6723/SL/17

Langettava

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, jossa väitettiin, että uusia antibiootteja ei ole kehitteillä. Lehti oikaisi juttuaan vasta seitsemän ja puoli viikkoa sen jälkeen, kun se oli saanut aiheesta oikaisupyynnön.

Kantelu 26.11.2017

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien verkkosivuillaan 15.11.2017 julkaisemaan juttuun

”Antibioottien teho heikkenee Euroopassa, jo lähellä Suomea tavataan entistä vastustuskykyisempiä bakteereita – Vaihtoehdot ovat vähenemässä” 

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005450817.html

Kantelu kohdistuu myös saman uutisen printtilehdessä 16.11.2017 julkaistuun versioon ”Bakteerien vastustuskyky kasvaa yhä”.

Juttu käsittelee antibioottien tehon heikkenemistä Euroopassa.

Kantelijan mukaan jutussa oli virhe, kun sen Fakta-osassa kirjoitettiin ”Tehoa yritetään varjella, koska uusia antibiootteja ei ole kehitteillä”.

Kantelijan mielestä Helsingin Sanomat levittää väärää tietoa ja lietsoo turhaa pelkoa.

Kantelija on lähettänyt lehdelle palautetta virheellisenä pitämästään kohdasta 16.11.2017, mutta hänelle ei ole vastattu. Hän on liittänyt lähettämänsä viestin kantelunsa liitteeksi.

 

Päätoimittajan vastaus 9.2.2018

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan lehti käsitteli kantelun kohteena olevassa uutisessaan yhteiskunnallisesti ja globaalisti erittäin merkityksellistä kysymystä, antibioottien tehon heikkenemistä ja niille vastustuskykyisten bakteerikantojen kasvua. Uutisen lähteenä olivat muun muassa Euroopan tartuntatautiviraston ECDC:n keräämät tiedot, joiden pohjalta muun muassa todettiin Suomen tilanteen olevan edelleen hyvä verrattuna eteläiseen Eurooppaan. Esimerkiksi Baltian maissa tilanne on sen sijaan huolestuttava.

Päätoimittajan mukaan käytännössä antibioottien vastustuskyky ilmenee niin, että lääke ei nujerrakaan tulehdusta vaan tarvitaan toinen tai kolmas lääke. Vaihtoehdot voivat kuitenkin olla vähenemässä, sillä antibioottien vastustuskyky kasvaa myös viimesijaisina pidettyjä antibiootteja kohtaan.

Päätoimittajan mukaan Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan antibiooteille vastustuskykyiset superbakteerit ovat vakava uhka ihmiskunnalle. WHO pitää kehitystä nyt jo yhtenä vakavimmista maailmanlaajuisista terveysuhkista. Maailmassa kuolee vuosittain 700 000 ihmistä antibioottien heikentyneen tehon vuoksi. Vuonna 2050 kuolleiden määrä voi nousta kymmeneen miljoonaa, WHO arvioi, päätoimittaja kirjoittaa.

HS:n näkemyksen mukaan HS käsitteli uutisessaan antibioottien vastustuskyvyn heikkenemiseen liittyvää ilmiötä asiallisesti, ja lainkaan ilman pyrkimystä pelon lietsontaan. Uutisessa muun muassa todettiin, että taistelu sairaalabakteerina tunnettua MRSA:ta vastaan alkaa tuottaa tulosta. Ongelmaa on koetettu myös hallita hillitsemällä antibioottien käyttöä. Tämä näkyykin jo kyseisten lääkkeiden kulutusluvuissa.

HS katsoo, että kyse ei ole ollut uutisen kokonaisuutta ajatellen olennaisesta asiavirheestä. HS ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa, eikä Journalistin ohjeiden kohtaa 20.

Päätoimittajan mukaan kantelun aiheena oleva virke ”Tehoa yritetään varjella, koska uusia antibiootteja ei ole kehitteillä” sisältyi uutisen yhteydessä julkaistuun Fakta-elementtiin. Kyseinen Fakta-osa koostuu uutiseen liittyvien keskeisten asioiden nostoista.

Uutisen yhteydessä julkaistu tieto (ml. Fakta-osa) perustui päätoimittajan mukaan vakiintuneeseen käsitykseen siitä, ettei antibioottien kehitystyössä ole viime vuosikymmeniä uusia läpimurtoja tehty. HS on käyttänyt uutisen taustaselvityksissä lukuisia tunnettuja luotettavaksi arvioitavia lähteitä.

