2018 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Langettava 6940/AL/18
Seiska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa esitettiin julkisuuden henkilön käytöksestä kielteisiä arvioita lukijavinkin perusteella tarkistamatta asiaa mitenkään. Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, mutta virheiden korjaamisen sijaan lehti ainoastaan julkaisi jutun kohteen vastineen.

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Langettava 6899/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin järjestön rahoittavan tapahtumaa, jonka oli edellisvuonna epäilty olleen osa Venäjän propagandaa. Järjestö joutui jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta Yle ei kuullut sitä samanaikaisesti eikä jälkikäteen.

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6883/SL/18
Keskipohjanmaa

Ihmisarvon kunnioittaminen

Keskipohjanmaa julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen. Siinä loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

Vapauttava 6878/SL/18
Kouvolan Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa arvioitiin kriittisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Nimettömiä lähteitä käytettiin monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6875/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6864/PALE/18
Tekijä

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kantelijan maahantuoman autonostimen olevan luovutuskiellossa. Lehti oli tarkistanut tietojaan laajasti eikä jutussa ollut olennaista asiavirhettä, jota lehti ei olisi oikaissut. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Kantelija ei ole kuitenkaan neuvotellut lehden kanssa muusta kuin jutun oikaisemisesta.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

<< 1 2 3 4 >> 

Vapauttava 6713/AL/17

Vastaaja: Suomen Kuvalehti

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Ratkaistu: 16.5.2018

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Kantelu 22.12.2017

Kantelu kohdistuu seuraaviin juttuihin:

1. Suomen Kuvalehden verkkosivuillaan 13.10.2017 julkaisemaan juttuun ”Kittilän 27 päättäjälle syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä – tässä he ovat”.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kittila-27-paattajalle-syytteet-torkeasta-virka-aseman-vaarinkayttamisesta-tassa-he-ovat/?shared=989910-83df2e29-4

2. Suomen Kuvalehden verkkosivuillaan19.11.2017 julkaisemaan juttuun 
’”Vain pieniä muotovirheitä”? – Niistä Kittilässä ei koskaan ollut kyse’.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vain-pienia-muotovirheita-niista-kittilassa-ei-ole-koskaan-ollut-kyse/

Kantelun mukaan kantelijan nimi ja hänen tunnistetietonsa julkaistiin tarpeettomasti Suomen Kuvalehdessä 13.10.2017 ja 19.11.2017. Kantelija kertoo pyytäneensä nimensä poistamista, mutta SK:n päätoimittaja kieltäytyi muuttamasta juttuja. Kantelijan mukaan jutuissa ei ole huomioitu häntä vastaan nostetun rikossyytteen merkitystä suhteessa muihin syytteisiin, syytteitä pidettiin jutussa samanarvoisina. 
Kantelun mukaan Suomen Kuvalehti 19.11.2017 julkaisemassa jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joita kantelija pyysi lehteä oikaisemaan:

1. Jutussa oli virhe, kun siinä väitettiin, että ”Tilapäisen valiokunnan lopullisessa raportissa XX.XX. luonnehti omaan rooliaan näin: ”Ulkopuolisen sihteerin valinnan tarkoituksena oli korostaa selvitystyön puolueettomuutta ja ainoastaan dokumentoitujen ja relevanttien tietojen huomioon ottamista tilapäisen valiokunnan työssä.”

2. Jutussa oli virhe, kun siinä väitettiin, että ”Kun Suomen Kuvalehti kysyi XX.XX:ltä syksyllä 2014 perusteluja ensimmäisen raportin virheille, hän sanoi olevansa vain ”kirjuri”.”

3. Jutussa oli virhe, kun siinä väitettiin, että hän ei halunnut kommentoida väitöskirjaansa. 

Kantelun mukaan juttu on aiheuttanut kantelijalle erittäin kielteistä julkisuutta, kirjoituksen tietoja ei ole tarkistettu, eikä tietoja ole välitetty totuudenmukaisesti. 

