6704/YLE/17

Langettava

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, jossa esitettiin väite, jonka paikkansapitävyyttä ei perusteltu ohjelmassa. Myöhemmin väitteen paikkansapitävyyttä perusteltiin ainoastaan yhden nimeämättömän lähteen arviolla. Väite esitettiin ohjelmassa tosiasiana, vaikka kyse oli lähteen mielipiteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Kantelu 31.10.2017

Kantelu kohdistuu Ylen 23.10.2017 televisiossa lähettämään ja internetissä katsottavissa olevaan MOT-ohjelman jaksoon ”Luulosairaan käypä hoito”.

https://areena.yle.fi/1-3849190

Kantelun mukaan ohjelmassa on virhe, kun siinä sanotaan: ”Lääketeollisuus voi maksaa resepteistä. Se tarkkailee ketkä lääkkeitä määräävät.”

Kantelun mukaan kyseinen kohta rikkoo Journalistin ohjetta 8, eli ohjelmassa ei pyritä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Toimittajan olisi ollut helppoa tarkistaa lääkeviranomaisilta, miten lääkkeiden määrääminen Suomessa tapahtuu, ja kenelle tieto määrätyistä lääkkeistä ja resepteistä välittyy ja ei välity.

Kantelijan mukaan lääkäri kirjoittaa reseptin potilaalle, ja tämä on heidän välinen salassa pidettävä tieto. Resepti välittyy apteekkeihin ja tiedot resepteistä Kelaan. Lääkefirma ei saa mitään tietoa yksittäisen lääkärin kirjoittamista resepteistä.

Toimittaja on ilmoittanut toisaalla saaneensa tiedon ”lääketeollisuudelle korkeassa asemassa työskennelleeltä henkilöltä”. Sen ei pitäisi riittää totuudenmukaisuuteen pyrkivälle journalistille, että joku henkilö joka on työskennellyt alalla tai alalle, kertoo näin. 

Kantelun mukaan yllä kuvatuin perustein ohjelmassa rikotaan myös Journalistin ohjeiden kohtaa 10, koska tieto olisi ollut helposti tarkastettavissa.

Kantelussa viitataan myös Journalistin ohjeiden kohtaan 11. Kantelun mukaan nykypäivänä liikkuu paljon erilaisia salaliittoteorioita ja mielipiteitä lääkäreiden ja lääketeollisuuden kytköksistä; puhutaan Big Pharmasta ynnä muusta. Kantelun mukaan Yleisradion toimittaja voi vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen sepitteellisellä väitteellä. Sen lisäksi, että lääkäreiden uskottavuus vaarantuu ja heidän taloudellinen riippumattomuus asetetaan vakavasti kyseenalaiseksi, vakavampana seurauksena voi olla, että suomalaisten usko määrättyjen lääkkeiden tarpeellisuuteen horjuu ja vakavienkin sairauksien hoito vaarantuu. Kantelija on itsekin lääkäri.

Kantelussa viitataan myös Journalistin ohjeiden kohtaan 12. Kantelun mukaan toimittaja on ilmoittanut toisaalla tietolähteekseen aiemmin lääketeollisuudelle työskennelleen henkilön, jolloin tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. Kantelija ei kuitenkaan esitä mitään perusteita hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksesta, joten tapausta ei käsitellä Journalistin ohjeiden kohdan 12 näkökulmasta.

Kantelija on pyytänyt virheen korjaamista, eikä ole saanut Yleltä vastausta.

Vastaus 8.1.2018

Vastaavan toimittajan Ville Vilénin mukaan kantelun väitteet Journalistin ohjeiden rikkomisesta eivät pidä paikkaansa.

Lääkärinä toimiva kantelija kertoo omana näkemyksenään, että lääkärin määräämästä lääkkeestä menee tietoa vain potilaalle, apteekille ja Kelalle.

MOT:n lähteenä kyseisessä kohdassa oleva henkilö on itse toiminut lääketeollisuuden palveluksessa keskeisissä tehtävissä. Hän kertoo, että hänen edustamansa lääkealan yritykset ovat saaneet haltuunsa kyseisiä tietoja ja voineet antaa heidän lääkkeitään määränneille taloudellisia etuja. MOT antoi henkilölle lähdesuojan, koska tällä tavoin lähde saatiin kertomaan tämä ohjelman kannalta merkittävä tieto. Tiedon kertominen ohjelmassa oli yhteiskunnallisesti merkittävää.

