PÄÄTÖKSET

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

Langettava 6969/AL/18
Taloustaito

Toimittajan asema

Lehti julkaisi jutun, joka kritisoi ”villejä finanssineuvojia”. Jutun kirjoittajalla oli yritystoimintansa vuoksi aiheen suhteen kaksoisrooli, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Vapauttava 6952/SL/18
Satakunnan Kansa

Haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti haastatteli toimitusjohtajaksi valittua henkilöä, joka esitti kiistanalaisia mielipiteitä. Sitaattia oli tiivistetty, mutta haastateltu sai tarkastaa lausumansa asianmukaisesti, eikä sitaatissa ollut asiavirhettä eikä selvää väärinkäsitystä. 

Vapauttava 6942/SL/18
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin valtion innovaatiorahoittajan ja ulkomaisen suuryhtiön välisestä sopimuksesta. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Langettava 6940/AL/18
Seiska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa esitettiin julkisuuden henkilön käytöksestä kielteisiä arvioita lukijavinkin perusteella tarkistamatta asiaa mitenkään. Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, mutta virheiden korjaamisen sijaan lehti ainoastaan julkaisi jutun kohteen vastineen.

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6925/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin useiden lääkäreiden esittämästä kritiikistä valtion rokotehankintoja ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta kohtaan. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Langettava 6899/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin järjestön rahoittavan tapahtumaa, jonka oli edellisvuonna epäilty olleen osa Venäjän propagandaa. Järjestö joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta Yle ei kuullut sitä samanaikaisesti eikä jälkikäteen.

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6747/SL/18

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Virheen korjaus

Ratkaistu: 19.9.2018

Lehti julkaisi Facebook-tilillään päivityksen, jossa oli olennainen asiavirhe. Päivityksessä näkyi jutun otsikko, jossa virhe oli. Lehti poisti päivityksen, mutta ei jakanut Facebookissa oikaisua, jonka se oli julkaissut verkkosivuillaan.

Kantelu 11.1.2018

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien verkkosivuillaan 18.12.2017 julkaisemaan juttuun Kiina tuomitsi stadionilla 10 ihmistä kuolemaan – tuhannet seurasivat katsomossa ja Ilta-Sanomien jutusta Facebook-tilillään tekemään päivitykseen.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005495040.html 

Ennen myöhemmin saman päivän aikana tehtyä korjausta jutun otsikko oli Kiina teloitutti 10 ihmistä stadionilla – tuhannet seurasivat katsomossa. Ilta-Sanomat julkaisi Facebook-tilillään päivityksen, jossa se jakoi jutun linkin jakotekstillä ”Täysin barbaarista!”.

Kantelun mukaan Ilta-Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20. Kantelun mukaan juttua ei korjattu tai oikaistu lainkaan Facebookissa, vaan sen annettiin levitä virheellisellä otsikolla ja jakotekstillä vielä pitkään sen jälkeen, kun verkkosivujen juttu oli korjattu ja oikaistu. Lopulta Ilta-Sanomat poisti Facebook-päivityksen. Virheellistä tietoa pelkästään Facebookissa saanutta yleisöä ei siis kuitenkaan yritetty tavoittaa esimerkiksi uudella Facebook-päivityksellä.

Kantelija kirjoittaa ymmärtävänsä, että virheellistä tietoa suositun Facebook-päivityksen kautta saavien täydellinen tavoittaminen on erittäin vaikeaa, koska päivitysten näkyvyys on viime kädessä Facebook-algoritmin eikä toimituksen käsissä. Kantelija kysyy, pitäisikö sitä kuitenkin yrittää esimerkiksi uudella päivityksellä vai eikö tiedotusvälineen Facebook-tiliä lasketa Journalistin ohjeiden tarkoittamaksi kanavaksi, jossa virhe on alun perin ollut. Lisäksi kantelussa kirjoitetaan, että uutisessa ollut virhe korjattiin aluksi vain muuttamalla juttua, vaikka kyseessä oli olennainen otsikossa asti näkynyt virhe. 


Päätoimittajan vastaus 21.2.2018

Ilta-Sanomien vastaavan päätoimittajan Tapio Sadeojan mukaan Ilta-Sanomat on toiminut asiassa hyvän journalistisen tavan ja Journalistin ohjeiden sekä JSN:n lausumien mukaisesti. Kantelija on päätoimittajan mukaan aivan oikeassa siinä, että jutussa oli virhe: ihmiset tuomittiin kyllä stadionilla kuolemaan tuhansien katsoessa, mutta kuolemantuomiota ei pantu täytäntöön paikan päällä vaan tuomitut vietiin pois stadionilta tuomion julistamisen jälkeen. Kantelija moittii Ilta-Sanomia siitä, että virhettä ei olisi pyritty oikaisemaan, mitä Ilta-Sanomat pitää erikoisena. Virhe on korjattu erittäin nopeasti kantelijan otettua yhteyttä Ilta-Sanomien toimitukseen ja oikaisu on julkaistu mahdollisimman pian, varsinkin ottaen huomioon, että kantelija on lähestynyt Ilta-Sanomia hyvin myöhään illalla. 

