PÄÄTÖKSET

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Vapauttava 6999/SL/18
Aamuposti

Yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnanhallitukseen kuuluvan opettajan työnantajaltaan saamasta varoituksesta. Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lehti oli kuullut häntä asiasta aiemmissa jutuissa eikä kantelija pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 6989/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

Vapauttava 6970/PL/18
Viispiikkinen

Uutistapahtuman seuraaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi rajallisiin tietoihin perustuneen jutun, jossa se kertoi poliisin tutkivan kunnanhallituksen toimintaa. Lehti julkaisi jatkojutun, kun se sai aiheesta lisää tietoa.

Langettava 6969/AL/18
Taloustaito

Toimittajan asema

Lehti julkaisi jutun, joka kritisoi ”villejä finanssineuvojia”. Jutun kirjoittajalla oli yritystoimintansa vuoksi aiheen suhteen kaksoisrooli, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Vapauttava 6952/SL/18
Satakunnan Kansa

Haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti haastatteli toimitusjohtajaksi valittua henkilöä, joka esitti kiistanalaisia mielipiteitä. Sitaattia oli tiivistetty, mutta haastateltu sai tarkastaa lausumansa asianmukaisesti, eikä sitaatissa ollut asiavirhettä eikä selvää väärinkäsitystä. 

Vapauttava 6947/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi jutun, jonka aiheena oli oikeudessa käsitelty perintöriita. Kantelija saattoi olla jutusta tunnistettavissa, mutta juttu ei laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tiesivät asiasta ennestään. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen näiden ihmisten piirissä, mutta julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Kantelija ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle vastinetta eikä esittänyt näkemyksiä, joiden perusteella lehti olisi voinut tehdä jatkojutun.

Vapauttava 6942/SL/18
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin valtion innovaatiorahoittajan ja ulkomaisen suuryhtiön välisestä sopimuksesta. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Langettava 6940/AL/18
Seiska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa esitettiin julkisuuden henkilön käytöksestä kielteisiä arvioita lukijavinkin perusteella tarkistamatta asiaa mitenkään. Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, mutta virheiden korjaamisen sijaan lehti ainoastaan julkaisi jutun kohteen vastineen.

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6925/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin useiden lääkäreiden esittämästä kritiikistä valtion rokotehankintoja ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta kohtaan. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6717/YLE/17

Vastaaja: Yle

Asia: Otsikko, virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 11.4.2018

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, joka jäi katsottavaksi Ylen verkkopalvelussa. Ohjelman otsikolle löytyi sisällöstä kate, eikä otsikossa ollut olennaisia asiavirheitä.

Kantelu 14.11.2017

Kantelu kohdistuu Ylen 23.10.2017 televisiossa lähettämään ja internetissä katsottavissa olevaan MOT-ohjelman jaksoon ”Luulosairaan käypä hoito”.

https://areena.yle.fi/1-3849190

Kantelun mukaan otsikko väittää selkeästi masennusta luulosairaudeksi, ja yhdistettynä jakson sisältöön, kyseenalaistaa sairauden lisäksi myös sen hoidon. Otsikko rikkoo ainakin Journalistin ohjeita 11 ja 15, koska journalistin työnkuvaan ei kuulu sairausluokitusten määrittäminen.

Kantelija kertoo ymmärtävänsä MOT-ohjelman tyylin ja formaatin hieman kohahduttamishakuisena, mutta katsoo, että jaksossa hyvän journalismin toimintatapoja rikottiin jo selkeästi. Kantelija ei pidä vääränä sitä, että MOT kyseenalaistaa jaksossa mielialalääkkeiden tehokkuutta, jota se on aiemminkin tehnyt, mutta jaksossa ohjelman otsikko muotoiltiin hyvin huonolla tavalla. 

Kantelija on pyytänyt Yleä korjaamaan ohjelman otsikkoa. Yle ei ole otsikkoa muuttanut eikä vastannut palautteeseen.


Vastaus 4.1.2018

Vastaavan toimittajan Ville Vilénin mukaan ohjelmassa pohditaan keskeisesti sitä, mitkä ovat terapian ja lääkityksen roolit masennuspotilaiden hoidossa. Ohjelman aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä.