Vastaavan toimittajan mukaan MOT:lla ei ole epäilystä siitä, etteikö kyseinen lähde tiedä asiasta tai että hän olisi tahallaan väärää tietoa antamalla pyrkinyt henkilökohtaisen intressin täyttämiseen tai toiminut hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa. Lähtökohtaisesti kyseisen henkilön intressissä olisi luontevampaa kieltää kuin myöntää mainitun kaltaisten tietojen saanti ja toiminta.  

 

Kyseisen henkilön tiedot alalla tapahtuvasta tietojen vaihdosta perustuvat siihen, että hän on itse edustanut tahoa, joka on hyötynyt niiden saannista.

Vastaavan toimittajan mukaan MOT:n käyttämää lähdettä on pidettävä luotettavana asiassa ja ohjelmassa esitetyt tiedot on tarkistettu riittävällä varmuudella.

Ohjelmassa esitetty tieto ei ole myöskään niin kategorinen kuin kantelija antaa kantelussaan ymmärtää. 

Tarkasti ottaen ohjelmassa kerrotaan, että “lääketeollisuus voi myös maksaa kirjoitetuista resepteistä ja se tarkkailee, ketkä lääkkeitä määräävät”. “Myös” -sana on tulkittava lauseessa tiedon kategorisuutta pehmentävänä, lääketeollisuuden toimintana “jonkin lisäksi tai jonkin ohella”.

Kantelija viittaa myös Journalistin ohjeiden kohtaan 11. Vastaavan toimittajan mukaan kyseisessä ohjelmassa tai kohdassa ei ole mielipiteitä tai sepitteellistä aineistoa. Siinä ei esitetä salaliittoteorioita, vaan selvitellään lääkärien – myös itse ilmoittamistaan – kytköksistä lääketeollisuuteen. Käypä hoito -suosituksia tekevien lääkäreiden on lain perusteella annettava kyseinen tieto, mikä ohjelmassa myös kerrotaan.

Ohjelman keskeisimmät näkemykset tulevat Suomen johtavilta lääketieteen asiantuntijoilta.

Vastaavan toimittajan mukaan ohjelmassa ei missään kohtaa kyseenalaisteta lääkärien uskottavuutta tai pyritä vähentämään suomalaisten uskoa määrättyjen lääkkeiden tarpeellisuuteen.

Vastaavan toimittajan mukaan Yle MOT ei reagoinut kantelijan oikaisuvaatimukseen, koska ohjelmassa ei ollut oikaistavaa virhettä. Vastineoikeutta kantelijalla ei ollut, koska ohjelma ei käsitellyt häntä tai hänen edustamaansa tahoa. 

Medialla on oikeus käsitellä lääkärien toimintaa yleisesti semminkin, kun ohjelman aihe on yhteiskunnallisesti erittäin perusteltu. Tältä osin lääkärikunnan toiminnan käsittely menee heidän normaalin yhteiskunnallisen toimintansa arvioinnin alle eikä tämä oikeuta MOT:n tulkinnan mukaan kantelijan omaan kannanottoon lääkärikunnan edustajana asiassa (Journalistin ohjeiden kohta 24).

Yle MOT-toimituksen näkemyksen mukaan se ei ole rikkonut kantelussa mainittuja Journalistin ohjeita.  

Vastaus lisäkysymyksiin 22.3.2018

Miten olette pyrkineet tarkastamaan tiedon: ”Lääketeollisuus voi myös maksaa kirjoitetuista resepteistä ja se tarkkailee, ketkä lääkkeitä määräävät”?

Voisitteko tarkentaa, miten lääketeollisuus voi tarkkailla, ketkä lääkkeitä määräävät?

Vastaavan toimittajan Ville Vilénin mukaan MOT:n ohjelmassa käytetty lähde on luotettava. ”Lähteen kanssa on tehty sopimus hänen suojaamisestaan, emmekä näin häntä paljasta. Lähteen antaman tiedon lisäksi asiaa on tarkistettu myös muualta. Tässä taustaa siihen.”

