2018 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6883/SL/18
Keskipohjanmaa

Ihmisarvon kunnioittaminen

Keskipohjanmaa julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen. Siinä loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

Vapauttava 6878/SL/18
Kouvolan Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa arvioitiin kriittisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Nimettömiä lähteitä käytettiin monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6875/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6855/SL/18
Enontekiön Sanomat

Samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin rehtorin saamasta varoituksesta sekä hänen kunnanhallitukselle tekemästään hallintokantelusta. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt, eikä juttu rikkonut rehtorin yksityisyyden suojaa.

Langettava 6854/SL/18
Iltalehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään omaishoitoon liittyvistä erimielisyyksistä. Omaishoitaja ja hänen hoitamansa henkilö olivat tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Omaishoitaja joutui niin kielteisen julkisuuteen, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut, ja hänen hoitamansa henkilön yksityiselämästä kerrottiin erityisen arkaluonteisia seikkoja ilman tämän suostumusta. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Langettava 6841/SL/18
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Vapauttava 6831/PL/18
Jämsän Seutu

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Vaikka hevosen omistajaa haastateltiin vasta jälkikäteen, hän ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Jutussa ollut virhe korjattiin Journalistin ohjeiden mukaisesti. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 6709/AL/17

Vastaaja: Seura

Asia: Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Ratkaistu: 24.1.2018

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

Kantelu 7.11.2017  

Kantelu kohdistuu Seuran printtilehdessään 34/2017 julkaisemaan juttuun ”Huono-onninen” sekä  Seuran verkkosivuillaan 24.8.2017 julkaisemaan juttuun ”Onninen-konsernin perijätärtä epäillään törkeästä veropetoksesta”.  

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/onninen-konsernin-perijatarta-epaillaan-torkeasta-veropetoksesta/  

Kantelun mukaan Seura on julkaissut artikkelin, jossa se käsittelee kantelijaan liittyvää rikosepäilyä. Esitutkintavaiheessa olevan rikosasian alustavana rikosnimikkeenä on törkeä veropetos. Kantelun mukaan asia ei ole kantelun päiväämisen ajankohtaan mennessä edennyt syyteharkintaan, eikä asiassa näin ollen ole päätetty nostaa syytettä. Tämän johdosta asiassa ei luonnollisestikaan ole annettu tuomioistuimen ratkaisua.  

Kantelijan sisar on esiintynyt omasta aloitteestaan julkisuudessa ja ottanut kantaan muun ohella Suomen veropolitiikkaan. Kantelijan sisar on todennut esimerkiksi Helsingin Sanomien merkkipäivähaastattelussa muuttavansa kirjansa Portugaliin Suomen perintö- ja lahjaveron takia. Kantelija ei ole antanut vastaavia lausuntoja, eikä ole osallistunut julkiseen keskusteluun Suomen veropolitiikasta. Hän on muutenkin pysytellyt julkisuuden ulkopuolella.    

Kantelun mukaan kantelija ei ole julkisuuden henkilö, eikä hän ole hakeutunut julkisuuteen Onvest-konsernin osakkuusasemansa kautta, ottamalla kantaa Suomen veropolitiikkaan, antamalla haastatteluja tai millään muullakaan tavalla. Kantelija ei ole poliittista valtaa käyttävä henkilö ja hänen taloudellinen valtansa rajoittuu Onvest-konsernissa vähemmistöosakkuuteen. Kantelija on näin ollen JSN:n vuoden 1981 periaatelausuman tarkoittamalla tavalla nimensuojaluokittelussa kohdan 3 tarkoittama "tavallinen kansalainen". Tämä tarkoittaa sitä, että kantelijan nimensuoja ja oikeus yksityisyyteen on kyseisen periaatelausuman mukaisesti kaikkein laajimmalla tasolla.
Kantelun mukaan asiassa tulee lisäksi ottaa huomioon se, että kantelijaan kohdistuva rikosprosessi on ollut esitutkintavaiheessa. Syytettä ei ollut päätetty nostaa, eikä tuomioistuinkäsittelyä oltu aloitettu. Kantelun mukaan tilanne on ollut sama kantelun kohteena olevan artikkelin julkaisuajankohtana. Tältä osin kantelijan asia on ollut sen ajallisen vaiheen osalta JSN:n vuoden 1981 periaatelausuman tarkoittamalla tavalla nimensuojaluokittelussa kohdassa 3 (teon selvittäminen on esitutkintavaiheessa). Myös tältä osin kantelijan nimensuoja ja oikeus yksityisyyteen on erittäin korkealla tasolla.  

