PÄÄTÖKSET

Langettava 7089/SL/19
Verkkouutiset

Olennainen asiavirhe, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan siitä tiedon.

Vapauttava 7085/SJL/19
Journalisti

Oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan päätoimittajansa kommentin, joka kritisoi käräjäoikeudessa käsiteltävää kunnianloukkaussyytettä. Jutussa ei pyritty asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ennakoimaan syyllisyyttä.

Vapauttava 7074/SL/19
Iltalehti

Oikeudenkäyntiin vaikuttaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan toimittajansa kommentin, joka kritisoi käräjäoikeudessa käsiteltävää kunnianloukkaussyytettä. Jutussa ei pyritty asiattomasti vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ennakoimaan syyllisyyttä.

Langettava 7072/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi toimittajansa mielipidekirjoituksen. Kirjoituksessa oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei korjannut saatuaan oikaisupyynnön. Äänestyspäätös 9–3. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7071/MTV/19
MTV

Olennainen asiavirhe

MTV käsitteli verkkosivuillaan, televisio-ohjelmassa ja tv-uutisten tekstinauhassa rikoksen selvittämistä dna-tutkimuksen avulla. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, koska varsinaisista jutuista kävi riittävästi ilmi, ettei murhaajan henkilöllisyydestä ole täyttä varmuutta. Äänestyspäätös 8–1. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7064/PL/19
Lieksan Lehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, olennainen asiavirhe

Paikallislehti julkaisi jutun, jossa koiranomistaja arvioi kotkan vieneen koiran pihasta. Juttu perustui rajallisiin tietoihin, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lehti täydensi uutisointiaan jatkojutuilla. 

Vapauttava 7053/PL/19
Loviisan Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi kantelijan Facebook-kommentin. Kantelijan henkilöllisyyden kertominen sen yhteydessä oli tarpeetonta, mutta kommentissa ei ollut mitään yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja.

Langettava 7047/SL/19
HS Metro

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi printtiversionsa tekstiviestipalstalla lukijakommentin, joka sisälsi pakolaisiin kohdistuvan tappokehotuksen. Kommentti loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7046/SL/19
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi jutun, jossa käsiteltiin kriittisesti kaivosyhtiön toimintaa. Yhtiötä kuultiin jutussa riittävästi. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei olisi oikaissut.

Vapauttava 7036, 7038, 7041/PL/19
Syd-Österbotten

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen, jossa esitettiin jyrkkiä ja syrjiviä väitteitä seksuaalivähemmistöistä. Lehdellä oli perusteet kirjoituksen julkaisemiselle, koska yleisöllä oli oikeus tietää paikallisen seurakunnan papin näkemyksistä ja koska kyseessä oli keskustelu, jossa vastakkaiset mielipiteet saivat runsaasti tilaa lehden palstoilla. Äänestyspäätös 10 – 4.

Vapauttava 7030/SL/19
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti julkaisi postinjakelua käsittelevän uutisen. Jutussa ei ollut tarpeen erikseen kertoa, että lehden konsernilla on omia jakelutoimintoja.

Langettava 7029/SL/19
Savon Sanomat

Konserniyhteys

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa vaadittiin toimia Postin toiminnan rajoittamiseksi suhteessa sen kilpailijoihin. Lehden olisi pitänyt kertoa lukijoille, että lehtikonsernin omat jakeluyhtiöt kilpailevat Postin kanssa. 

Langettava 7028/SL/19
Keskisuomalainen

Konserniyhteys

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa vaadittiin yhteiskunnalta toimia Postin toiminnan rajoittamiseksi suhteessa sen kilpailijoihin. Lehden olisi pitänyt kertoa lukijoille, että lehtikonsernin omat jakeluyhtiöt kilpailevat Postin kanssa.
 

Vapauttava 7027/MTV/18
MTV

Piilomainonta

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka perustui autojen maahantuojan tiedotteeseen. Juttu ei ollut piilomainontaa. Äänestyspäätös 6–4.

Vapauttava 7024/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kaksi juttua, joiden mukaan ylikomisario ja oikeustieteen professori olivat eri mieltä siitä, voiko autoilijaa sakottaa, jos hän ei havaitse nopeusrajoitusta lumen vuoksi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7023/AL/18
Latu&Polku

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti kertoi yhdistyksen jäsenille suunnatun kyselyn tuloksista. Jutun otsikossa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Langettava 7017/MTV/18
MTV

Kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa käsiteltiin mielenosoitusta. Jutun sisällä julkaistiin video siitä, miten poliisi poisti hakaristilippuja toisessa mielenosoituksessa. Video antoi virheellisen kuvan jutussa käsitellystä mielenosoituksesta. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka MTV:n olisi pitänyt korjata saatuaan virheestä tiedon.

