2018 PÄÄTÖKSET

Langettava 6825/SL/18
Kymen Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Kymen Sanomat julkaisi uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti jätti virheen korjaamatta vaikka se sai siitä tiedon.

Vapauttava 6818/MTV/18
MTV

Ihmisarvon kunnioittaminen, yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

MTV julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa kerrottiin, että kuuro oli tuomittu laittomasta uhkauksesta. Kuulovammaisuutta ei käsitelty halventavasti ja siitä kertominen oli perusteltua tapauksen ymmärtämisen vuoksi. Kantelija saattoi olla lähipiirinsä tunnistettavissa, mutta se ei ollut tekoon nähden kohtuutonta.

Langettava 6787/R/18
Radio Classic

Piilomainonta

Radio esitti mainoksen, jota ei ollut erotettu toimituksellisesta aineistosta Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.

Vapauttava 6743/YLE/18
Yle

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle julkaisi verkkosivuillaan Jemenin sotaa käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä tehtiin tulkinta YK-johtajan kannanotosta.

Vapauttava 6742/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Yle julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa toimittaja puolusteli epäasiallista käyttäytymistään kritisoimalla tunnistettavissa olevaa henkilöä. Jutussa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä. Siinä ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla kritiikin kohteeksi joutunutta henkilöä samanaikaisesti, koska kyseessä oli kulttuurikritiikkiin rinnastuva mielipideteksti, jossa kommentoitiin aiemmin julkisuudessa käytyä keskustelua. 

Langettava 6738/SL/17
Kaleva

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi sivun kokoisen mainoksen, jota ei ollut merkitty mainokseksi.

Vapauttava 6737/SL/17
Kymen Sanomat

Lähdesuoja

Lehti julkaisi joulupukkina kauppakeskuksessa esiintyneen henkilön nimen kuvatekstissä. Kysymys siitä, oliko lähdesuojasta sovittu, jäi epäselväksi.

Langettava 6734/SL/17
Kauppalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli kriittisesti verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Jutussa haastateltu asianajaja oli edustanut jutussa käsitellyn riidan osapuolta. Tätä ei tuotu esille jutussa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6730/SL/17
STT

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

STT teki ja välitti asiakkailleen uutisen, jota se täydensi saatuaan aiheesta lisätietoa. Alkuperäisessä uutisessa ei ollut olennaista asiavirhettä, joka STT:n olisi pitänyt oikaista.

Langettava 6723/SL/17
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, jossa väitettiin, että uusia antibiootteja ei ole kehitteillä. Lehti oikaisi juttuaan vasta seitsemän ja puoli viikkoa sen jälkeen, kun se oli saanut aiheesta oikaisupyynnön.

Vapauttava 6718/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, journalistinen päätösvalta, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa arvioitiin vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja yhden tunnistettavissa olevan lääkärin toimintaa. Pääkirjoitus oli tavanomaista yhteiskunnallista arviointia, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6717/YLE/17
Yle

Otsikko, virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, joka jäi katsottavaksi Ylen verkkopalvelussa. Ohjelman otsikolle löytyi sisällöstä kate, eikä otsikossa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Langettava 6711/PL/17
Länsi-Uusimaa

Virheen korjaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, jossa oli useita nimivirheitä. Suurin osa niistä oli huolimattomuudesta johtuneita kirjoitusvirheitä. Nämä olivat epätarkkuuksia, joiden korjaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa. Yksi nimivirheistä oli kuitenkin olennainen asiavirhe, jota lehti ei ollut korjannut asianmukaisesti. 