Kantelun mukaan toimittajan velvollisuus on harkita nimen julkaisemista jokaisessa yksittäistapauksessa. Vaikka kantelijan kohdalla kyseessä on esitutkintavaiheessa rikosnimikkeenä törkeä veropetos, nimen julkistamisesta ei voida vuoden 1981 periaatelausuman mukaan päättää kaavamaisesti rangaistuksen ankaruuden perusteella. Pelkästään teon törkeys, raakuus tai erikoislaatuisuus eivät riitä tekijän henkilöllisyyden paljastamisen perusteeksi. Riittävänä perusteena ei voida myöskään pitää pelkästään lukijoiden uteliaisuuden tyydyttämistä.  

Kantelijan nimen julkaisemista ei voida myöskään perustella yksistään sillä, että hänen siskonsa on ollut julkisuudessa esillä. Sisarusten nimi- ja yksityisyyden suojaa on arvioitava yksilökohtaisesti, eikä kantelijasta tee julkisuuden henkilöä vain yksistään se seikka, että hänen siskonsa on esiintynyt julkisuudessa. Nyt kyseessä olevassa rikosepäilyssä ei ole ylipäätään kysymys kantelijan sisareen liittyvästä rikosepäilystä, vaan epäily kohdistuu kantelijaan. Näin ollen asian laajempaa julkisuusarvoa tai nimen julkaisemista ei voida perustella sillä, että kantelijan sisar ylipäänsä liittyisi tapaukseen jollakin tavalla. Kantelijaan kohdistuvaa rikosepäilyä tulee tämän vuoksi käsitellä julkisuudessa samanlaista nimi- ja yksityisyyden suojaa noudattaen kuin kenen tahansa muun ns. tavallisen kansalaisen kohdalla. Kokonaisuutena arvioiden nyt käsillä olevan tapauksen osalta ei ole sellaista huomattavaa yleistä etua, joka olisi vaatinut kantelijan nimen julkaisemista artikkelissa.  

Kantelun mukaan vuoden 1981 periaatelausuman mukaan nimen julkaisemista punnittaessa vastakkain on asetettava se vahinko, jonka nimen julkaiseminen nimetylle, hänen perheelleen ja lähiympäristölleen tuottaa, ja se yleinen merkitys, joka nimen julkistamisesta on. Kantelija ei ole julkisuuden henkilö, eikä hänen yksityiselämällään ole yleistä merkitystä. Asiassa onkin syytä epäillä, että artikkelin tarkoituksena on pelkästään lukijoiden uteliaisuuden tyydyttäminen.  

Kantelijan nimen julkaisemisesta on aiheutunut hänelle negatiivisesta julkisuudesta aiheutuvaa haittaa muun ohella siksi, että hän on joutunut tavallisena henkilönä julkisen keskustelun kohteeksi. Samalla negatiivinen julkisuus on hankaloittanut hänen arkielämäänsä ja aiheuttanut muun muassa sen, että kantelija on kokenut julkisilla paikoilla liikkumisen epämiellyttäväksi.  