 

Vastaavan toimittajan mukaan lääketeollisuuden ja lääkäreiden väliset yhteydet ja mahdolliset taloudelliset kytkökset ovat olleet julkisessa keskustelussa vuosia ja monessa valtiossa näistä kytköksistä on pakko ilmoittaa melko tarkallakin tasolla.

 

”Esimerkiksi Yhdysvalloissa on olemassa avointa dataa siitä, kuinka paljon yksittäiset lääkärit saavat erilaisilla perusteilla tuloja lääkeyhtiöiltä. https://openpaymentsdata.cms.gov/ 

 

Tutkimukset osoittavat, että lääkeyrityksiltä etuja saaneet lääkärit kirjoittavat muita useammin ns. brändivalmisteiden reseptejä. http://haiweb.org/wp-content/uploads/2017/03/Sunshine-Act.pdf 

 

On myös tietoa siitä, että yritykset ostaisivat tai muuten hankkisivat reseptidataa apteekeista ja voisivat seurata yksittäisten lääkärien reseptejä. https://www.researchgate.net/publication/257309178_Physicians_Under_the_Influence_Social_Psychology_and_Industry_Marketing_Strategies 

 

MOT:n jutussa haluttiin selvittää, onko Suomessakin mahdollisesti toimintaa, jossa lääkäreitä kompensoidaan myös sen perusteella, miten he suosivat tiettyjä valmisteita lääkemääräyksissään.”

 

Vastaavan toimittajan mukaan MOT:n lähde on kertonut, että myös Suomessa joidenkin lääkäreiden kanssa on tehty sopimuksia ja lääkemyynnin avulla seurattu, että sopimuksia noudatetaan.

 

Vastaavan toimittajan mukaan lääketeollisuudella on mahdollisuus seurata heidän omien tuotteidensa myyntiä tarkasti (valmistekohtainen ja aluekohtainen tieto). ”Suomessa esimerkiksi Pharmarket-palvelu ja lääketukut (joiden toimittamiin tietoihin Pharmarket-tietokanta perustuu) ovat kanavia, joiden kautta seuranta on mahdollista.” https://www.laaketietokeskus.fi/pharmarket 

 

”Seuratun myyntidatan yhdistäminen tietoon siitä, keille lääkäreille on tarjottu etuja, on eräänlainen kontrollikeino sille, että lääkärit ovat pyrkineet määräämään juuri tiettyjä valmisteita.” Vastaavan toimittajan mukaan jutussa ei ole sanottu, että Suomessa lääkeyritykset saisivat tarkat reseptitiedot lääkäreittäin.

Vastaus lisäkysymyksiin 3.4.2018

Miten tätä on mahdollista seurata lääketukkujen datan avulla, koska vuodesta 2003 alkaen apteekit ovat laajasti vaihtaneet lääkärien määräämiä lääkkeitä halvempiin (lääkevaihto)?

Minä vuonna lähteen kertomaa resepteistä maksamista ja lääkemääräysten tarkkailua on varmuudella viimeksi tapahtunut?

Onko lähde uskottavasti kertonut, että resepteistä voidaan edelleen maksaa lääkäreille Suomessa ja että lääkeyhtiöt edelleen tarkkailevat, ketkä lääkkeitä määräävät?

Vastaavan toimittajan Ville Vilénin mukaan lääkevaihto ei koske kaikkia lääkkeitä vaan silloin edellytetään rinnakkaislääkkeitä, joihin lääkärin määräämä lääke voidaan vaihtaa. ”Kun alkuperäislääkkeen patentti on rauennut, saavat muutkin kuin alkuperäislääkkeen kehittäjä tuoda myyntiin oman rinnakkaisvalmisteensa. Lääkevaihdon piirissä on noin 59 prosenttia kaikista Suomessa myyntiluvallisista ihmisille tarkoitetuista lääkevalmisteista, joita on yhteensä 8917 (lähde: Fimea).Myös lääkkeen määrääjä voi kieltää vaihdon lääketieteellisin tai hoidollisin perustein.”