Langettava 6710/SL/17
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kommenttikirjoituksen, jossa väitettiin, että yli 50 000 euron tuloilla palkankorotus voi verotuksen progressiivisuuden vuoksi muuttua palkanalennukseksi. Jutussa väitettiin myös, että pääkaupunkiseudulla asuva perhe maksaa maailman kovinta tuloveroa ja asumisen hintaa. Nämä olivat olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei oikaisupyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 9–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6709/AL/17
Seura

Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

Langettava 6704/YLE/17
Yle

Lähdesuoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, sepitteellinen aineisto

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, jossa esitettiin väite, jonka paikkansapitävyyttä ei perusteltu ohjelmassa. Myöhemmin väitteen paikkansapitävyyttä perusteltiin ainoastaan yhden nimeämättömän lähteen arviolla. Väite esitettiin ohjelmassa tosiasiana, vaikka kyse oli lähteen mielipiteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Langettava 6700/YLE/17
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ylen MOT-toimitus julkaisi verkkosivuillaan lobbaamista käsittelevän jutun. Jutussa julkaistiin 74 nimen lista eduskunnassa runsaasti vierailleista henkilöistä. Yle ei ollut tarkistanut kaikkien listalla olevien henkilöllisyyksiä niin hyvin kuin se olisi voinut, ja lista sisälsi virheitä. Yleisölle ei kerrottu virheistä riittävän tarkasti.

Vapauttava 6689/SL/17
Karjalainen

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan natiivimainoksen. Se oli merkitty Journalistin ohjeiden mukaisesti.

<< 1 2 >> 

Vapauttava 6709/AL/17

Vastaaja: Seura

Asia: Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Ratkaistu: 24.1.2018

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

Kantelu 7.11.2017  

Kantelu kohdistuu Seuran printtilehdessään 34/2017 julkaisemaan juttuun ”Huono-onninen” sekä  Seuran verkkosivuillaan 24.8.2017 julkaisemaan juttuun ”Onninen-konsernin perijätärtä epäillään törkeästä veropetoksesta”.  

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/onninen-konsernin-perijatarta-epaillaan-torkeasta-veropetoksesta/  

Kantelun mukaan Seura on julkaissut artikkelin, jossa se käsittelee kantelijaan liittyvää rikosepäilyä. Esitutkintavaiheessa olevan rikosasian alustavana rikosnimikkeenä on törkeä veropetos. Kantelun mukaan asia ei ole kantelun päiväämisen ajankohtaan mennessä edennyt syyteharkintaan, eikä asiassa näin ollen ole päätetty nostaa syytettä. Tämän johdosta asiassa ei luonnollisestikaan ole annettu tuomioistuimen ratkaisua.  

Kantelijan sisar on esiintynyt omasta aloitteestaan julkisuudessa ja ottanut kantaan muun ohella Suomen veropolitiikkaan. Kantelijan sisar on todennut esimerkiksi Helsingin Sanomien merkkipäivähaastattelussa muuttavansa kirjansa Portugaliin Suomen perintö- ja lahjaveron takia. Kantelija ei ole antanut vastaavia lausuntoja, eikä ole osallistunut julkiseen keskusteluun Suomen veropolitiikasta. Hän on muutenkin pysytellyt julkisuuden ulkopuolella.    

Kantelun mukaan kantelija ei ole julkisuuden henkilö, eikä hän ole hakeutunut julkisuuteen Onvest-konsernin osakkuusasemansa kautta, ottamalla kantaa Suomen veropolitiikkaan, antamalla haastatteluja tai millään muullakaan tavalla. Kantelija ei ole poliittista valtaa käyttävä henkilö ja hänen taloudellinen valtansa rajoittuu Onvest-konsernissa vähemmistöosakkuuteen. Kantelija on näin ollen JSN:n vuoden 1981 periaatelausuman tarkoittamalla tavalla nimensuojaluokittelussa kohdan 3 tarkoittama "tavallinen kansalainen". Tämä tarkoittaa sitä, että kantelijan nimensuoja ja oikeus yksityisyyteen on kyseisen periaatelausuman mukaisesti kaikkein laajimmalla tasolla.
Kantelun mukaan asiassa tulee lisäksi ottaa huomioon se, että kantelijaan kohdistuva rikosprosessi on ollut esitutkintavaiheessa. Syytettä ei ollut päätetty nostaa, eikä tuomioistuinkäsittelyä oltu aloitettu. Kantelun mukaan tilanne on ollut sama kantelun kohteena olevan artikkelin julkaisuajankohtana. Tältä osin kantelijan asia on ollut sen ajallisen vaiheen osalta JSN:n vuoden 1981 periaatelausuman tarkoittamalla tavalla nimensuojaluokittelussa kohdassa 3 (teon selvittäminen on esitutkintavaiheessa). Myös tältä osin kantelijan nimensuoja ja oikeus yksityisyyteen on erittäin korkealla tasolla.  

