PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6883/SL/18
Keskipohjanmaa

Ihmisarvon kunnioittaminen

Keskipohjanmaa julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen. Siinä loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

Vapauttava 6878/SL/18
Kouvolan Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa arvioitiin kriittisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Nimettömiä lähteitä käytettiin monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6875/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6855/SL/18
Enontekiön Sanomat

Samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin rehtorin saamasta varoituksesta sekä hänen kunnanhallitukselle tekemästään hallintokantelusta. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt, eikä juttu rikkonut rehtorin yksityisyyden suojaa.

Langettava 6854/SL/18
Iltalehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään omaishoitoon liittyvistä erimielisyyksistä. Omaishoitaja ja hänen hoitamansa henkilö olivat tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Omaishoitaja joutui niin kielteisen julkisuuteen, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut, ja hänen hoitamansa henkilön yksityiselämästä kerrottiin erityisen arkaluonteisia seikkoja ilman tämän suostumusta. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Langettava 6841/SL/18
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Vapauttava 6831/PL/18
Jämsän Seutu

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Vaikka hevosen omistajaa haastateltiin vasta jälkikäteen, hän ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Jutussa ollut virhe korjattiin Journalistin ohjeiden mukaisesti. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6710/SL/17

Vastaaja: Ilta-Sanomat

Asia: Olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 7.3.2018

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kommenttikirjoituksen, jossa väitettiin, että yli 50 000 euron tuloilla palkankorotus voi verotuksen progressiivisuuden vuoksi muuttua palkanalennukseksi. Jutussa väitettiin myös, että pääkaupunkiseudulla asuva perhe maksaa maailman kovinta tuloveroa ja asumisen hintaa. Nämä olivat olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei oikaisupyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 9–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Kantelu 9.11.2017

Kantelu kohdistuu Ilta-Sanomien verkkosivuillaan 1.11.2017 julkaisemaan juttuun
”Kommentti: Poliitikko, kiitä tavallista veronmaksajaa edes joskus – älä aina syyllistä!”
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005431865.html

Kantelijan mukaan jutussa on seuraavat olennaiset asiavirheet, joita hän on pyytänyt lehteä oikaisemaan: 
1) "----kun pääset esimerkiksi yli 50 000 euron tuloihin, progressio iskee että pääkallo soi: Palkankorotus voi muuttua palkanalennukseksi, kun paikka veroasteikossa muuttuu." 
Kantelija toteaa, että ”Verojärjestelmässämme ei ole yli 50 000 euron tuloilla tällaista kohtaa”. 
2) "Parihenkinen pääkaupunkiseudulla asuva perhe pulittaa paitsi maailman kovinta tuloveroa." 
3) ."----pulittaa paitsi maailman kovinta tuloveroa, myös maailman kovinta asumisen hintaa. Kämpät Vantaan ja Espoon syrjäkylilläkin maksavat saman kuin New Yorkin Manhattanilla." 

Kantelijan kantelunsa liitteenä toimittamasta kirjeenvaihdosta käy ilmi, että Ilta-Sanomat on kieltäytynyt oikaisemasta kantelijan virheinä pitämiä asioita vedoten siihen, että "kirjoitus on poleeminen mielipidekirjoitus". 


Päätoimittajan vastaus 18.1.2018

Päätoimittaja Tapio Sadeojan mukaan kyseinen kommenttikirjoitus on vahvasti poleeminen mielipidekirjoitus, jossa ns. veropäivän yhteydessä on haluttu nostaa esiin valtavirran uutisoinnista poiketen pääkaupunkiseudulla asuvan keskituloisen perheellisen asema. Päätoimittajan mukaan kirjoittaja on siis halunnut tarjota toisenlaisen näkökulman katsoa veropolitiikkaa, mikä on jo sinällään hyvän mielipidekirjoituksen lähtökohta. 

