PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6855/SL/18
Enontekiön Sanomat

Samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin rehtorin saamasta varoituksesta sekä hänen kunnanhallitukselle tekemästään hallintokantelusta. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt, eikä juttu rikkonut rehtorin yksityisyyden suojaa.

Langettava 6854/SL/18
Iltalehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään omaishoitoon liittyvistä erimielisyyksistä. Omaishoitaja ja hänen hoitamansa henkilö olivat tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Omaishoitaja joutui niin kielteisen julkisuuteen, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut, ja hänen hoitamansa henkilön yksityiselämästä kerrottiin erityisen arkaluonteisia seikkoja ilman tämän suostumusta. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Langettava 6841/SL/18
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Vapauttava 6831/PL/18
Jämsän Seutu

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Vaikka hevosen omistajaa haastateltiin vasta jälkikäteen, hän ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Jutussa ollut virhe korjattiin Journalistin ohjeiden mukaisesti. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

Vapauttava 6827/MTV/18
MTV

Yksityisyyden suoja

MTV esitti televisiossa julkisuuden henkilöiden perhe-elämää heidän kotonaan esittelevän ohjelman. Osallistuessaan ohjelmaan julkisuuden henkilö otti riskin siitä, että asunnon sijainti saattaa käydä ohjelmasta ilmi.

Langettava 6825/SL/18
Kymen Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Kymen Sanomat julkaisi uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti jätti virheen korjaamatta vaikka se sai siitä tiedon.

Vapauttava 6824/AL/18
Tekniikka & Talous

Tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi kantelijan keksinnöstä kertovan jutun verkkosivuillaan ja printtilehdessään. Jutussa ei ollut siihen tehdyn korjauksen jälkeen olennaisia asiavirheitä, eikä kantelija joutunut jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 6818/MTV/18
MTV

Ihmisarvon kunnioittaminen, yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

MTV julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa kerrottiin, että kuuro oli tuomittu laittomasta uhkauksesta. Kuulovammaisuutta ei käsitelty halventavasti ja siitä kertominen oli perusteltua tapauksen ymmärtämisen vuoksi. Kantelija saattoi olla lähipiirinsä tunnistettavissa, mutta se ei ollut tekoon nähden kohtuutonta.

Langettava 6811/SL/18
Iltalehti

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi ulkomaalaiseen lähteeseen perustuvan jutun, jossa esitetyt lääketieteelliset tiedot eivät olleet uskottavia. Lehti ei ollut tarkistanut tietoja riittävästi eikä se pystynyt perustelemaan juttunsa tietojen oikeellisuutta. Jutussa oli olennainen asiavirhe, jota ei ollut pyynnöistä huolimatta korjattu.

Langettava 6806/SL/18
Iltalehti

Lähdekritiikki, virheen korjaus, yksityisyyden suoja, lasten esiintyminen mediassa

Lehti julkaisi jutun, jossa tunnistettavissa olevan alaikäisen lapsen väitettiin syyllistyneen pahoinpitelyyn. Jutussa oli olennainen asiavirhe, jota ei ollut korjauspyynnöstä huolimatta korjattu. Jutun väite loukkasi lapsen yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6803/AL/18
Kotimaa24

Journalistinen päätösvalta, yleisön tuottama aineisto

Bloggaaja poisti kommentin keskustelusta verkkolehden tarjoamalla blogialustalla. Kommenttien editointimahdollisuuden delegoiminen kirjoittajalle ei ollut journalistisen päätösvallan luovuttamista.

Langettava 6787/R/18
Radio Classic

Piilomainonta

Radio esitti mainoksen, jota ei ollut erotettu toimituksellisesta aineistosta Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Lausuma 6736/L/17

Vastaaja: Kannanotto

Asia: Julkisen sanan neuvoston kannanotto sananvapauden merkityksestä sekä Journalistin ohjeiden ja lainsäädännön suhteesta

Ratkaistu: 22.8.2018

Julkisen sanan neuvoston kannanotto sananvapauden merkityksestä sekä Journalistin ohjeiden ja lainsäädännön suhteesta

Sananvapaus on kaikille kuuluva perusoikeus ja demokraattisen oikeusvaltion perusta. Se on välttämätön edellytys yhteiskunnan totuuspohjaisuudelle ja päätöksenteon avoimuudelle, ja se lisää luottamusta yhteiskunnassa.

