2018 PÄÄTÖKSET

Langettava 6825/SL/18
Kymen Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Kymen Sanomat julkaisi uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti jätti virheen korjaamatta vaikka se sai siitä tiedon.

Vapauttava 6818/MTV/18
MTV

Ihmisarvon kunnioittaminen, yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

MTV julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa kerrottiin, että kuuro oli tuomittu laittomasta uhkauksesta. Kuulovammaisuutta ei käsitelty halventavasti ja siitä kertominen oli perusteltua tapauksen ymmärtämisen vuoksi. Kantelija saattoi olla lähipiirinsä tunnistettavissa, mutta se ei ollut tekoon nähden kohtuutonta.

Langettava 6787/R/18
Radio Classic

Piilomainonta

Radio esitti mainoksen, jota ei ollut erotettu toimituksellisesta aineistosta Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.

Vapauttava 6743/YLE/18
Yle

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle julkaisi verkkosivuillaan Jemenin sotaa käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä tehtiin tulkinta YK-johtajan kannanotosta.

Vapauttava 6742/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Yle julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa toimittaja puolusteli epäasiallista käyttäytymistään kritisoimalla tunnistettavissa olevaa henkilöä. Jutussa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä. Siinä ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla kritiikin kohteeksi joutunutta henkilöä samanaikaisesti, koska kyseessä oli kulttuurikritiikkiin rinnastuva mielipideteksti, jossa kommentoitiin aiemmin julkisuudessa käytyä keskustelua. 

Langettava 6738/SL/17
Kaleva

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi sivun kokoisen mainoksen, jota ei ollut merkitty mainokseksi.

Vapauttava 6737/SL/17
Kymen Sanomat

Lähdesuoja

Lehti julkaisi joulupukkina kauppakeskuksessa esiintyneen henkilön nimen kuvatekstissä. Kysymys siitä, oliko lähdesuojasta sovittu, jäi epäselväksi.

Langettava 6734/SL/17
Kauppalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli kriittisesti verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Jutussa haastateltu asianajaja oli edustanut jutussa käsitellyn riidan osapuolta. Tätä ei tuotu esille jutussa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6730/SL/17
STT

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

STT teki ja välitti asiakkailleen uutisen, jota se täydensi saatuaan aiheesta lisätietoa. Alkuperäisessä uutisessa ei ollut olennaista asiavirhettä, joka STT:n olisi pitänyt oikaista.

Langettava 6723/SL/17
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, jossa väitettiin, että uusia antibiootteja ei ole kehitteillä. Lehti oikaisi juttuaan vasta seitsemän ja puoli viikkoa sen jälkeen, kun se oli saanut aiheesta oikaisupyynnön.

Vapauttava 6718/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, journalistinen päätösvalta, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa arvioitiin vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja yhden tunnistettavissa olevan lääkärin toimintaa. Pääkirjoitus oli tavanomaista yhteiskunnallista arviointia, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6717/YLE/17
Yle

Otsikko, virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, joka jäi katsottavaksi Ylen verkkopalvelussa. Ohjelman otsikolle löytyi sisällöstä kate, eikä otsikossa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Langettava 6711/PL/17
Länsi-Uusimaa

Virheen korjaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, jossa oli useita nimivirheitä. Suurin osa niistä oli huolimattomuudesta johtuneita kirjoitusvirheitä. Nämä olivat epätarkkuuksia, joiden korjaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa. Yksi nimivirheistä oli kuitenkin olennainen asiavirhe, jota lehti ei ollut korjannut asianmukaisesti. 