Päätoimittajan mukaan viimeksi viime syksynä Maailman terveysjärjestö WHO totesi raportissaan, että maailmasta ovat loppumassa tehokkaat antibiootit. ”Suurin osa kehitysputkessa olevista lääkkeistä ovat muunnelmia olemassa olevista antibiooteista, ja ne tarjoavat vain lyhyen aikavälin ratkaisuja.” WHO:n raportti nimesi hyvin harvoja hoitovaihtoehtoja antibiooteille vastustuskykyisille taudeille, joita WHO pitää suurimpina terveysriskeinä. Päätoimittajan mukaan näitä ovat muun muassa antiobiooteille vastustuskykyinen tuberkuloosi, joka tappaa vuosittain noin 250 000 ihmistä.

”Tuberkuloosin tutkimus kärsii vakavasta rahoituksen niukkuudesta. Vain kaksi uutta resistenttiin tuberkuloosiin tepsivää antibioottia on tullut markkinoille runsaan 70 vuoden aikana”, totesi tohtori Mario Raviglione, WHO:n globaalin tuberkuloosiohjelman johtaja, päätoimittaja kirjoittaa.

Päätoimittajan mukaan näin kehitteillä olevat uudet lääkkeet eivät WHO:n arvion mukaan riitä, jotta taistelussa antibiooteille resistentteja tauteja vastaan pärjättäisiin.

WHO:n raportista uutisoi Suomessa muun muassa Lääkärilehti otsikolla: ”WHO: Antibiootteja ei ole riittävästi kehitteillä.”

Päätoimittajan mukaan esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC uutisoi lokakuussa 2017 yksiselitteisesti, ettei ”uusia antibioottiluokkia ole kyetty kehittämään vuosikymmeniin”. BBC:n mukaan kaikki 30 viime vuoden aikana markkinoille tulleet antibiootit ovat muunnelmia vuonna 1984 tehdystä löydöksestä”.

Päätoimittajan mukaan uutista julkaistaessa Helsingin Sanomat oli perustellusti siinä käsityksessä, että Fakta-osan yleisluontoinen maininta vastaa todellisuutta eli täysin uusia antibiootteja ei käytännössä ole kehitteillä, eikä antibioottiresistenssin kannalta tarvittavaa läpimurtoa ole näköpiirissä. HS:n mukaan kantelussa todettu uutisen lause ei ole Journalistin ohjeen kohdan 20 tarkoittama olennainen asiavirhe.

Päätoimittajan mukaan kantelija lähestyi toimitusta ns. Oma Sanoma -palvelun kautta sähköpostitse 16.11. 2017. Palautteessaan hän totesi, ettei Fakta-osuudessa kerrottu tieto pidä paikkansa. Kantelijan mukaan löytyy useita luotettavia lähteitä, joissa kerrotaan uudesta, lupaavasta ja tehokkaasta antibioottilöydöstä. Viestissään kantelija toteaa nähneensä vastaavan väitteen HS:n jutuissa aikaisemminkin.

Kantelija ei ole nimennyt viestiään oikaisupyynnöksi, eikä hän liioin vaadi oikaisua julkaistavaksi. Päätoimittajan mukaan kantelija asiallisesti osoittaa virheelliseksi katsomansa tiedon, ja viestiä tulisi toimituksessa kohdella kuten oikaisupyyntöä.

Päätoimittajan mukaan lehden uutisdeski välittikin tiedon uutisen kirjoittaneelle toimittajalle. Toimittaja jäi pian tämän jälkeen vuosilomalle, ja oikaisupyyntöön reagointi jäi kokonaan siinä yhteydessä tekemättä. Asia tuli seuraavan kerran lehden toimituksessa esille, kun Julkisen Sanan Neuvosto (”JSN”) lähestyi toimitusta vastauspyynnöllä uutisesta tehtyyn kanteluun.

Tämän myötä asia selvitettiin toimituksessa päätoimittajan mukaan nopeasti. HS harkitsi uutista toimituksellisesti uudelleen ja totesi, että kiistanalaisen lauseen muotoilu on ollut liian kategorinen. Uusia antibiootteja on kehitteillä, vaikka todelliset läpimurrot ovat harvassa. Päätoimittajan mukaan näin ollen voidaan tulkita, että kyse ei ole olennaisesta asiavirheestä, mutta kyseinen kohta on syytä oikaista lehden lukijoille.

Alkuperäisen uutisen tieto oikaistiin asianmukaisesti HS.fi:ssä 8.1. 2018 ja painetussa lehdessä 9.1. 2018.

Päätoimittajan mukaan tämän tapauksen myötä HS:n toimituksessa todettiin aiheelliseksi täsmentää oikaisupyyntöjen käsittelyä koskevaa lehden sisäistä ohjeistusta, jotta kaikki oikaisuvaateet päätyvät alusta pitäen oikeaoppiseen prosessiin, riippumatta siitä, ovatko ne osoitettu henkilölle tai kollektiivisesti toimitukselle taikka ns. Oma Sanoma -palveluun.

