PÄÄTÖKSET

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Vapauttava 6999/SL/18
Aamuposti

Yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnanhallitukseen kuuluvan opettajan työnantajaltaan saamasta varoituksesta. Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lehti oli kuullut häntä asiasta aiemmissa jutuissa eikä kantelija pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 6989/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

Vapauttava 6970/PL/18
Viispiikkinen

Uutistapahtuman seuraaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi rajallisiin tietoihin perustuneen jutun, jossa se kertoi poliisin tutkivan kunnanhallituksen toimintaa. Lehti julkaisi jatkojutun, kun se sai aiheesta lisää tietoa.

Langettava 6969/AL/18
Taloustaito

Toimittajan asema

Lehti julkaisi jutun, joka kritisoi ”villejä finanssineuvojia”. Jutun kirjoittajalla oli yritystoimintansa vuoksi aiheen suhteen kaksoisrooli, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Vapauttava 6952/SL/18
Satakunnan Kansa

Haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti haastatteli toimitusjohtajaksi valittua henkilöä, joka esitti kiistanalaisia mielipiteitä. Sitaattia oli tiivistetty, mutta haastateltu sai tarkastaa lausumansa asianmukaisesti, eikä sitaatissa ollut asiavirhettä eikä selvää väärinkäsitystä. 

Vapauttava 6947/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi jutun, jonka aiheena oli oikeudessa käsitelty perintöriita. Kantelija saattoi olla jutusta tunnistettavissa, mutta juttu ei laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tiesivät asiasta ennestään. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen näiden ihmisten piirissä, mutta julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Kantelija ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle vastinetta eikä esittänyt näkemyksiä, joiden perusteella lehti olisi voinut tehdä jatkojutun.

Vapauttava 6942/SL/18
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin valtion innovaatiorahoittajan ja ulkomaisen suuryhtiön välisestä sopimuksesta. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Langettava 6940/AL/18
Seiska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa esitettiin julkisuuden henkilön käytöksestä kielteisiä arvioita lukijavinkin perusteella tarkistamatta asiaa mitenkään. Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, mutta virheiden korjaamisen sijaan lehti ainoastaan julkaisi jutun kohteen vastineen.

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6925/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin useiden lääkäreiden esittämästä kritiikistä valtion rokotehankintoja ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta kohtaan. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6734/SL/17

Vastaaja: Kauppalehti

Asia: Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki, otsikko

Ratkaistu: 7.3.2018

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli kriittisesti verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Jutussa haastateltu asianajaja oli edustanut jutussa käsitellyn riidan osapuolta. Tätä ei tuotu esille jutussa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Kantelu 18.12.2017

Kantelu kohdistuu Kauppalehden 20.9.2017 verkkosivuillaan julkaisemaan juttuun ”KHO teki virheen veropäätöksessään”.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kho-teki-virheen-veropaatoksessa/wxpT4jCi 
Kantelijan mukaan jutussa rikotaan Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10 ja 12, kun siinä kritisoidaan korkeimman hallinto-oikeuden tuomiota voimakkaasti ja juttu pohjautuu yksinomaan asiassa asianosaisena olleen asianajajan kertomukseen eikä lukijoille kerrota haastateltavan osuutta asiassa.
Kantelijan mukaan jutussa rikotaan myös Journalistin ohjeiden kohtaa 20, koska sekä jutun otsikko että sen sisältö ovat virheellisiä.

Jutussa todetaan: ”Suomessa korkein hallinto-oikeus (KHO) piti kesäkuussa voimassa kannan, jonka mukaan rajat ylittävää konserniavustusta ei voi koskaan vähentää, vaikka sillä pyrittäisiin kattamaan tytäryhtiön lopullisia tappioita. Se ei edes tehnyt ennakkoratkaisupyyntöä EU-tuomioistuimelle, vaikka epäselvässä tilanteessa näin pitäisi tehdä.

Vain kolme kuukautta myöhemmin tulleen Efta-tuomioistuimen päätöksen perusteella KHO:n ratkaisu vaikuttaa ongelmalliselta, jopa virheelliseltä. Vireillä onkin kantelu Euroopan komissiolle, sillä Haapaniemen mukaan Suomen nykyinen verolinja ei täytä EU-oikeuden vaatimuksia.”

Kantelijan mukaan edellä mainittu ei pidä paikkaansa, koska:

1. ”KHO ei ottanut asiassa lainkaan kantaa rajat ylittävien konserniavustusten vähentämiseen. Kyseessä oli pelkkä valituslupapäätös. KHO:n päätös oli, että Haapaniemen edustamalle yritykselle ei annettu asiassa valituslupaa. Kauppalehden päätoimittaja totesi saman asian minulle sähköpostissaan 27.9. konsultoituaan asiassa ulkopuolista asiantuntijaa (”HaO on ratkaisussaan 24.5.2016 viitannut konserniavustuslain säännökseen, jonka mukaan avustus vähennetään sinä vuonna, kun se on suoritettu, eikä se ole ottanut kantaa tappioiden lopullisuuteen. KHO on tyytynyt jättämään valitusluvan antamatta.”). Vaikka päätoimittaja sai Haapaniemen väitteet kumoavan lausunnon allekirjoittaneen lisäksi toiseltakin asiantuntijalta, juttua ei korjattu.”