Tapauksessa tulee lisäksi ottaa huomioon se, että artikkelissa käsitellyt kantelijan oma-aloitteiseen tuloverotuksen oikaisemiseen liittyvät tiedot ovat salassa pidettäviä verotustietoja verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) 4 §:n nojalla. On erittäin kyseenalaista ja yksityisyyden suojaa loukkaavaa, että artikkelissa on julkaistu lain mukaan salassa pidettäviä tietoja ottaen erityisesti huomioon, että kantelija on vuoden 1981 periaatelausumassa tarkoitettu tavallinen henkilö. Sinänsä tieto vireillä olevasta esitutkinnasta voidaan antaa viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999; JulkL) estämättä, mutta lähtökohtaisesti esitutkintamateriaalikaan ei ole julkista ainakaan ennen esitutkinnan valmistumista (JulkL 24 § 1 mom 3 k). Näin ollen Seuran ja toimittajan on täytynyt tietää, että kantelijan verotustiedot on vuodettu julkisuuteen vastoin laista ilmeneviä salassapitosäännöksiä. Kantelijan näkemyksen mukaan tavallisen kansalaisen salassa pidettävien tietojen ilmaiseminen lehtiartikkelissa yhdessä henkilön nimen kanssa ei ole hyvän journalistisen tavan mukaista erityisesti silloin, kun kyse on vasta rikosepäilystä.  

Edellä esitetyn perusteella kantelijaa on pidettävä Journalistin ohjeita ja JSN:n vuoden 1981 periaatelausumaa sovellettaessa tavallisena kansalaisena, jonka rikosasian käsittely on vasta esitutkintavaiheessa. Näin ollen kantelijan nimisuoja ja oikeus yksityisyyden suojaan ovat erittäin korkealla. Seura ja jutun tehnyt toimittaja eivät ole ottaneet tätä huomioon artikkelissaan ja ovat vastoin Journalistin ohjeita sekä JSN:n vuoden 1981 periaatelausumaa julkaisseet rikosasiaa käsittelevässä artikkelissa myös kantelijan nimen. Sekä kantelun kohteena oleva internetjulkaisu että lehtiartikkeli ovat Journalistin ohjeiden ja JSN:n vuoden 1981 periaatelausuman vastaisia.  

Kantelija ei ole lähettänyt Seuralle julkaistavaksi tarkoitettua vastinetta, koska hän ei halua osallistua julkiseen keskusteluun asiassa, vaan katsoo, että kyseessä on korostetun yksityinen asia. Lisäksi vastineen antaminen voisi pahimmillaan vaikeuttaa rikosprosessin hoitamista. Kantelijalla on myös halutessaan oikeus olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen (itsekriminointisuoja). Näin ollen kantelijalta ei ole voitu näissä olosuhteissa edellyttää vastineen kirjoittamista Seuran artikkeliin.  

Kantelijan näkemyksen mukaan rikosprosessi on aiheeton ja se tulee päättymään viimeistään syytteen hylkäämiseen. Siksi uutisointi rikosepäilystä on ollut kohtuuttomalla tavalla leimaavaa.   

Artikkelin julkaisemisella tapahtunutta yksityisyyden suojan ja nimisuojan loukkausta ei voida myöskään Seuran tai jutun tehneen toimittajan välittömillä toimenpiteillä korjata asian luonteen huomioon ottaen.  

Päätoimittajan vastaus 4.1.2018  

Päätoimittaja Tarja Hurmeen mukaan Seura julkaisi 24.8.2017 internet-sivustollaan sekä tuolloin ilmestyneessä painetussa lehdessään 34/2017 verotusta, verosuunnittelua ja veronkiertoa käsittelevän artikkelin. Juttukokonaisuus oli teemaltaan yhteiskunnallinen ja analysoi taloudellista valtaa ja sen mekanismeja suomalaisessa yhteiskunnassa.  

Päätoimittajan mukaan artikkelissa kerrottiin, kuinka sadat varakkaat suomalaiset ovat viime vuosina paljastuneet veronkiertäjiksi. Useat heistä ovat käyttäneet julkisia puheenvuoroja Suomen kireästä verotuksesta. Tuoreena paljastuksena Seura kertoi Onvestin toiseen pääomistajaan kohdistuvasta törkeästä veropetosepäilystä, jonka vuoksi verohallinto oli tehnyt asiaa koskevan rikosilmoituksen. Asia oli edennyt poliisitutkintaan, mistä lehti sai myös viranomaisvahvistuksen.  

