PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6743/YLE/18
Yle

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle julkaisi verkkosivuillaan Jemenin sotaa käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä tehtiin tulkinta YK-johtajan kannanotosta.

Langettava 6738/SL/17
Kaleva

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi sivun kokoisen mainoksen, jota ei ollut merkitty mainokseksi.

Vapauttava 6737/SL/17
Kymen Sanomat

Lähdesuoja

Lehti julkaisi joulupukkina kauppakeskuksessa esiintyneen henkilön nimen kuvatekstissä. Kysymys siitä, oliko lähdesuojasta sovittu, jäi epäselväksi.

Langettava 6734/SL/17
Kauppalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli kriittisesti verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Jutussa haastateltu asianajaja oli edustanut jutussa käsitellyn riidan osapuolta. Tätä ei tuotu esille jutussa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6723/SL/17
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, jossa väitettiin, että uusia antibiootteja ei ole kehitteillä. Lehti oikaisi juttuaan vasta seitsemän ja puoli viikkoa sen jälkeen, kun se oli saanut aiheesta oikaisupyynnön.

Vapauttava 6718/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, journalistinen päätösvalta, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa arvioitiin vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja yhden tunnistettavissa olevan lääkärin toimintaa. Pääkirjoitus oli tavanomaista yhteiskunnallista arviointia, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6717/YLE/17
Yle

Otsikko, virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, joka jäi katsottavaksi Ylen verkkopalvelussa. Ohjelman otsikolle löytyi sisällöstä kate, eikä otsikossa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6711/PL/17
Länsi-Uusimaa

Virheen korjaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, jossa oli useita nimivirheitä. Suurin osa niistä oli huolimattomuudesta johtuneita kirjoitusvirheitä. Nämä olivat epätarkkuuksia, joiden korjaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa. Yksi nimivirheistä oli kuitenkin olennainen asiavirhe, jota lehti ei ollut korjannut asianmukaisesti. 

Langettava 6710/SL/17
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kommenttikirjoituksen, jossa väitettiin, että yli 50 000 euron tuloilla palkankorotus voi verotuksen progressiivisuuden vuoksi muuttua palkanalennukseksi. Jutussa väitettiin myös, että pääkaupunkiseudulla asuva perhe maksaa maailman kovinta tuloveroa ja asumisen hintaa. Nämä olivat olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei oikaisupyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 9–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6709/AL/17
Seura

Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

Langettava 6704/YLE/17
Yle

Lähdesuoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, sepitteellinen aineisto

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, jossa esitettiin väite, jonka paikkansapitävyyttä ei perusteltu ohjelmassa. Myöhemmin väitteen paikkansapitävyyttä perusteltiin ainoastaan yhden nimeämättömän lähteen arviolla. Väite esitettiin ohjelmassa tosiasiana, vaikka kyse oli lähteen mielipiteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Langettava 6700/YLE/17
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ylen MOT-toimitus julkaisi verkkosivuillaan lobbaamista käsittelevän jutun. Jutussa julkaistiin 74 nimen lista eduskunnassa runsaasti vierailleista henkilöistä. Yle ei ollut tarkistanut kaikkien listalla olevien henkilöllisyyksiä niin hyvin kuin se olisi voinut, ja lista sisälsi virheitä. Yleisölle ei kerrottu virheistä riittävän tarkasti.

Vapauttava 6689/SL/17
Karjalainen

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan natiivimainoksen. Se oli merkitty Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Vapauttava 6688/SL/17
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti julkaisi verkkosivuillaan tieliikennelain uudistusta koskevan jutun. Jutussa väitettiin virheellisesti, että ylinopeusmaksusta valittaminen maksaisi syyttömälle 250 euroa. Tämä oli olennainen asiavirhe. Helsingin Sanomat korjasi juttua epätarkasti, mutta korjausten jälkeen siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6667/SL/17
Hufvudstadsbladet

Kielteinen julkisuus, oikeus omaan kannanottoon, lähdekritiikki, asiavirhe

Hufvudstadsbladet julkaisi mielipidekirjoituksen, joka kritisoi huoltajuuskiistaa käsittelevää tv-dokumenttia. Kantelija ei joutunut erittäin kielteiseen julkisuuteen, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä. 

