6824/AL/18

Vapauttava

Lehti julkaisi kantelijan keksinnöstä kertovan jutun verkkosivuillaan ja printtilehdessään. Jutussa ei ollut siihen tehdyn korjauksen jälkeen olennaisia asiavirheitä, eikä kantelija joutunut jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Kantelu 27.3.2018

Kantelu kohdistuu Tekniikka & Talous -lehden juttuun. Juttu on julkaistu printtilehdessä 9.3.2018 otsikolla ”Kainuulaiskeksijä sai patentin erikoiselle gravitaatiovoimalalle” sekä lehden verkkosivuilla 10.3.2018 otsikolla ”Kuulostaa scifiltä, mutta sai patentin: Kainuulaiskeksijä haluaa gravitaatiovoimalansa sähköntuotantoon – DI Sipilä jätti välistä”.

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/kuulostaa-scifilta-mutta-sai-patentin-kainuulaiskeksija-haluaa-gravitaatiovoimalansa-sahkontuotantoon-di-sipila-jatti-valista-6705703 

Kantelun mukaan jutussa oli runsaasti virheitä, eikä kantelijaa kuultu ennen jutun julkaisemista. Kantelija pyysi juttuun oikaisua, mutta sopi lehden päätoimittajan kanssa, että oikaisun sijaan hän saa lehteen oman ”puheenvuoro”-tekstin. Se julkaistiin kuitenkin ainoastaan lehden printtiversiossa 16.3.2018 eikä lainkaan verkkoversiossa.

Verkossa ilmoitetaan ainoastaan: ”Juttua päivitetty 13.3.2017 kello 12.11: Vaihdettu prosessista kertova kuva, johon on korjattu kohta 4.”

Kantelun mukaan lehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20, koska ”puheenvuoroa” tai oikaisua ei ole julkaistu lehden verkkoversiossa.

Kantelija esittää ”puheenvuoro”-tekstissään seuraavat virheellisenä pitämänsä kohdat:

–    Piirroksen kohdassa 4 väitetään että osa höyrystä siirtyy sylinteriin. Näin ei ole. Ainoastaan vesi siirtyy.

–    Jutussa väitetään, että ”idean testaus vaatisi koelaitoksen rakentamista. Se taas vaatii rahaa, ja ainakaan toistaiseksi rahoittajat eivät ole lämmenneet idealle – Moilala on värikäs persoona, mikä seikka ei välttämättä ole aina eduksi rahoitusneuvotteluissa”. Tosiasiassa koelaitos on rakennettu viime talvena, kirjallinen raportti on allekirjoitettu 3/2017. Koelaitos on myös rahoitettu, joten väitetty värikäs persoonani ei ole vaikeuttanut rahoitusneuvotteluita.

–    Kirjoituksessa väitetään, että gravitaatiovoimalan keskeinen osa on lämmönvaihdin, jonka keksijänä on lisäkseni professori Michael Gasik. Lämmönvaihdin ei ole voimalan keskeinen osa.

–    Juttunne mukaan Kainuun Sanomien haastattelussa Moilala sanoo olevansa valmis myymään ideansa ”vaikka Putinille”, ellei rahoitusta koevoimalan rakentamiseen muualta löydy. Tosiasiassa Putinille myynnin ehtona ei lehdessä mainita koevoimalan rakentamisen rahoitusta. Koelaitos oli jo tuolloin rakennettu ja näin ollen rahoitettukin.

Kantelun mukaan asiavirheiden lisäksi juttu kokonaisuudessaan asettaa kantelijan erittäin kielteiseen julkisuuteen, koska siinä vähätellään hänen saamiensa patenttien määrää suhteessa patenttihakemuksiin, häntä nimitellään perusteettomasti värikkääksi persoonaksi sekä nimettömän lähteen nimityksellä ”koijari”. Kantelijalle ei varattu tilaisuutta esittää näkemystään jo samassa yhteydessä. Tämän vuoksi kantelija katsoo, että lehti on rikkonut myös Journalistin ohjeiden kohtaa 8, 10, 11, 12, 15 ja 21.