2. ”Kauppalehden artikkelissa ei tuoda esiin, että kyse oli pelkästä KHO:n antamasta valituslupapäätöksestä, joka liittyi aiempaan Helsingin hallinto-oikeuden (HHAO) päätökseen. HHAO:kaan ei ottanut kantaa rajat ylittävien konserniavustusten vähentämiseen. HHAO nimenomaisesti totesi, ettei se ole ottanut kantaa tappioiden lopullisuuteen (”tappioiden lopullisuudella ei ole asiassa merkitystä”) eli asiaan, jonka perusteella Kauppalehti väitti valituslupa-asiaa koskeneen KHO:n päätöksen olevan virheellinen.”

3. ”Myös viittaus Efta-tuomioistuimen päätökseen on virheellinen, sillä päätöksessä nimenomaisesti annetaan kansalliselle tuomioistuimelle oikeus tulkita, milloin tappiot ovat lopullisia. Koko Efta-tuomioistuimen päätös on kuitenkin asiassa täysin epärelevantti, sillä kumpikaan, HHAO tai KHO, eivät ota millään tavalla kantaa lopullisten tappioiden vähennyskelpoisuuteen.”

Kantelijan mukaan jutussa rikotaan myös Journalistin ohjeiden kohtaa 15, koska hänen mukaansa jutun otsikko ”KHO teki virheen veropäätöksessään” on virheellinen, eikä sille löydy jutusta katetta.
Kantelija on pyytänyt Kauppalehteä oikaisemaan juttuaan ja pyytänyt lehteä lisäämään juttuun tiedon haastatellun yhteydestä siinä käsiteltyyn asiaan. Oikaisusta on käyty pitkä sähköpostikirjeenvaihto sekä jutun kirjoittajan että lehden päätoimittajan kanssa. Lehti ei ole suostunut oikaisemaan juttuaan.

Kantelijan mukaan jutussa rikotaan myös Journalistin ohjeiden kohtaa 21, koska korkein hallinto-oikeus joutuu jutussa ”huonoon valoon”, koska Kauppalehti on kantelijan mukaan jutussaan sivuuttanut KHO:n päätöksessä annetut selkeät perustelut ja käyttänyt jutussaan ainoana lähteenä asianosaista, jolla on kantelijan mukaan asiassa voimakkaita intressejä. Kantelijan mukaan KHO:tta olisi pitänyt kuulla samassa yhteydessä. Kantelua ei kuitenkaan otettu tältä osin käsittelyyn, koska tältä osin kyse on asianomistajakantelusta, eikä kantelija ole esittänyt asianomistajan eli KHO:n suostumusta kantelulle.


Päätoimittajan vastaus 10.1.2018

Päätoimittaja Arno Ahosniemen mukaan Kauppalehti julkaisi takasivullaan 20.9.2017 (s. 28) ja sittemmin digitaalisessa versiossaan yritysverotusta koskevan analyysin. Se käsitteli Efta-tuomioistuimen ratkaisua, jonka mukaan norjalainen lannoiteyhtiö Yara saa verotuksessaan käyttää niin sanottua konserniavustusta yli rajojen.

Päätoimittajan mukaan tieto oli yllättänyt yritysverotusta seuraavan toimittajan. Efta-tuomioistuimen ratkaisulla on suurta merkitystä, koska se voi kaventaa Suomen verottajan toimivaltaa. Päätoimittajan mukaan Kauppalehti ei ole rikkonut journalistin ohjeita analyysin julkaistessaan. Päätoimittajan mukaan jutun tehnyt toimittaja kritisoi oikeutetusti korkeimman hallinto-oikeuden KHO:n päätöstä. Päätoimittajan mukaan kaikelle analyysissa esitetylle löytyy perustelunsa, mutta asia on kiistanalainen, jonka JSN:lle tehty kantelukin osoittaa.

Päätoimittajan mukaan analyysissa kerrottiin, että KHO ei antanut valituslupaa hallinto-oikeuden päätökseen, ”jonka mukaan rajat ylittävää konserniavustusta ei voi koskaan vähentää”. Tämä oli toimittajan analyysin tulkinnan mukaan virheellinen päätös. Päätoimittajan mukaan tiedotusvälineiden tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa on arvioida kriittisesti myös tuomioistuinten päätöksiä ennen kaikkea kiistanalaisissa asioissa.

