2018 PÄÄTÖKSET

Langettava 6841/SL/18
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

Langettava 6825/SL/18
Kymen Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Kymen Sanomat julkaisi uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti jätti virheen korjaamatta vaikka se sai siitä tiedon.

Vapauttava 6824/AL/18
Tekniikka & Talous

Tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi kantelijan keksinnöstä kertovan jutun verkkosivuillaan ja printtilehdessään. Jutussa ei ollut siihen tehdyn korjauksen jälkeen olennaisia asiavirheitä, eikä kantelija joutunut jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 6818/MTV/18
MTV

Ihmisarvon kunnioittaminen, yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

MTV julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa kerrottiin, että kuuro oli tuomittu laittomasta uhkauksesta. Kuulovammaisuutta ei käsitelty halventavasti ja siitä kertominen oli perusteltua tapauksen ymmärtämisen vuoksi. Kantelija saattoi olla lähipiirinsä tunnistettavissa, mutta se ei ollut tekoon nähden kohtuutonta.

Langettava 6787/R/18
Radio Classic

Piilomainonta

Radio esitti mainoksen, jota ei ollut erotettu toimituksellisesta aineistosta Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.

Vapauttava 6743/YLE/18
Yle

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle julkaisi verkkosivuillaan Jemenin sotaa käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä tehtiin tulkinta YK-johtajan kannanotosta.

Vapauttava 6742/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Yle julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa toimittaja puolusteli epäasiallista käyttäytymistään kritisoimalla tunnistettavissa olevaa henkilöä. Jutussa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä. Siinä ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla kritiikin kohteeksi joutunutta henkilöä samanaikaisesti, koska kyseessä oli kulttuurikritiikkiin rinnastuva mielipideteksti, jossa kommentoitiin aiemmin julkisuudessa käytyä keskustelua. 

Langettava 6738/SL/17
Kaleva

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi sivun kokoisen mainoksen, jota ei ollut merkitty mainokseksi.

Vapauttava 6737/SL/17
Kymen Sanomat

Lähdesuoja

Lehti julkaisi joulupukkina kauppakeskuksessa esiintyneen henkilön nimen kuvatekstissä. Kysymys siitä, oliko lähdesuojasta sovittu, jäi epäselväksi.

Langettava 6734/SL/17
Kauppalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli kriittisesti verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Jutussa haastateltu asianajaja oli edustanut jutussa käsitellyn riidan osapuolta. Tätä ei tuotu esille jutussa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6730/SL/17
STT

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

STT teki ja välitti asiakkailleen uutisen, jota se täydensi saatuaan aiheesta lisätietoa. Alkuperäisessä uutisessa ei ollut olennaista asiavirhettä, joka STT:n olisi pitänyt oikaista.

Langettava 6723/SL/17
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, jossa väitettiin, että uusia antibiootteja ei ole kehitteillä. Lehti oikaisi juttuaan vasta seitsemän ja puoli viikkoa sen jälkeen, kun se oli saanut aiheesta oikaisupyynnön.

Vapauttava 6718/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, journalistinen päätösvalta, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa arvioitiin vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja yhden tunnistettavissa olevan lääkärin toimintaa. Pääkirjoitus oli tavanomaista yhteiskunnallista arviointia, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6717/YLE/17
Yle

Otsikko, virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, joka jäi katsottavaksi Ylen verkkopalvelussa. Ohjelman otsikolle löytyi sisällöstä kate, eikä otsikossa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Langettava 6711/PL/17
Länsi-Uusimaa

Virheen korjaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, jossa oli useita nimivirheitä. Suurin osa niistä oli huolimattomuudesta johtuneita kirjoitusvirheitä. Nämä olivat epätarkkuuksia, joiden korjaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa. Yksi nimivirheistä oli kuitenkin olennainen asiavirhe, jota lehti ei ollut korjannut asianmukaisesti. 