Vastaavan toimittajan mukaan reseptilääkemarkkinoinnin on todettu olevan tehokas myynninedistämiskeino ja sillä on havaittu olevan vaikutusta myös lääkkeenmääräyskäytäntöön. Tutkimuksen mukaan lääkevaihto ei ole vaikuttanut esimerkiksi reseptilääke-edustajien lääkärikäyntien määrään. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1075-2/urn_isbn_978-952-61-1075-2.pdf

Vastaan toimittajan mukaan Yle MOT:n toimitus haluaa korostaa, että sekä lääkkeiden markkinointi lääkäreille että omien tuotteiden myynnin seuranta hyvinkin tarkasti on osa normaalia prosessia. Kyse on siitä, onko mahdollista, että tähän normaaliin toimintaan kytkeytyy myös kompensaatiota joillekin lääkäreille tiettyjen tuotteiden suosimisesta. MOT:n lähteen mukaan näin on tapahtunut Suomessakin ja, kuten yllä on todettu, myös muualla maailmassa.  

 

Vastaavan toimittajan mukaan lääketeollisuus voi saada tietoja tiettyjen valmisteiden myynnistä alueellisesti osana normaaleja myynninseuraamisprosesseja tai saada tietoja myös muilla tavoilla, jotka eivät kuulu tavanomaisiin. Yle MOT:n tiedossa ei ole, että Suomessa apteekit olisivat luovuttaneet tietoja lääkeyrityksille, vaikka sellaisesta on ulkomaisessa tutkimuskirjallisuudessa viitteitä. Sen sijaan toinen mahdollisuus vastaavan toimittajan mukaan on, että lääkärit itse toimittavat lääkeyrityksille tietoja kirjoittamistaan resepteistä, mikäli he ovat sopineet lääkeyrityksen kanssa yhteistyöstä. MOT:n lähteen mukaan Suomessa on myyntilukujen seuraamisen lisäksi myös ollut toimintaa, jossa korvauksia tiettyjen lääkkeiden suosimisesta saaneet lääkärit ovat itse toimittaneet kopioita resepteistä (ilman potilaiden nimitietoja) lääkeyrityksille.

 

Vastaavan toimittajan mukaan MOT on pyrkinyt siis selvittämään viitekehystä: onko lääkäreiden kompensointi ja lähteen kertomat seurantakeinot mahdollisia. Lähde on toiminut itse sellaisessa asemassa lääketeollisuudessa, että hänellä on ollut tietoa tällaisesta toiminnasta eikä hänellä ole ollut syytä olla puhumatta totta, koska toiminta ei ole ollut hänen edustamansa alan maineen kannalta positiivista.

Vastaavan toimittajan mukaan Yle MOT on luvannut lähteelleen lähdesuojan, eikä voi siksi avata tarkemmin, minä vuonna resepteistä maksamista ja lääkemääräysten tarkkailua on varmuudella viimeksi tapahtunut ilman, että lähde mahdollisesti paljastuu.

Kysymykseen siitä, onko lähde uskottavasti kertonut, että resepteistä voidaan edelleen maksaa lääkäreille Suomessa ja että lääkeyhtiöt edelleen tarkkailevat, ketkä lääkkeitä määräävät, vastaava toimittaja vastaa, että lääkemarkkinan volyymi tai merkitys ei ole laskenut ja kilpailu on kovaa. Jos omien tuotteiden myynninedistäminen on ollut kannattavaa aiemmin, se on sitä edelleen. Vastaavan toimittajan mukaan MOT:lla ei ole siis ollut syytä olla uskomatta lähdettään, kun hän on näkemyksenään esittänyt, että toiminta on edelleen todennäköistä, jopa ”varmaa”.

Kuuleminen 11.4.2018

Ylen kirjallisen vastauksen lisäksi Julkisen sanan neuvosto kuuli vastaavaa tuottajaa Hanna Takalaa kokouksessaan 11.4.2018. Kuulemisessa toistettiin vastaavan toimittajan vastauksessa esitettyjä perusteita. Takala korosti, että yleisölle nimettömäksi jääneiden lähteiden käyttäminen on aina tarkan harkinnan kohde ja Yle MOT on arvioinut huolellisesti lähteen luotettavuuden. Lähteellä ei ole ollut hyötymis- tai vahingoittamistarkoitusta.