Kantelun mukaan toimittajan velvollisuus on harkita nimen julkaisemista jokaisessa yksittäistapauksessa. Vaikka kantelijan kohdalla kyseessä on esitutkintavaiheessa rikosnimikkeenä törkeä veropetos, nimen julkistamisesta ei voida vuoden 1981 periaatelausuman mukaan päättää kaavamaisesti rangaistuksen ankaruuden perusteella. Pelkästään teon törkeys, raakuus tai erikoislaatuisuus eivät riitä tekijän henkilöllisyyden paljastamisen perusteeksi. Riittävänä perusteena ei voida myöskään pitää pelkästään lukijoiden uteliaisuuden tyydyttämistä.  

Kantelijan nimen julkaisemista ei voida myöskään perustella yksistään sillä, että hänen siskonsa on ollut julkisuudessa esillä. Sisarusten nimi- ja yksityisyyden suojaa on arvioitava yksilökohtaisesti, eikä kantelijasta tee julkisuuden henkilöä vain yksistään se seikka, että hänen siskonsa on esiintynyt julkisuudessa. Nyt kyseessä olevassa rikosepäilyssä ei ole ylipäätään kysymys kantelijan sisareen liittyvästä rikosepäilystä, vaan epäily kohdistuu kantelijaan. Näin ollen asian laajempaa julkisuusarvoa tai nimen julkaisemista ei voida perustella sillä, että kantelijan sisar ylipäänsä liittyisi tapaukseen jollakin tavalla. Kantelijaan kohdistuvaa rikosepäilyä tulee tämän vuoksi käsitellä julkisuudessa samanlaista nimi- ja yksityisyyden suojaa noudattaen kuin kenen tahansa muun ns. tavallisen kansalaisen kohdalla. Kokonaisuutena arvioiden nyt käsillä olevan tapauksen osalta ei ole sellaista huomattavaa yleistä etua, joka olisi vaatinut kantelijan nimen julkaisemista artikkelissa.  

Kantelun mukaan vuoden 1981 periaatelausuman mukaan nimen julkaisemista punnittaessa vastakkain on asetettava se vahinko, jonka nimen julkaiseminen nimetylle, hänen perheelleen ja lähiympäristölleen tuottaa, ja se yleinen merkitys, joka nimen julkistamisesta on. Kantelija ei ole julkisuuden henkilö, eikä hänen yksityiselämällään ole yleistä merkitystä. Asiassa onkin syytä epäillä, että artikkelin tarkoituksena on pelkästään lukijoiden uteliaisuuden tyydyttäminen.  

Kantelijan nimen julkaisemisesta on aiheutunut hänelle negatiivisesta julkisuudesta aiheutuvaa haittaa muun ohella siksi, että hän on joutunut tavallisena henkilönä julkisen keskustelun kohteeksi. Samalla negatiivinen julkisuus on hankaloittanut hänen arkielämäänsä ja aiheuttanut muun muassa sen, että kantelija on kokenut julkisilla paikoilla liikkumisen epämiellyttäväksi.  

