomat julkaisi oman uutisen vasta yli tunnin myöhemmin klo 20.26. Jutun leipätekstin
ensimmäisessä kappaleessa kerrottiin Iltalehden uutisoineen kuolemasta ensimmäisenä, joskin
siitä puuttui JSN:n lainaamista käsittelevän periaatelausuman edellyttämä linkki alkuperäiseen
uutiseen. Otsikossa tai ingressissä Iltalehteä ei mainittu.
https://www.is.fi/viihde/art-2000005592643.html

Painetun lehden myynnissä Ilta-Sanomat käytti tv-kasvon kuolemaa sekä lööpissä että
etusivulla. Vaikka Ilta-Sanomien lööppiin ja etusivulle uutinen kuolemasta on muotoiltu ystävien
muistojen kautta, ei se muuta sitä, että itse uutinen on tv-kasvon kuolema. JSN on linjannut
periaatelausumassaan, että lööpissä ja kannessa lähde on mainittava aina, jos lähdemateriaali
on jutun kokonaisuuden kannalta merkittävässä roolissa. Tässä tapauksessa Iltalehti olisi pitänyt
mainita lööpissä ja kannessa, koska uutinen tv-kasvon kuolemasta oli tehty puhtaasti Iltalehden
skuupin inspiroimana, vaikka Ilta-Sanomat olikin saanut myöhemmin oman vahvistuksen
asiasta.

Tätä näkemystä tukevat esimerkiksi seuraavat aiemmat JSN:n ratkaisut: 6473/SL/17, 6474/SL/17,
4476/SL/10.”

Vaikka kantelija mainitsee kantelussaan myös Ilta-Sanomien aihetta käsittelevän 5.3.2018 klo 20.26 julkaistun verkkojutun, hän ei kantele verkkojutusta, joten tapausta ei tarvitse käsitellä verkkojutun osalta.

 

Ilta-Sanomien vastaus 9.5.2018

Ilta-Sanomien päätoimittaja Tapio Sadeojan vastaus kuuluu seuraavasti: 

”Sanoma Media Finland Oy:n kustantama Ilta-Sanomat katsoo, että se on toiminut asiassa hyvän journalistisen tavan mukaisesti. IL:n kantelun väite, että IS:n verkkouutinen ja seuraavan päivän painetun lehden jatkojuttu tunnetun tv-kasvon kuolemasta olisi tehty ”puhtaasti Iltalehden skuupin inspiroimana” on väärä. Kantelussa väitetään myös, että IS olisi saanut omat vahvistuksensa asiasta IL:n uutisen jälkeen, mutta tämäkin on virheellinen käsitys. Lisäksi IS haluaa korostaa, että yhdelläkään tiedotusvälineellä ei voi olla omistusoikeutta uutiseen kenenkään kuolemasta. 

Ihmisen kuolema on aina erittäin vakava uutinen. IS:n periaatelinjana kuolinuutisten kohdalla on se, että niissä on noudatettava äärimmäistä huolellisuutta ja hienotunteisuutta.  Väärien tietojen julkaiseminen olisi tämän aihepiirin osalta anteeksiantamatonta. Toimittaja Pirjo Kauppisen kuolemasta alkoi kantautua huhuja jo varhain päivällä 5.3.2018, jolloin toimituksen johdossa linjattiin, että 1) asiasta on saatava täydellinen varmuus ja 2) poismenoa ei uutisoida ennen kuin toimitus varmistuu siitä, että vainajan lähiomaiset ovat tietoisia tapahtuneesta.  Julkaisemisen edellytys oli, että vahvistus on saatava läheiseltä taholta, vaikka joku muu media julkaisisikin uutisen. Tiukka linjaus tarkoitti sitä, että esimerkiksi ystäväpiiriä ei pidetty riittävän läheisenä tahona. Iltalehti julkaisi uutisen menehtymisestä verkkosivuillaan 5.3. klo 19.13. Iltalehden jutusta ei kuitenkaan voinut miltään osin päätellä, onko uutisen lähde luotettava ja ovatko kaikki lähiomaiset tietoisia. Siksi Ilta-Sanomat päätti, ettei julkaisuperuste voi olla se, että joku muu media on julkaissut jutun ensin. 

Toisin kuin Iltalehden tekemässä kantelussa väitetään, IL:n juttu ei ole vaikuttanut IS:n uutisointiin. IS on hankkinut asiasta omat tiedot ja tehnyt omat journalistiset ratkaisunsa uutisoinnista puhtaasti niiden tietojen pohjalta. On syytä mainita, että Ilta-Sanomien toimituksen johdosta on oltu suoraan yhteydessä vainajan läheisimpiin tahoihin jo huomattavasti ennen Iltalehden verkkojutun tuloa julki. Tästä yhteydenpidosta on dokumentaatio, joka osoittaa kaksi keskeistä seikkaa: 1) tapahtunut on ollut toimituksen tiedossa useita tunteja ennen Iltalehden uutista ja 2) uutisen julkistamisen ajankohdan Ilta-Sanomissa ratkaisivat aivan muut seikat kuin Iltalehden kuvaama uutiskilpailu. Lähdesuojaan vedoten Ilta-Sanomat ei katso voivansa paljastaa lähteistään ja julkaisuajankohtaan vaikuttaneista seikoista enempää. 