Langettava 6710/SL/17
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kommenttikirjoituksen, jossa väitettiin, että yli 50 000 euron tuloilla palkankorotus voi verotuksen progressiivisuuden vuoksi muuttua palkanalennukseksi. Jutussa väitettiin myös, että pääkaupunkiseudulla asuva perhe maksaa maailman kovinta tuloveroa ja asumisen hintaa. Nämä olivat olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei oikaisupyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 9–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6709/AL/17
Seura

Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

<< 1 2 >> 

Vapauttava 6742/YLE/18

Vastaaja: Yle

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Ratkaistu: 16.5.2018

Yle julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa toimittaja puolusteli epäasiallista käyttäytymistään kritisoimalla tunnistettavissa olevaa henkilöä. Jutussa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä. Siinä ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla kritiikin kohteeksi joutunutta henkilöä samanaikaisesti, koska kyseessä oli kulttuurikritiikkiin rinnastuva mielipideteksti, jossa kommentoitiin aiemmin julkisuudessa käytyä keskustelua. 

Kantelu 3.1.2018

Kantelu kohdistuu Yle Uutisten verkkosivuilla 10.10.2017 julkaistuun toimittajan kolumniin ”Vastaus Imagen blogissa esitettyihin väitteisiin”.

https://yle.fi/uutiset/3-9874725

Kantelija on kolumnissa mainittu aktiivinen verkkokirjoittaja. Kantelun mukaan kolumnissa on rikottu Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10, 11, 15, 20 ja 21. 

Kantelun mukaan tekstissä keskeisin asiavirhe on kantelijan esittäminen häirikkönä. ”Netissä
tapahtuvasta häiriköinnistä puhuttaessa tavallisesti tarkoitetaan ns. nettihäirintää, joka on rikoslaissa nimikkeellä Viestintärauhan rikkominen ja vainoaminen. Vaikka toimittaja tekstissään toteaakin, ettei kyseessä ollut poliisiasia, siitä saa kuitenkin sellaisen vaikutelman, että olen häiriköinyt häntä. Hänen tekstiin kuvailemansa asia yhteys on nimenomaan häirintä ja hän kontekstoi tätä samaan yhteyteen vihapostin ja jopa tappouhkausten kanssa. Häirintää ei kuitenkaan jutussa näytetä toteen, eikä voidakaan näyttää, koska väite on virheellinen.”

Kantelun mukaan toimittaja kertoi jutussaan alun perin, että otti yhteyttä kantelijan työnantajaan, koska ”Mies esiintyy Facebookissa työpaikkansa edustajana.” Kantelun mukaan väite ei pitänyt paikkaansa ja se on kymmenen päivää myöhemmin 20.10.2017 oikaistu muotoon: ”Miehen Facebook-profiilissa oli mainittu myös hänen työnantajansa.” Kantelun mukaan myöskään tämä väite ei pidä paikkaansa. Kantelun mukaan kantelijan työnantajatiedot näkyivät tuolloin ainoastaan hänen Facebook-kavereilleen eikä kyseinen toimittaja ole koskaan ollut hänen Facebook-kaverinsa. Hänelle ei siis tuollaista tietoa ole voinut näkyä. Tämän tiedon on jo ennen Ylen oikaisua tarkistanut kantelun mukaan myös toimittaja Suvi Auvinen ja julkaissut Imagen blogissaan (http://blogit.image._/paivystavaanarkisti/kuka-on-tarinan-sinnikas-hairikko/).

Kantelun mukaan teksti on julkaistu Ylen uutissivulla eikä siitä käy ilmi, että toimittajan väitteet häirinnästä perustuvat sille, että hän on kokenut hänestä julkaistut mielipiteet häiritsevinä, vaan niistä saa sellaisen käsityksen, että olen kirjoitellut suoraan hänelle häiritseviä viestejä.

Jutun ingressi on seuraava: ”Julkisessa ammatissa saa tottua kaikenlaiseen palautteeseen, nettikirjoitteluun, vihapostiin, häiriköintiin ja jopa tappouhkauksiin, kirjoittaa toimittajan nimi.” Kantelun mukaan vihapostin, häiriköinnin tai tappouhkausten osalta jutun sisällöstä ei kuitenkaan löydy katetta ingressille.