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Langettava 7005/SL/18
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtilehdessään jutun sekä printtilehden kannessa uutisnoston, jotka perustuivat selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lähde olisi pitänyt mainita verkkojutun otsikossa sekä printtilehdessä kannessa ja jutun alussa.

Vapauttava 7002/SL/18
Etelä-Suomen Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, haastattelu, lähdekritiikki, otsikko, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, jossa kerrottiin jääkiekkoseuran pääomistajan saaneen rahoitusta talousrikostutkinnan kohteena olevalta henkilöltä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joista lehti olisi saanut oikaisupyynnön.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Lausuma 6736/L/17

Vastaaja: Kannanotto

Asia: Julkisen sanan neuvoston kannanotto sananvapauden merkityksestä sekä Journalistin ohjeiden ja lainsäädännön suhteesta

Ratkaistu: 22.8.2018

Julkisen sanan neuvoston kannanotto sananvapauden merkityksestä sekä Journalistin ohjeiden ja lainsäädännön suhteesta

Sananvapaus on kaikille kuuluva perusoikeus ja demokraattisen oikeusvaltion perusta. Se on välttämätön edellytys yhteiskunnan totuuspohjaisuudelle ja päätöksenteon avoimuudelle, ja se lisää luottamusta yhteiskunnassa.

Sananvapauteen kuuluu ilmaisunvapauden lisäksi oleellisesti myös yleisön oikeus saada tietoa. Tämän vuoksi lehdistönvapaus ja julkaisemisen vapaus ovat tärkeä osa sananvapautta. Niihin liittyy keskeisesti julkisuusperiaate, jonka mukaan viranomaisten hallussa oleva tieto ja asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia.

Lehdistönvapaus ei ole tarkoitettu ensisijaisesti toimittajien vaan kansalaisten oikeuksien turvaamiseen. Se varmistaa yleisön oikeuden saada luotettavaa ja totuudenmukaista tietoa. 

Kannanoton tarkoitus

Julkisen sanan neuvosto päätti laatia kannanoton Journalistin ohjeiden ja lainsäädännön suhteesta, koska julkisuudessa oli esiintynyt asiasta epäselvyyttä. Lisäksi erään neuvostolle tulleen kantelun yhteydessä neuvostoa pyydettiin ottamaan kantaa siihen, voiko journalisti rikkoa lakia sananvapauden nimissä ja voiko journalisti julkaista tietoja salaisiksi määritellyistä asiakirjoista. 

Neuvosto piti kannanoton laatimista ja sananvapauden merkityksen selventämistä tärkeänä myös siksi, että sanan- ja lehdistönvapaus ovat viime vuosina heikentyneet voimakkaasti monissa Euroopan maissa.

Lehdistönvapaudella ja vallankäytöllä kuuluu olla jännitteinen suhde

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että journalistien tulee työssään noudattaa Journalistin ohjeita, jotka ovat ammattikuntaa sitovat eettiset ohjeet. Journalistien tulee noudattaa myös lakeja. Yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen voi kuitenkin poikkeustapauksissa edellyttää journalistilta toimintaa, joka saattaa olla myöhemmin tulkittavissa lainvastaiseksi. Näin toimiessaan journalisti ottaa riskin siitä, että hänen toimintansa oikeutusta tulkitaan myöhemmin tuomioistuimessa.

Journalisteilla on erityinen eettinen vastuu siitä, miten he käyttävät sananvapauttaan. Journalistin velvollisuutena on huolehtia yleisön tiedonsaantioikeuden toteutumisesta sekä yhteiskunnallisen vallankäytön läpinäkyvyydestä. Tämän vuoksi lehdistönvapaus on perusolemukseltaan jännitteisessä suhteessa yhteiskunnallisen vallankäytön kanssa. Tällainen jännite on demokratiassa terve ja toivottu tila.

Demokraattisessa oikeusvaltiossa lainsäädännön tulisi taata mahdollisimman laaja sananvapaus. Yhteiskunnissa on kuitenkin myös muita perusoikeuksia ja intressejä, joiden vuoksi sanan- ja julkaisemisen vapautta sekä asiakirjojen julkisuutta voidaan rajoittaa lainsäädännön keinoin.

