PÄÄTÖKSET

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Vapauttava 6999/SL/18
Aamuposti

Yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnanhallitukseen kuuluvan opettajan työnantajaltaan saamasta varoituksesta. Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lehti oli kuullut häntä asiasta aiemmissa jutuissa eikä kantelija pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 6989/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

Vapauttava 6970/PL/18
Viispiikkinen

Uutistapahtuman seuraaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi rajallisiin tietoihin perustuneen jutun, jossa se kertoi poliisin tutkivan kunnanhallituksen toimintaa. Lehti julkaisi jatkojutun, kun se sai aiheesta lisää tietoa.

Langettava 6969/AL/18
Taloustaito

Toimittajan asema

Lehti julkaisi jutun, joka kritisoi ”villejä finanssineuvojia”. Jutun kirjoittajalla oli yritystoimintansa vuoksi aiheen suhteen kaksoisrooli, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Vapauttava 6952/SL/18
Satakunnan Kansa

Haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti haastatteli toimitusjohtajaksi valittua henkilöä, joka esitti kiistanalaisia mielipiteitä. Sitaattia oli tiivistetty, mutta haastateltu sai tarkastaa lausumansa asianmukaisesti, eikä sitaatissa ollut asiavirhettä eikä selvää väärinkäsitystä. 

Vapauttava 6947/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi jutun, jonka aiheena oli oikeudessa käsitelty perintöriita. Kantelija saattoi olla jutusta tunnistettavissa, mutta juttu ei laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tiesivät asiasta ennestään. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen näiden ihmisten piirissä, mutta julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Kantelija ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle vastinetta eikä esittänyt näkemyksiä, joiden perusteella lehti olisi voinut tehdä jatkojutun.

Vapauttava 6942/SL/18
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin valtion innovaatiorahoittajan ja ulkomaisen suuryhtiön välisestä sopimuksesta. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Langettava 6940/AL/18
Seiska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa esitettiin julkisuuden henkilön käytöksestä kielteisiä arvioita lukijavinkin perusteella tarkistamatta asiaa mitenkään. Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, mutta virheiden korjaamisen sijaan lehti ainoastaan julkaisi jutun kohteen vastineen.

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6925/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin useiden lääkäreiden esittämästä kritiikistä valtion rokotehankintoja ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta kohtaan. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6718/SL/17

Vastaaja: Savon Sanomat

Asia: Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, journalistinen päätösvalta, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 11.4.2018

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa arvioitiin vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja yhden tunnistettavissa olevan lääkärin toimintaa. Pääkirjoitus oli tavanomaista yhteiskunnallista arviointia, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Kantelu 19.11.2017

Kantelu kohdistuu Savon Sanomien verkkosivuillaan 8.11.2017 julkaisemaan pääkirjoitukseen ”Arveluttavaa hoitoa tieteen harmaalla alueella".

https://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/Arveluttavaa-hoitoa-tieteen-harmaalla-alueella/1066597

Kantelija on jutussa nimeltä mainittu lääkäri. Hänen mukaansa jutussa rikotaan Journalistin ohjeita 2, 20 ja 21.

Kantelija epäilee, että journalistista oikeutta on annettu toimituksen ulkopuolelle, ja Savon Sanomat ei ole paljastanut kantelijan pyynnöistä huolimatta pääkirjoituksen kirjoittamiseen osallistuneiden henkilöiden nimiä.

Kantelijan mukaan pääkirjoituksessa on useita asiavirheitä, joita lehti ei ole kehotuksesta huolimatta suostunut korjaamaan. Asiavirheet vahingoittavat kantelijan mukaan tarpeettomasti hänen ja hänen yrityksensä mainetta. Kantelijan mukaan hänen ja hänen yrityksensä mainetta vahingoittaa vielä lisäksi se, että pääkirjoitus on julkaistu nimettömänä ja se edustaa koko lehden kantaa.

Kantelija on listannut pääkirjoituksessa hänen mielestään esiintyvät asiavirheet seuraavasti.

1.    Vaihtoehtohoitoja tarjoavat lääkärit ja kilpirauhashoitoihin liittyvä tieteellinen koulukuntakiista eivät liity millään muotoa toisiinsa. Kilpirauhashoitojen osalta käynnissä on koulukuntakiista, jonka voi huomata mm. endokrinologi Camila Schalin-Jäntin ja professori Matti Välimäen toisistaan poikkeavista kannanotoista.
2.    Kilpirauhashoidoissa ei ole uskomuslääkintää. Tieteelliset perusteet löytyvät ja kyseessä on lailliset lääkevalmisteet, joita käytetään käyttötarkoituksensa mukaisesti.
3.    Tekstissä annetaan ymmärtää, ettei lääkärillä ole esittää tieteellisiä perusteita potilastyytyväisyyden rinnalle. Se on valhe.
4.    T3-lääkitys ei ole testaamaton.
5.    T3-lääkitys on turvallinen. 