Kantelun mukaan asiavirheitä häirinnän ja Facebook-tietojen osalta ei ole korjattu lainkaan.
Kantelun mukaan kantelijan pystyy henkilönä tunnistamaan tekstistä erittäin helposti, sillä siinä viitataan suurta huomiota sosiaalisessa mediassa ja Imagen blogissa saaneeseen tapaukseen. Lisäksi tekstissä on linkkejä kantelijan Twitter-profiiliin, josta käy ilmi kantelijan nimi. ”Jutussa kirjoittaja esittää minut häirikkönä ja vieläpä luonnehtien näin: Selvästi tavanomaista sitkeämpi, pitkään viestejä eri puolille somea minusta kirjoitellut mies. Lisäksi jutussa viitataan häirintään, vihapostiin ja tappouhkauksiin samassa yhteydessä minun kanssani ja syytetään suoraan häirinnästä, mikä asettaa minut erittäin kielteiseen julkisuuteen. Väitteiden tueksi on esitetty kaksi ilmeisen satiirista Twitter-viestiä, jotka on julkaistu alle kahden viikon sisällä toisistaan. Minulle ei varattu tilaisuutta esittää omaa näkemystäni samassa yhteydessä, vaan vasta myöhemmin saman päivän iltana, mitä aikaisemmin kyseisen toimittajan esimies oli ehtinyt julkaista Ylen sivuilla kannanoton, jossa väitteet häirinnästä toistettiin minut nimeltä mainiten (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/10/yle-vastaa-tuemme-toimittajiamme-heihin-kohdistuvissa-hairintatapauksissa).”

Kantelija on pyytänyt Yleä korjaamaan virheellisenä pitämänsä kohdat ja liittänyt Ylen kanssa käydyn kirjeenvaihdon kanteluun.

 

Päätoimittajan vastaus 6.3.2018

Tapahtumien aikaan Ylen vastaavana päätoimittajana toimineen Marit af Björkestenin mukaan kantelijan esille tuoma tapahtumasarja on tulkittavissa julkiseksi keskusteluksi kiistanalaisesta aihepiiristä.
 
Päätoimittajan mukaan viestejä lähettänyttä henkilöä ei voinut pitää tämän aihepiirin osalta yksityishenkilönä ennen tapahtumasarjan alkua, eikä varsinkaan vyyhden alkamisen jälkeen. Ottamalla kantaa johonkin aihepiiriin julkisesti yksityishenkilö kaventaa väistämättä yksityisyyttään tältä osin. Käymällä julkista, loukkaavaksi tarkoitettua sekä ivallista keskustelua Twitterissä kantelijan oli myös varauduttava julkiseen keskusteluun omasta toiminnastaan ja myös mahdolliseen kritiikkiin siitä. Toinen puoli tätä keskustelua on tietenkin keskustelun kohteena olleen Yleisradion toimittajan käyttäytymisen arviointi.

Kantelijan mukaan Ylen verkkosivuilla julkaistussa toimittajan blogissa on kaksi asiavirhettä, joista toinen koskee kantelijan käytöksen kuvailua häirinnäksi ja toinen kantelijan Facebook-profiilia.
 
Kantelijan mukaan jutun keskeisin asiavirhe on hänen esittämisensä häirikkönä, vaikka “häirintää ei jutussa näytetä toteen”.
 
Päätoimittajan mukaan toimittajan teksti on blogi, ja sen esille tuomaa aihetta on pidettävä yleisesti merkittävänä. Kirjoituksen kärki kohdistui toisen median toimintaan asiassa sekä julkisessa ammatissa saatuun palautteeseen. Esimerkkinä kirjoituksessa käytettiin kantelijan käytöstä Twitterissä.
 
Päätoimittajan mukaan kantelun kohteena oleva kirjoitus on mielipiteellinen, ja toimittaja kertoo siinä oman henkilökohtaisen näkemyksensä siitä, miten hän on kokenut itseensä kohdistuvan toiminnan häiriköinniksi ja kantelijan tviitit sopivaisuuden rajat ylittäneiksi.
 
Twitterissä on useita kymmeniä kantelijan tviittejä, jotka koskevat kyseistä toimittajaa. Näistä useissa kantelija on kommentoinut toimittajan persoonaa, ei vain hänen julkista työtään. Kantelija itse on luonnehtinut kirjoittamiaan toimittajaan liittyviä tviittejään loukkaaviksi ja hän on kirjoittanut, että tarkoituksena on ollut “ivata julkista työtä tekevää hyväosaista”, jo ennen tapahtumasarjan alkua. Niiden viestien keskustelukumppanilla, joissa kantelija myöntää loukkaamistarkoituksen ja ivan, on esimerkiksi selvästi yli 10 000 seuraajaa (@AliJahangiriFI).
 
