PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6883/SL/18
Keskipohjanmaa

Ihmisarvon kunnioittaminen

Keskipohjanmaa julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen. Siinä loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

Vapauttava 6878/SL/18
Kouvolan Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa arvioitiin kriittisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Nimettömiä lähteitä käytettiin monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6875/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6855/SL/18
Enontekiön Sanomat

Samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin rehtorin saamasta varoituksesta sekä hänen kunnanhallitukselle tekemästään hallintokantelusta. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt, eikä juttu rikkonut rehtorin yksityisyyden suojaa.

Langettava 6854/SL/18
Iltalehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään omaishoitoon liittyvistä erimielisyyksistä. Omaishoitaja ja hänen hoitamansa henkilö olivat tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Omaishoitaja joutui niin kielteisen julkisuuteen, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut, ja hänen hoitamansa henkilön yksityiselämästä kerrottiin erityisen arkaluonteisia seikkoja ilman tämän suostumusta. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Langettava 6841/SL/18
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Vapauttava 6831/PL/18
Jämsän Seutu

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Vaikka hevosen omistajaa haastateltiin vasta jälkikäteen, hän ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Jutussa ollut virhe korjattiin Journalistin ohjeiden mukaisesti. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6734/SL/17

Vastaaja: Kauppalehti

Asia: Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki, otsikko

Ratkaistu: 7.3.2018

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli kriittisesti verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Jutussa haastateltu asianajaja oli edustanut jutussa käsitellyn riidan osapuolta. Tätä ei tuotu esille jutussa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Kantelu 18.12.2017

Kantelu kohdistuu Kauppalehden 20.9.2017 verkkosivuillaan julkaisemaan juttuun ”KHO teki virheen veropäätöksessään”.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kho-teki-virheen-veropaatoksessa/wxpT4jCi 
Kantelijan mukaan jutussa rikotaan Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10 ja 12, kun siinä kritisoidaan korkeimman hallinto-oikeuden tuomiota voimakkaasti ja juttu pohjautuu yksinomaan asiassa asianosaisena olleen asianajajan kertomukseen eikä lukijoille kerrota haastateltavan osuutta asiassa.
Kantelijan mukaan jutussa rikotaan myös Journalistin ohjeiden kohtaa 20, koska sekä jutun otsikko että sen sisältö ovat virheellisiä.

Jutussa todetaan: ”Suomessa korkein hallinto-oikeus (KHO) piti kesäkuussa voimassa kannan, jonka mukaan rajat ylittävää konserniavustusta ei voi koskaan vähentää, vaikka sillä pyrittäisiin kattamaan tytäryhtiön lopullisia tappioita. Se ei edes tehnyt ennakkoratkaisupyyntöä EU-tuomioistuimelle, vaikka epäselvässä tilanteessa näin pitäisi tehdä.

Vain kolme kuukautta myöhemmin tulleen Efta-tuomioistuimen päätöksen perusteella KHO:n ratkaisu vaikuttaa ongelmalliselta, jopa virheelliseltä. Vireillä onkin kantelu Euroopan komissiolle, sillä Haapaniemen mukaan Suomen nykyinen verolinja ei täytä EU-oikeuden vaatimuksia.”

Kantelijan mukaan edellä mainittu ei pidä paikkaansa, koska:

1. ”KHO ei ottanut asiassa lainkaan kantaa rajat ylittävien konserniavustusten vähentämiseen. Kyseessä oli pelkkä valituslupapäätös. KHO:n päätös oli, että Haapaniemen edustamalle yritykselle ei annettu asiassa valituslupaa. Kauppalehden päätoimittaja totesi saman asian minulle sähköpostissaan 27.9. konsultoituaan asiassa ulkopuolista asiantuntijaa (”HaO on ratkaisussaan 24.5.2016 viitannut konserniavustuslain säännökseen, jonka mukaan avustus vähennetään sinä vuonna, kun se on suoritettu, eikä se ole ottanut kantaa tappioiden lopullisuuteen. KHO on tyytynyt jättämään valitusluvan antamatta.”). Vaikka päätoimittaja sai Haapaniemen väitteet kumoavan lausunnon allekirjoittaneen lisäksi toiseltakin asiantuntijalta, juttua ei korjattu.”

