PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6883/SL/18
Keskipohjanmaa

Ihmisarvon kunnioittaminen

Keskipohjanmaa julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen. Siinä loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

Vapauttava 6878/SL/18
Kouvolan Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa arvioitiin kriittisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Nimettömiä lähteitä käytettiin monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6875/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6855/SL/18
Enontekiön Sanomat

Samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin rehtorin saamasta varoituksesta sekä hänen kunnanhallitukselle tekemästään hallintokantelusta. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt, eikä juttu rikkonut rehtorin yksityisyyden suojaa.

Langettava 6854/SL/18
Iltalehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään omaishoitoon liittyvistä erimielisyyksistä. Omaishoitaja ja hänen hoitamansa henkilö olivat tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Omaishoitaja joutui niin kielteisen julkisuuteen, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut, ja hänen hoitamansa henkilön yksityiselämästä kerrottiin erityisen arkaluonteisia seikkoja ilman tämän suostumusta. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Langettava 6841/SL/18
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Vapauttava 6831/PL/18
Jämsän Seutu

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Vaikka hevosen omistajaa haastateltiin vasta jälkikäteen, hän ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Jutussa ollut virhe korjattiin Journalistin ohjeiden mukaisesti. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6723/SL/17

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 11.4.2018

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, jossa väitettiin, että uusia antibiootteja ei ole kehitteillä. Lehti oikaisi juttuaan vasta seitsemän ja puoli viikkoa sen jälkeen, kun se oli saanut aiheesta oikaisupyynnön.

Kantelu 26.11.2017

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien verkkosivuillaan 15.11.2017 julkaisemaan juttuun
”Antibioottien teho heikkenee Euroopassa, jo lähellä Suomea tavataan entistä vastustuskykyisempiä bakteereita – Vaihtoehdot ovat vähenemässä” 

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005450817.html

Kantelu kohdistuu myös saman uutisen printtilehdessä 16.11.2017 julkaistuun versioon ”Bakteerien vastustuskyky kasvaa yhä”.

Juttu käsittelee antibioottien tehon heikkenemistä Euroopassa.

Kantelijan mukaan jutussa oli virhe, kun sen Fakta-osassa kirjoitettiin ”Tehoa yritetään varjella, koska uusia antibiootteja ei ole kehitteillä”.

Kantelijan mielestä Helsingin Sanomat levittää väärää tietoa ja lietsoo turhaa pelkoa.

Kantelija on lähettänyt lehdelle palautetta virheellisenä pitämästään kohdasta 16.11.2017, mutta hänelle ei ole vastattu. Hän on liittänyt lähettämänsä viestin kantelunsa liitteeksi.

 

Päätoimittajan vastaus 9.2.2018

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan lehti käsitteli kantelun kohteena olevassa uutisessaan yhteiskunnallisesti ja globaalisti erittäin merkityksellistä kysymystä, antibioottien tehon heikkenemistä ja niille vastustuskykyisten bakteerikantojen kasvua. Uutisen lähteenä olivat muun muassa Euroopan tartuntatautiviraston ECDC:n keräämät tiedot, joiden pohjalta muun muassa todettiin Suomen tilanteen olevan edelleen hyvä verrattuna eteläiseen Eurooppaan. Esimerkiksi Baltian maissa tilanne on sen sijaan huolestuttava.

Päätoimittajan mukaan käytännössä antibioottien vastustuskyky ilmenee niin, että lääke ei nujerrakaan tulehdusta vaan tarvitaan toinen tai kolmas lääke. Vaihtoehdot voivat kuitenkin olla vähenemässä, sillä antibioottien vastustuskyky kasvaa myös viimesijaisina pidettyjä antibiootteja kohtaan.