Twitter on verkottunut väline, jossa jonkin keskustelun aloittaminen ja osallistuminen siihen saattaa levitä hetkessä tuhansille, jopa kymmenille tuhansille potentiaalisille seuraajille. Päätoimittajan mukaan kantelijan esiintyminen Twitterissä tässä aihepiirissä olikin jo ennen tapahtumasarjaa verrattavissa julkisuusasteeltaan kymmenien tuhansien levikin omaavan lehden mielipidepalstalle kirjoittamiseen.
 
Päätoimittajan mukaan asianomaisen kokemus on olennainen osa häirinnän tai kiusaamisen todentamisessa, aivan kuten kunnianloukkauskin on Suomessa asianomistaja-asia. Kokemusta ei voi vähätellä. Julkisuuden henkilöiden on kestettävä enemmän kritiikkiä, pilkkaa ja ivaakin kuin muiden. 
 
Henkilöön menevää, loukkaavaksi tarkoitettua arvostelua ei kuitenkaan tarvitse sietää samalla tavalla kuin julkiseen työrooliin ja työtehtävien suorittamiseen kohdistuvaa kritiikkiä. Myös julkisuuden henkilöllä on oltava oikeus puolustautua häneen kohdistuvaa, julkisesti levitettyä kritiikkiä vastaan.
 
Päätoimittajan mukaan toimittaja on kantelijan pyynnöstä korjannut juttuun muotoilun hänen työnantajastaan. Tieto korjauksesta on merkitty jutun loppuun. Päätoimittajan mukaan toisin kuin kantelija väittää, tieto hänen työnantajastaan näkyi ja selvisi toimittajalle kantelijan Facebook-tililtä. Päätoimittaja on liittänyt vastaukseensa kuvakaappauksen asiasta.
 
Näin ollen päätoimittaja katsoo, että Yle ei ole rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8 ja 10.
 
Päätoimittajan mukaan teksti on minä-muotoon kirjoitettu blogi, jossa toimittaja kertoo hyvin henkilökohtaisesti kokemuksistaan. Lukijalle käy jutun tyylilaji hyvin selville jutun otsikosta, minä-muodosta ja jutun pääkuvana toimivasta toimittajan kasvokuvasta. 
 
Kyse ei ole perinteisestä uutisjutusta, minkä vuoksi jutussa ei myöskään ole haastateltavia, eikä siinä kuulu muiden ääni kuin blogistin itsensä. Toisin kuin kantelija väittää, kirjoituksessa sanotaan selvästi, että kyse on kantelijan sosiaalisessa mediassa julkaisemista viesteistä.
 
Päätoimittajan mukaan Yle ei ole siis rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 11.
 
Päätoimittajan mukaan kantelija paheksuu myös toimittajan jutun ingressiä. Ingressi kuuluu ”Julkisessa ammatissa saa tottua kaikenlaiseen palautteeseen, nettikirjoitteluun, vihapostiin, häiriköintiin ja jopa tappouhkauksiin, kirjoittaa toimittajan nimi.” Päätoimittajan mukaan ingressi ei millään muotoa väitä, että kantelija olisi syyllistynyt lueteltuihin asioihin. Ingressi korostaa yleisellä tasolla, millaisessa ympäristössä julkista työtä tekevä toimii. 
 
Jutun ns. leipätekstissä toimittaja avaa kyseistä muotoilua vielä laajemmin. Kirjoittaja kertoo, miten hän on saanut vihapostia yli kymmenen vuoden ajan ja kohtaa nettihäirikönitiä lähes päivittäin. Toimittajalla on ollut oikeus käsitellä aihetta tavalla, jonka hän on tehnyt, ja kirjoituksen sisällöstä löytyy kate otsikolle sekä jutun ingressille.
 
Näin ollen päätoimittaja katsoo, että Yle ei ole rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 15.
 
Päätoimittajan mukaan Yle on korjannut jutun muotoilua kantelijan työnantajaan liittyen. Päätoimittajan mukaan hänen vastauksensa liitteenä oleva kuvakaappaus kertoo, että tieto työnantajasta selvisi toimittajalle kantelijan Facebook-tililtä. Näin ollen olisi väärin korjata juttu kantelijan pyytämällä tavalla.
 