Päätoimittajan mukaan kantelija ei vastannut Seuran haastattelupyyntöön, ei tarjonnut lehdelle vastinetta eikä vaatinut oikaisua esitettyihin faktoihin.  

Päätoimittajan mukaan kantelijasta julkaistut tiedot eivät koskeneet esimerkiksi hänen terveydentilaansa tai muita intiimejä asioita, vaan kyse oli taloudellisesta väärinkäytösepäilystä ilmeisen laajassa vyyhdessä, jossa monimutkaisten säätiö-, veroparatiisi- ja pankkijärjestelyin oli piilotettu verottajalta ilmoitettavaksi säädettyjä varoja. Asian julkistamisella oli näin ehdottomasti yhteiskunnallista merkitystä, joten lehden tehtävä ja velvollisuus oli kertoa saamansa tiedot lukijoilleen. (JO 27)  

Päätoimittajan mukaan kantelija jos kuka on Suomessa taloudellisen vallankäytön raskassarjalainen, jonka päätöksillä on laajalti yhteiskunnallista merkitystä. Kantelija on ollut holdingyhtiö Onvest Oy:n toinen pääomistaja 35 prosentin osuudella. Vuonna 2013 Onvest oli Suomen 47. suurin yritys, suurempi kuin esimerkiksi Elisa, VR, Atria, Veho tai Orion. Onvest omisti Onninen Oy:n (liikevaihto 2013 1,7 mrd euroa, 3000 työntekijää Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Puolassa, Venäjällä ja Baltiassa), Are-konsernin ja Feon Oy:n (metalli- ja mineraalitukku). Tästä kokonaisuudesta Kesko osti tammikuussa 2016 sähkö- ja lvi-alan tarvikkeita myyvän Onnisen 369 miljoonalla eurolla.
Suuria varallisuuksia hallitaan usein holdingyhtiöiden kautta, joten julkisissa tuloverotiedoissa myyntitulot eivät näy suoraan omistajien tuloina. Tästä huolimatta kantelija oli 2016 verotilastojen mukaan Suomen 114. suurituloinen kansalainen (pääomatulo 2,7 M €, ansiotulot 3742 €).  

Päätoimittajan mukaan lokakuussa 2017 mediassa ja Onvestin tiedotteissa kerrottiin laajalti Onvestissa tehdyistä yritysjärjestelyistä. Siinä Onvest purettiin ja jaettiin kahtia.
Päätoimittajan mukaan onkin aivan selvää, ettei tavallinen kansalainen mitenkään voi olla tällaisen taloudellisen vallan – näkymättömän tai näkyvän – käyttäjä.   

Päätoimittajan mukaan Seuran toimituksessa harkittiin, riittääkö toistaiseksi vasta esitutkinnan aloittaminen – toki törkeässä veropetosepäilyssä – asianomaisen nimen julkistamiseen. Käsityksemme mukaan julkistamisen perusteet olivat riittävät ja painavat. Seuran tekemän ratkaisun asianmukaisuutta korostaa muun muassa se, että samaan ratkaisuun päätyivät myös esimerkiksi Kauppalehti, Talouselämä ja Iltalehti siteeratessaan Seuran uutista.  Voi hyvällä syyllä arvioida, ettei myöskään taloutta tarkkaan seuraava media toiminut ”pelkästään lukijoiden uteliaisuuden tyydyttämiseksi” kuten ei Seurakaan, vaan hoiti yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyä journalistista tiedonvälitystehtäväänsä.   

Päätoimittajan mukaan Seura ei artikkelissaan julkaissut valokuvaa kantelijasta. On varsin valitettavaa, jos tästä huolimatta negatiivinen julkisuus hankaloittaa kantelijan arkielämää ja aiheuttaa hänelle subjektiivisen kokemuksen julkisilla paikoilla liikkumisen epämiellyttävyydestä, vaikka hän samalla kokee olevansa tuntematon ns. tavallinen kansalainen.   