Langettava 6665/MTV/17
MTV

Tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, asiavirhe

MTV kertoi verkkosivuillaan aminohappovalmisteesta. Jutussa valmistetta kutsuttiin lääkkeeksi, vaikka sitä ei ole rekisteröity lääkkeeksi eikä sitä myydä lääkkeenä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Jutussa haastatelluilla henkilöillä oli sidonnaisuus tuotteen valmistajaan, mutta tämä tuotiin avoimesti esille.

Vapauttava 6663/SL/17
Österbottens Tidning

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti kertoi verkkosivuillaan poliitikon nimitelleen naisia loukkaavasti sosiaalisessa mediassa käydyssä keskustelussa. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, ja lehti oli yrittänyt saada juttuun myös poliitikon kommentin.

Vapauttava 6662/YLE/17
Yle Svenska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Yle Svenska kertoi verkkosivuillaan poliitikon nimitelleen naisia loukkaavasti sosiaalisessa mediassa käydyssä keskustelussa. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, ja Yle oli yrittänyt saada juttuun myös poliitikon kommentin.

Vapauttava 6661/SL/17
STT

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

STT kertoi Asianajajaliiton valvontalautakunnan antaneen varoituksen asianajajalle ja kertoi lisäksi häneen liittyvästä rikosepäilystä. Jutussa tai sen otsikkoversioissa ei ollut olennaisia asiavirheitä. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. STT täydensi juttua saatuaan asianajajalta kommentin. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6723/SL/17

Vastaaja: Helsingin Sanomat

Asia: Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 11.4.2018

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, jossa väitettiin, että uusia antibiootteja ei ole kehitteillä. Lehti oikaisi juttuaan vasta seitsemän ja puoli viikkoa sen jälkeen, kun se oli saanut aiheesta oikaisupyynnön.

Kantelu 26.11.2017

Kantelu kohdistuu Helsingin Sanomien verkkosivuillaan 15.11.2017 julkaisemaan juttuun
”Antibioottien teho heikkenee Euroopassa, jo lähellä Suomea tavataan entistä vastustuskykyisempiä bakteereita – Vaihtoehdot ovat vähenemässä” 

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005450817.html

Kantelu kohdistuu myös saman uutisen printtilehdessä 16.11.2017 julkaistuun versioon ”Bakteerien vastustuskyky kasvaa yhä”.

Juttu käsittelee antibioottien tehon heikkenemistä Euroopassa.

Kantelijan mukaan jutussa oli virhe, kun sen Fakta-osassa kirjoitettiin ”Tehoa yritetään varjella, koska uusia antibiootteja ei ole kehitteillä”.

Kantelijan mielestä Helsingin Sanomat levittää väärää tietoa ja lietsoo turhaa pelkoa.

Kantelija on lähettänyt lehdelle palautetta virheellisenä pitämästään kohdasta 16.11.2017, mutta hänelle ei ole vastattu. Hän on liittänyt lähettämänsä viestin kantelunsa liitteeksi.

 

Päätoimittajan vastaus 9.2.2018

Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen mukaan lehti käsitteli kantelun kohteena olevassa uutisessaan yhteiskunnallisesti ja globaalisti erittäin merkityksellistä kysymystä, antibioottien tehon heikkenemistä ja niille vastustuskykyisten bakteerikantojen kasvua. Uutisen lähteenä olivat muun muassa Euroopan tartuntatautiviraston ECDC:n keräämät tiedot, joiden pohjalta muun muassa todettiin Suomen tilanteen olevan edelleen hyvä verrattuna eteläiseen Eurooppaan. Esimerkiksi Baltian maissa tilanne on sen sijaan huolestuttava.

Päätoimittajan mukaan käytännössä antibioottien vastustuskyky ilmenee niin, että lääke ei nujerrakaan tulehdusta vaan tarvitaan toinen tai kolmas lääke. Vaihtoehdot voivat kuitenkin olla vähenemässä, sillä antibioottien vastustuskyky kasvaa myös viimesijaisina pidettyjä antibiootteja kohtaan.