Sananvapauteen kuuluu ilmaisunvapauden lisäksi oleellisesti myös yleisön oikeus saada tietoa. Tämän vuoksi lehdistönvapaus ja julkaisemisen vapaus ovat tärkeä osa sananvapautta. Niihin liittyy keskeisesti julkisuusperiaate, jonka mukaan viranomaisten hallussa oleva tieto ja asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia.

Lehdistönvapaus ei ole tarkoitettu ensisijaisesti toimittajien vaan kansalaisten oikeuksien turvaamiseen. Se varmistaa yleisön oikeuden saada luotettavaa ja totuudenmukaista tietoa. 

Kannanoton tarkoitus

Julkisen sanan neuvosto päätti laatia kannanoton Journalistin ohjeiden ja lainsäädännön suhteesta, koska julkisuudessa oli esiintynyt asiasta epäselvyyttä. Lisäksi erään neuvostolle tulleen kantelun yhteydessä neuvostoa pyydettiin ottamaan kantaa siihen, voiko journalisti rikkoa lakia sananvapauden nimissä ja voiko journalisti julkaista tietoja salaisiksi määritellyistä asiakirjoista. 

Neuvosto piti kannanoton laatimista ja sananvapauden merkityksen selventämistä tärkeänä myös siksi, että sanan- ja lehdistönvapaus ovat viime vuosina heikentyneet voimakkaasti monissa Euroopan maissa.

Lehdistönvapaudella ja vallankäytöllä kuuluu olla jännitteinen suhde

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että journalistien tulee työssään noudattaa Journalistin ohjeita, jotka ovat ammattikuntaa sitovat eettiset ohjeet. Journalistien tulee noudattaa myös lakeja. Yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen voi kuitenkin poikkeustapauksissa edellyttää journalistilta toimintaa, joka saattaa olla myöhemmin tulkittavissa lainvastaiseksi. Näin toimiessaan journalisti ottaa riskin siitä, että hänen toimintansa oikeutusta tulkitaan myöhemmin tuomioistuimessa.

Journalisteilla on erityinen eettinen vastuu siitä, miten he käyttävät sananvapauttaan. Journalistin velvollisuutena on huolehtia yleisön tiedonsaantioikeuden toteutumisesta sekä yhteiskunnallisen vallankäytön läpinäkyvyydestä. Tämän vuoksi lehdistönvapaus on perusolemukseltaan jännitteisessä suhteessa yhteiskunnallisen vallankäytön kanssa. Tällainen jännite on demokratiassa terve ja toivottu tila.

Demokraattisessa oikeusvaltiossa lainsäädännön tulisi taata mahdollisimman laaja sananvapaus. Yhteiskunnissa on kuitenkin myös muita perusoikeuksia ja intressejä, joiden vuoksi sanan- ja julkaisemisen vapautta sekä asiakirjojen julkisuutta voidaan rajoittaa lainsäädännön keinoin.

Sensuurin vastustaminen mahdollisti Suomen synnyn

Sananvapauden ja lainsäädännön suhde sekä sallitun ja kielletyn rajat eivät ole muuttumattomia. Sananvapauden rajoja koetellaan silloin, kun jonkin asian ilmaiseminen koetaan esimerkiksi sopimattomaksi, epäsiveelliseksi tai vallitsevaa järjestystä horjuttavaksi. Sananvapautta ja demokratiaa on jatkuvasti puolustettava, ja joissain historiallisissa tilanteissa niitä ei ole voitu puolustaa rikkomatta vallitsevia lakeja.

Sensuurin vastustaminen ja sensuurilakien rikkominen on ollut keskeinen Suomen kansakunnan synnyn ja kehittymisen mahdollistanut tekijä. Esimerkiksi itsenäisyyden symboliksi muodostunut Jean Sibeliuksen Finlandia sai ensiesityksensä sortovuosina lehdistönvapautta puolustaneessa tilaisuudessa.