Päätoimittajan mukaan Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan antibiooteille vastustuskykyiset superbakteerit ovat vakava uhka ihmiskunnalle. WHO pitää kehitystä nyt jo yhtenä vakavimmista maailmanlaajuisista terveysuhkista. Maailmassa kuolee vuosittain 700 000 ihmistä antibioottien heikentyneen tehon vuoksi. Vuonna 2050 kuolleiden määrä voi nousta kymmeneen miljoonaa, WHO arvioi, päätoimittaja kirjoittaa.

HS:n näkemyksen mukaan HS käsitteli uutisessaan antibioottien vastustuskyvyn heikkenemiseen liittyvää ilmiötä asiallisesti, ja lainkaan ilman pyrkimystä pelon lietsontaan. Uutisessa muun muassa todettiin, että taistelu sairaalabakteerina tunnettua MRSA:ta vastaan alkaa tuottaa tulosta. Ongelmaa on koetettu myös hallita hillitsemällä antibioottien käyttöä. Tämä näkyykin jo kyseisten lääkkeiden kulutusluvuissa.

HS katsoo, että kyse ei ole ollut uutisen kokonaisuutta ajatellen olennaisesta asiavirheestä. HS ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa, eikä Journalistin ohjeiden kohtaa 20.

Päätoimittajan mukaan kantelun aiheena oleva virke ”Tehoa yritetään varjella, koska uusia antibiootteja ei ole kehitteillä” sisältyi uutisen yhteydessä julkaistuun Fakta-elementtiin. Kyseinen Fakta-osa koostuu uutiseen liittyvien keskeisten asioiden nostoista.

Uutisen yhteydessä julkaistu tieto (ml. Fakta-osa) perustui päätoimittajan mukaan vakiintuneeseen käsitykseen siitä, ettei antibioottien kehitystyössä ole viime vuosikymmeniä uusia läpimurtoja tehty. HS on käyttänyt uutisen taustaselvityksissä lukuisia tunnettuja luotettavaksi arvioitavia lähteitä.

Päätoimittajan mukaan viimeksi viime syksynä Maailman terveysjärjestö WHO totesi raportissaan, että maailmasta ovat loppumassa tehokkaat antibiootit. ”Suurin osa kehitysputkessa olevista lääkkeistä ovat muunnelmia olemassa olevista antibiooteista, ja ne tarjoavat vain lyhyen aikavälin ratkaisuja.” WHO:n raportti nimesi hyvin harvoja hoitovaihtoehtoja antibiooteille vastustuskykyisille taudeille, joita WHO pitää suurimpina terveysriskeinä. Päätoimittajan mukaan näitä ovat muun muassa antiobiooteille vastustuskykyinen tuberkuloosi, joka tappaa vuosittain noin 250 000 ihmistä.

”Tuberkuloosin tutkimus kärsii vakavasta rahoituksen niukkuudesta. Vain kaksi uutta resistenttiin tuberkuloosiin tepsivää antibioottia on tullut markkinoille runsaan 70 vuoden aikana”, totesi tohtori Mario Raviglione, WHO:n globaalin tuberkuloosiohjelman johtaja, päätoimittaja kirjoittaa.

Päätoimittajan mukaan näin kehitteillä olevat uudet lääkkeet eivät WHO:n arvion mukaan riitä, jotta taistelussa antibiooteille resistentteja tauteja vastaan pärjättäisiin.

WHO:n raportista uutisoi Suomessa muun muassa Lääkärilehti otsikolla: ”WHO: Antibiootteja ei ole riittävästi kehitteillä.”

Päätoimittajan mukaan esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC uutisoi lokakuussa 2017 yksiselitteisesti, ettei ”uusia antibioottiluokkia ole kyetty kehittämään vuosikymmeniin”. BBC:n mukaan kaikki 30 viime vuoden aikana markkinoille tulleet antibiootit ovat muunnelmia vuonna 1984 tehdystä löydöksestä”.