2. ”Kauppalehden artikkelissa ei tuoda esiin, että kyse oli pelkästä KHO:n antamasta valituslupapäätöksestä, joka liittyi aiempaan Helsingin hallinto-oikeuden (HHAO) päätökseen. HHAO:kaan ei ottanut kantaa rajat ylittävien konserniavustusten vähentämiseen. HHAO nimenomaisesti totesi, ettei se ole ottanut kantaa tappioiden lopullisuuteen (”tappioiden lopullisuudella ei ole asiassa merkitystä”) eli asiaan, jonka perusteella Kauppalehti väitti valituslupa-asiaa koskeneen KHO:n päätöksen olevan virheellinen.”

3. ”Myös viittaus Efta-tuomioistuimen päätökseen on virheellinen, sillä päätöksessä nimenomaisesti annetaan kansalliselle tuomioistuimelle oikeus tulkita, milloin tappiot ovat lopullisia. Koko Efta-tuomioistuimen päätös on kuitenkin asiassa täysin epärelevantti, sillä kumpikaan, HHAO tai KHO, eivät ota millään tavalla kantaa lopullisten tappioiden vähennyskelpoisuuteen.”

Kantelijan mukaan jutussa rikotaan myös Journalistin ohjeiden kohtaa 15, koska hänen mukaansa jutun otsikko ”KHO teki virheen veropäätöksessään” on virheellinen, eikä sille löydy jutusta katetta.
Kantelija on pyytänyt Kauppalehteä oikaisemaan juttuaan ja pyytänyt lehteä lisäämään juttuun tiedon haastatellun yhteydestä siinä käsiteltyyn asiaan. Oikaisusta on käyty pitkä sähköpostikirjeenvaihto sekä jutun kirjoittajan että lehden päätoimittajan kanssa. Lehti ei ole suostunut oikaisemaan juttuaan.

Kantelijan mukaan jutussa rikotaan myös Journalistin ohjeiden kohtaa 21, koska korkein hallinto-oikeus joutuu jutussa ”huonoon valoon”, koska Kauppalehti on kantelijan mukaan jutussaan sivuuttanut KHO:n päätöksessä annetut selkeät perustelut ja käyttänyt jutussaan ainoana lähteenä asianosaista, jolla on kantelijan mukaan asiassa voimakkaita intressejä. Kantelijan mukaan KHO:tta olisi pitänyt kuulla samassa yhteydessä. Kantelua ei kuitenkaan otettu tältä osin käsittelyyn, koska tältä osin kyse on asianomistajakantelusta, eikä kantelija ole esittänyt asianomistajan eli KHO:n suostumusta kantelulle.


Päätoimittajan vastaus 10.1.2018

Päätoimittaja Arno Ahosniemen mukaan Kauppalehti julkaisi takasivullaan 20.9.2017 (s. 28) ja sittemmin digitaalisessa versiossaan yritysverotusta koskevan analyysin. Se käsitteli Efta-tuomioistuimen ratkaisua, jonka mukaan norjalainen lannoiteyhtiö Yara saa verotuksessaan käyttää niin sanottua konserniavustusta yli rajojen.

Päätoimittajan mukaan tieto oli yllättänyt yritysverotusta seuraavan toimittajan. Efta-tuomioistuimen ratkaisulla on suurta merkitystä, koska se voi kaventaa Suomen verottajan toimivaltaa. Päätoimittajan mukaan Kauppalehti ei ole rikkonut journalistin ohjeita analyysin julkaistessaan. Päätoimittajan mukaan jutun tehnyt toimittaja kritisoi oikeutetusti korkeimman hallinto-oikeuden KHO:n päätöstä. Päätoimittajan mukaan kaikelle analyysissa esitetylle löytyy perustelunsa, mutta asia on kiistanalainen, jonka JSN:lle tehty kantelukin osoittaa.

Päätoimittajan mukaan analyysissa kerrottiin, että KHO ei antanut valituslupaa hallinto-oikeuden päätökseen, ”jonka mukaan rajat ylittävää konserniavustusta ei voi koskaan vähentää”. Tämä oli toimittajan analyysin tulkinnan mukaan virheellinen päätös. Päätoimittajan mukaan tiedotusvälineiden tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa on arvioida kriittisesti myös tuomioistuinten päätöksiä ennen kaikkea kiistanalaisissa asioissa.

Päätoimittajan mukaan KHO:n kesällä 2017 tekemä ratkaisu liittyi rajat ylittävän konserniavustuksen käyttöön lopullisten tappioiden vähentämisessä, vaikka sen päätös vain hylkäsikin hakemuksen. Päätoimittaja toteaa, että ”kun ei ole mahdollista valittaa asiasta, ei ole myöskään mahdollista koskaan vähentää tappioita verotuksessa”. Analyysia varten haastateltu OTT, asianajaja Ossi Haapaniemi on Suomen Asianajoliiton verotyöryhmän puheenjohtaja ja Suomen Veroasiantuntijat ry:n hallituksen jäsen. 