Päätoimittajan mukaan kantelija esittää kantanaan, että Seura olisi rikkonut hyvää journalistista tapaa julkistamalla hänen verotukseensa liittyviä salassa pidettäviä tietoja. Ensinnäkään tietojen julkistamisessa ei ollut kyse valtion turvallisuutta koskevista seikoista. Toisekseen lukijoilla on oikeus tietää laajaa taloudellista valtaa käyttävien henkilöiden toimista ja toimintaperiaatteista, joilla voi olla merkitystä, kun arvioidaan näiden henkilöiden edustamien tai omistamien yhtiöiden toimintaa. Esimerkiksi Onvestin omistaman Onnisen eettisissä ohjeissa on jo pitkään todettu, että ”Onninen korostaa kaikessa toiminnassaan rehellisyyttä ja avoimuutta”. Onnisen julistamissa yhtiön arvoissa todetaan: ”Noudatamme toiminnassamme eettisiä arvoja ja paikallisia lakeja.  

Päätoimittajan mukaan kantelija on tunnustanut teon, jonka perusteella poliisi häntä epäilee rikoksesta. Hän on jo saanut varallisuutensa kätkemisestä veronkorotuksen, joka on hänen mukaansa de facto rangaistus. Tämä onkin hänelle ollut ilmeinen oikeusperuste vaatia esitutkinnasta seuraavan mahdollisen syytteen kumoamista ne bis in idem -periaatteella, so. kahta kertaa ei samasta teosta voi rangaista.  Suuren yleisön kannalta onkin merkityksellistä tietää, jos omistajan itsensä ja hänen omistamansa yrityksen arvot poikkeavat toisistaan.  

Kantelun lähtökohta, so. rikos olisi salassa pidettävä yksityisasia, on toki tekijänsä kannalta ymmärrettävä mutta länsimaisessa journalismissa kestämätön peruste varsinkin, kun kyse on huomattavan taloudellisen vallan käyttäjästä. Päätoimittajan mukaan kantelijan näkemys, että meneillään oleva rikosprosessi on aiheeton ja päättyy viimeistään syytteen hylkäämiseen, on toki mielenkiintoinen, mutta tämän kantansa hän olisi voinut kertoa Seuralle jo siinä vaiheessa, kun artikkelia valmisteltiin ja lausuntomahdollisuutta hänelle tarjottiin.   

Päätoimittajan mukaan Seuran toimitus harkitsi tarkkaan ottaen huomioon varovaisuuden, kun se julkisti kantelijan nimen hänen veropetosepäilyään koskevassa asiassa. Nimen julkaisemista puolsi aiheen yhteiskunnallisuus ja ajankohtaisuus sekä se, että kyseessä on henkilö, joka on merkittävän taloudellisen vallan käyttäjä. Nimen julkaisemista puolsi itse asian ymmärrettävyys, sillä veronkierron ja verosuunnittelun todellisuus avautui lukijoille näin konkreettisen esimerkin kautta.  

Julkaistujen tietojen käytössä Seura oli pidättyväinen. Törkeästä veropetoksesta epäillystä kantelijasta kerrottiin vain itse tapahtuneeseen liittyviä tosiasioita, ei henkilökohtaisia asioita tai tunnistetietoja eikä julkaistu esimerkiksi valokuvaa. Rikoksesta epäilty kantelija on myöntänyt tehneensä teon, jonka perusteella poliisi häntä epäilee rikoksesta. (JO 32)  

Seuran linjauksen perusteena oli myös JSN:n 1981 hyväksymä lausuma Nimi rikosuutisissa. Sen mukaan nimen julkaiseminen rikosuutisissa on perusteltua, milloin huomattava yleinen etu sitä vaatii. Tässä oli nimenomaan tästä kysymys.   