Tiedotusväline on itse vastuussa julkaisemansa materiaalin oikeellisuudesta ja kuoleman kohdalla kriteerien täytyy olla erittäin tiukat.  Ilta-Sanomat ei tässä tapauksessa edes harkinnut käyttävänsä lähteenä Iltalehteä, koska IL:n jutusta ei käy millään lailla ilmi, mistä lähteestä IL on tietonsa saanut.  Se, että Iltalehti päätyi julkaisemaan uutisen verkossa ensin, ei vaikuttanut Ilta-Sanomien juttujen valmistumiseen, sisältöihin tai julkaisuajankohtiin millään tavalla.

Mainittakoon lisäksi, että poismenosta raportoivat luonnollisesti monet muutkin mediat. Esimerkiksi MTV3 ja Yle sen paremmin kuin monet muutkaan mediat eivät ole maininneet Iltalehteä uutisen otsikoinnin yhteydessä. Myöskään STT:n uutisessa, jonka useat mediat julkaisivat sellaisenaan, Iltalehteä ei mainita otsikossa. Se olisikin ollut erikoista, koska kuten todettua, kuolemaa ei voi omistaa.”

Päätoimittaja toteaa, että ”printtijutun sisällön Ilta-Sanomien toimitus on hankkinut kokonaan itse. Printissä vainajaa muistelivat hänen kollegansa ja tuttavansa, ja juttua alettiin tehdä vasta sen jälkeen, kun Ilta-Sanomat oli julkaissut omiin lähteisiinsä perustuvan verkkojutun. Myös printissä julkaistun jutun alussa mainitaan, että Iltalehti kertoi suru-uutisen ensimmäisenä.

Päätoimittaja toteaa johtopäätöksenään seuraavaa: ”IS katsoo, että kantelun kohteena olevassa asiassa on toimittu tässä vastauksessa perustelluin tavoin hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Kantelu on kokonaisuudessaan hylättävä. Ilta-Sanomien uutisointi on perustunut täysin omiin lähteisiin, ei Iltalehteen. IS:n julkaisupäätökseen Iltalehti ei ole vaikuttanut millään lailla. Päinvastoin, IS on pyrkinyt asian uutisoinnissa poikkeukselliseen huolellisuuteen, tarkkuuteen ja hienotunteisuuteen. Lisäksi on syytä todeta, että on hyvin outo ajatus, että jonkun tunnetun ihmisen kuolema olisi tietona pysyvästi yhden uutisvälineen omaisuutta - kun tiedot kuolemasta on saatu varmistettua, kuolema on fakta, jota kukaan ei voi omistaa.  Iltalehden kantelun perustana olevan ajattelun hyväksyminen johtaisi kestämättömään toimintaan tiedotusvälineissä. Jos tällaisissa tapauksissa edellytetään lähteen mainitsemista pelkästään sillä perusteella, että jokin media on julkaissut jonkun uutisen ensin, neuvosto vie suomalaista journalismia erittäin kyseenalaiseen suuntaan: ratkaisevaksi nousisi nopeus luotettavuuden kustannuksella. Jokaisella medialla on omat julkaisupäätöksiin vaikuttavat kriteerinsä. Kritiikitön nopeuden painottaminen johtaa väistämättä siihen, että kärsijöitä ovat ne mediat, joilla on tiukemmat kriteerit julkaisupäätöksiä tehtäessä ja uutisia tarkistettaessa. ”

Päätoimittaja käsittelee vastauksessaan laajasti myös verkkojuttujen lainaamiskäytäntöjä. Päätoimittajan vastausta on lyhennetty näiltä osin, koska kantelu ei kohdistu Ilta-Sanomien verkkojuttuun.

 

Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Periaatelausuma lainaamisesta http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen-2010/

Ilta-Sanomat julkaisi printtilehdessään jutun, jossa ystävät muistelivat menehtynyttä julkisuuden henkilöä. Jutusta kerrottiin lehden kannessa ja lööpissä. Henkilön kuolemasta oli kerrottu edellisenä päivänä useissa eri tiedotusvälineissä. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että lehden ei ollut välttämätöntä mainita jutussaan kuolemasta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä. Juttu perustui kokonaan lehden tekemiin haastatteluihin ja lehden omaan arkistomateriaaliin, eikä sen näkökulma ollut henkilön kuolemassa vaan siinä, miten ystävät häntä muistelivat.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät: Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Taina Tukia ja Nina Stenros.
 

Tämä päätös on avattu 2461 kertaa