Päätoimittajan mukaan kantelija lähetti sähköpostia Ilta-Sanomiin 18.12.2017 klo 22.25. Kun sähköposti havaittiin, uutista korjattiin saman tien eli jo klo 23.58 ja tieto oikaisusta lisättiin jutun loppuun. Kantelijaa itseään kiitettiin huomiosta ja hänelle ilmoitettiin klo 0.33 kohteliaasti myös korjauksesta, hyvin myöhäisestä ajankohdasta huolimatta. Erillinen oikaisu tehtiin puolestaan välittömästi aamulla ja julkaistiin klo 9.28, vaikka periaatteessa se ei olisi päätoimittajan mukaan ollut Journalistin ohjeiden mukaan edes välttämätöntä. Pelkkä korjaus ja oikaisutieto jutun lopussa olisi päätoimittajan mukaan voinut riittää, sillä jutussa ei ollut Journalistin ohjeiden mainitsemia ”useita asiavirheitä” ja on vaikea nähdä sitäkään, että jutusta olisi ”aiheutunut suurta vahinkoa”. Oikaisuihin ja virheiden korjaamiseen suhtaudutaan päätoimittajan mukaan Ilta-Sanomien prosesseissa kuitenkin vakavasti ja toimituksessa katsottiin tarpeelliseksi varmuuden vuoksi tehdä vielä erillinen oikaisu, se löytyy tästä linkistä: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005495332.html 

Ilta-Sanomat on poistanut kyseiseen uutiseen linkanneen Facebook-päivityksensä aiheesta. Kantelija viittaa Journalistin ohjeiden kohtaan, jossa puhutaan ”kanavasta, jossa virhe alun perin on ollut”. Virhe ei kuitenkaan ole ollut päätoimittajan mukaan alun perin Facebookissa, vaan Ilta-Sanomien verkkosivuilla, jossa se on nopeasti korjattu. Korjauksen jälkeen jokainen Facebookin kautta tullut lukija on saanut luettavakseen version, jonka lopusta löytyy tieto oikaisusta. Ilta-Sanomat ei ole julkaissut virheellistä tietoa jakotekstissään eli varsinaisessa Facebook-päivityksessään, vaan pelkästään jakanut virheellisen tiedon sisältävää linkkiä, joka on johtanut Ilta-Sanomien sivuille, joilla virhe on siis asianmukaisesti korjattu.

Päätoimittajan mukaan ongelmana Facebookin osalta on myös se, jonka kantelija itsekin kantelussaan toteaa, että Facebook-päivitysten näkyvyys ei ole Ilta-Sanomien toimituksen vaan täysin sattumanvaraisten Facebookin algoritmien varassa. Facebook toimii omalla logiikallaan eikä se ole Ilta-Sanomien hallinnassa oleva julkaisualusta. Ilta-Sanomat on halunnut varmistaa, ettei virheellinen tieto jää Facebookissa elämään ns. omaa elämäänsä.


Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Ilta-Sanomat julkaisi verkkosivuillaan jutun, jonka otsikossa oli olennainen asiavirhe. Ilta-Sanomat julkaisi Facebook-tilillään päivityksen, jossa se jakoi jutun linkin jakotekstillä ”Täysin barbaarista!”. Päivitykseen sisältyi jutun pääkuva sekä sen virheelliseksi osoittautunut otsikko Kiina teloitutti 10 ihmistä stadionilla – tuhannet ihmiset seurasivat katsomossa, joita klikkaamalla päätyi itse juttuun Ilta-Sanomien verkkosivuille. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Ilta-Sanomat korjasi virheen Journalistin ohjeiden mukaisesti verkkosivuillaan. Neuvosto kuitenkin toteaa, että tiedotusvälineiden tulee korjata virheet myös sosiaalisen median kanavissaan, joissa virhe on ollut. Tässä tapauksessa olennainen asiavirhe sisältyi Ilta-Sanomien julkaisemaan Facebook-päivitykseen, sillä päivityksessä näkyi jutun otsikko, jossa virhe oli.

Neuvosto toteaa, että Ilta-Sanomien olisi pitänyt pelkän päivityksen poistamisen sijaan korjata virhe myös Facebookissa esimerkiksi päivittämällä Facebook-julkaisuaan tai julkaisemalla uusi Facebook-päivitys.

Neuvosto ymmärtää, että virheellistä tietoa sosiaalisessa mediassa saaneiden tavoittaminen voi olla vaikeaa. Tiedotusvälineiden pitäisi kuitenkin edes yrittää tätä. Neuvosto suosittelee, että jos verkkojutusta on julkaistu erillinen oikaisu, tämä oikaisu jaetaan samoissa sosiaalisen median kanavissa kuin alkuperäinen juttukin.

Neuvosto muistuttaa, että tiedotusvälineiden omissa nimissään omilla sosiaalisen median tileillään julkaisemat sisällöt ovat toimituksellista aineistoa, jonka tulee noudattaa Journalistin ohjeita kaikilta osin.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20 ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Taina Roth, Riikka Mäntyneva, Antti Kokkonen, Pentti Mäkinen, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Johanna Vehkoo.

Tämä päätös on avattu 852 kertaa