Kantelussa todetaan, että kantelija ei ole voinut kommentoida Kittilän kunnanjohtajan erottamista, koska Kittilän kuntaa koskevien oikeusjuttujen käsittely oli kesken ja oikeusjuttujen materiaali oli määrätty salassapidettäväksi käräjäoikeuden käsittelyn alkamiseen saakka. Kantelussa todetaan, että tästä johtuen kantelijan oli mahdotonta puolustautua julkisesti. Kantelussa todetaan myös, ettei kantelijan väitöskirjatutkimustaan koskevia kommentteja ole huomioitu SK:n jutuissa eikä hänelle ole annettu mahdollisuutta antaa vastinetta asiassa. 


Päätoimittajan vastaus 13.3.2018

Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaan vastaus kanteluun kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

”Kantelussa on kaksi osaa, ensimmäisen mukaan Suomen Kuvalehti rikkoi Journalistin ohjeiden pykälää 32, ensin 13.10.2017 ja sitten 19.11.2017, julkaistessaan kantelijan nimen Kittilän kunnan rikosepäilyjä koskeneissa jutuissaan. Kantelijan nimen julkaiseminen perustui erittäin tarkkaan harkintaan.
Kittilän kunnassa on käynnissä Suomen oloissa täysin ainutlaatuinen prosessi, joka on jo johtanut suureen määrään rikossyytteitä, lainsäädännön muutoksiin sekä tilanteeseen, jossa valtio käytännössä puuttuu kunnan itsehallintoon jatkuvien väärinkäytösten takia. Valtio voi näihin toimiin ryhtyä, koska on kyseisen kunnan hallinnollisten ongelmien takia tehnyt kuntalakiin uuden kohdan, ns. Lex Kittilän.

Keskeinen osa Kittilä-prosessia oli kantelijan itsensä vuonna 2014 laatima eli kirjoittama ns. tilapäisen valiokunnan raportti, jolla perusteltiin Kittilän kunnanjohtajan Anna Mäkelän irtisanominen. Raportti sisälsi useita virheitä, jotka osoitettiin Suomen Kuvalehden artikkeleissa mm. 11.9.2014 ja 15.9.2014.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus sekä Korkein hallinto-oikeus ovat vuonna 2016 todenneet kunnanjohtaja Mäkelän irtisanomisen olevan laiton, koska kantelijan laatimassa irtisanomisen pohjana olevassa raportissa on pahoja puutteita. Nämä puutteet loukkasivat irtisanotun kunnanjohtajan oikeusturvaa.

Kantelija kirjoitti raportin työsuhteessa Kittilän kuntaan ja sai työstään 100 euron tuntipalkkion. Palkkio perustuu Akavan asiantuntijatyön hinnoittelusta antamaan ohjeistukseen. Raportti on myös selvästi merkitty kantelijan laatimaksi.

Kantelijan kirjoittamassa raportissa luonnehditaan kantelijan omaa roolia raportin kirjoittamisessa seuraavasti: "...valiokunta päätti ottaa itselleen ulkopuolisen sihteerin ja kutsui 30.5.2014
sihteerikseen hallintotieteiden kandidaatin XX.XX:n, jonka päätehtäväksi määriteltiin loppuraportin laatiminen valiokunnalle.”

”Ulkopuolisen sihteerin valinnan tarkoituksena oli korostaa selvitystyön puolueettomuutta ja ainoastaan dokumentoitujen ja relevanttien tietojen huomioon ottamista tilapäisen valiokunnan työssä."

Raportin laatijana kantelija on siis itse sisällyttänyt tekstiin osion, jossa kuvataan valiokunnan sihteerin eli raportin laatijan tehtävää.