Päätoimittajan mukaan KHO:n kesällä 2017 tekemä ratkaisu liittyi rajat ylittävän konserniavustuksen käyttöön lopullisten tappioiden vähentämisessä, vaikka sen päätös vain hylkäsikin hakemuksen. Päätoimittaja toteaa, että ”kun ei ole mahdollista valittaa asiasta, ei ole myöskään mahdollista koskaan vähentää tappioita verotuksessa”. Analyysia varten haastateltu OTT, asianajaja Ossi Haapaniemi on Suomen Asianajoliiton verotyöryhmän puheenjohtaja ja Suomen Veroasiantuntijat ry:n hallituksen jäsen. 

Päätoimittajan mukaan tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja haastateltavansa. Haapaniemi on tunnettu yritysverotuksen asiantuntija, joten hän tulee tässä tapauksessa hyvin kysymykseen. Se tosiasia, että hän on riidellyt asiasta oikeudessa, ei tee hänestä kelvotonta ottamaan asiaan kantaa. Päätoimittajan mukaan jälkikäteen ajateltuna analyysia ei olisi heikentänyt se, että siinä olisi mainittu Haapaniemen riidelleen asiasta hallinto-oikeudessa asiakkaansa puolesta.

Ohje 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

Päätoimittajan mukaan analyysissa on kysymys totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä, koska siinä kerrotaan Efta-tuomioistuimen aiempia kansainvälisiä verokäytäntöjä muuttavasta linjauksesta. Se on mahdollisesti merkittävä uutinen myös suomalaisten yritysten kannalta.

Ohje 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

Päätoimittajan mukaan jutun tehnyt toimittaja on lukenut ja tulkinnut Efta-tuomioistuimen päätöksen tarkoin. Analyysiin haastatellun asiantuntijan näkemys on tarkistettu ja muotoiltu huolellisesti. Asian taustoja varten on pyydetty lausunto valtiovarainministeriöltä, jonka mukaan verolainsäädäntöä voidaan tästä syystä joutua muuttamaan. Analyysia varten ja kantelijan otettua yhteyttä Kauppalehteen on haastateltu myös muita yritysverotuksen asiantuntijoita, joita ei analyysissa kuitenkaan mainita nimeltä.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

Päätoimittajan mukaan jutun tehnyt toimittaja on suhtautunut tietolähteisiin (Efta-tuomioistuimen päätös, VM:n lausunnot, Ossi Haapaniemen haastattelu, KHO:n päätös, alempien oikeusasteiden päätökset) huolellisesti ja punninnut näitä monipuolisesti. Päätoimittajan mukaan tiedotusväline voi kriittisestikin arvioida viranomaisten ja tuomioistuinten toimintaa. Se kuuluu toimittajan perustehtäviin. OTT Ossi Haapaniemi esiintyy analyysissa avoimesti omalla kuvallaan ja nimellään. Kun ko. oikeustapauksen käsittely on päättynyt KHO:n hylkäämään valituslupahakemukseen, on vaikea kuvitella, mitä hyötymistarkoitusta Haapaniemellä enää voisi ko. tapauksen osalta olla. Päätoimittajan mukaan tiedotusvälineet haastattelevat päivittäin asiantuntijoita, joilla on näkemyksiä riidanalaisistakin asioista ja haastatteluissa käytetään sellaisiakin asiantuntijoita, joilla voi olla jokin intressi asiaan (esimerkiksi sairaanhoitopiirien johtajia käytetään asiantuntijoina, vaikka heillä voi olla voimakaskin intressi sote-kysymyksiin).

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

Päätoimittajan mukaan analyysiin on otettu kriittinen näkökulma, jota otsikointi, ingressi ja taustoittava faktalaatikko tukevat. Kauppalehti tulkitsee riidanalaista asetelmaa ennen kaikkea journalistisesti, sillä lukijoilla on oikeus tietää, mitä kansainvälisessä verotuksessa tapahtuu. Jos Kauppalehti tulkitsee, että KHO tekee virheen ollessaan ottamatta jotain asiaa käsiteltäväkseen, tiedotusvälineellä on Suomessa oikeus tällainen tulkinta tehdä. Kysymyksessä on myös eri juttutyyppi kuin uutinen, ”analyysi”, jossa toimittajalla on mahdollisuus vapaampaan tulkintaan kuin varsinaisessa uutisartikkelissa.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön.

Päätoimittajan mukaan kantelijan kanssa käydyn perusteellisen sähköpostikirjeenvaihdon (kantelun liitteenä) jälkeen päätoimittaja tai analyysin kirjoittaja ei löytänyt analyysista sellaista asiavirhettä, joka olisi voitu oikaista. 

