PÄÄTÖKSET

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Vapauttava 6999/SL/18
Aamuposti

Yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnanhallitukseen kuuluvan opettajan työnantajaltaan saamasta varoituksesta. Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lehti oli kuullut häntä asiasta aiemmissa jutuissa eikä kantelija pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 6989/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

Vapauttava 6970/PL/18
Viispiikkinen

Uutistapahtuman seuraaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti julkaisi rajallisiin tietoihin perustuneen jutun, jossa se kertoi poliisin tutkivan kunnanhallituksen toimintaa. Lehti julkaisi jatkojutun, kun se sai aiheesta lisää tietoa.

Langettava 6969/AL/18
Taloustaito

Toimittajan asema

Lehti julkaisi jutun, joka kritisoi ”villejä finanssineuvojia”. Jutun kirjoittajalla oli yritystoimintansa vuoksi aiheen suhteen kaksoisrooli, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 6963/SL/18 ja 6966/SL/18
Helsingin Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, ihmisarvon kunnioittaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi sukupuolen moninaisuuteen liittyvän jutun, jota lehti kuvaili pakinatyyliseksi. Juttu oli monitulkintainen, mutta se ei ollut ihmisarvoa loukkaava.

Langettava 6962/SL/18
Etelä-Saimaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin muun muassa uudesta Laatokan rannalle sijoittuvasta kansallispuistosta. Jutussa todettiin, että Valamon alue kuuluisi uuteen kansallispuistoon. Tämä oli olennainen asiavirhe, jota lehti ei pyynnöstä huolimatta korjannut.

Vapauttava 6953/PL/18
Koillissanomat

Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa kritisoitiin nimeltä mainittua valvontaeläinlääkäriä tämän virkatoimien hoitamisesta. Julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt. Lehden olisi ollut syytä julkaista vastine tai linkki siihen myös Facebook-tilillään, mutta tässä tapauksessa lehti täytti jälkikäteisen kuulemisen perusvaatimukset.

Vapauttava 6952/SL/18
Satakunnan Kansa

Haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe

Lehti haastatteli toimitusjohtajaksi valittua henkilöä, joka esitti kiistanalaisia mielipiteitä. Sitaattia oli tiivistetty, mutta haastateltu sai tarkastaa lausumansa asianmukaisesti, eikä sitaatissa ollut asiavirhettä eikä selvää väärinkäsitystä. 

Vapauttava 6947/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen ja jälkikäteinen kuuleminen, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti julkaisi jutun, jonka aiheena oli oikeudessa käsitelty perintöriita. Kantelija saattoi olla jutusta tunnistettavissa, mutta juttu ei laajentanut niiden ihmisten piiriä, jotka tiesivät asiasta ennestään. Kantelija joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen näiden ihmisten piirissä, mutta julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Kantelija ei kuitenkaan tarjonnut lehdelle vastinetta eikä esittänyt näkemyksiä, joiden perusteella lehti olisi voinut tehdä jatkojutun.

Vapauttava 6942/SL/18
Helsingin Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin valtion innovaatiorahoittajan ja ulkomaisen suuryhtiön välisestä sopimuksesta. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Langettava 6940/AL/18
Seiska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa esitettiin julkisuuden henkilön käytöksestä kielteisiä arvioita lukijavinkin perusteella tarkistamatta asiaa mitenkään. Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, mutta virheiden korjaamisen sijaan lehti ainoastaan julkaisi jutun kohteen vastineen.

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6925/SL/18
Ilta-Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin useiden lääkäreiden esittämästä kritiikistä valtion rokotehankintoja ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta kohtaan. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä. 

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6711/PL/17

Vastaaja: Länsi-Uusimaa

Asia: Virheen korjaaminen

Ratkaistu: 11.4.2018

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, jossa oli useita nimivirheitä. Suurin osa niistä oli huolimattomuudesta johtuneita kirjoitusvirheitä. Nämä olivat epätarkkuuksia, joiden korjaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa. Yksi nimivirheistä oli kuitenkin olennainen asiavirhe, jota lehti ei ollut korjannut asianmukaisesti. 

Kantelu 9.11.2017

Kantelu kohdistuu Länsi-Uusimaan verkkosivuillaan 23.10.2017 julkaisemaan juttuun ”Lohjan Ratsastajien Mia von Schantz Horse Show´ssa kolmas” sekä lehden printtiversiossaan 24.10.2017 julkaisemaan juttuun ”Von Schantz kolmanneksi”. 

Kantelijan mukaan lehden toimitus oli editoinut hänen jutustaan kaksi versiota, yhden verkkosivulleen ja toisen lehden printtiversioon siten, että julkaistuissa jutuissa on sekä hevosen että ratsastajan nimi kirjoitettu väärin monella eri tavalla. Hän kantelee myös siitä, että jutuista oli poistettu toinen haastattelu käytännössä kokonaan. 

Kantelija kertoo pyytäneensä lehteä oikaisemaan jutuissa olleet virheet puhelimitse heti, kun juttu oli julkaistu ja myöhemmin myös sähköpostitse. Kantelijan mukaan Länsi-Uusimaa ei ole vastannut hänen pyyntöönsä eikä ole oikaissut juttujaan. 