Kantelija on siis erittäin keskeisessä osassa kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottamisprosessissa. 
Lehden harkinnan mukaan kantelijan nimen julkaiseminen oli perusteltua siinä vaiheessa, kun hän sai lokakuussa 2017 syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen on nimikkeen mukaisesti törkeä rikos, jonka maksimirangaistus on neljä vuotta vankeutta. Maksimirangaistus avunannosta tähän rikokseen on kolme vuotta vankeutta.

Kantelijan nimen julkaiseminen on perusteltua myös siksi, että Korkeimman hallinto-oikeuden tuomiolla puutteelliseksi todettu raportti on keskeinen asiakirja syksyllä 2018 käytävässä oikeudenkäynnissä, jossa ensi kertaa punnitaan laajasti kunnan luottamushenkilöiden virkavastuu ja myös se vastuu, joka kunnan käyttämillä asiantuntijoilla on avustaessaan luottamushenkilöitä. Kantelijan laatiman raportin keskeinen merkitys kävi ilmi jo 13.3.2018 alkaneessa oikeudenkäynnin valmisteluistunnossa, jossa syyttäjien haastehakemus ja laaja esitutkintamateriaali tuli julki.  
Tieto kunnan käyttämistä asiantuntijoista on julkinen ja kantelija on palkattu asiantuntijaksi avustamaan Kittilän luottamushenkilöitä prosessissa, jossa julkista valtaa on käytetty täysin poikkeuksellisella ja hallintotuomioistuinten mukaan lainvastaisella tavalla. 

Lapin käräjäoikeus tiedotti oma-aloitteisesti kaikkien syytteen saaneiden nimet medialle, kantelijan nimi mukaan lukien, heti syytteiden nostamisen yhteydessä 13.10.2017. Kaikkien syytteet saaneiden nimet on julkistettu Suomen Kuvalehden lisäksi ainakin Aamulehdessä ja Lapin Kansassa 13.10.2017. 

Lisäksi on syytä ottaa huomioon, että molemmissa kantelun kohteena olevissa jutuissa kerrotaan selvästi, että kaikki syytetyt (mukaan lukien kantelija) kiistävät syyllistyneensä rikoksiin. Syyttömyysolettama on siis huomioitu ja jutuissa puhutaan nimenomaan syytteiden nostamisesta, ei syyllisyydestä.

Kantelun toisessa osassa väitetään, että Suomen Kuvalehti rikkoi 19.11.2017 julkaistussa jutussaan seuraavia Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10, 12, 20 ja 21.

Käytännössä kantelija väittää, että 19.11.2017 julkaistussa jutussa oli kolme asiavirhettä, joita Suomen Kuvalehti ei suostunut oikaisemaan. Väite asiavirheistä ei pidä paikkaansa.

Kantelijan mukaan jutussa on virhe, kun siinä todetaan, että ”Tilapäisen valiokunnan lopullisessa raportissa kantelija luonnehti omaan rooliaan näin: ”Ulkopuolisen sihteerin valinnan tarkoituksena oli korostaa selvitystyön puolueettomuutta ja ainoastaan dokumentoitujen ja relevanttien tietojen huomioon ottamista tilapäisen valiokunnan työssä.” Kantelija kiistää luonnehtineensa työnkuvaansa missään vaiheessa.

Väite asiavirheestä on hämmentävä, koska jutun lainaus on suoraan kantelijan itsensä kirjoittamasta kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottamisraportista. Jos kantelija ensin itse luonnehtii työnkuvaansa kirjoittamassaan raportissa, ei hän voi väittää, ettei olisi luonnehtinut työnkuvaansa missään vaiheessa. 

Kantelija on merkitty raportin laatijaksi eli kirjoittajaksi lopullisessa raportissa välittömästi raportin kansilehteä seuraavalla sivulla 2. Kahdessa aiemmassa versiossa nimi oli kansilehdellä. Tilapäisen valiokunnan raporttiin on merkitty, että sen on laatinut kantelija.
SK:n jutussa ei näin ollen ole asiavirhettä.