Päätoimittajan mukaan tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja haastateltavansa. Haapaniemi on tunnettu yritysverotuksen asiantuntija, joten hän tulee tässä tapauksessa hyvin kysymykseen. Se tosiasia, että hän on riidellyt asiasta oikeudessa, ei tee hänestä kelvotonta ottamaan asiaan kantaa. Päätoimittajan mukaan jälkikäteen ajateltuna analyysia ei olisi heikentänyt se, että siinä olisi mainittu Haapaniemen riidelleen asiasta hallinto-oikeudessa asiakkaansa puolesta.

Ohje 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

Päätoimittajan mukaan analyysissa on kysymys totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä, koska siinä kerrotaan Efta-tuomioistuimen aiempia kansainvälisiä verokäytäntöjä muuttavasta linjauksesta. Se on mahdollisesti merkittävä uutinen myös suomalaisten yritysten kannalta.

Ohje 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

Päätoimittajan mukaan jutun tehnyt toimittaja on lukenut ja tulkinnut Efta-tuomioistuimen päätöksen tarkoin. Analyysiin haastatellun asiantuntijan näkemys on tarkistettu ja muotoiltu huolellisesti. Asian taustoja varten on pyydetty lausunto valtiovarainministeriöltä, jonka mukaan verolainsäädäntöä voidaan tästä syystä joutua muuttamaan. Analyysia varten ja kantelijan otettua yhteyttä Kauppalehteen on haastateltu myös muita yritysverotuksen asiantuntijoita, joita ei analyysissa kuitenkaan mainita nimeltä.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

Päätoimittajan mukaan jutun tehnyt toimittaja on suhtautunut tietolähteisiin (Efta-tuomioistuimen päätös, VM:n lausunnot, Ossi Haapaniemen haastattelu, KHO:n päätös, alempien oikeusasteiden päätökset) huolellisesti ja punninnut näitä monipuolisesti. Päätoimittajan mukaan tiedotusväline voi kriittisestikin arvioida viranomaisten ja tuomioistuinten toimintaa. Se kuuluu toimittajan perustehtäviin. OTT Ossi Haapaniemi esiintyy analyysissa avoimesti omalla kuvallaan ja nimellään. Kun ko. oikeustapauksen käsittely on päättynyt KHO:n hylkäämään valituslupahakemukseen, on vaikea kuvitella, mitä hyötymistarkoitusta Haapaniemellä enää voisi ko. tapauksen osalta olla. Päätoimittajan mukaan tiedotusvälineet haastattelevat päivittäin asiantuntijoita, joilla on näkemyksiä riidanalaisistakin asioista ja haastatteluissa käytetään sellaisiakin asiantuntijoita, joilla voi olla jokin intressi asiaan (esimerkiksi sairaanhoitopiirien johtajia käytetään asiantuntijoina, vaikka heillä voi olla voimakaskin intressi sote-kysymyksiin).

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

Päätoimittajan mukaan analyysiin on otettu kriittinen näkökulma, jota otsikointi, ingressi ja taustoittava faktalaatikko tukevat. Kauppalehti tulkitsee riidanalaista asetelmaa ennen kaikkea journalistisesti, sillä lukijoilla on oikeus tietää, mitä kansainvälisessä verotuksessa tapahtuu. Jos Kauppalehti tulkitsee, että KHO tekee virheen ollessaan ottamatta jotain asiaa käsiteltäväkseen, tiedotusvälineellä on Suomessa oikeus tällainen tulkinta tehdä. Kysymyksessä on myös eri juttutyyppi kuin uutinen, ”analyysi”, jossa toimittajalla on mahdollisuus vapaampaan tulkintaan kuin varsinaisessa uutisartikkelissa.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön.

Päätoimittajan mukaan kantelijan kanssa käydyn perusteellisen sähköpostikirjeenvaihdon (kantelun liitteenä) jälkeen päätoimittaja tai analyysin kirjoittaja ei löytänyt analyysista sellaista asiavirhettä, joka olisi voitu oikaista. 

Päätoimittajan mukaan kantelija väittää lisäksi, että analyysi pohjautuu yksinomaan asianajaja Haapaniemen kertomukseen. Tämä ei pidä päätoimittajan mukaan paikkaansa, vaan analyysi perustuu ennen kaikkea Efta-tuomioistuimen kansainvälisiä käytäntöjä muokkaavaan linjaukseen ja muihin edellä mainittuihin lähteisiin ja oikeusoppineiden taustahaastatteluihin. 