Päätoimittajan mukaan Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan antibiooteille vastustuskykyiset superbakteerit ovat vakava uhka ihmiskunnalle. WHO pitää kehitystä nyt jo yhtenä vakavimmista maailmanlaajuisista terveysuhkista. Maailmassa kuolee vuosittain 700 000 ihmistä antibioottien heikentyneen tehon vuoksi. Vuonna 2050 kuolleiden määrä voi nousta kymmeneen miljoonaa, WHO arvioi, päätoimittaja kirjoittaa.

HS:n näkemyksen mukaan HS käsitteli uutisessaan antibioottien vastustuskyvyn heikkenemiseen liittyvää ilmiötä asiallisesti, ja lainkaan ilman pyrkimystä pelon lietsontaan. Uutisessa muun muassa todettiin, että taistelu sairaalabakteerina tunnettua MRSA:ta vastaan alkaa tuottaa tulosta. Ongelmaa on koetettu myös hallita hillitsemällä antibioottien käyttöä. Tämä näkyykin jo kyseisten lääkkeiden kulutusluvuissa.

HS katsoo, että kyse ei ole ollut uutisen kokonaisuutta ajatellen olennaisesta asiavirheestä. HS ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa, eikä Journalistin ohjeiden kohtaa 20.

Päätoimittajan mukaan kantelun aiheena oleva virke ”Tehoa yritetään varjella, koska uusia antibiootteja ei ole kehitteillä” sisältyi uutisen yhteydessä julkaistuun Fakta-elementtiin. Kyseinen Fakta-osa koostuu uutiseen liittyvien keskeisten asioiden nostoista.

Uutisen yhteydessä julkaistu tieto (ml. Fakta-osa) perustui päätoimittajan mukaan vakiintuneeseen käsitykseen siitä, ettei antibioottien kehitystyössä ole viime vuosikymmeniä uusia läpimurtoja tehty. HS on käyttänyt uutisen taustaselvityksissä lukuisia tunnettuja luotettavaksi arvioitavia lähteitä.

Päätoimittajan mukaan viimeksi viime syksynä Maailman terveysjärjestö WHO totesi raportissaan, että maailmasta ovat loppumassa tehokkaat antibiootit. ”Suurin osa kehitysputkessa olevista lääkkeistä ovat muunnelmia olemassa olevista antibiooteista, ja ne tarjoavat vain lyhyen aikavälin ratkaisuja.” WHO:n raportti nimesi hyvin harvoja hoitovaihtoehtoja antibiooteille vastustuskykyisille taudeille, joita WHO pitää suurimpina terveysriskeinä. Päätoimittajan mukaan näitä ovat muun muassa antiobiooteille vastustuskykyinen tuberkuloosi, joka tappaa vuosittain noin 250 000 ihmistä.

”Tuberkuloosin tutkimus kärsii vakavasta rahoituksen niukkuudesta. Vain kaksi uutta resistenttiin tuberkuloosiin tepsivää antibioottia on tullut markkinoille runsaan 70 vuoden aikana”, totesi tohtori Mario Raviglione, WHO:n globaalin tuberkuloosiohjelman johtaja, päätoimittaja kirjoittaa.

Päätoimittajan mukaan näin kehitteillä olevat uudet lääkkeet eivät WHO:n arvion mukaan riitä, jotta taistelussa antibiooteille resistentteja tauteja vastaan pärjättäisiin.

WHO:n raportista uutisoi Suomessa muun muassa Lääkärilehti otsikolla: ”WHO: Antibiootteja ei ole riittävästi kehitteillä.”

Päätoimittajan mukaan esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC uutisoi lokakuussa 2017 yksiselitteisesti, ettei ”uusia antibioottiluokkia ole kyetty kehittämään vuosikymmeniin”. BBC:n mukaan kaikki 30 viime vuoden aikana markkinoille tulleet antibiootit ovat muunnelmia vuonna 1984 tehdystä löydöksestä”.