Lisäksi kantelijan mukaan jutussa on virhe, kun siinä todetaan hänen luonnehtineen itseään vain ”kirjuriksi”, kun Suomen Kuvalehti syksyllä 2014 kysyi häneltä Anna Mäkelän erottamisraportista löytyneistä virheistä.

Kyseinen puhelinkeskustelu käytiin syys-lokakuun 2014 vaihteessa. Toimittaja soitti kantelijalle ja kertoi Lapin poliisilaitoksen tutkinnanjohtajan vahvistaneen Suomen Kuvalehdelle raportissa olevan vakavasti virheellistä tietoa.

Uutisen yhteyteen toimittaja kysyi kantelijan kommenttia.  Kantelija ei halunnut kommentoida, mutta lyhyessä keskustelussa hän sanoi olleensa vain kirjuri. Tämä jäi toimittajan mieleen erittäin vahvasti siksi, että Suomen Kuvalehden tiedossa oli jo tuolloin tilapäisen valiokunnan sihteerin palkkio, 100 euroa tunnilta. Toimittaja keskusteli kantelijan kommentista myös oikeusoppineiden kanssa. Suomen Kuvalehden juttu aiheesta julkaistiin lopulta 4.10.2014.

Suomen Kuvalehden toimittajalla ei ole kyseistä, yli kolme vuotta sitten käytyä keskustelua tallentimella. Vastauksen liitteessä 3 rikos- ja prosessioikeuden professori emeritus Pekka Viljanen kuitenkin toteaa myös keskustelleensa jutun toimittajan kanssa kirjuri-luonnehdinnasta syksyllä 2014.

Marraskuussa 2014 toimittaja otti yhteyttä kantelijaan uudelleen, kun myös lopullisesta raportista löytyi vakavasti virheellistä tietoa. Tuolloin kantelijan kanssa käydystä kyseisestä keskustelusta päätyi Suomen Kuvalehden 8.11.2014 julkaisemaan juttuun seuraava osa: ”XX.XX. sanoi perjantaina SK:lle, ettei voi kommentoida asiaa. Kommentit antaa vain ja ainoastaan valiokunnan puheenjohtaja.”

Kolmas väitetty asiavirhe liittyy kantelijan väitöskirjaprojektiin. Kantelija on valmistelemassa Tampereen yliopistolle väitöskirjaa, jonka aihe on kunnanjohtajan luottamuspula oikeudellisena ilmiönä. Samaan aikaan kantelija oli ensin epäiltynä ja sitten syytettynä kunnanjohtaja Mäkelän erottamisasiassa.

Virhe on kantelun mukaan artikkelin seuraavassa kohdassa: Suomen Kuvalehti kysyi kantelijan kommenttia syytteiden nostamisen jälkeen lokakuussa 2017. Hän ei halunnut kommentoida.

Kantelun liitteenä on sähköposti, jossa Suomen Kuvalehden toimittaja kysyy seuraavaa kantelijan väitöskirjaan liittyen: ”Sinut on asetettu syytteeseen avunannosta törkeään virka-aseman
väärinkäyttämiseen. Haluatko kommentoida asiaa? Katsotko, että voit riippumattomasti ja uskottavasti käsitellä väitöskirjasi aihetta tässä tilanteessa?”

Kantelijan vastaus toimittajalle kokonaisuudessaan: ”En kommentoi syytettä asian ollessa kesken. Haluan tiedustella, mikä on ollut Suomen Kuvalehden peruste ja tarve julkaista yksityishenkilön nimi syytevaiheessa (journalistin eettiset ohjeet)? Juttu on myös osaltani virheellinen, sillä en ole Tampereen yliopiston tutkija enkä työsuhteessa yliopistoon.
Haluan myös tiedustella, että mikä intressi Suomen Kuvalehdellä on tässä vaiheessa esittää väitöskirjani tekemiseen liittyviä kysymyksiä?”