Kantelija väittää, ettei KHO:n päätöksellä ole mitään tekemistä rajat ylittävien konserniavustusten kanssa. Kauppalehden tulkinnan mukaan hylätty valituslupa liittyy nimenomaan konserniavustusten käyttöön kansainvälisessä verotuksessa. Päätoimittajan mukaan Kauppalehti myös kysyi KHO:n kantaa asiaan. ”KHO ei koskaan kommentoi ratkaisujaan”, kuului vastaus.

Päätoimittajan mukaan kantelija on eduskuntaryhmän asiantuntija ja kansanedustajan avustaja. Aiemmin kantelija on toiminut kansalaisjärjestössä tutkijana.

Päätoimittajan mukaan Kauppalehti on vastuussa vain ja ainoastaan lukijoilleen, ei poliittisille toimijoille. On mahdollista, että Kauppalehdellä on analyysissaan kantelijan näkemyksistä poikkeava kanta, mutta se ei riitä tekemään analyysista virheellistä.

Samanaikaisesti Kauppalehden kanssa käymänsä kirjeenvaihdon kanssa kantelija blogikirjoituksen, jossa hän voimakkaasti kyseenalaisti Kauppalehden toiminnan.

Tällaisissa tapauksissa toimituksen on päätoimittajan mukaan pidettävä erityisen tarkasti huolta siitä, että tiedotusväline noudattaa journalistin ohjetta 3:

JO 3: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus ja houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.

Päätoimittajan mukaan kantelijan blogissaan esittämät väitteet ja samanaikaisesti toimitukselle esitetyt painokkaat oikaisuvaatimukset voisivat jo täyttää painostuksen ja ohjauspyrkimysten tunnusmerkit, etenkin kun ne tulevat poliittisen toimijan taholta. Tällainen toiminta ei voi estää tiedotusvälinettä ja toimittajaa tekemästä työtään

Päätoimittajan mukaan analyysissa syntynyttä asetelmaa voi verrata poliittiseen debattiin. Kantelija edustaa jotain näkemystä, Kauppalehti ja ennen kaikkea sen lukijat mahdollisesti jotain toista. Erilaisten näkökulmien esittäminen ovat journalistin perustehtäviä. Journalistin ei pidä taipua painostukseen. Päätoimittajan mukaan analyysin oikaisemiselle ei ole perusteita.

Päätoimittajan mukaan Kauppalehden 20.9.2017 julkaiseman analyysin näkökulma kestää journalistin ohjeiden valossa kriittisen tarkastelun. Yritysverotusta koskevista asioista voi esittää Kauppalehden kannasta poikkeaviakin näkemyksiä Näitä näkökulmia kantelija on esittänyt muun muassa blogissaan omista lähtökohdistaan.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

Kauppalehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Juttu oli otsikoitu ”KHO teki virheen veropäätöksessä”. Siinä todettiin, että korkein hallinto-oikeus (KHO) piti voimassa kannan, jonka mukaan rajat ylittävää konserniavustusta ei voi koskaan vähentää, vaikka sillä pyrittäisiin kattamaan tytäryhtiön lopullisia tappioita. Jutussa kritisoitiin Helsingin hallinto-oikeuden (HAO) ja KHO:n ratkaisuja yhdessä riitatapauksessa. Jutussa asiantuntijana haastateltu asianajaja oli edustanut riidan osapuolta kyseisessä tapauksessa, mutta tätä ei kerrottu jutussa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutussa oli tehty kiistanalaisia tulkintoja HAO:n päätöksestä, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Neuvosto toteaa, että tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia. Tiedotusvälineillä on myös oikeus esittää kriittisiä tulkintoja tuomioistuimien ratkaisuista. Jutun otsikko vastasi jutun sisältöä. 
Neuvosto kuitenkin toteaa, että jutussa ainoana asiantuntijana esiintynyt asianajaja oli jutun aiheena olleessa riitatapauksessa toisen osapuolen edustaja. Tämä olisi pitänyt kertoa jutussa. Kun juttu ja sen otsikko olivat voimakkaan yksipuolisia ja haastatellulla saattoi olla asiassa hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus, neuvosto katsoo, että haastatellun asemasta kertominen olisi ollut jutun näkökulman arvioinnin kannalta olennainen tieto lukijoille. Neuvosto toteaa, että tällaisista sidonnaisuuksista kertomatta jättäminen on omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kauppalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 12 ja antaa lehdelle huomautuksen.


Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Juha Honkonen.
 

Tämä päätös on avattu 2232 kertaa