Yleistä etua arvioidaan yhteiskunnallisten seurausten kautta. Tässä tapauksessa kyse oli yhteiskuntaan kohdistuvasta teosta, jolla oli vakavia taloudellisia vaikutuksia paitsi verokertymään myös veronmaksumoraaliin ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen. Tällöin rikoksen tekijän nimensuoja on suppein mahdollinen.  

Päätoimittajan mukaan nimensuoja on suppein myös silloin, kun kyseessä on poliittista, taloudellista tai hallinnollista valtaa käyttävä henkilö. Tässä tapauksessahan kyse oli varsin laajaa taloudellista valtaa omaava henkilö.  

Seuran toimitus harkitsi myös, mitä mahdollista vahinkoa nimen julkaiseminen nimetylle tai hänen lähipiirilleen voisi tuottaa. Tämäkään harkinta ei puoltanut nimen salaamista. Kantelussakaan ei osoiteta syntyneen konkreettista haittaa tai oleellista vahinkoa nimen julkaisemisesta.  

Vaikka pääsääntö on, ettei henkilöllisyyttä paljasteta ennen tuomioistuinkäsittelyä, säännöstä voi JSN:n aiheesta antaman lausuman mukaan poiketa, ”jos teon laadusta tai tekijän asemasta johtuvat painavat syyt sitä puoltavat”. Tämän mukaan on menty ja tarjottu kantelijalle mahdollisuus selitykseen, mitä hän ei kuitenkaan ole halunnut käyttää.  

JSN antoi em. periaatelausumansa yhtenäistääkseen ja selkiyttääkseen nimensuojakäytäntöä tiedotusvälineissä. Kuten vastauksestamme ilmenee myös muut asiasta uutisoineet viestimet ovat päätyneet Seuran kanssa samaan ratkaisuun ja kertoneet kantelijan nimen.
Edellä olevan perusteella Seura ei ole rikkonut myöskään vuoden 1981 periaatelausumaa.  

Päätoimittaja toteaa, että edellä olevan perusteella on selvää, ettei Seura ole rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa (JO 31) vaan huolellisesti harkiten noudattanut hyvää journalistista tapaa.  

Ratkaisu  

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.  

JO 31: Rikoksesta tuomitun nimen, kuvan tai muita tunnistetietoja voi julkaista, ellei se tuomitun asemaan tai tekoon nähden ole selvästi kohtuutonta. Alaikäisen tai syyntakeettomana tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa on oltava erityisen pidättyväinen.  

JO 32: Tunnistamiseen johtavien tietojen käytössä on syytä olla varovainen, kun kyse on vasta rikosepäilystä tai syytteestä.  

Julkisen sanan neuvoston periaatelausuma Nimi rikosuutisissa 1981.  

Seura kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään julkaistuissa jutuissa veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin merkittävään omistajaan. Lehti kertoi jutuissaan epäillyn nimen ja hänen verotustietojaan.  

Jutut liittyivät laajempaan juttukokonaisuuteen, jossa käsiteltiin verosuunnittelua ja siihen mahdollisesti liittyviä epäkohtia. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä oli yhteiskunnallisesti merkittävä ilmiö, josta yleisöllä on oikeus saada tietää. Lehden oli perusteltua kertoa yksityiskohtia kantelijan toiminnasta, koska tiedot olivat lukijalle aiheen arvioinnin kannalta merkityksellisiä.   

Juttu käsitteli merkittävää elinkeinoelämän vaikuttajaa, jonka yksityiselämän suoja on matalampi kuin tavallisella kansalaisella, ja häntä käsiteltiin jutussa ainoastaan taloudellisen vallankäyttäjän roolissa. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutun aihe ja kantelijan asema olivat niin merkittäviä, että pelkkien rikosepäilyjenkin käsitteleminen oli perusteltua.   

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Seura ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.  

Äänestyspäätös. 13-1  

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Pentti Mäkinen, Tapio Nykänen, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Leena Kevätkylä, Taina Tukia, Sinikka Tuomi, Johanna Vehkoo.  

Langettavaa äänesti Paula Paloranta.

Tämä päätös on avattu 3228 kertaa