MOT:n kaltaisen ohjelman eri jaksot otsikoidaan lähtökohtaisesti siten, että ne paitsi kertovat jakson teemasta samalla myös tuovat siihen katsojaa houkuttelevan yllätyksellisen näkökulman, uteliaisuutta herättävän ristiriidan tai viittaavat tapaan, jolla asiasisällöstä kerrotaan. Otsikko on myös osa jakson markkinointia.

Kyseisessä ohjelmassa tarinan kerronnan keskeisenä elementtinä on Tampereen Työväen Teatterin esitys ”Luulosairas”, josta poimittiin tiettyjä kohtauksia ohjelman kiinnostavuuden lisäämiseksi. Tämä tehtiin yhteistyössä teatterin kanssa. Kyseisessä näytelmässä Moliere käsittelee sairauksia sekä lääkäreiden että potilaiden näkövinkkeleistä. 

Ohjelman ennakkopuffissa eli ns. trailerissa näytettiin esityksen päähenkilöä ja siihen liitettiin otsikko ”Luulosairaan käypä hoito”.   

Vastaavan toimittajan mukaan journalismissa on perusteltua käyttää elementtejä, jotka tekevät käsiteltävästä aiheesta kiinnostavamman, kunhan fakta ja fiktio eivät sekoitu toisiinsa. Kyseisessä ohjelmassa teatteriesitystä on käytetty tarinankerronnallisesti tavalla, josta katsoja välittömästi ymmärtää mikä on tosiasiaa ja mikä sepitteellistä aineistoa.

Ohjelman sisällöstä löytyy erittäin vankka kate ohjelman otsikolle. Ohjelma käsittelee erittäin laajasti Suomen käypä hoito -järjestelmää ja siihen sisältyviä mielialasuosituksia. Ohjelmassa pohditaan keskeisesti sitä mitkä ovat terapian ja lääkityksen roolit masennuspotilaiden hoidossa. Ohjelma ei millään muotoa leimaa masennusta tai kyseenalaista sen hoitoa. Ohjelman otsikko onkin käsitettävä kuvainnollisena mutta sille löytyy kate ohjelman sisällöstä. Otsikon ei tarvitse kattaa koko ohjelman sisältöä.

Ohjelmassa on haastateltu Suomen johtavia masennusalan asiantuntijoita, kuten professorit Sami Pirkola (Tampereen yliopisto), Erkki Isometsä (Helsingin yliopisto), Jaakko Seikkula (Jyväskylän yliopisto), Jorma Komulainen (Duodecim) ja Teppo Järvinen (Helsingin yliopisto). Lisäksi asiantuntijoina ovat brittiläinen apulaisprofessori James Davis ja psykiatri Joanna Moncrieff. 

Kantelija on lähettänyt palautteensa Yleisradion yleiseen ohjelmapalautteeseen, josta se on välitetty edelleen MOT-toimitukselle. Vastaavan toimittajan mukaan toimitus käsitti viestin yleiseksi ohjelmapalautteeksi, eikä tämän vuoksi erityisesti vastannut siihen. Ohjelma ei myöskään käsitellyt kantelijaa tai hänen toimintaansa.

Toimitus ei kantelijan sähköpostin perusteella lähtenyt muuttamaan otsikkoa tai itse ohjelmaa, koska kummassakaan ei ole vastaavan toimittajan mukaan asiavirheitä. Ohjelman otsikko tai itse ohjelma ei kyseenalaistanut sairausluokituksia, vaan pyrki asiantuntijoiden avulla selvittämään julkisuudessa ollutta akuuttia keskusteluaihetta.

Näin ollen Yle katsoo, että se ei ole rikkonut kantelussa väitettyjä Journalistin ohjeiden kohtia.


Ratkaisu

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Ylen MOT lähetti televisiossa ja julkaisi internetissä ohjelman, jonka otsikko oli ”Luulosairaan käypä hoito”.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että ohjelman otsikolle löytyi sisällöstä kate, eikä otsikossa ollut olennaisia asiavirheitä. Sana ”luulosairas” viittasi näytelmään, josta esitettiin katkelmia ohjelmassa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Riitta Raatikainen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Maria Swanljung, Taina Tukia ja Juha Honkonen.


 

Tämä päätös on avattu 1777 kertaa