Langettava 6710/SL/17
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kommenttikirjoituksen, jossa väitettiin, että yli 50 000 euron tuloilla palkankorotus voi verotuksen progressiivisuuden vuoksi muuttua palkanalennukseksi. Jutussa väitettiin myös, että pääkaupunkiseudulla asuva perhe maksaa maailman kovinta tuloveroa ja asumisen hintaa. Nämä olivat olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei oikaisupyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 9–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6709/AL/17
Seura

Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

Langettava 6704/YLE/17
Yle

Lähdesuoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, sepitteellinen aineisto

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, jossa esitettiin väite, jonka paikkansapitävyyttä ei perusteltu ohjelmassa. Myöhemmin väitteen paikkansapitävyyttä perusteltiin ainoastaan yhden nimeämättömän lähteen arviolla. Väite esitettiin ohjelmassa tosiasiana, vaikka kyse oli lähteen mielipiteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Langettava 6700/YLE/17
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ylen MOT-toimitus julkaisi verkkosivuillaan lobbaamista käsittelevän jutun. Jutussa julkaistiin 74 nimen lista eduskunnassa runsaasti vierailleista henkilöistä. Yle ei ollut tarkistanut kaikkien listalla olevien henkilöllisyyksiä niin hyvin kuin se olisi voinut, ja lista sisälsi virheitä. Yleisölle ei kerrottu virheistä riittävän tarkasti.

Vapauttava 6689/SL/17
Karjalainen

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan natiivimainoksen. Se oli merkitty Journalistin ohjeiden mukaisesti.

<< 1 2 >> 

Langettava 6710/SL/17

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 7.3.2018

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kommenttikirjoituksen, jossa väitettiin, että yli 50 000 euron tuloilla palkankorotus voi verotuksen progressiivisuuden vuoksi muuttua palkanalennukseksi. Jutussa väitettiin myös, että pääkaupunkiseudulla asuva perhe maksaa maailman kovinta tuloveroa ja asumisen hintaa. Nämä olivat olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei oikaisupyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 9–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 9.11.2017

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien verkkosivuillaan 1.11.2017 julkaisemaan juttuun
”Kommentti: Poliitikko, kiitä tavallista veronmaksajaa edes joskus – älä aina syyllistä!”
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005431865.html

Kantelijan mukaan jutussa on seuraavat olennaiset asiavirheet, joita hän on pyytänyt lehteä oikaisemaan: 
1) "----kun pääset esimerkiksi yli 50 000 euron tuloihin, progressio iskee että pääkallo soi: Palkankorotus voi muuttua palkanalennukseksi, kun paikka veroasteikossa muuttuu." 
Kantelija toteaa, että ”Verojärjestelmässämme ei ole yli 50 000 euron tuloilla tällaista kohtaa”. 
2) "Parihenkinen pääkaupunkiseudulla asuva perhe pulittaa paitsi maailman kovinta tuloveroa." 
3) ."----pulittaa paitsi maailman kovinta tuloveroa, myös maailman kovinta asumisen hintaa. Kämpät Vantaan ja Espoon syrjäkylilläkin maksavat saman kuin New Yorkin Manhattanilla." 

Kantelijan kantelunsa liitteenä toimittamasta kirjeenvaihdosta käy ilmi, että Ilta-Sanomat on kieltäytynyt oikaisemasta kantelijan virheinä pitämiä asioita vedoten siihen, että "kirjoitus on poleeminen mielipidekirjoitus". 


Päätoimittajan vastaus 18.1.2018

Päätoimittaja Tapio Sadeojan mukaan kyseinen kommenttikirjoitus on vahvasti poleeminen mielipidekirjoitus, jossa ns. veropäivän yhteydessä on haluttu nostaa esiin valtavirran uutisoinnista poiketen pääkaupunkiseudulla asuvan keskituloisen perheellisen asema. Päätoimittajan mukaan kirjoittaja on siis halunnut tarjota toisenlaisen näkökulman katsoa veropolitiikkaa, mikä on jo sinällään hyvän mielipidekirjoituksen lähtökohta. 