Päätoimittajan mukaan uutista julkaistaessa Helsingin Sanomat oli perustellusti siinä käsityksessä, että Fakta-osan yleisluontoinen maininta vastaa todellisuutta eli täysin uusia antibiootteja ei käytännössä ole kehitteillä, eikä antibioottiresistenssin kannalta tarvittavaa läpimurtoa ole näköpiirissä. HS:n mukaan kantelussa todettu uutisen lause ei ole Journalistin ohjeen kohdan 20 tarkoittama olennainen asiavirhe.

Päätoimittajan mukaan kantelija lähestyi toimitusta ns. Oma Sanoma -palvelun kautta sähköpostitse 16.11. 2017. Palautteessaan hän totesi, ettei Fakta-osuudessa kerrottu tieto pidä paikkansa. Kantelijan mukaan löytyy useita luotettavia lähteitä, joissa kerrotaan uudesta, lupaavasta ja tehokkaasta antibioottilöydöstä. Viestissään kantelija toteaa nähneensä vastaavan väitteen HS:n jutuissa aikaisemminkin.

Kantelija ei ole nimennyt viestiään oikaisupyynnöksi, eikä hän liioin vaadi oikaisua julkaistavaksi. Päätoimittajan mukaan kantelija asiallisesti osoittaa virheelliseksi katsomansa tiedon, ja viestiä tulisi toimituksessa kohdella kuten oikaisupyyntöä.

Päätoimittajan mukaan lehden uutisdeski välittikin tiedon uutisen kirjoittaneelle toimittajalle. Toimittaja jäi pian tämän jälkeen vuosilomalle, ja oikaisupyyntöön reagointi jäi kokonaan siinä yhteydessä tekemättä. Asia tuli seuraavan kerran lehden toimituksessa esille, kun Julkisen Sanan Neuvosto (”JSN”) lähestyi toimitusta vastauspyynnöllä uutisesta tehtyyn kanteluun.

Tämän myötä asia selvitettiin toimituksessa päätoimittajan mukaan nopeasti. HS harkitsi uutista toimituksellisesti uudelleen ja totesi, että kiistanalaisen lauseen muotoilu on ollut liian kategorinen. Uusia antibiootteja on kehitteillä, vaikka todelliset läpimurrot ovat harvassa. Päätoimittajan mukaan näin ollen voidaan tulkita, että kyse ei ole olennaisesta asiavirheestä, mutta kyseinen kohta on syytä oikaista lehden lukijoille.

Alkuperäisen uutisen tieto oikaistiin asianmukaisesti HS.fi:ssä 8.1. 2018 ja painetussa lehdessä 9.1. 2018.

Päätoimittajan mukaan tämän tapauksen myötä HS:n toimituksessa todettiin aiheelliseksi täsmentää oikaisupyyntöjen käsittelyä koskevaa lehden sisäistä ohjeistusta, jotta kaikki oikaisuvaateet päätyvät alusta pitäen oikeaoppiseen prosessiin, riippumatta siitä, ovatko ne osoitettu henkilölle tai kollektiivisesti toimitukselle taikka ns. Oma Sanoma -palveluun.

Päätoimittajan mukaan tässä kantelun kuvaamassa tapauksessa oikaisuprosessi jäi kesken inhimillisten syiden ja sisäisen tiedonkulun puutteiden vuoksi. Tästä huolimatta HS katsoo toimineensa asiassa hyvän journalistisen tavan ja Journalistin ohjeiden kohdan 20 mukaisesti.

HS toteaa, että uutisen selkeästi kiistanalainen tieto oli kyseisen juttukokonaisuuden viimeinen lause, eikä kyse ollut uutisen pääsisällön kannalta olennaisesta asiavirheestä. Päätoimittajan mukaan tieto ei ollut absoluuttisen virheellinen, vaan perustui kokeneen toimittajaan vakiintuneeseen käsitykseen, joka oli saanut vahvistusta useista viimeaikaisista kansainvälisistä artikkeleista. Nämä myös edellä viitatut artikkelit olivat peräisin tunnetuista ja luotettavista tiedotusvälineistä. HS:n käsityksen mukaan on myös varsin tulkinnanvaraista, mitkä uusista antibiooteista ovat oikeasti uusia, ja missä vaiheessa kehittelytyö on niin pitkällä, että uutisen kuvailemaan asiaintilaan olisi näköpiirissä todellinen käänne.