Takalan mukaan lauseessa tarkoitetaan, että väitteen mukaista toimintaa tapahtuu myös nykypäivän Suomessa. Hänen mukaansa kyseessä on kuitenkin yleinen virke, eikä se viittaa ainoastaan yhteen lähteeseen vaan myös kansainvälisiin tutkimuksiin. Lähteen luotettavuutta lisää se, että tällaista toimintaa on tullut ilmi tutkitusti muualla kuin Suomessa. Takala korosti, että kantelun aiheena ollut väite ei ollut jutun keskeisenä aiheena. Sen vuoksi sitä ei käsitelty laajemmin.

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 14: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu. 

Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Yle lähetti televisiossa ja julkaisi internetissä ohjelman, jonka otsikko oli ”Luulosairaan käypä hoito”. Ohjelmassa esitettiin väite: ”lääketeollisuus voi myös maksaa kirjoitetuista resepteistä ja se tarkkailee, ketkä lääkkeitä määräävät”.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että ohjelman kontekstissa väite viittasi siihen, että näin tapahtuu nykypäivän Suomessa. Ohjelmassa väitteen totuudenmukaisuudelle ei esitetty mitään perusteita. Vastaavan toimittajan vastauksen mukaan väite perustui Suomen osalta vain siihen, että yksi nimeämätön lähde oli kertonut, että näin oli tapahtunut aiemmin. Yle oli antanut lähteelle lähdesuojan. Nykypäivän osalta lähde oli ainoastaan arvioinut, että toimintaa voi tapahtua edelleen. Neuvosto toteaa, että väite oli tältä osin nimeämättömän lähteen mielipide, jonka paikkansapitävyyttä MOT ei ollut varmistanut millään muulla tavalla.

Neuvosto toteaa, että ohjelman aihe oli yhteiskunnallisesti merkittävä ja että journalistien tulee voida käsitellä kriittisesti myös lääketeollisuuden ja lääkäreiden toimintaa. Neuvosto toteaa, että lähdesuoja on sananvapauden ja demokratian kannalta äärimmäisen tärkeä periaate, koska se mahdollistaa sellaisen yhteiskunnallisesti tärkeän tiedon julkistamisen, joka muuten pysyisi salassa. Myös lähdesuojan takaa annetut tiedot on kuitenkin tarkistettava Journalistin ohjeiden mukaisesti. Lisäksi journalismin uskottavuuden kannalta olisi tärkeää, että mediat avaavat yleisölle, miten lähdesuojan takaa kerrottujen asioiden paikkansapitävyys on pyritty tarkistamaan. Tässä tapauksessa Yle ei ollut avannut yleisölle nimeämättömän lähteen käyttöä Journalistin ohjeiden kohdan 14 suosittelemalla tavalla.

Neuvosto ei pysty ottamaan kantaa siihen, pitääkö ohjelmassa esitetty väite paikkansa. Neuvosto kuitenkin toteaa, että tiedotusväline on itse vastuussa julkaisemansa sisällön paikkansapitävyydestä. Jos tiedotusvälineen julkaiseman tiedon paikkansapitävyys on perustellusti kyseenalaistettu, tiedotusväline ei voi jäädä odottamaan, että joku muu todistaa tiedon vääräksi. Tässä tapauksessa kantelija oli perustellusti kyseenalaistanut väitteen oikaisupyynnössään.

Vastaavan toimittajan vastauksen perusteella ohjelmassa tosiasiana esitetty väite oli ainoastaan nimeämättömän lähteen arvio, jota voi pitää mielipiteenä. Ohjelmassa ei kuitenkaan kerrottu, että kyseessä oli nimeämättömän lähteen arvio, eikä arvion paikkansapitävyyttä ollut tarkistettu muista lähteistä. Arvion esittäminen tosiasiana oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata, kun se tuli toimituksen tietoon kantelijan oikaisupyynnön yhteydessä. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10, 11 ja 20 ja antaa sille huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Riitta Raatikainen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Heta Heiskanen, Maria Swanljung, Taina Tukia ja Juha Honkonen.