Tapauksessa tulee lisäksi ottaa huomioon se, että artikkelissa käsitellyt kantelijan oma-aloitteiseen tuloverotuksen oikaisemiseen liittyvät tiedot ovat salassa pidettäviä verotustietoja verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) 4 §:n nojalla. On erittäin kyseenalaista ja yksityisyyden suojaa loukkaavaa, että artikkelissa on julkaistu lain mukaan salassa pidettäviä tietoja ottaen erityisesti huomioon, että kantelija on vuoden 1981 periaatelausumassa tarkoitettu tavallinen henkilö. Sinänsä tieto vireillä olevasta esitutkinnasta voidaan antaa viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999; JulkL) estämättä, mutta lähtökohtaisesti esitutkintamateriaalikaan ei ole julkista ainakaan ennen esitutkinnan valmistumista (JulkL 24 § 1 mom 3 k). Näin ollen Seuran ja toimittajan on täytynyt tietää, että kantelijan verotustiedot on vuodettu julkisuuteen vastoin laista ilmeneviä salassapitosäännöksiä. Kantelijan näkemyksen mukaan tavallisen kansalaisen salassa pidettävien tietojen ilmaiseminen lehtiartikkelissa yhdessä henkilön nimen kanssa ei ole hyvän journalistisen tavan mukaista erityisesti silloin, kun kyse on vasta rikosepäilystä.  

Edellä esitetyn perusteella kantelijaa on pidettävä Journalistin ohjeita ja JSN:n vuoden 1981 periaatelausumaa sovellettaessa tavallisena kansalaisena, jonka rikosasian käsittely on vasta esitutkintavaiheessa. Näin ollen kantelijan nimisuoja ja oikeus yksityisyyden suojaan ovat erittäin korkealla. Seura ja jutun tehnyt toimittaja eivät ole ottaneet tätä huomioon artikkelissaan ja ovat vastoin Journalistin ohjeita sekä JSN:n vuoden 1981 periaatelausumaa julkaisseet rikosasiaa käsittelevässä artikkelissa myös kantelijan nimen. Sekä kantelun kohteena oleva internetjulkaisu että lehtiartikkeli ovat Journalistin ohjeiden ja JSN:n vuoden 1981 periaatelausuman vastaisia.  

Kantelija ei ole lähettänyt Seuralle julkaistavaksi tarkoitettua vastinetta, koska hän ei halua osallistua julkiseen keskusteluun asiassa, vaan katsoo, että kyseessä on korostetun yksityinen asia. Lisäksi vastineen antaminen voisi pahimmillaan vaikeuttaa rikosprosessin hoitamista. Kantelijalla on myös halutessaan oikeus olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen (itsekriminointisuoja). Näin ollen kantelijalta ei ole voitu näissä olosuhteissa edellyttää vastineen kirjoittamista Seuran artikkeliin.  

Kantelijan näkemyksen mukaan rikosprosessi on aiheeton ja se tulee päättymään viimeistään syytteen hylkäämiseen. Siksi uutisointi rikosepäilystä on ollut kohtuuttomalla tavalla leimaavaa.   

Artikkelin julkaisemisella tapahtunutta yksityisyyden suojan ja nimisuojan loukkausta ei voida myöskään Seuran tai jutun tehneen toimittajan välittömillä toimenpiteillä korjata asian luonteen huomioon ottaen.  

Päätoimittajan vastaus 4.1.2018  

Päätoimittaja Tarja Hurmeen mukaan Seura julkaisi 24.8.2017 internet-sivustollaan sekä tuolloin ilmestyneessä painetussa lehdessään 34/2017 verotusta, verosuunnittelua ja veronkiertoa käsittelevän artikkelin. Juttukokonaisuus oli teemaltaan yhteiskunnallinen ja analysoi taloudellista valtaa ja sen mekanismeja suomalaisessa yhteiskunnassa.  