Päätoimittajan mukaan toimittajalla on oikeus kertoa oma kokemuksena häirinnästä, eikä sitä voi tulkita asiavirheeksi.  
 
Näin ollen päätoimittaja katsoo, että Yle ei ole rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20.
 
Päätoimittajan mukaan toimittaja ei itse ollut aloitteellinen kyseisen häirintäkokemuksen tuomisessa julkisuuteen.
 
Kantelija on aktiivinen tviittaaja. Toimittajaan liittyviä kaikille julkisia tviittejä kantelija on kirjoittanut päätoimittajan mukaan kymmeniä ja kuten aiemmin on todettu, hänen toimintansa oli tässä asiassa tulkittavissa julkiseksi.  Toimittajan blogissaan esille tuoma oma kokemus Twitter-viestien lähettäjän toiminnan laadusta on henkilökohtainen, eikä sitä voi määritellä vääräksi hänen henkilökohtaisella tasollaan. Yleisestikin kantelijan Twitter-viestit voi tulkita myös loukkaaviksi sekä ivaaviksi ja hän on siis itsekin tunnustanut tämän.

Toimittajan kirjoitus julkaistiin Ylen verkkosivuilla vasta sen jälkeen, kun kantelija itse oli tuonut asian julkisuuteen tviittaamalla toimittajan toiminnasta. Kantelijan julkitulon perusteella Suvi Auvinen kirjoitti asiasta Image-lehteen blogin, joka levisi laajalle. Kantelija mainittiin nimellä kyseisessä kirjoituksessa, ja kantelija itsekin jakoi tuon blogikirjoituksen Twitterissä.
 
Kyseisessä kirjoituksessa arvioitiin, että toimittajan motiivina ottaa yhteyttä kantelijan työnantajaan oli “saattaa kantelija ongelmiin työpaikallaan”. Päätoimittajan mukaan tuo ei ollut toimittajan motiivi. Toimittaja lähetti Imageen oikaisupyynnön, yritti saada oman näkemyksensä esiin, mutta lehti ei suostunut jatkamaan keskustelua.
 
Kantelija oli Imagen blogin julkaisun jälkeen myös radiohaastattelussa Radio Rockissa. Tuonkin keskustelun lähtökohta oli ajatus, että Ylen toimittaja olisi vaatinut kantelijan irtisanomista. Näin ei ollut. Toimittaja oli toivonut, että hänen ikäväksi kokemansa viestintä loppuisi. 
 
Koska toimittajan toiminnan motiiveja julkisesti arvailtiin ja kantelija oli halunnut saattaa asian julkiseen keskusteluun, oli päätoimittajan mukaan perusteltua, että toimittaja kertoi omat motiivinsa ja näkemyksensä blogikirjoituksessaan. 
 
Koska kantelija oli itse tuonut asian ja persoonansa julkisuuteen, ei ollut tarvetta käsitellä häntä Ylelläkään anonyymisti. Myöhemmin samalla viikolla kantelija esiintyi MTV:n katsotussa viihdeohjelmassa. Hän on siis toimillaan itse pyrkinyt tuomaan asiaa julkisuuteen, kaventaen vapaaehtoisesti omaa yksityisyyttään. 
 
Yleisesti sananvapaus edellyttää myös sosiaalisessa mediassa aktiivisesti ja julkisesti toimivilta yksittäisiltä kansalaisilta vastuuta sanomisistaan. Vaikka julkisessa ammatissa toimivien toimittajien tulee sietää työhönsä kohdistuvaa kritiikkiä, myös toimittajien on voitava puolustautua ja mediatalon työnantajana voitava julkisesti tukea työntekijöitään, jos heihin kohdistuu henkilökohtaisuuksiin menevää loukkaavaa käytöstä tai vihapuhetta.
 
Päätoimittajan mukaan mielipiteelliseen blogikirjoitukseen ei yleensä kuulu haastattelumuoto. Ei ole journalistisesti perusteltua vaatia, että kantelijaa olisi pitänyt kuulla toimittajan blogikirjoituksessa. Yle haastatteli kantelijaa heti samana päivänä uutisjuttuun, jossa hän pääsi kertomaan oman näkemyksensä asiasta. Jutussa tuli selvästi esiin, että kantelija kiisti syyllistyneensä nettikiusaamiseen tai häirintään. 
 