Kantelija perustelee väitteitä asiavirheistä linkittämällä oman yrityksensä verkkosivuille. 

Kantelijan mukaan pääkirjoituksessa esitetyt tiedot asettavat hänet ja hänen yrityksensä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelijan mukaan kirjoitus on laadittu siten, että päätoimittaja voi väittää sen olevan yleinen kannanotto, mutta koska hänet ja hänen yrityksensä mainitaan nimeltä, syntyy lukijoille kuva, että kantelijan virheellisinä pitämät väitteet koskevat häntä lääkärinä ja hänen toimintaansa yrityksessään. Kantelijan mukaan myös pääkirjoituksen perään kirjoitetuista yleisökommenteista voi päätellä, että pääkirjoitus yhdistetään häneen.

Kantelijan mukaan häntä ei kuultu ennen pääkirjoituksen julkaisemista, eikä hänen vastinettaan julkaistu, eikä hänelle annettu myöskään myöhemmin mahdollisuutta vastineen julkaisuun.

Kantelija kertoo olleensa Savon Sanomien haastateltavana kerran pääkirjoituksen jälkeen (9.11.), mutta haastattelu ei liittynyt pääkirjoitukseen, eikä hän saanut kertomansa mukaan haastattelujen yhteydessä mahdollisuutta korjata pääkirjoituksessa esiintyviä asiavirheinä pitämiään kohtia.

Kantelijan mukaan pääkirjoituksessa rikotaan Journalistin ohjeiden kohtaa 21 myös, kun siinä hänen mukaansa vihjataan, että hänen potilaansa olisivat luulosairaita tai teeskentelijöitä. Kantelija pitää sitä erittäin harkitsemattomana ja potilaitaan loukkaavana. Tältä osin neuvosto ei käsittele kantelua, koska käsitteleminen vaatisi asianomistajien luvan.

Kantelija on pyytänyt Savon Sanomilta virheiden korjaamista ja on liittänyt kanteluunsa lehden kanssa käymänsä sähköpostikirjeenvaihdon. Kantelija on lähettänyt lehdelle vastineen, jota lehti ei ole julkaissut.

 

Päätoimittajan vastaus 29.12.2017

Savon Sanomien vastaavan päätoimittajan Seppo Rönkön mukaan pääkirjoitus käsittelee Savon Sanomissa 7.11. julkaistua uutisjuttua ”Hoitojen jatko uhattuna”, jossa kerrotaan yleislääkärin joutumisesta sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran tarkkailuun kroonisen väsymysoireyhtymän ja kilpirauhasen vajaatoiminnan lääkitsemisestä vastoin virallisia hoitosuosituksia. Lääkäri oli tullut asiassa julkisuuteen aiemmin lukemalla edellisenä lauantaina Youtubessa Valviralta saamansa kirjeen.

Päätoimittajan mukaan pääkirjoituksessa on hyödynnetty lisäksi laajasti aiempaa uutisointia koskien jo muutaman vuoden jatkuneita kiistoja kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidoista. Lisäksi kirjoituksen taustana on käytetty muun muassa Duodecimin Terveyskirjastoa sekä kantelun tehneen lääkärin edustaman yrityksen kuvausta toiminnastaan omilla nettisivuillaan.

Väitteeseen koskien Journalistin ohjeiden 2. kohdan rikkomista päätoimittaja toteaa, että journalistista päätösvaltaa ei ole luovutettu toimituksen ulkopuolisille. Pääkirjoitus on laadittu asianmukaisesti lehden toimituksessa, ja se esittää lehden kannan käsiteltävänä olevaan asiaan lehden linjan mukaisesti. Päätoimittajan mukaan artikkelitoimitus voi hyödyntää kirjoituksia varten asiantuntijoiden taustahaastatteluja, mutta käsiteltävä kirjoitus perustuu yleisesti saatavilla oleviin lähteisiin.

Väitteeseen koskien Journalistin ohjeiden 20. kohdan rikkomista päätoimittaja toteaa, ettei pääkirjoitus sisällä korjaamista vaativia olennaisia asiavirheitä.