Valmisteluvaiheessa kanteluun on lisätty Journalistin ohjeiden kohta 22. Kantelussa ei esitetä perusteita sille, miten lehti olisi rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8, 11, 12 ja 15, joten kantelua ei käsitellä niiden osalta.

Päätoimittajan vastaus 3.5.2018

Tekniikka & Talouden päätoimittaja Jyrki Alkio vastaa kanteluun seuraavasti:

”Tekniikka & Talous julkaisi kantelijan keksinnöstä kertovan jutun printtilehdessä 9.3.2018 otsikolla Kainuulaiskeksijä sai patentin erikoiselle gravitaatiovoimalalle ja verkossa 10.3.2018 otsikolla Kuulostaa scifiltä, mutta sai patentin: Kainuulaiskeksijä haluaa gravitaatiovoimalansa sähköntuotantoon – DI Sipilä jätti välistä.

Tekniikka & Talous esitteli jutussa kantelijan patentin saaneen keksinnön, sähköä tuottavan gravitaatiovoimalan periaatteet, ja kysyi riippumattoman asiantuntijan arviota keksinnön merkittävyydestä.

Kirjoitus perustuu Kainuun Sanomissa 10.2.2018 julkaistuun keksinnöstä ja patentista kertovaan juttuun, patentti- ja rekisterihallituksen (prh) kantelijalle 31.1.2018 myöntämään patenttiin sekä prh:n asiakkuuspäällikön haastatteluun.

Kantelija otti päätoimittajaan yhteyttä lukuisin sähköpostein sen jälkeen, kun juttu oli julkaistu Tekniikka & Talouden verkkosivulla. Kantelija pyysi lehteä oikaisemaan jutussa olleet virheet.

Kantelija myös kirjoitti Tekniikka & Talouden verkkopalvelussa jutun keskusteluosioon pitkän kommentin, jonka Tekniikka & Talous julkaisi lyhentämättömänä. Kommentissaan kantelija toi muun muassa esiin jutussa olleet virheet ja esitti tyytymättömyytensä Tekniikka & Talouden journalistiseen käytäntöön. 

Viesteissään päätoimittajalle kantelija vaati virheiden oikaisua. Päätoimittaja oli valmis oikaisemaan kirjoituksen virheet tai vaihtoehtoisesti tarjoamaan kantelijalla mahdollisuutta puheenvuoroon, jossa kantelija sai esittää näkemyksensä sekä korjata jutun virheelliset väitteet. Kantelija hyväksyi päätoimittajan hänen tarkastettavakseen lähettämän tekstin 14.3. Puheenvuoro julkaistiin seuraavassa Tekniikka & Talouden printtilehden numerossa (16.3.).

Kantelijan puheenvuoroa ei julkaistu Tekniikka & Talouden verkkopalvelussa, koska kantelija oli tehnyt näkemyksensä selväksi alkuperäisen kirjoituksen yhteydessä julkaistussa keskusteluosion kommentissa. Alkuperäisen kommentin jälkeen kantelija osallistui keksinnöistä käytyyn keskusteluun kahdella lyhyemmällä kommentilla. Näin ollen kantelijan väite, että Tekniikka & Talous ei olisi antanut hänen esittää kantaansa verkkopalvelussa ei pidä paikkaansa.

Tekniikka & Talous myös korjasi verkkopalvelussaan kirjoituksen yhteydessä julkaistussa grafiikassa olleen asiavirheen. 

Toimitus olisi voinut haastatella kantelijaa jutun tekovaiheessa, mutta jutun tehnyt toimittaja katsoi, että jutun tekeminen ei edellyttänyt kantelijan kuulemista, koska käytettävissä oli jutunteon kannalta riittävä määrä tietoa. Toimittaja ei katsonut, että kantelijaa olisi erityisesti ollut syytä kuulla siksi, että jutussa olisi esitetty sellaisia väitteitä, jotka saattoivat kantelijan ”erittäin kielteiseen julkisuuteen”. Tekniikka & Talous päinvastoin katsoo tarjonneensa keksijälle ja keksinnölle poikkeuksellisen runsasta näkyvyyttä.