Päätoimittajan mukaan kirjoitus on luonteeltaan pakinanomainen teksti ja sen tyylilajiksi on tarkoituksella valittu hyperbola.  Hyperbola eli voimakkaan liioitteleva ilmaisu on tunnettu tehokeino, jonka avulla voidaan korostaa keskeistä ajatusta. Liioittelevia esimerkkejä ja kielikuvia käytetään runsaasti niin arkikielessä, pakinoissa kuin poliittisessa puheessakin, tuoreena esimerkkinä esimerkiksi keskustelua herättänyt ilmaisu siitä, että Suomessa ”halutaan laittaa työttömät polvilleen ja antaa niskalaukaus”. 

Päätoimittajan mukaan Timo Haapalan kommentin punainen lanka on kirjoituksen otsikossakin näkyvä pohdinta siitä, miksi poliittiset päättäjät eivät kiitä tavallista veronmaksajaa, vaikka juuri tavallisten veronmaksajien tuloilla yhteiskuntaa pidetään pystyssä. Kirjoittaja katsoo, että veronmaksajaa on kiitosten sijaan syyllistetty. Viime vuosina poliitikot ovat puhuneet mm. verotalkoista ja solidaarisuudesta (mm. ”solidaarisuusvero”). Kirjoituksessa todetaan, että 60 % 33 miljardin tuloverokertymästä (ansio- ja pääomatulot) tulee henkilöiltä, jotka ansaitsevat 35 000 – 150 000 euroa vuodessa. Vuoden 2015 verotietojen mukaan heitä oli 26,8 % tulonsaajista. Yli 55 000 euroa ansaitsevat maksavat tuloveroista 41,4 prosenttia. 

Päätoimittajan mukaan Suomen verotuksen voimakas progressio on kaikkiaan yleisesti tiedetty tosiasia myös kansainvälisesti. Pakinatyylisessä kirjoituksessa ei ole tarkoitus eikä edes mahdollista avata koko verojärjestelmää ja sen mahdollisia ongelmia keskituloisen palkansaajaperheen osalta. 
Päätoimittajan mukaan kirjoituksen maininnalla, että palkankorotus voi muuttua palkanalennukseksi, kun paikka veroasteikossa muuttuu, tarkoitettiin tilannetta, jossa esimerkiksi 50 000 euroa vuodessa ansaitseva henkilö maksaa noin 50 prosentin marginaaliveron mahdollisesta palkankorotuksesta, mikä tuntuu subjektiivisesti kohtuuttomalta ja osa kokee sen jopa palkanalennuksena, kun lisätulosta puolet voi mennä veroihin. Lisäksi esimerkiksi Yle-vero nousee palkansaajaperheissä 163 euroon, mikä lisää ennestään sekä aidosti että subjektiivisesti tunnetta kovasta kokonaisverorasituksesta. 
Päätoimittajan mukaan niin ikään hyperbolan omaisesti kommentissa käsitellään pääkaupunkiseudulla asuvan perheen suuria asumiskustannuksia. Poliittisessa keskustelussa useat tahot ovat pitäneet Suomen asuntopolitiikkaa epäonnistuneena, mihin kirjoittaja viittaa toteamalla pakinatyylisesti, että ”kämpät Vantaan ja Espoon syrjäkylilläkin maksavat saman kuin New Yorkin Manhattanilla”. 

Päätoimittajan mukaan Kelan mukaan asumistukimenot ovat kasvavat vuosittain liki 20 prosenttia ja ovat nyt noin 1,7 miljardia euroa vuodessa. Esimerkiksi Helsingin Sanomien (HS 27.9.2015) mukaan omistusasuntojen hinnat Helsingin Töölössä liikkuvat jo lähes samoissa lukemissa kuin New Yorkissa. Lehden mukaan hyväkuntoinen Etu-Töölössä sijaitseva kaksio maksaa noin 42 5000 euroa, millä hinnalla saisi jo suomalaista kaksiota vastaavan yhden makuuhuoneen asunnon Manhattanin hienostoalueelta eli Upper East Sidelta. Myös Espoosta ja Vantaalta, joita kirjoittaja käyttää tässä kirjoituksensa tehokeinona, löytyy samanhintaisia ja kalliimpiakin asuntoja kuin New Yorkista. Päätoimittajan mukaan kommentin tarkoituksena on kärjistyksen kautta valottaa keskituloisen perheen suuria asumiskuluja yhdistettynä veronmaksukykyyn ja siihen, että mm. keskituloisten maksamilla veroilla maksetaan myös Kelan maksamat asumisen tuet.