Sensuurin vastustaminen mahdollisti Suomen synnyn

Sananvapauden ja lainsäädännön suhde sekä sallitun ja kielletyn rajat eivät ole muuttumattomia. Sananvapauden rajoja koetellaan silloin, kun jonkin asian ilmaiseminen koetaan esimerkiksi sopimattomaksi, epäsiveelliseksi tai vallitsevaa järjestystä horjuttavaksi. Sananvapautta ja demokratiaa on jatkuvasti puolustettava, ja joissain historiallisissa tilanteissa niitä ei ole voitu puolustaa rikkomatta vallitsevia lakeja.

Sensuurin vastustaminen ja sensuurilakien rikkominen on ollut keskeinen Suomen kansakunnan synnyn ja kehittymisen mahdollistanut tekijä. Esimerkiksi itsenäisyyden symboliksi muodostunut Jean Sibeliuksen Finlandia sai ensiesityksensä sortovuosina lehdistönvapautta puolustaneessa tilaisuudessa.

Vaikka Suomessa on 2000-luvulla vallinnut laaja sanan- ja lehdistönvapaus, historiassamme on paljon esimerkkejä tilanteista, joissa sananvapautta on käytetty vallitsevien lakien vastaisesti mutta niin, että sitä on jälkikäteen pidetty oikeutettuna.

Sananvapauden merkitystä on syytä korostaa, koska se on viime vuosina heikentynyt voimakkaasti myös Euroopassa. Suomen lähialueiltakin löytyy esimerkkejä siitä, että sanan- ja lehdistönvapaus voivat heikentyä nopeasti, jos niitä ei määrätietoisesti puolusteta.

Journalistin ohjeet ovat vaativammat kuin laki

Tämän päivän Suomi on toimiva kansanvaltainen oikeusvaltio, jossa sananvapaus on vahva perustuslaillinen oikeus. Sen vuoksi Journalistin ohjeet eivät lähtökohtaisesti ole ristiriidassa lainsäädännön kanssa.

Journalistin ohjeet ovat yleisesti yksityiskohtaisemmat ja vaativammat kuin laki. Ne edellyttävät journalisteilta esimerkiksi laajempaa virheiden korjaamista ja kritiikin kohteeksi joutuvan henkilön tai yhteisön kuulemista kuin sananvapauslaki. Journalistin ohjeet ovat verrattavissa esimerkiksi lääkärinvalaan siinä, että niissä on vahva itsenäinen eettinen ulottuvuus.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että joissakin poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi. Tämä voi tulla kyseeseen erityisesti kahdessa tilanteessa: joko lähdesuojan turvaamiseksi poikkeustilanteissa tai kun kyse on yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon julkaisemisesta.

On huomattava, että Suomen perusoikeusmyönteisessä oikeuskäytännössäkin sananvapauden käyttäminen voi tällaisissa tilanteissa oikeuttaa toiminnan, joka voisi muutoin olla tulkittavissa lainvastaiseksi. Mahdollinen lakien rikkominen tulkitaan vasta oikeudessa.

Lähdesuoja turvaa väärinkäytösten paljastamisen

Journalistin ohjeiden ensimmäisen kohdan mukaan journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

Journalistin ohjeet edellyttävät, että toimittaja pitää hänelle luottamuksellista tietoa antaneen lähteen henkilöllisyyden salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tämä pätee myös tilanteissa, joissa viranomainen vaatii lähdesuojan murtamista.

Lähdesuoja on sananvapauden ja demokratian kannalta äärimmäisen tärkeä, koska se antaa mahdollisuuden julkaista sellaista yhteiskunnallisesti tärkeää tietoa, joka muuten pysyisi salassa. Lähdesuoja on huomioitu myös sananvapauslaissa, mutta lain antama suoja toimittajalle ja lähteelle ei ole täydellinen.

Epäkohtien paljastaminen on journalismin tärkeä tehtävä

Julkaiseminen tai tiedonhankinta, jonka voi tulkita rikkovan lakia, voi olla Journalistin ohjeiden mukaan perusteltua poikkeustapauksissa, joissa on kyse merkittävän yhteiskunnallisen tiedon julkaisemisesta tai epäkohdan paljastamisesta. Tällainen paljastus voi kertoa esimerkiksi vallan väärinkäytöstä, korruptiosta, terveys- tai ympäristöhaitan aiheuttamisesta, epäinhimillisestä kohtelusta tai muusta toiminnasta, joka on yhteiskunnallisesti merkittävää.