Tekniikka & Talous kertoo kantelijan ”tehtailleen keksintöjä vuosien varrella ahkerasti, mutta patentteihin asti useimmat hakemukset eivät ole johtaneet”. Ilmaisu on värikäs, mutta patentti- ja rekisterihallituksen patenttitietokannan tietojen perusteella väite pitää paikkansa. Kantelijan nimissä prh:hon on vuosien varrella jätetty 41 patenttihakemusta. Patentteja kantelijalle on myönnetty kaksi.

Tekniikka & Talous tuo jutussaan esiin eri näkökulmia keksijästä ja keksinnöstä. Kantelija on jutun mukaan ”värikäs persoona” ja gravitaatiovoimala on synnyttänyt ”verkossa keskustelua, jonka yhteydessä Moilalaa kuvataan muun muassa sanalla ’koijari’”. Ilmaisu ”värikäs persoona” perustuu kantelijan Kainuun Sanomien haastattelussa esittämiin lausuntoihin. Hän muun muassa käyttää ilmaisua ”myyn sen vaikka Putinille, jos muille ei kelpaa”. Tekniikka & Talous referoi Kainuun Sanomien verkkopalvelussa käytyä keskustelua, jossa kaksi nimimerkin suojissa esiintynyttä keskustelijaa on käyttänyt kantelijasta sanaa koijari. Yksi sanan merkityksistä on Nykysuomen sanakirjan mukaan veijari, jota tuskin voi pitää yksinomaan negatiivisena määritelmänä.

Toisin kuin kantelija kantelussa esittää, katson, että Tekniikka & Talous on korjannut tekemänsä virheen ja julkaissut kantajan kannanotot.”

Ratkaisu

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

Tekniikka & Talous julkaisi printtilehdessään ja verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin kantelijan keksinnöstä. Kantelijaa ei ollut haastateltu juttuun, mutta siinä referoitiin hänen toiselle medialle antamaansa haastattelua. Jutun tietoja oli tarkistettu myös patentti- ja rekisterihallituksesta.

Kantelijan mielestä jutussa oli virheitä. Lehti julkaisi seuraavassa printtilehden numerossa kantelijan mielipidekirjoituksen, jossa hän sai kertoa näkemyksensä. Lisäksi lehti korjasi jutun grafiikassa olleen virheen tekemällä siitä Journalistin ohjeiden mukaisen korjauksen sekä verkkojuttuun että printtilehden seuraavaan numeroon.

Julkisen sanan neuvosto huomauttaa, että kantelijan kommentin julkaiseminen jutun kommenttiketjussa ei olisi riittänyt asiavirheen korjaamiseen tai jälkikäteiseen kuulemiseen verkossa. Jälkikäteiset kuulemiset ja virheiden korjaamiset tulee aina julkaista toimituksellisessa sisällössä.

Neuvosto kuitenkin toteaa, että jutussa ei ollut yhden oikaistun virheen lisäksi muita oikaisua vaativia olennaisia asiavirheitä. Kantelijan osoittamissa kohdissa oli kyse lehden tekemistä tulkinnoista ja valitsemista ilmaisuista. Tiedotusvälineellä oli esimerkiksi oikeus käyttää kantelijan omissa teksteissään ”pilottilaitokseksi” kutsumasta laitoksesta ilmaisuja ”koelaitos” ja ”koevoimala”.  

Neuvoston mukaan kantelija ei myöskään joutunut jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, joten häntä ei ollut välttämätöntä kuulla erikseen samassa yhteydessä tai jälkikäteen.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Tekniikka & Talous ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung, Taina Tukia, Nina Stenros ja Johanna Vehkoo.