Vaikka Suomessa on 2000-luvulla vallinnut laaja sanan- ja lehdistönvapaus, historiassamme on paljon esimerkkejä tilanteista, joissa sananvapautta on käytetty vallitsevien lakien vastaisesti mutta niin, että sitä on jälkikäteen pidetty oikeutettuna.

Sananvapauden merkitystä on syytä korostaa, koska se on viime vuosina heikentynyt voimakkaasti myös Euroopassa. Suomen lähialueiltakin löytyy esimerkkejä siitä, että sanan- ja lehdistönvapaus voivat heikentyä nopeasti, jos niitä ei määrätietoisesti puolusteta.

Journalistin ohjeet ovat vaativammat kuin laki

Tämän päivän Suomi on toimiva kansanvaltainen oikeusvaltio, jossa sananvapaus on vahva perustuslaillinen oikeus. Sen vuoksi Journalistin ohjeet eivät lähtökohtaisesti ole ristiriidassa lainsäädännön kanssa.

Journalistin ohjeet ovat yleisesti yksityiskohtaisemmat ja vaativammat kuin laki. Ne edellyttävät journalisteilta esimerkiksi laajempaa virheiden korjaamista ja kritiikin kohteeksi joutuvan henkilön tai yhteisön kuulemista kuin sananvapauslaki. Journalistin ohjeet ovat verrattavissa esimerkiksi lääkärinvalaan siinä, että niissä on vahva itsenäinen eettinen ulottuvuus.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että joissakin poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi. Tämä voi tulla kyseeseen erityisesti kahdessa tilanteessa: joko lähdesuojan turvaamiseksi poikkeustilanteissa tai kun kyse on yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon julkaisemisesta.

On huomattava, että Suomen perusoikeusmyönteisessä oikeuskäytännössäkin sananvapauden käyttäminen voi tällaisissa tilanteissa oikeuttaa toiminnan, joka voisi muutoin olla tulkittavissa lainvastaiseksi. Mahdollinen lakien rikkominen tulkitaan vasta oikeudessa.

Lähdesuoja turvaa väärinkäytösten paljastamisen

Journalistin ohjeiden ensimmäisen kohdan mukaan journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

Journalistin ohjeet edellyttävät, että toimittaja pitää hänelle luottamuksellista tietoa antaneen lähteen henkilöllisyyden salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tämä pätee myös tilanteissa, joissa viranomainen vaatii lähdesuojan murtamista.

Lähdesuoja on sananvapauden ja demokratian kannalta äärimmäisen tärkeä, koska se antaa mahdollisuuden julkaista sellaista yhteiskunnallisesti tärkeää tietoa, joka muuten pysyisi salassa. Lähdesuoja on huomioitu myös sananvapauslaissa, mutta lain antama suoja toimittajalle ja lähteelle ei ole täydellinen.

Epäkohtien paljastaminen on journalismin tärkeä tehtävä

Julkaiseminen tai tiedonhankinta, jonka voi tulkita rikkovan lakia, voi olla Journalistin ohjeiden mukaan perusteltua poikkeustapauksissa, joissa on kyse merkittävän yhteiskunnallisen tiedon julkaisemisesta tai epäkohdan paljastamisesta. Tällainen paljastus voi kertoa esimerkiksi vallan väärinkäytöstä, korruptiosta, terveys- tai ympäristöhaitan aiheuttamisesta, epäinhimillisestä kohtelusta tai muusta toiminnasta, joka on yhteiskunnallisesti merkittävää.

Julkaiseminen voi uuden tiedon paljastamisen lisäksi olla journalistisesti perusteltua myös siksi, että sen avulla osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Myös suomalaiset tuomioistuimet ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) ovat ratkaisuissaan voineet huomioida merkittävän yleisen tiedonintressin tapauksissa, joissa julkaisemisen tai tiedonhankinnan olisi muutoin voitu tulkita rikkovan joitakin lakeja. 