Päätoimittajan mukaan artikkelissa kerrottiin, kuinka sadat varakkaat suomalaiset ovat viime vuosina paljastuneet veronkiertäjiksi. Useat heistä ovat käyttäneet julkisia puheenvuoroja Suomen kireästä verotuksesta. Tuoreena paljastuksena Seura kertoi Onvestin toiseen pääomistajaan kohdistuvasta törkeästä veropetosepäilystä, jonka vuoksi verohallinto oli tehnyt asiaa koskevan rikosilmoituksen. Asia oli edennyt poliisitutkintaan, mistä lehti sai myös viranomaisvahvistuksen.  

Päätoimittajan mukaan kantelija ei vastannut Seuran haastattelupyyntöön, ei tarjonnut lehdelle vastinetta eikä vaatinut oikaisua esitettyihin faktoihin.  

Päätoimittajan mukaan kantelijasta julkaistut tiedot eivät koskeneet esimerkiksi hänen terveydentilaansa tai muita intiimejä asioita, vaan kyse oli taloudellisesta väärinkäytösepäilystä ilmeisen laajassa vyyhdessä, jossa monimutkaisten säätiö-, veroparatiisi- ja pankkijärjestelyin oli piilotettu verottajalta ilmoitettavaksi säädettyjä varoja. Asian julkistamisella oli näin ehdottomasti yhteiskunnallista merkitystä, joten lehden tehtävä ja velvollisuus oli kertoa saamansa tiedot lukijoilleen. (JO 27)  

Päätoimittajan mukaan kantelija jos kuka on Suomessa taloudellisen vallankäytön raskassarjalainen, jonka päätöksillä on laajalti yhteiskunnallista merkitystä. Kantelija on ollut holdingyhtiö Onvest Oy:n toinen pääomistaja 35 prosentin osuudella. Vuonna 2013 Onvest oli Suomen 47. suurin yritys, suurempi kuin esimerkiksi Elisa, VR, Atria, Veho tai Orion. Onvest omisti Onninen Oy:n (liikevaihto 2013 1,7 mrd euroa, 3000 työntekijää Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa, Venäjällä ja Baltiassa), Are-konsernin ja Feon Oy:n (metalli- ja mineraalitukku). Tästä kokonaisuudesta Kesko osti tammikuussa 2016 sähkö- ja lvi-alan tarvikkeita myyvän Onnisen 369 miljoonalla eurolla.
Suuria varallisuuksia hallitaan usein holdingyhtiöiden kautta, joten julkisissa tuloverotiedoissa myyntitulot eivät näy suoraan omistajien tuloina. Tästä huolimatta kantelija oli 2016 verotilastojen mukaan Suomen 114. suurituloinen kansalainen (pääomatulo 2,7 M €, ansiotulot 3742 €).  

Päätoimittajan mukaan lokakuussa 2017 mediassa ja Onvestin tiedotteissa kerrottiin laajalti Onvestissa tehdyistä yritysjärjestelyistä. Siinä Onvest purettiin ja jaettiin kahtia.
Päätoimittajan mukaan onkin aivan selvää, ettei tavallinen kansalainen mitenkään voi olla tällaisen taloudellisen vallan – näkymättömän tai näkyvän – käyttäjä.   

Päätoimittajan mukaan Seuran toimituksessa harkittiin, riittääkö toistaiseksi vasta esitutkinnan aloittaminen – toki törkeässä veropetosepäilyssä – asianomaisen nimen julkistamiseen. Käsityksemme mukaan julkistamisen perusteet olivat riittävät ja painavat. Seuran tekemän ratkaisun asianmukaisuutta korostaa muun muassa se, että samaan ratkaisuun päätyivät myös esimerkiksi Kauppalehti, Talouselämä ja Iltalehti siteeratessaan Seuran uutista.  Voi hyvällä syyllä arvioida, ettei myöskään taloutta tarkkaan seuraava media toiminut ”pelkästään lukijoiden uteliaisuuden tyydyttämiseksi” kuten ei Seurakaan, vaan hoiti yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyä journalistista tiedonvälitystehtäväänsä.   