Päätoimittajan mukaan tässä kantelun kuvaamassa tapauksessa oikaisuprosessi jäi kesken inhimillisten syiden ja sisäisen tiedonkulun puutteiden vuoksi. Tästä huolimatta HS katsoo toimineensa asiassa hyvän journalistisen tavan ja Journalistin ohjeiden kohdan 20 mukaisesti.

HS toteaa, että uutisen selkeästi kiistanalainen tieto oli kyseisen juttukokonaisuuden viimeinen lause, eikä kyse ollut uutisen pääsisällön kannalta olennaisesta asiavirheestä. Päätoimittajan mukaan tieto ei ollut absoluuttisen virheellinen, vaan perustui kokeneen toimittajaan vakiintuneeseen käsitykseen, joka oli saanut vahvistusta useista viimeaikaisista kansainvälisistä artikkeleista. Nämä myös edellä viitatut artikkelit olivat peräisin tunnetuista ja luotettavista tiedotusvälineistä. HS:n käsityksen mukaan on myös varsin tulkinnanvaraista, mitkä uusista antibiooteista ovat oikeasti uusia, ja missä vaiheessa kehittelytyö on niin pitkällä, että uutisen kuvailemaan asiaintilaan olisi näköpiirissä todellinen käänne.

Päätoimittajan mukaan Fakta-elementin lauseen muotoilu oli epäonnistunut liian kategorisena ilmauksena, vaikka kyse ei ollut olennaisesta asiavirheestä. Asian välitön oikaisu jäi tekemättä, ja oikaisut julkaistiin vasta, kun kantelija haki ratkaisua JSN:ltä.

Päätoimittajan mukaan kantelijan kuvaama asiavirhe on oikaistu HS:n kaikissa jakelukanavissa.

HS katsoo toimineensa asiassa hyvässä tarkoituksessa, välittäen lukijoilleen tietoa maailmanlaajuisesti erittäin vakavasta kansanterveydellisestä uhkasta. Kantelijan esittämät väitteet väärän tiedon levittämisestä ja turhan pelon lietsomisesta ovat HS:n näkemyksen mukaan suhteettomia ja katteettomia. Kiistanalaisen lauseen julkaisu ei ollut tarkoituksellista, eikä sen taustalla ole ollut journalistisesti kestämättömiä motiiveja, kuten edellä tässä vastauksessa on perusteltu.

HS korostaa myös laajalevikkisen tiedotusvälineen vastuuta lääketiedettä, eritoten lääketeollisuuden näköaloja koskevan tiedon käsittelijänä. Lääketeollisuudessa on globaalisti kyse erittäin suurista taloudellisista arvoista, ja alan yritysten pyrkimyksenä on monesti maalata kehitysputkessa olevista lääkehankkeistaan suurempia läpimurtoja kuin ne todellisuudessa ovatkaan. Päätoimittajan mukaan vastuullisen median tehtävänä on tarkastella näitä kehitysnäkymiä kriittisen realistisesti sekä kokonaisuuden kannalta yksittäisille lukijoille ja yhteisölle merkityksellisellä tasolla. Toisaalta myös vastuu lukijoiden suuntaan korostaa faktoihin perustuvaa lähestymistapaa, jotta vältytään katteettomien toiveiden herättelyltä.

Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat on toiminut käsiteltävässä asiassa Journalistin ohjeiden ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Inhimillisen virheen vuoksi virhettä ei korjattu heti oikaisupyynnön vastaanottamisen jälkeen, mutta asiaan reagoitiin välittömästi sen jälkeen, kun kantelija oli lähestynyt JSN:a. Kiistanalaisessa lauseessa ei ollut päätoimittajan mukaan kyse uutisen ydinsisällön tai uutisen kokonaisuuden kannalta olennaisesta asiavirheestä, vaan tulkinnanvaraisesta rajanvedosta. Toimitus päätyi uuden toimituksellisen harkinnan pohjalta pitämään uutisen lauseen ilmaisua liian kategorisena ja siten virhe oikaistiin sekä verkkojulkaisussa että painetussa lehdessä.

Helsingin Sanomat katsoo, että kantelu on kokonaisuudessaan hylättävä.

Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, joka käsitteli antibioottien tehon heikkenemistä Euroopassa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutun Fakta-laatikossa oli olennainen asiavirhe, kun siinä kirjoitettiin, että ”uusia antibiootteja ei ole kehitteillä”. Lukija sai käsitellystä asiasta virheellisen kuvan, koska todellisuudessa uusia antibiootteja on kehitteillä.

Lehti oikaisi virheen yli seitsemän viikkoa sen jälkeen, kun virhe oli tullut lehden tietoon. Neuvosto toteaa, että olennainen asiavirhe olisi pitänyt oikaista viipymättä, kun virhe oli tullut lehden tietoon.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20 ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Riitta Raatikainen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Maria Swanljung, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Juha Honkonen.