Kantelijan väittämistä asiavirheistä kohdasta 1 päätoimittaja toteaa, että lehti ilmaisee mielipiteenään kannan, jonka mukaan kilpirauhashoitoja koskevaa kiistaa ei voida pitää tieteellisenä koulukuntakiistana. Päätoimittajan mukaan lehden kanta ei ole poikkeuksellinen vaan edustaa hänen käsityksensä mukaan lääketieteen edustajien, lääkärikunnan sekä tieteenfilosofian asiantuntijoiden yleistä mielipidettä. Suuren oppiriidan tai koulukuntakiistan väittämistä pidetään päätoimittajan mukaan tyypillisenä tapana hankkia arvovaltaa virallisen lääketieteen ulkopuolella annettaville hoidoille tai yleisesti vallitsevan tieteellisen konsensuksen haastaville vaihtoehtoteorioille.

Päätoimittaja viittaa tieteen ja valetieteen eroon perehtyneen filosofian tohtori Tiina Raevaaran arvioon, ettei suomalaisessa lääkärikunnassa ole olemassa suurta koulukuntaeroa siitä, kannattaako ihmisiä lääkitä T4- vai T3-kilpirauhashormonilla. T3-hormonin kannalla on pieni joukko, jota Raevaara nimittää uskomushoitopiiriksi (Suomen Kuvalehden blogi Tarinoita tieteestä 23.9.2014  ”Mitä MOT unohti kertoa”). Lisäksi päätoimittaja ottaa esimerkiksi Kuopion yliopistollisen sairaalan endokrinologi, dosentti Leena Moilasen arvion, että yksityisvastaanotoille T3-monoterapiaan hakeutuminen ”lienee samanlainen muoti kuin karppaaminen”. Moilasen mukaan ”tieto on usein hankittu verkosta tai saatu vinkki puskaradiosta omilta tuttavilta” (Savon Sanomat 24.9.2015, ”Kilpirauhashoidosta vääntöä”). Päätoimittajan mukaan pääkirjoituksessa esitetty lehden kanta asiaan perustuu edellä mainittuihin ja vastaaviin asiantuntija-arvioihin.

Asiavirheväitteiden kohtaan 2 päätoimittaja toteaa, että lehden kantaa edustava väite uskomuslääkinnästä vaihtoehtoisten kilpirauhashoitojen yhteydessä ei ole poikkeuksellinen vaan mukailee valtavirran tieteellistä ymmärrystä. Päätoimittajan mukaan esimerkiksi Helsingin Sanomien reportaasissa kilpirauhasongelmien tai väsymysoireyhtymän hoito suositusten vastaisella tavalla liitetään samaan ilmiökenttään uskomushoitojen, kuten homeopatian kanssa. Jutun mukaan uskomushoitoja, kuten homeopatiaa tai funktionaaliseksi lääketieteeksi kutsuttuja hoitoja, tarjoavat nykyisin myös monet lääkärit. Jutun mukaan kilpirauhasongelmien epäasiallisessa hoidossa ei tosin ole kyse varsinaisista uskomushoidoista vaan lähinnä lääketieteellisesti perustelemattomista hoidoista (HS 20.10. ”Väärä asenne ja padotut tunteet saavat kehon sairastumaan, luennoi lääkäri tänä viikonloppuna Messukeskuksessa – Miten uskomushoitoja tarjoaviin lääkäreihin tulisi suhtautua?”).

Uskomushoito-termin käyttö lehden kannanottona on päätoimittajan mukaan kuitenkin perusteltua asiayhteydessään sekä laajemmassa niin sanotun funktionaalisen lääketieteen yhteydessä. Kantelijan yritys kertoo nettisivuillaan edustavansa funktionaalista lääketiedettä (yrityksen termein myös yksilöllinen ja biokemiallinen lääketiede), joka on yrityksen mukaan uusi, ”vaihtoehtoinen lähestymistapa perinteiselle elinjärjestelmä- ja diagnoosikeskeiselle toimintamallille”.

Asiavirheväitteiden kohtiin 3 ja 4 päätoimittaja toteaa, ettei kantelijan tarjoamilla hoidoilla ole yleistä lääketieteellistä hyväksyntää, kuten alkuperäisessä uutisjutussa kerrotusta Valviran puuttumisesta hänen toimintaansa käy ilmi (SS 7.11.). Päätoimittajan mukaan lisäksi esimerkiksi Tyksin endokrinologian vastuualueen ylilääkärin, professori Pirjo Nuutilan mukaan ei ole olemassa kliinisiä tutkimuksia, joissa T3-monoterapia olisi osoitettu toimivaksi tavaksi hoitaa kilpirauhasen vajaatoimintaa (Turun Sanomat 10.10.2014, ”Lääkehoito vaaransi kilpirauhaspotilaita Turussa”).