Päätoimittajan mukaan Fakta-elementin lauseen muotoilu oli epäonnistunut liian kategorisena ilmauksena, vaikka kyse ei ollut olennaisesta asiavirheestä. Asian välitön oikaisu jäi tekemättä, ja oikaisut julkaistiin vasta, kun kantelija haki ratkaisua JSN:ltä.

Päätoimittajan mukaan kantelijan kuvaama asiavirhe on oikaistu HS:n kaikissa jakelukanavissa.

HS katsoo toimineensa asiassa hyvässä tarkoituksessa, välittäen lukijoilleen tietoa maailmanlaajuisesti erittäin vakavasta kansanterveydellisestä uhkasta. Kantelijan esittämät väitteet väärän tiedon levittämisestä ja turhan pelon lietsomisesta ovat HS:n näkemyksen mukaan suhteettomia ja katteettomia. Kiistanalaisen lauseen julkaisu ei ollut tarkoituksellista, eikä sen taustalla ole ollut journalistisesti kestämättömiä motiiveja, kuten edellä tässä vastauksessa on perusteltu.

HS korostaa myös laajalevikkisen tiedotusvälineen vastuuta lääketiedettä, eritoten lääketeollisuuden näköaloja koskevan tiedon käsittelijänä. Lääketeollisuudessa on globaalisti kyse erittäin suurista taloudellisista arvoista, ja alan yritysten pyrkimyksenä on monesti maalata kehitysputkessa olevista lääkehankkeistaan suurempia läpimurtoja kuin ne todellisuudessa ovatkaan. Päätoimittajan mukaan vastuullisen median tehtävänä on tarkastella näitä kehitysnäkymiä kriittisen realistisesti sekä kokonaisuuden kannalta yksittäisille lukijoille ja yhteisölle merkityksellisellä tasolla. Toisaalta myös vastuu lukijoiden suuntaan korostaa faktoihin perustuvaa lähestymistapaa, jotta vältytään katteettomien toiveiden herättelyltä.

Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat on toiminut käsiteltävässä asiassa Journalistin ohjeiden ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Inhimillisen virheen vuoksi virhettä ei korjattu heti oikaisupyynnön vastaanottamisen jälkeen, mutta asiaan reagoitiin välittömästi sen jälkeen, kun kantelija oli lähestynyt JSN:a. Kiistanalaisessa lauseessa ei ollut päätoimittajan mukaan kyse uutisen ydinsisällön tai uutisen kokonaisuuden kannalta olennaisesta asiavirheestä, vaan tulkinnanvaraisesta rajanvedosta. Toimitus päätyi uuden toimituksellisen harkinnan pohjalta pitämään uutisen lauseen ilmaisua liian kategorisena ja siten virhe oikaistiin sekä verkkojulkaisussa että painetussa lehdessä.

Helsingin Sanomat katsoo, että kantelu on kokonaisuudessaan hylättävä.


Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, joka käsitteli antibioottien tehon heikkenemistä Euroopassa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutun Fakta-laatikossa oli olennainen asiavirhe, kun siinä kirjoitettiin, että ”uusia antibiootteja ei ole kehitteillä”. Lukija sai käsitellystä asiasta virheellisen kuvan, koska todellisuudessa uusia antibiootteja on kehitteillä.

Lehti oikaisi virheen yli seitsemän viikkoa sen jälkeen, kun virhe oli tullut lehden tietoon. Neuvosto toteaa, että olennainen asiavirhe olisi pitänyt oikaista viipymättä, kun virhe oli tullut lehden tietoon.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20 ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Riitta Raatikainen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Maria Swanljung, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Juha Honkonen.


 

Tämä päätös on avattu 1826 kertaa