Ottaen huomioon kantelijan omien viestien sävy sekä oma tietoinen tulo julkisuuteen, on Ylen toimittajalla ollut oikeus käsitellä asiaa myös osana omaa kirjoitustaan. Kantelijaa on kuultu samanaikaisesti toisessa jutussa ja näin kiistanalainen keskustelu jatkui Ylen toimesta.  
 
Päätoimittajan mukaan Yle ei ole rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 21.
 
Aihepiiri on ollut kokonaisuudessa julkista keskustelua kiistanalaisesta aiheesta. Sellaisen keskustelun esille tuonti on myös tiedotusvälineen tehtävä. Jokainen keskusteluun osallistunut on voinut olla Yleisradion toimittajan tai kantelijan toiminnasta sitä mieltä kuin on. Keskustelu on ollut jokaisen siihen osallistuneen sananvapauden toteuttamista. Julkisesti esiintyvän Yleisradion toimittajan on kestettävä kritiikkiä toiminnastaan, mutta niin sitä on myös kestettävä julkisesti Twitterissä tavallisuudesta poikkeavasti esiintyvän henkilön tämän toiminnan osalta. 
 
Näin Yle on näkemyksensä mukaan noudattanut tässä kokonaisuudessa Journalistin ohjeita.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 24: Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.

Yle julkaisi verkkosivuillaan toimittajansa kolumnin ”Vastaus Imagen blogissa esitettyihin väitteisiin”, jossa toimittaja väitti kantelijan häiriköineen häntä. Toimittaja oli saanut julkisuudessa kritiikkiä oltuaan yhteydessä kantelijan työnantajaan, ja hän toi esiin häirintäkokemuksiaan perustellakseen omaa epäasiallista toimintaansa. Neuvosto on käsitellyt samaa tapausta myös ratkaisussaan 6686/YLE/17.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että toimittajiin kohdistuva uhkailu ja häirintä on vakava ongelma. Pelkän kärjekkään palautteen määritteleminen häiriköinniksi voi kuitenkin vaikeuttaa mahdollisuuksia puuttua vakavaan häirintään.

Neuvosto toteaa, että tiedotusvälineillä on kuitenkin oikeus valita käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia. Neuvoston tulkinnan mukaan häiriköinnillä tarkoitettiin kolumnissa kantelijan kärjekästä ja satiirista kommentointia sosiaalisessa mediassa. Ylellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Kolumnista kävi riittävän selvästi ilmi, että kyse oli ainoastaan toimittajan omista häirintäkokemuksista. Kolumnissa ei myöskään väitetty, että kantelija olisi lähestynyt toimittajaa suoraan.

Neuvosto toteaa, että kolumnissa oli alun perin virhe, kun siinä todettiin, että kantelija esiintyy Facebookissa työnantajansa edustajana. Tieto oli tältä osin korjattu kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Neuvosto toteaa, ettei se pysty kantelun ja päätoimittajan vastauksen perusteella ottamaan kantaa siihen, kuinka laajasti tieto kantelijan työnantajasta on ollut näkyvissä kolumnin kirjoitusajankohtana. Neuvoston mukaan korjauksen jälkeen maininta kantelijan työnantajatietojen näkymisestä Facebookissa on korkeintaan epätarkkuus, ei olennainen asiavirhe. Kolumnin ingressi vastasi kolumnin sisältöä.

Neuvosto toteaa, että Yle toimi harkitsemattomasti, kun se julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen, jossa hän oikeutti oman epäasiallisen käytöksensä kritisoimalla yksipuolisesti ja liioittelevasti tunnistettavissa olevaa yleisön edustajaa.

Samanaikaisen kuulemisen osalta neuvosto kuitenkin toteaa, että tapausta oli käsitelty julkisuudessa jo aiemmin, ja kantelija oli jo saanut näkemyksiään julkisuuteen muissa tiedotusvälineissä. Kolumnissa ei ollut välttämätöntä kuulla kantelijaa samanaikaisesti, koska kyseessä oli kulttuurikritiikkiin rinnastuva mielipideteksti, jossa kommentoitiin aiemmin julkisuudessa käytyä keskustelua.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Anna Anttila, Tapio Nykänen, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Aija Pirinen ja Johanna Vehkoo.

Tämä päätös on avattu 1170 kertaa