Liittyen asiavirheväitteiden kohtaan 5 eli kantelijan väitteeseen T3-lääkityksen turvallisuudesta päätoimittaja viittaa Savon Sanomien alkuperäiseen uutisjuttuun (SS 7.11.), jonka mukaan keskussairaaloiden sisätautilääkärit ovat hoitaneet potilaita, joille on aiheutunut vakava vaaratilanne heidän saatuaan T3-hormonihoidosta kilpirauhasen liikatoimintaa vastaavan tilan. Vastaavista tapauksista on kerrottu aiemmin muun muassa edellä mainitussa Turun Sanomien (10.10.2014) uutisessa. Valviran puuttuminen hoitoihin johtuu kyseisistä kilpirauhaslääkityksen vakavien komplikaatioiden riskeistä. Päätoimittajan mukaan pääkirjoitus perustuu Valviran tiedotteisiin sekä edellä mainittujen uutisjuttujen lisäksi useisiin muihin uutisjuttuihin aiheesta (Mm. Yle 12.2.2016 ”Valvira on rajoittanut 5 lääkärin oikeuksia hoitaa kilpirauhaspotilaita”). 

Väitteeseen koskien Journalistin ohjeiden 21. kohdan rikkomista päätoimittaja toteaa, ettei pääkirjoitus kielteisestä arviostaan huolimatta esitä aiheesta uusia tietoja, jotka asettavat kohteen erittäin kielteiseen julkisuuteen. Kantelija on itse tullut julkisuuteen alun perin Youtubessa ja sittemmin Savon Sanomien (7.11.) haastattelussa. Päätoimittajan mukaan pääkirjoitus esittää kantelijan toiminnasta kielteisen kannan, joka perustuu lehdessä ja muissa medioissa aiemmin esitettyihin tietoihin ja asiantuntija-arvioihin sekä Valviran kannanottoon. Päätoimittajan mukaan pääkirjoitus ei sisällä uusia tietoja käsiteltävästä kiistasta vaan viittaa aiheesta jo aiemmin laajasti käytyyn julkiseen keskusteluun, kommentoiden aihetta tavalla, jota voi pitää valtavirran tieteellisen näkemyksen mukaisena.

Kantelija on vaatinut tarjoamansa vastineen julkaisemista anteeksipyynnön kera sanatarkasti hänen esittämässään muodossa ilman, että sitä saa muokata tai lyhentää ilman hänen lupaansa. Päätoimittajan mukaan Savon Sanomat katsoo, ettei pääkirjotus synnytä kantelijalle automaattisesti vastineoikeutta, Journalistin ohjeiden kohdan 24 nojalla: ”Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.” Kantelijaa on kuitenkin haastateltu aihetta käsittelevissä jutuissa (Mm. SS 10.11.). Savon Sanomat on jatkanut aiheen käsittelyä myös muissa jutuissa muun muassa lääkärikunnan haastatteluilla (10.11. ”Hoidon riskeinä ovat eteisvärinä ja aivoinfarkti”), ja kilpirauhasyhdistyksen näkemysten esittelyllä (13.11. ”Potilailla epätietoisuus siitä missä mennään”).
 
Päätoimittajan mukaan Savon Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisu

JO 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 24: Tavanomainen kulttuurikritiikki, poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen arviointi sekä vastaavan muun mielipiteen esittäminen ei kuitenkaan synnytä oikeutta kannanottoon.

Savon Sanomat julkaisi verkkosivuillaan pääkirjoituksen, jossa se arvioi kriittisesti vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Pääkirjoitus nosti esiin yksityisen lääkärikeskuksen ja sen vastaavan lääkärin, jotka olivat tunnistettavissa. 

Lääkäri oli itse tuonut julkisuuteen pääkirjoituksessa käsitellyn tapauksen ja häntä oli haastateltu siitä Savon Sanomiin pääkirjoituksen julkaisemista edeltävänä päivänä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että pääkirjoituksessa ei esitetty uusia tietoja, jotka olisivat asettaneet lääkärin ja hänen yrityksensä erittäin kielteiseen julkisuuteen. Neuvoston mukaan pääkirjoitus oli tavanomaista yhteiskunnallista arviointia, joka ei synnyttänyt oikeutta samanaikaiseen kuulemiseen tai oman kannanoton julkaisemiseen.

Lehti käytti kärjistävää ilmaisua puhuessaan ”uskomuslääkinnästä”, mutta tiedotusvälineillä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia. Neuvosto toteaa, että pääkirjoituksessa ei ollut olennaisia asiavirheitä, eikä tapauksessa ole viitteitä siitä, että journalistista päätösvaltaa olisi luovutettu toimituksen ulkopuolisille.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Savon Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Maria Swanljung, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Juha Honkonen.
 

Tämä päätös on avattu 1650 kertaa