Päätoimittajan viittaa JSN:n puheenjohtajan (18.9.2017) näkemykseen, jonka mukaan tiedotusvälineillä on itse oikeus valita, mitä ilmaisuja ne käyttävät.   https://www.ksml.fi/kotimaa/Medialla-on-oikeus-valita-k%C3%A4ytt%C3%A4m%C3%A4ns%C3%A4-ilmaisut-sanoo-JSNn-puheenjohtaja-%E2%80%93-ei-ota-suoraa-kantaa-keskusteluun-sukupuolineutraalista-kielest%C3%A4/1043751 

Päätoimittajan mukaan JSN:n puheenjohtaja muistuttaa, että ”JSN:n tehtävänä on vaalia sanan- ja julkaisemisen vapautta. Oikeus ilmaisujen valitsemiseen on keskeinen osa sananvapautta”. 

Päätoimittajan mukaan kirjoittaja on valinnut koko kirjoituksensa tyylilajiksi pakinan ja käyttää vahvoja hyperbolia. Kirjoitus on siis tarkoituksellisesti voimakkaan liioitteleva. Kirjoittajan kanssa on jokaisella vapaus olla eri mieltä, mutta päätoimittaja katsoo, että poleemisessa mielipidetekstissä on näkemyksiä oikeus tuoda esiin kärjekkäällä tavalla: muu olisi päätoimittajan mukaan sananvapauden rajoittamista. 


Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

Ilta-Sanomat julkaisi verkkosivuillaan kommenttikirjoituksen, jossa väitettiin, että yli 50 000 euron tuloilla palkankorotus voi verotuksen progressiivisuuden vuoksi muuttua palkanalennukseksi ja että pääkaupunkiseudulla asuva kaksihenkinen perhe maksaa maailman kovinta tuloveroa ja asumisen hintaa. Päätoimittajan mukaan kyse oli tyylikeinona käytetystä liioittelusta.

Julkisen sanan neuvoston mukaan myös tyyliltään vapaammissa kirjoituksissa esitettyjen tietojen tulee pitää paikkansa. Vaikka tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut, yleisölle ei saa välittyä virheellistä kuvaa käsitellystä asiasta. 

Neuvosto toteaa, että jutun verotukseen ja asumisen hintaan liittyvät väitteet olivat olennaisia asiavirheitä, jotka lehden olisi pitänyt korjata saatuaan oikaisupyynnön. Neuvoston tietojen mukaan Suomessa pelkkä verotuksen progressio ei voi johtaa tilanteeseen, jossa palkankorotus voi kääntyä palkanalennukseksi. Suomen tuloverotus ei myöskään ole maailman kovinta, eikä pääkaupunkiseudun asumisen hinta ole maailman korkeinta. Päätoimittaja ei vastauksessaan perustele näitä väitteitä, eikä edes pyri kiistämään väitteiden virheellisyyttä. Hän viittaa faktojen sijaan siihen, miltä asiat tuntuvat. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20 ja antaa lehdelle huomautuksen.

Langettavaa äänestivät:

Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Ulla Virranniemi, Hannele Peltonen, Maria Swanljung, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Juha Honkonen.

Vapauttavaa äänestivät:
Ilkka Ahtiainen, Ismo Siikaluoma, Pentti Mäkinen ja Paula Paloranta.

Heidän eriävä mielipiteensä:
Kirjoituksen aiheena on verotuksen progressiivisuuden kohtuuttomuus, jota on käsitelty liioittelun keinoin. Arvioitaessa kirjoitusta kokonaisuutena ja ottaen erityisesti huomioon sen tyylilaji kirjoituksessa ei voida katsoa olevan olennaista asiavirhettä.
 

Tämä päätös on avattu 7078 kertaa