Päätoimittajan mukaan Seura ei artikkelissaan julkaissut valokuvaa kantelijasta. On varsin valitettavaa, jos tästä huolimatta negatiivinen julkisuus hankaloittaa kantelijan arkielämää ja aiheuttaa hänelle subjektiivisen kokemuksen julkisilla paikoilla liikkumisen epämiellyttävyydestä, vaikka hän samalla kokee olevansa tuntematon ns. tavallinen kansalainen.   

Päätoimittajan mukaan kantelija esittää kantanaan, että Seura olisi rikkonut hyvää journalistista tapaa julkistamalla hänen verotukseensa liittyviä salassa pidettäviä tietoja. Ensinnäkään tietojen julkistamisessa ei ollut kyse valtion turvallisuutta koskevista seikoista. Toisekseen lukijoilla on oikeus tietää laajaa taloudellista valtaa käyttävien henkilöiden toimista ja toimintaperiaatteista, joilla voi olla merkitystä, kun arvioidaan näiden henkilöiden edustamien tai omistamien yhtiöiden toimintaa. Esimerkiksi Onvestin omistaman Onnisen eettisissä ohjeissa on jo pitkään todettu, että ”Onninen korostaa kaikessa toiminnassaan rehellisyyttä ja avoimuutta”. Onnisen julistamissa yhtiön arvoissa todetaan: ”Noudatamme toiminnassamme eettisiä arvoja ja paikallisia lakeja.  

Päätoimittajan mukaan kantelija on tunnustanut teon, jonka perusteella poliisi häntä epäilee rikoksesta. Hän on jo saanut varallisuutensa kätkemisestä veronkorotuksen, joka on hänen mukaansa de facto rangaistus. Tämä onkin hänelle ollut ilmeinen oikeusperuste vaatia esitutkinnasta seuraavan mahdollisen syytteen kumoamista ne bis in idem -periaatteella, so. kahta kertaa ei samasta teosta voi rangaista.  Suuren yleisön kannalta onkin merkityksellistä tietää, jos omistajan itsensä ja hänen omistamansa yrityksen arvot poikkeavat toisistaan.  

Kantelun lähtökohta, so. rikos olisi salassa pidettävä yksityisasia, on toki tekijänsä kannalta ymmärrettävä mutta länsimaisessa journalismissa kestämätön peruste varsinkin, kun kyse on huomattavan taloudellisen vallan käyttäjästä. Päätoimittajan mukaan kantelijan näkemys, että meneillään oleva rikosprosessi on aiheeton ja päättyy viimeistään syytteen hylkäämiseen, on toki mielenkiintoinen, mutta tämän kantansa hän olisi voinut kertoa Seuralle jo siinä vaiheessa, kun artikkelia valmisteltiin ja lausuntomahdollisuutta hänelle tarjottiin.   

Päätoimittajan mukaan Seuran toimitus harkitsi tarkkaan ottaen huomioon varovaisuuden, kun se julkisti kantelijan nimen hänen veropetosepäilyään koskevassa asiassa. Nimen julkaisemista puolsi aiheen yhteiskunnallisuus ja ajankohtaisuus sekä se, että kyseessä on henkilö, joka on merkittävän taloudellisen vallan käyttäjä. Nimen julkaisemista puolsi itse asian ymmärrettävyys, sillä veronkierron ja verosuunnittelun todellisuus avautui lukijoille näin konkreettisen esimerkin kautta.  

Julkaistujen tietojen käytössä Seura oli pidättyväinen. Törkeästä veropetoksesta epäillystä kantelijasta kerrottiin vain itse tapahtuneeseen liittyviä tosiasioita, ei henkilökohtaisia asioita tai tunnistetietoja eikä julkaistu esimerkiksi valokuvaa. Rikoksesta epäilty kantelija on myöntänyt tehneensä teon, jonka perusteella poliisi häntä epäilee rikoksesta. (JO 32)  

Seuran linjauksen perusteena oli myös JSN:n 1981 hyväksymä lausuma Nimi rikosuutisissa. Sen mukaan nimen julkaiseminen rikosuutisissa on perusteltua, milloin huomattava yleinen etu sitä vaatii. Tässä oli nimenomaan tästä kysymys.   