Päätoimittajan mukaan kirjoitus on luonteeltaan pakinanomainen teksti ja sen tyylilajiksi on tarkoituksella valittu hyperbola.  Hyperbola eli voimakkaan liioitteleva ilmaisu on tunnettu tehokeino, jonka avulla voidaan korostaa keskeistä ajatusta. Liioittelevia esimerkkejä ja kielikuvia käytetään runsaasti niin arkikielessä, pakinoissa kuin poliittisessa puheessakin, tuoreena esimerkkinä esimerkiksi keskustelua herättänyt ilmaisu siitä, että Suomessa ”halutaan laittaa työttömät polvilleen ja antaa niskalaukaus”. 

Päätoimittajan mukaan Timo Haapalan kommentin punainen lanka on kirjoituksen otsikossakin näkyvä pohdinta siitä, miksi poliittiset päättäjät eivät kiitä tavallista veronmaksajaa, vaikka juuri tavallisten veronmaksajien tuloilla yhteiskuntaa pidetään pystyssä. Kirjoittaja katsoo, että veronmaksajaa on kiitosten sijaan syyllistetty. Viime vuosina poliitikot ovat puhuneet mm. verotalkoista ja solidaarisuudesta (mm. ”solidaarisuusvero”). Kirjoituksessa todetaan, että 60 % 33 miljardin tuloverokertymästä (ansio- ja pääomatulot) tulee henkilöiltä, jotka ansaitsevat 35 000 – 150 000 euroa vuodessa. Vuoden 2015 verotietojen mukaan heitä oli 26,8 % tulonsaajista. Yli 55 000 euroa ansaitsevat maksavat tuloveroista 41,4 prosenttia. 

Päätoimittajan mukaan Suomen verotuksen voimakas progressio on kaikkiaan yleisesti tiedetty tosiasia myös kansainvälisesti. Pakinatyylisessä kirjoituksessa ei ole tarkoitus eikä edes mahdollista avata koko verojärjestelmää ja sen mahdollisia ongelmia keskituloisen palkansaajaperheen osalta. 
Päätoimittajan mukaan kirjoituksen maininnalla, että palkankorotus voi muuttua palkanalennukseksi, kun paikka veroasteikossa muuttuu, tarkoitettiin tilannetta, jossa esimerkiksi 50 000 euroa vuodessa ansaitseva henkilö maksaa noin 50 prosentin marginaaliveron mahdollisesta palkankorotuksesta, mikä tuntuu subjektiivisesti kohtuuttomalta ja osa kokee sen jopa palkanalennuksena, kun lisätulosta puolet voi mennä veroihin. Lisäksi esimerkiksi Yle-vero nousee palkansaajaperheissä 163 euroon, mikä lisää ennestään sekä aidosti että subjektiivisesti tunnetta kovasta kokonaisverorasituksesta. 
Päätoimittajan mukaan niin ikään hyperbolan omaisesti kommentissa käsitellään pääkaupunkiseudulla asuvan perheen suuria asumiskustannuksia. Poliittisessa keskustelussa useat tahot ovat pitäneet Suomen asuntopolitiikkaa epäonnistuneena, mihin kirjoittaja viittaa toteamalla pakinatyylisesti, että ”kämpät Vantaan ja Espoon syrjäkylilläkin maksavat saman kuin New Yorkin Manhattanilla”. 

Päätoimittajan mukaan Kelan mukaan asumistukimenot ovat kasvavat vuosittain liki 20 prosenttia ja ovat nyt noin 1,7 miljardia euroa vuodessa. Esimerkiksi Helsingin Sanomien (HS 27.9.2015) mukaan omistusasuntojen hinnat Helsingin Töölössä liikkuvat jo lähes samoissa lukemissa kuin New Yorkissa. Lehden mukaan hyväkuntoinen Etu-Töölössä sijaitseva kaksio maksaa noin 42 5000 euroa, millä hinnalla saisi jo suomalaista kaksiota vastaavan yhden makuuhuoneen asunnon Manhattanin hienostoalueelta eli Upper East Sidelta. Myös Espoosta ja Vantaalta, joita kirjoittaja käyttää tässä kirjoituksensa tehokeinona, löytyy samanhintaisia ja kalliimpiakin asuntoja kuin New Yorkista. Päätoimittajan mukaan kommentin tarkoituksena on kärjistyksen kautta valottaa keskituloisen perheen suuria asumiskuluja yhdistettynä veronmaksukykyyn ja siihen, että mm. keskituloisten maksamilla veroilla maksetaan myös Kelan maksamat asumisen tuet.