Päätoimittajan vastaus 24.1.2018

Länsi-Uusimaan päätoimittaja Päivi Kallo vastaa kanteluun seuraavasti: 

”Länsi-Uusimaan urheilutoimituksen esimies oli lokakuussa 2017 puhelimitse sopinut kantelijan kanssa, että tämä voi toimittaa lehden käyttöön tekstiä tulevasta Helsinki Horse Show’sta. Jutun pituudesta ei sovittu tarkemmin. 
Länsi-Uusimaan urheilu- ja uutistoimituksessa on tapana editoida (juttukärjet, pituus) avustajien juttuja tarvittaessa ennen julkaisua. Käytäntö on ollut kantelijan tiedossa, sillä hän on avustanut toimitusta ennenkin.

Kantelijan toimittama teksti ei ollut julkaisukelpoinen sellaisenaan, vaan se käsiteltiin sille varattuun tilaan sopivaksi ja sisällöltään julkaistavaan muotoon normaalien uutiskriteerien mukaisesti. Artikkeliin oli jäänyt epähuomiossa kaksi kertaa kantelijan alkuperäistekstissä olleet nimivirheet (von Scantz, po. von Schantz), lisäksi nimi on käsittelyn yhteydessä yhden kerran muuttunut muotoon von Wendt. 
Hevosen nimi Zatal on kuvatekstissä epähuomiossa muodossa Zetel. 

Julkaistun jutun kirjoittajaksi on artikkeliin tehtyjen lisäysten ja muutosten vuoksi lisätty kantelijan lisäksi Länsi-Uusimaan urheilutoimittaja. Kantelijalle on kuitenkin maksettu toimitetusta tekstistä normaali juttupalkkio.

Artikkeli on julkaistu Länsi-Uusimaan printtilehdessä 24.10.2017 ja verkkosivulla edellisenä iltana 23.10.2017.

Kantelija on ollut urheilutoimitukseen yhteydessä puhelimitse jutun julkaisun jälkeen, mutta ajankohta ei ole enää tiedossa. Tuolloin hän on huomauttanut nimen muuttumisesta muotoon von Wendt, mutta tarkemmin ei keskustelua enää toimituksessa muisteta. Kantelija on 3.11.17 lähettänyt urheilutoimituksen esimiehelle sähköpostiviestin, jossa hän toteaa: ”Tiistai 24.10 julkaisemassanne jutussa ratsastuksesta lohjalaisratsastajan (seuran mukaan) nimi vaihtuu välillä. Se ei ole Won Wendt. Ainakin kuvatekstissä hevosen nimi on väärin Zetel. Tekstini on muokattu jutuksi, virheet eivät ole ainakaan tällä kertaa minun. --- Olettehan oikaisseet nimivirheet?”

Kantelija ei tämän jälkeen ole ollut asiassa yhteydessä toimitukseen.

Nimivirhe von Wendt oli korjattu lehden verkkosivulla olleeseen juttuun puhelun jälkeen ennen kantelijan sähköpostiviestiä. Muotoa von Scantz ei ole siinä yhteydessä huomattu, mutta se on korjattu verkkouutiseen myöhemmin.

Oikaisua ei julkaistu printtilehdessä, koska toimitus katsoi, ettei kyseessä ollut olennainen asiavirhe vaan epätarkkuus. 
Lukijalle ei ole jäänyt epäselväksi kenestä ratsastajasta on kyse. Alkuperäisessä 24.10.17 julkaistussa jutussa ratsastajan nimi von Schantz on mainittu otsikossa, tulosfaktassa (3 kertaa) ja kuvatekstissä oikein. Tekstissä nimi oli oikein kolme kertaa (myös heti jutun alussa), kaksi kertaa kantelijan kirjoittamassa muodossa von Scantz ja vain kerran von Wendt.

Hevosen nimi Zatal oli kirjoitettu oikein itse jutussa ja tulosfaktassa (3 kertaa), mutta kuvatekstissä se oli muodossa Zetel. Kyse on ollut huolimattomuudesta. Lukijalle ei ole jutun perusteella jäänyt epäselväksi, mikä on hevosen nimi, eikä kuvatekstin virheestä ei tehty kantelijan sähköpostiviestin jälkeen oikaisua printtijulkaisuun. Virhe on myöhemmin korjattu verkkojulkaisun kuvatekstiin.”


Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

Länsi-Uusimaa julkaisi avustajan kirjoittaman uutisen paikallisen kilparatsastajan menestyksestä kansainvälisissä kisoissa. Ratsastajan nimi oli kirjoitettu jutun käsikirjoituksessa väärin kahdella tavalla. Toinen käsikirjoituksessa olleista epätarkkuuksista ratsastajan nimessä jäi lehden verkkosivuilla ja printtiversiossa julkaistuihin juttuihin. Lisäksi lehti käytti ratsastajasta yhdessä kohtaa kokonaan väärää sukunimeä. Hevosen nimessä oli kirjoitusvirhe jutun kuvatekstissä. 

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että nimissä olleet yhden kirjaimen kirjoitusvirheet olivat huolimattomuudesta johtuneita epätarkkuuksia, joiden korjaamisesta lehden ei tarvinnut kertoa. 

Sen sijaan jutussa oli olennainen asiavirhe, kun ratsastajasta käytettiin kokonaan väärää nimeä. Tässä tapauksessa nimi saattoi sekoittua toiseen ratsastajaan ja virhe saattoi antaa lukijalle väärän käsityksen ratsastajan henkilöllisyydestä.

Länsi-Uusimaa korjasi virheen verkkojutussa, mutta ei kertonut korjauksesta lukijoille Journalistin ohjeiden mukaisesti. Printtijuttua lehti ei korjannut lainkaan.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Länsi-Uusimaa on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20 ja antaa lehdelle huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Riitta Raatikainen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Maria Swanljung, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Juha Honkonen.
 

Tämä päätös on avattu 1579 kertaa