Yleistä etua arvioidaan yhteiskunnallisten seurausten kautta. Tässä tapauksessa kyse oli yhteiskuntaan kohdistuvasta teosta, jolla oli vakavia taloudellisia vaikutuksia paitsi verokertymään myös veronmaksumoraaliin ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen. Tällöin rikoksen tekijän nimensuoja on suppein mahdollinen.  

Päätoimittajan mukaan nimensuoja on suppein myös silloin, kun kyseessä on poliittista, taloudellista tai hallinnollista valtaa käyttävä henkilö. Tässä tapauksessahan kyse oli varsin laajaa taloudellista valtaa omaava henkilö.  

Seuran toimitus harkitsi myös, mitä mahdollista vahinkoa nimen julkaiseminen nimetylle tai hänen lähipiirilleen voisi tuottaa. Tämäkään harkinta ei puoltanut nimen salaamista. Kantelussakaan ei osoiteta syntyneen konkreettista haittaa tai oleellista vahinkoa nimen julkaisemisesta.  

Vaikka pääsääntö on, ettei henkilöllisyyttä paljasteta ennen tuomioistuinkäsittelyä, säännöstä voi JSN:n aiheesta antaman lausuman mukaan poiketa, ”jos teon laadusta tai tekijän asemasta johtuvat painavat syyt sitä puoltavat”. Tämän mukaan on menty ja tarjottu kantelijalle mahdollisuus selitykseen, mitä hän ei kuitenkaan ole halunnut käyttää.  

JSN antoi em. periaatelausumansa yhtenäistääkseen ja selkiyttääkseen nimensuojakäytäntöä tiedotusvälineissä. Kuten vastauksestamme ilmenee myös muut asiasta uutisoineet viestimet ovat päätyneet Seuran kanssa samaan ratkaisuun ja kertoneet kantelijan nimen.
Edellä olevan perusteella Seura ei ole rikkonut myöskään vuoden 1981 periaatelausumaa.  

Päätoimittaja toteaa, että edellä olevan perusteella on selvää, ettei Seura ole rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa (JO 31) vaan huolellisesti harkiten noudattanut hyvää journalistista tapaa.  

Ratkaisu  

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.  

JO 31: Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.  

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.  

Julkisen sanan neuvoston periaatelausuma Nimi rikosuutisissa 1981.  

Seura kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään julkaistuissa jutuissa veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin merkittävään omistajaan. Lehti kertoi jutuissaan epäillyn nimen ja hänen verotustietojaan.  

Jutut liittyivät laajempaan juttukokonaisuuteen, jossa käsiteltiin verosuunnittelua ja siihen mahdollisesti liittyviä epäkohtia. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä oli yhteiskunnallisesti merkittävä ilmiö, josta yleisöllä on oikeus saada tietää. Lehden oli perusteltua kertoa yksityiskohtia kantelijan toiminnasta, koska tiedot olivat lukijalle aiheen arvioinnin kannalta merkityksellisiä.   

Juttu käsitteli merkittävää elinkeinoelämän vaikuttajaa, jonka yksityiselämän suoja on matalampi kuin tavallisella kansalaisella, ja häntä käsiteltiin jutussa ainoastaan taloudellisen vallankäyttäjän roolissa. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutun aihe ja kantelijan asema olivat niin merkittäviä, että pelkkien rikosepäilyjenkin käsitteleminen oli perusteltua.   

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Seura ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.  

Äänestyspäätös. 13-1  

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Pentti Mäkinen, Tapio Nykänen, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Leena Kevätkylä, Taina Tukia, Sinikka Tuomi, Johanna Vehkoo.  

Langettavaa äänesti Paula Paloranta.

Tämä päätös on avattu 2067 kertaa