Päätoimittajan mukaan kantelija väittää lisäksi, että analyysi pohjautuu yksinomaan asianajaja Haapaniemen kertomukseen. Tämä ei pidä päätoimittajan mukaan paikkaansa, vaan analyysi perustuu ennen kaikkea Efta-tuomioistuimen kansainvälisiä käytäntöjä muokkaavaan linjaukseen ja muihin edellä mainittuihin lähteisiin ja oikeusoppineiden taustahaastatteluihin. 

Kantelija väittää, ettei KHO:n päätöksellä ole mitään tekemistä rajat ylittävien konserniavustusten kanssa. Kauppalehden tulkinnan mukaan hylätty valituslupa liittyy nimenomaan konserniavustusten käyttöön kansainvälisessä verotuksessa. Päätoimittajan mukaan Kauppalehti myös kysyi KHO:n kantaa asiaan. ”KHO ei koskaan kommentoi ratkaisujaan”, kuului vastaus.

Päätoimittajan mukaan kantelija on eduskuntaryhmän asiantuntija ja kansanedustajan avustaja. Aiemmin kantelija on toiminut kansalaisjärjestössä tutkijana.

Päätoimittajan mukaan Kauppalehti on vastuussa vain ja ainoastaan lukijoilleen, ei poliittisille toimijoille. On mahdollista, että Kauppalehdellä on analyysissaan kantelijan näkemyksistä poikkeava kanta, mutta se ei riitä tekemään analyysista virheellistä.

Samanaikaisesti Kauppalehden kanssa käymänsä kirjeenvaihdon kanssa kantelija blogikirjoituksen, jossa hän voimakkaasti kyseenalaisti Kauppalehden toiminnan.

Tällaisissa tapauksissa toimituksen on päätoimittajan mukaan pidettävä erityisen tarkasti huolta siitä, että tiedotusväline noudattaa journalistin ohjetta 3:

JO 3: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus ja houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.

Päätoimittajan mukaan kantelijan blogissaan esittämät väitteet ja samanaikaisesti toimitukselle esitetyt painokkaat oikaisuvaatimukset voisivat jo täyttää painostuksen ja ohjauspyrkimysten tunnusmerkit, etenkin kun ne tulevat poliittisen toimijan taholta. Tällainen toiminta ei voi estää tiedotusvälinettä ja toimittajaa tekemästä työtään

Päätoimittajan mukaan analyysissa syntynyttä asetelmaa voi verrata poliittiseen debattiin. Kantelija edustaa jotain näkemystä, Kauppalehti ja ennen kaikkea sen lukijat mahdollisesti jotain toista. Erilaisten näkökulmien esittäminen ovat journalistin perustehtäviä. Journalistin ei pidä taipua painostukseen. Päätoimittajan mukaan analyysin oikaisemiselle ei ole perusteita.

Päätoimittajan mukaan Kauppalehden 20.9.2017 julkaiseman analyysin näkökulma kestää journalistin ohjeiden valossa kriittisen tarkastelun. Yritysverotusta koskevista asioista voi esittää Kauppalehden kannasta poikkeaviakin näkemyksiä Näitä näkökulmia kantelija on esittänyt muun muassa blogissaan omista lähtökohdistaan.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

Kauppalehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Juttu oli otsikoitu ”KHO teki virheen veropäätöksessä”. Siinä todettiin, että korkein hallinto-oikeus (KHO) piti voimassa kannan, jonka mukaan rajat ylittävää konserniavustusta ei voi koskaan vähentää, vaikka sillä pyrittäisiin kattamaan tytäryhtiön lopullisia tappioita. Jutussa kritisoitiin Helsingin hallinto-oikeuden (HAO) ja KHO:n ratkaisuja yhdessä riitatapauksessa. Jutussa asiantuntijana haastateltu asianajaja oli edustanut riidan osapuolta kyseisessä tapauksessa, mutta tätä ei kerrottu jutussa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutussa oli tehty kiistanalaisia tulkintoja HAO:n päätöksestä, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Neuvosto toteaa, että tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia. Tiedotusvälineillä on myös oikeus esittää kriittisiä tulkintoja tuomioistuimien ratkaisuista. Jutun otsikko vastasi jutun sisältöä. 
Neuvosto kuitenkin toteaa, että jutussa ainoana asiantuntijana esiintynyt asianajaja oli jutun aiheena olleessa riitatapauksessa toisen osapuolen edustaja. Tämä olisi pitänyt kertoa jutussa. Kun juttu ja sen otsikko olivat voimakkaan yksipuolisia ja haastatellulla saattoi olla asiassa hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus, neuvosto katsoo, että haastatellun asemasta kertominen olisi ollut jutun näkökulman arvioinnin kannalta olennainen tieto lukijoille. Neuvosto toteaa, että tällaisista sidonnaisuuksista kertomatta jättäminen on omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kauppalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 12 ja antaa lehdelle huomautuksen.


Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Juha Honkonen.
 

Tämä päätös on avattu 2657 kertaa