6717/YLE/17

Vapauttava

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, joka jäi katsottavaksi Ylen verkkopalvelussa. Ohjelman otsikolle löytyi sisällöstä kate, eikä otsikossa ollut olennaisia asiavirheitä.

Kantelu 14.11.2017

Kantelu kohdistuu Ylen 23.10.2017 televisiossa lähettämään ja internetissä katsottavissa olevaan MOT-ohjelman jaksoon ”Luulosairaan käypä hoito”.

https://areena.yle.fi/1-3849190

Kantelun mukaan otsikko väittää selkeästi masennusta luulosairaudeksi, ja yhdistettynä jakson sisältöön, kyseenalaistaa sairauden lisäksi myös sen hoidon. Otsikko rikkoo ainakin Journalistin ohjeita 11 ja 15, koska journalistin työnkuvaan ei kuulu sairausluokitusten määrittäminen.

Kantelija kertoo ymmärtävänsä MOT-ohjelman tyylin ja formaatin hieman kohahduttamishakuisena, mutta katsoo, että jaksossa hyvän journalismin toimintatapoja rikottiin jo selkeästi. Kantelija ei pidä vääränä sitä, että MOT kyseenalaistaa jaksossa mielialalääkkeiden tehokkuutta, jota se on aiemminkin tehnyt, mutta jaksossa ohjelman otsikko muotoiltiin hyvin huonolla tavalla. 

Kantelija on pyytänyt Yleä korjaamaan ohjelman otsikkoa. Yle ei ole otsikkoa muuttanut eikä vastannut palautteeseen.

Vastaus 4.1.2018

Vastaavan toimittajan Ville Vilénin mukaan ohjelmassa pohditaan keskeisesti sitä, mitkä ovat terapian ja lääkityksen roolit masennuspotilaiden hoidossa. Ohjelman aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä.

MOT:n kaltaisen ohjelman eri jaksot otsikoidaan lähtökohtaisesti siten, että ne paitsi kertovat jakson teemasta samalla myös tuovat siihen katsojaa houkuttelevan yllätyksellisen näkökulman, uteliaisuutta herättävän ristiriidan tai viittaavat tapaan, jolla asiasisällöstä kerrotaan. Otsikko on myös osa jakson markkinointia.

Kyseisessä ohjelmassa tarinan kerronnan keskeisenä elementtinä on Tampereen Työväen Teatterin esitys ”Luulosairas”, josta poimittiin tiettyjä kohtauksia ohjelman kiinnostavuuden lisäämiseksi. Tämä tehtiin yhteistyössä teatterin kanssa. Kyseisessä näytelmässä Moliere käsittelee sairauksia sekä lääkäreiden että potilaiden näkövinkkeleistä. 

Ohjelman ennakkopuffissa eli ns. trailerissa näytettiin esityksen päähenkilöä ja siihen liitettiin otsikko ”Luulosairaan käypä hoito”.   

Vastaavan toimittajan mukaan journalismissa on perusteltua käyttää elementtejä, jotka tekevät käsiteltävästä aiheesta kiinnostavamman, kunhan fakta ja fiktio eivät sekoitu toisiinsa. Kyseisessä ohjelmassa teatteriesitystä on käytetty tarinankerronnallisesti tavalla, josta katsoja välittömästi ymmärtää mikä on tosiasiaa ja mikä sepitteellistä aineistoa.

Ohjelman sisällöstä löytyy erittäin vankka kate ohjelman otsikolle. Ohjelma käsittelee erittäin laajasti Suomen käypä hoito -järjestelmää ja siihen sisältyviä mielialasuosituksia. Ohjelmassa pohditaan keskeisesti sitä mitkä ovat terapian ja lääkityksen roolit masennuspotilaiden hoidossa. Ohjelma ei millään muotoa leimaa masennusta tai kyseenalaista sen hoitoa. Ohjelman otsikko onkin käsitettävä kuvainnollisena mutta sille löytyy kate ohjelman sisällöstä. Otsikon ei tarvitse kattaa koko ohjelman sisältöä.

Ohjelmassa on haastateltu Suomen johtavia masennusalan asiantuntijoita, kuten professorit Sami Pirkola (Tampereen yliopisto), Erkki Isometsä (Helsingin yliopisto), Jaakko Seikkula (Jyväskylän yliopisto), Jorma Komulainen (Duodecim) ja Teppo Järvinen (Helsingin yliopisto). Lisäksi asiantuntijoina ovat brittiläinen apulaisprofessori James Davis ja psykiatri Joanna Moncrieff. 

Kantelija on lähettänyt palautteensa Yleisradion yleiseen ohjelmapalautteeseen, josta se on välitetty edelleen MOT-toimitukselle. Vastaavan toimittajan mukaan toimitus käsitti viestin yleiseksi ohjelmapalautteeksi, eikä tämän vuoksi erityisesti vastannut siihen. Ohjelma ei myöskään käsitellyt kantelijaa tai hänen toimintaansa.

Toimitus ei kantelijan sähköpostin perusteella lähtenyt muuttamaan otsikkoa tai itse ohjelmaa, koska kummassakaan ei ole vastaavan toimittajan mukaan asiavirheitä. Ohjelman otsikko tai itse ohjelma ei kyseenalaistanut sairausluokituksia, vaan pyrki asiantuntijoiden avulla selvittämään julkisuudessa ollutta akuuttia keskusteluaihetta.

Näin ollen Yle katsoo, että se ei ole rikkonut kantelussa väitettyjä Journalistin ohjeiden kohtia.

Ratkaisu

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Ylen MOT lähetti televisiossa ja julkaisi internetissä ohjelman, jonka otsikko oli ”Luulosairaan käypä hoito”.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että ohjelman otsikolle löytyi sisällöstä kate, eikä otsikossa ollut olennaisia asiavirheitä. Sana ”luulosairas” viittasi näytelmään, josta esitettiin katkelmia ohjelmassa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Riitta Raatikainen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Maria Swanljung, Taina Tukia ja Juha Honkonen.