Julkaiseminen voi uuden tiedon paljastamisen lisäksi olla journalistisesti perusteltua myös siksi, että sen avulla osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Myös suomalaiset tuomioistuimet ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) ovat ratkaisuissaan voineet huomioida merkittävän yleisen tiedonintressin tapauksissa, joissa julkaisemisen tai tiedonhankinnan olisi muutoin voitu tulkita rikkovan joitakin lakeja. 

Suomalaisessa keskustelussa vedotaan joskus siihen, että EIT lopulta puolustaa sananvapautta hankalissa rajatapauksissa. Julkisen sanan neuvosto huomauttaa, että suomalaisten tulisi itse huolehtia sananvapauden puolustamisesta sekä julkisuudessa että tuomioistuimissa, eikä ulkoistaa sitä kansainvälisille tuomioistuimille.

Journalistin tehtävä on julkaista tietoa

Tiedotusvälineet julkaisevat päivittäin tietoja, joiden julkaisemisen joku taho olisi halunnut estää. Tämä on journalismin perustehtäviä.
 
Journalistin ohjeiden mukaan yleisöllä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.  Jos journalisti saa haltuunsa yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa, hänellä on lähtökohtaisesti jopa velvollisuus julkaista tieto.

Tällöinkin journalistin on varmistettava, ettei julkaiseminen riko Journalistin ohjeita esimerkiksi yksityisyyden suojan osalta. Journalistin ohjeet edellyttävät toimittajalta suurta vastuullisuutta esimerkiksi yksityiselämään kuuluvien arkaluonteisten asioiden ja rikoksentekijän henkilöllisyyden julkaisemisessa. Ohjeissa korostetaan, että kaikki julkinenkaan ei ole julkaistavissa. 

Erilaiset asiakirjojen salassapitomerkinnät, kuten leimat, embargot ja luottamuksellisuuslauselmat, voivat olla viite siitä, että tiedon julkaisemisessa on noudatettava erityistä harkintaa. Journalistin ohjeiden näkökulmasta pelkät merkinnät eivät kuitenkaan sido toimittajia.

Myös juridisesta näkökulmasta esimerkiksi viranomaisten salassapitosäännökset koskevat ensisijaisesti tiedon lähdettä eivätkä journalistia. Joissain tapauksissa journalistikin voi joutua syytteeseen esimerkiksi yllytyksestä salassapitorikokseen, turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tai yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa omana kantanaan, että haitan tulee tällöinkin olla konkreettista ja todennettua ja että toiminnan lainvastaisuus tulee tulkita oikeudessa suhteuttamalla sitä julkaistun tiedon yhteiskunnalliseen merkitykseen. Mikäli näin ei tehdä, viranomaiset voisivat estää tiedonvälitystä ja esimerkiksi omaan toimintaansa kohdistuvaa kritiikkiä leimaamalla asiakirjoja salaisiksi tarpeettoman laajasti ja uhkaamalla toimittajia rangaistusseuraamuksilla.

Itsesensuuri voi estää tärkeän tiedon julkaisemisen

Journalistin ohjeet eivät nykymuodossaan käsittele lain noudattamista tai kansallisen turvallisuuden kaltaisen yleisen edun huomioonottamista, kuten vielä 1960–70-luvuilla. Nämä asiat on jätetty ohjeista pois harkitusti ja perustelluista syistä.

Lainsäädäntö ja Journalistin ohjeet ovat erilliset ohjeistot, eikä Julkisen sanan neuvoston ole mielekästä tulkita lakeja ratkaisukäytännössään, koska se on tuomioistuinten tehtävä.

Neuvosto kuitenkin toteaa, että Journalistin ohjeiden lisäksi journalistien tulee tuntea työnsä kannalta keskeiset lait ja muu sääntely. Tämä on tärkeää siksikin, että Journalistin ohjeiden noudattaminen ei suojaa toimittajaa oikeudellisilta seuraamuksilta.

Vaatimus kansallisen turvallisuuden tai muun vastaavan yleisen edun huomioimisesta journalistien toiminnassa taas johtaisi helposti lehdistönvapautta vakavasti kaventavaan itsesensuuriin, josta Suomen lähihistoriassa on kokemusta.

Julkisen sanan neuvosto painottaa, että viranomaisten tulisi aina omassa toiminnassaan ja sen julkisuutta arvioidessaan ottaa erityisesti huomioon toimintansa vaikutukset suomalaiselle lehdistönvapaudelle ja kansalaisten tiedonsaantioikeudelle. Sananvapauden käyttämiseen liittyvät rajoitukset ja sanktiot ovat omiaan aiheuttamaan itsesensuuria. Se voi estää suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeän tiedon julkaisemista.

Tämä päätös on avattu 4966 kertaa