Suomalaisessa keskustelussa vedotaan joskus siihen, että EIT lopulta puolustaa sananvapautta hankalissa rajatapauksissa. Julkisen sanan neuvosto huomauttaa, että suomalaisten tulisi itse huolehtia sananvapauden puolustamisesta sekä julkisuudessa että tuomioistuimissa, eikä ulkoistaa sitä kansainvälisille tuomioistuimille.

Journalistin tehtävä on julkaista tietoa

Tiedotusvälineet julkaisevat päivittäin tietoja, joiden julkaisemisen joku taho olisi halunnut estää. Tämä on journalismin perustehtäviä.
 
Journalistin ohjeiden mukaan yleisöllä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.  Jos journalisti saa haltuunsa yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa, hänellä on lähtökohtaisesti jopa velvollisuus julkaista tieto.

Tällöinkin journalistin on varmistettava, ettei julkaiseminen riko Journalistin ohjeita esimerkiksi yksityisyyden suojan osalta. Journalistin ohjeet edellyttävät toimittajalta suurta vastuullisuutta esimerkiksi yksityiselämään kuuluvien arkaluonteisten asioiden ja rikoksentekijän henkilöllisyyden julkaisemisessa. Ohjeissa korostetaan, että kaikki julkinenkaan ei ole julkaistavissa. 

Erilaiset asiakirjojen salassapitomerkinnät, kuten leimat, embargot ja luottamuksellisuuslauselmat, voivat olla viite siitä, että tiedon julkaisemisessa on noudatettava erityistä harkintaa. Journalistin ohjeiden näkökulmasta pelkät merkinnät eivät kuitenkaan sido toimittajia.

Myös juridisesta näkökulmasta esimerkiksi viranomaisten salassapitosäännökset koskevat ensisijaisesti tiedon lähdettä eivätkä journalistia. Joissain tapauksissa journalistikin voi joutua syytteeseen esimerkiksi yllytyksestä salassapitorikokseen, turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tai yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa omana kantanaan, että haitan tulee tällöinkin olla konkreettista ja todennettua ja että toiminnan lainvastaisuus tulee tulkita oikeudessa suhteuttamalla sitä julkaistun tiedon yhteiskunnalliseen merkitykseen. Mikäli näin ei tehdä, viranomaiset voisivat estää tiedonvälitystä ja esimerkiksi omaan toimintaansa kohdistuvaa kritiikkiä leimaamalla asiakirjoja salaisiksi tarpeettoman laajasti ja uhkaamalla toimittajia rangaistusseuraamuksilla.

Itsesensuuri voi estää tärkeän tiedon julkaisemisen

Journalistin ohjeet eivät nykymuodossaan käsittele lain noudattamista tai kansallisen turvallisuuden kaltaisen yleisen edun huomioonottamista, kuten vielä 1960–70-luvuilla. Nämä asiat on jätetty ohjeista pois harkitusti ja perustelluista syistä.

Lainsäädäntö ja Journalistin ohjeet ovat erilliset ohjeistot, eikä Julkisen sanan neuvoston ole mielekästä tulkita lakeja ratkaisukäytännössään, koska se on tuomioistuinten tehtävä.

Neuvosto kuitenkin toteaa, että Journalistin ohjeiden lisäksi journalistien tulee tuntea työnsä kannalta keskeiset lait ja muu sääntely. Tämä on tärkeää siksikin, että Journalistin ohjeiden noudattaminen ei suojaa toimittajaa oikeudellisilta seuraamuksilta.

Vaatimus kansallisen turvallisuuden tai muun vastaavan yleisen edun huomioimisesta journalistien toiminnassa taas johtaisi helposti lehdistönvapautta vakavasti kaventavaan itsesensuuriin, josta Suomen lähihistoriassa on kokemusta.

Julkisen sanan neuvosto painottaa, että viranomaisten tulisi aina omassa toiminnassaan ja sen julkisuutta arvioidessaan ottaa erityisesti huomioon toimintansa vaikutukset suomalaiselle lehdistönvapaudelle ja kansalaisten tiedonsaantioikeudelle. Sananvapauden käyttämiseen liittyvät rajoitukset ja sanktiot ovat omiaan aiheuttamaan itsesensuuria. Se voi estää suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeän tiedon julkaisemista.

Tämä päätös on avattu 3884 kertaa