Päätoimittajan mukaan uutista julkaistaessa Helsingin Sanomat oli perustellusti siinä käsityksessä, että Fakta-osan yleisluontoinen maininta vastaa todellisuutta eli täysin uusia antibiootteja ei käytännössä ole kehitteillä, eikä antibioottiresistenssin kannalta tarvittavaa läpimurtoa ole näköpiirissä. HS:n mukaan kantelussa todettu uutisen lause ei ole Journalistin ohjeen kohdan 20 tarkoittama olennainen asiavirhe.

Päätoimittajan mukaan kantelija lähestyi toimitusta ns. Oma Sanoma -palvelun kautta sähköpostitse 16.11. 2017. Palautteessaan hän totesi, ettei Fakta-osuudessa kerrottu tieto pidä paikkansa. Kantelijan mukaan löytyy useita luotettavia lähteitä, joissa kerrotaan uudesta, lupaavasta ja tehokkaasta antibioottilöydöstä. Viestissään kantelija toteaa nähneensä vastaavan väitteen HS:n jutuissa aikaisemminkin.

Kantelija ei ole nimennyt viestiään oikaisupyynnöksi, eikä hän liioin vaadi oikaisua julkaistavaksi. Päätoimittajan mukaan kantelija asiallisesti osoittaa virheelliseksi katsomansa tiedon, ja viestiä tulisi toimituksessa kohdella kuten oikaisupyyntöä.

Päätoimittajan mukaan lehden uutisdeski välittikin tiedon uutisen kirjoittaneelle toimittajalle. Toimittaja jäi pian tämän jälkeen vuosilomalle, ja oikaisupyyntöön reagointi jäi kokonaan siinä yhteydessä tekemättä. Asia tuli seuraavan kerran lehden toimituksessa esille, kun Julkisen Sanan Neuvosto (”JSN”) lähestyi toimitusta vastauspyynnöllä uutisesta tehtyyn kanteluun.

Tämän myötä asia selvitettiin toimituksessa päätoimittajan mukaan nopeasti. HS harkitsi uutista toimituksellisesti uudelleen ja totesi, että kiistanalaisen lauseen muotoilu on ollut liian kategorinen. Uusia antibiootteja on kehitteillä, vaikka todelliset läpimurrot ovat harvassa. Päätoimittajan mukaan näin ollen voidaan tulkita, että kyse ei ole olennaisesta asiavirheestä, mutta kyseinen kohta on syytä oikaista lehden lukijoille.

Alkuperäisen uutisen tieto oikaistiin asianmukaisesti HS.fi:ssä 8.1. 2018 ja painetussa lehdessä 9.1. 2018.

Päätoimittajan mukaan tämän tapauksen myötä HS:n toimituksessa todettiin aiheelliseksi täsmentää oikaisupyyntöjen käsittelyä koskevaa lehden sisäistä ohjeistusta, jotta kaikki oikaisuvaateet päätyvät alusta pitäen oikeaoppiseen prosessiin, riippumatta siitä, ovatko ne osoitettu henkilölle tai kollektiivisesti toimitukselle taikka ns. Oma Sanoma -palveluun.

Päätoimittajan mukaan tässä kantelun kuvaamassa tapauksessa oikaisuprosessi jäi kesken inhimillisten syiden ja sisäisen tiedonkulun puutteiden vuoksi. Tästä huolimatta HS katsoo toimineensa asiassa hyvän journalistisen tavan ja Journalistin ohjeiden kohdan 20 mukaisesti.

HS toteaa, että uutisen selkeästi kiistanalainen tieto oli kyseisen juttukokonaisuuden viimeinen lause, eikä kyse ollut uutisen pääsisällön kannalta olennaisesta asiavirheestä. Päätoimittajan mukaan tieto ei ollut absoluuttisen virheellinen, vaan perustui kokeneen toimittajaan vakiintuneeseen käsitykseen, joka oli saanut vahvistusta useista viimeaikaisista kansainvälisistä artikkeleista. Nämä myös edellä viitatut artikkelit olivat peräisin tunnetuista ja luotettavista tiedotusvälineistä. HS:n käsityksen mukaan on myös varsin tulkinnanvaraista, mitkä uusista antibiooteista ovat oikeasti uusia, ja missä vaiheessa kehittelytyö on niin pitkällä, että uutisen kuvailemaan asiaintilaan olisi näköpiirissä todellinen käänne.