Jutun väite siitä, että kantelija ei syytteiden nostamisen jälkeen lokakuussa 2017 halunnut kommentoida asiaa, pitää siis paikkansa. Olennaista esimerkiksi JO 21. kohdan kannalta on se, että vaikka kantelija ei halunnut kommentoida asiaan, hänelle kritiikin kohteena varattiin tilaisuus ja annettiin mahdollisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. Kantelija jätti tämän mahdollisuuden omasta halustaan käyttämättä.

Kantelija antaa kantelussaan harhaanjohtavan kuvan myös kommentointi- ja puolustautumismahdollisuuksistaan. Julkisuuslain 23.2 §:ssä säädetään, että asianosainen ei saa ilmaista sivullisille asianosaisaseman perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin asianosaista itseään. Esitutkintamateriaalin salassapidettävyys, johon kantelija vetoaa, ei näin ollen estä häntä kommentoimasta omia tekemisiään.

Lopuksi kantelija väittää myös, ettei hänelle ole annettu mahdollisuutta antaa vastinetta asiassa. Tämä väite on väärä. Kuten kantelun kohdasta 5. käy ilmi, kantelija ei missään vaiheessa ole lähettänyt lehdelle vastinetta.

Edellä esitetyn nojalla katsomme, että kantelu on aiheeton ja Suomen Kuvalehti on noudattanut hyvää journalistista tapaa. Kittilän tapauksen kokoluokka on poikkeuksellinen ja esimerkiksi syytteiden saaneiden määrä tekee siitä Suomen historian suurimman kuntaoikeudenkäynnin. Kantelija on ollut aivan ratkaisevassa asemassa yhdessä tapauksen keskeisistä osista ja siksi hänen nimensä syytteen nostamisen jälkeen on julkaistu – tarkan journalistisen harkinnan jälkeen ja hänelle kommentointimahdollisuudet antaen. Lisäksi on syytä huomata, että nimen julkaisuun on päätynyt myös laatumedioista myös alueen valtalehti Lapin Kansa ja Aamulehti.”

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. 

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.


Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.


Suomen Kuvalehti kertoi kahdessa jutussaan Kittilän kunnanjohtajan erottamisesta seuranneista syytteistä. Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden ja käsitteli hänen keskeistä rooliaan tapaukseen liittyneen raportin laatijana. Lisäksi toisessa jutussa käsiteltiin kriittisesti kantelijan samaa aihepiiriä käsittelevää väitöskirjahanketta. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tapaus on yhteiskunnallisesti merkittävä. Kyseessä on yksi Suomen historian suurimpia kuntaoikeudenkäyntejä. Neuvoston mukaan kantelijalla on tapauksessa keskeinen rooli, koska hän laati kunnanjohtajan erottamiseen ja oikeudenkäyntiin olennaisesti liittyvän raportin. Raportin laatiminen ja aihepiiriä sivuava väitöskirjahanke ovat lähtökohtaisesti julkista ja yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa, josta yleisöllä on oikeus saada tietoa. 

Neuvosto toteaa, että kantelijan henkilöllisyyden kertominen myös rikossyytteiden yhteydessä oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutuissa tuotiin selkeästi esiin, että kyse oli vasta syytteestä.

Kantelija joutui myöhemmässä jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta hänelle oli annettu mahdollisuus tulla kuulluksi samanaikaisesti. Kantelija kuitenkin kieltäytyi mahdollisuudesta. Kantelijan edellisenä kesänä antamia hänen väitöskirjaansa liittyviä kommentteja ei ollut tarpeellista huomioida, koska ne oli annettu toisessa tilanteessa ja toista juttua varten, eikä kantelija uutta kommenttia pyydettäessä itse pyytänyt käyttämään niitä. Jutussa ei myöskään ollut olennaisia asiavirheitä.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Suomen Kuvalehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Anna Anttila, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Aija Pirinen, Sinikka Tuomi, Johanna Vehkoo.

Tämä päätös on avattu 1889 kertaa