Päätoimittajan viittaa JSN:n puheenjohtajan (18.9.2017) näkemykseen, jonka mukaan tiedotusvälineillä on itse oikeus valita, mitä ilmaisuja ne käyttävät.   https://www.ksml.fi/kotimaa/Medialla-on-oikeus-valita-k%C3%A4ytt%C3%A4m%C3%A4ns%C3%A4-ilmaisut-sanoo-JSNn-puheenjohtaja-%E2%80%93-ei-ota-suoraa-kantaa-keskusteluun-sukupuolineutraalista-kielest%C3%A4/1043751 

Päätoimittajan mukaan JSN:n puheenjohtaja muistuttaa, että ”JSN:n tehtävänä on vaalia sanan- ja julkaisemisen vapautta. Oikeus ilmaisujen valitsemiseen on keskeinen osa sananvapautta”. 

Päätoimittajan mukaan kirjoittaja on valinnut koko kirjoituksensa tyylilajiksi pakinan ja käyttää vahvoja hyperbolia. Kirjoitus on siis tarkoituksellisesti voimakkaan liioitteleva. Kirjoittajan kanssa on jokaisella vapaus olla eri mieltä, mutta päätoimittaja katsoo, että poleemisessa mielipidetekstissä on näkemyksiä oikeus tuoda esiin kärjekkäällä tavalla: muu olisi päätoimittajan mukaan sananvapauden rajoittamista. 


Ratkaisu

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä. 

Ilta-Sanomat julkaisi verkkosivuillaan kommenttikirjoituksen, jossa väitettiin, että yli 50 000 euron tuloilla palkankorotus voi verotuksen progressiivisuuden vuoksi muuttua palkanalennukseksi ja että pääkaupunkiseudulla asuva kaksihenkinen perhe maksaa maailman kovinta tuloveroa ja asumisen hintaa. Päätoimittajan mukaan kyse oli tyylikeinona käytetystä liioittelusta.

Julkisen sanan neuvoston mukaan myös tyyliltään vapaammissa kirjoituksissa esitettyjen tietojen tulee pitää paikkansa. Vaikka tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut, yleisölle ei saa välittyä virheellistä kuvaa käsitellystä asiasta. 

Neuvosto toteaa, että jutun verotukseen ja asumisen hintaan liittyvät väitteet olivat olennaisia asiavirheitä, jotka lehden olisi pitänyt korjata saatuaan oikaisupyynnön. Neuvoston tietojen mukaan Suomessa pelkkä verotuksen progressio ei voi johtaa tilanteeseen, jossa palkankorotus voi kääntyä palkanalennukseksi. Suomen tuloverotus ei myöskään ole maailman kovinta, eikä pääkaupunkiseudun asumisen hinta ole maailman korkeinta. Päätoimittaja ei vastauksessaan perustele näitä väitteitä, eikä edes pyri kiistämään väitteiden virheellisyyttä. Hän viittaa faktojen sijaan siihen, miltä asiat tuntuvat. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Ilta-Sanomat on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20 ja antaa lehdelle huomautuksen.

Langettavaa äänestivät:

Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Ulla Virranniemi, Hannele Peltonen, Maria Swanljung, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Juha Honkonen.

Vapauttavaa äänestivät:
Ilkka Ahtiainen, Ismo Siikaluoma, Pentti Mäkinen ja Paula Paloranta.

Heidän eriävä mielipiteensä:
Kirjoituksen aiheena on verotuksen progressiivisuuden kohtuuttomuus, jota on käsitelty liioittelun keinoin. Arvioitaessa kirjoitusta kokonaisuutena ja ottaen erityisesti huomioon sen tyylilaji kirjoituksessa ei voida katsoa olevan olennaista asiavirhettä.
 

Tämä päätös on avattu 8318 kertaa