Päätoimittajan mukaan Fakta-elementin lauseen muotoilu oli epäonnistunut liian kategorisena ilmauksena, vaikka kyse ei ollut olennaisesta asiavirheestä. Asian välitön oikaisu jäi tekemättä, ja oikaisut julkaistiin vasta, kun kantelija haki ratkaisua JSN:ltä.

Päätoimittajan mukaan kantelijan kuvaama asiavirhe on oikaistu HS:n kaikissa jakelukanavissa.

HS katsoo toimineensa asiassa hyvässä tarkoituksessa, välittäen lukijoilleen tietoa maailmanlaajuisesti erittäin vakavasta kansanterveydellisestä uhkasta. Kantelijan esittämät väitteet väärän tiedon levittämisestä ja turhan pelon lietsomisesta ovat HS:n näkemyksen mukaan suhteettomia ja katteettomia. Kiistanalaisen lauseen julkaisu ei ollut tarkoituksellista, eikä sen taustalla ole ollut journalistisesti kestämättömiä motiiveja, kuten edellä tässä vastauksessa on perusteltu.

HS korostaa myös laajalevikkisen tiedotusvälineen vastuuta lääketiedettä, eritoten lääketeollisuuden näköaloja koskevan tiedon käsittelijänä. Lääketeollisuudessa on globaalisti kyse erittäin suurista taloudellisista arvoista, ja alan yritysten pyrkimyksenä on monesti maalata kehitysputkessa olevista lääkehankkeistaan suurempia läpimurtoja kuin ne todellisuudessa ovatkaan. Päätoimittajan mukaan vastuullisen median tehtävänä on tarkastella näitä kehitysnäkymiä kriittisen realistisesti sekä kokonaisuuden kannalta yksittäisille lukijoille ja yhteisölle merkityksellisellä tasolla. Toisaalta myös vastuu lukijoiden suuntaan korostaa faktoihin perustuvaa lähestymistapaa, jotta vältytään katteettomien toiveiden herättelyltä.

Päätoimittajan mukaan Helsingin Sanomat on toiminut käsiteltävässä asiassa Journalistin ohjeiden ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Inhimillisen virheen vuoksi virhettä ei korjattu heti oikaisupyynnön vastaanottamisen jälkeen, mutta asiaan reagoitiin välittömästi sen jälkeen, kun kantelija oli lähestynyt JSN:a. Kiistanalaisessa lauseessa ei ollut päätoimittajan mukaan kyse uutisen ydinsisällön tai uutisen kokonaisuuden kannalta olennaisesta asiavirheestä, vaan tulkinnanvaraisesta rajanvedosta. Toimitus päätyi uuden toimituksellisen harkinnan pohjalta pitämään uutisen lauseen ilmaisua liian kategorisena ja siten virhe oikaistiin sekä verkkojulkaisussa että painetussa lehdessä.

Helsingin Sanomat katsoo, että kantelu on kokonaisuudessaan hylättävä.


Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Helsingin Sanomat julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, joka käsitteli antibioottien tehon heikkenemistä Euroopassa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutun Fakta-laatikossa oli olennainen asiavirhe, kun siinä kirjoitettiin, että ”uusia antibiootteja ei ole kehitteillä”. Lukija sai käsitellystä asiasta virheellisen kuvan, koska todellisuudessa uusia antibiootteja on kehitteillä.

Lehti oikaisi virheen yli seitsemän viikkoa sen jälkeen, kun virhe oli tullut lehden tietoon. Neuvosto toteaa, että olennainen asiavirhe olisi pitänyt oikaista viipymättä, kun virhe oli tullut lehden tietoon.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Helsingin Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20 ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Riitta Raatikainen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Maria Swanljung, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Juha Honkonen.


 

Tämä päätös on avattu 404 kertaa