PÄÄTÖKSET

Langettava 6825/SL/18
Kymen Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Kymen Sanomat julkaisi uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti jätti virheen korjaamatta vaikka se sai siitä tiedon.

Vapauttava 6818/MTV/18
MTV

Ihmisarvon kunnioittaminen, yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

MTV julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa kerrottiin, että kuuro oli tuomittu laittomasta uhkauksesta. Kuulovammaisuutta ei käsitelty halventavasti ja siitä kertominen oli perusteltua tapauksen ymmärtämisen vuoksi. Kantelija saattoi olla lähipiirinsä tunnistettavissa, mutta se ei ollut tekoon nähden kohtuutonta.

Langettava 6787/R/18
Radio Classic

Piilomainonta

Radio esitti mainoksen, jota ei ollut erotettu toimituksellisesta aineistosta Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.

Vapauttava 6743/YLE/18
Yle

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle julkaisi verkkosivuillaan Jemenin sotaa käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä tehtiin tulkinta YK-johtajan kannanotosta.

Vapauttava 6742/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Yle julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa toimittaja puolusteli epäasiallista käyttäytymistään kritisoimalla tunnistettavissa olevaa henkilöä. Jutussa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä. Siinä ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla kritiikin kohteeksi joutunutta henkilöä samanaikaisesti, koska kyseessä oli kulttuurikritiikkiin rinnastuva mielipideteksti, jossa kommentoitiin aiemmin julkisuudessa käytyä keskustelua. 

Langettava 6738/SL/17
Kaleva

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi sivun kokoisen mainoksen, jota ei ollut merkitty mainokseksi.

Vapauttava 6737/SL/17
Kymen Sanomat

Lähdesuoja

Lehti julkaisi joulupukkina kauppakeskuksessa esiintyneen henkilön nimen kuvatekstissä. Kysymys siitä, oliko lähdesuojasta sovittu, jäi epäselväksi.

Langettava 6734/SL/17
Kauppalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli kriittisesti verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Jutussa haastateltu asianajaja oli edustanut jutussa käsitellyn riidan osapuolta. Tätä ei tuotu esille jutussa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6730/SL/17
STT

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

STT teki ja välitti asiakkailleen uutisen, jota se täydensi saatuaan aiheesta lisätietoa. Alkuperäisessä uutisessa ei ollut olennaista asiavirhettä, joka STT:n olisi pitänyt oikaista.

Langettava 6723/SL/17
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, jossa väitettiin, että uusia antibiootteja ei ole kehitteillä. Lehti oikaisi juttuaan vasta seitsemän ja puoli viikkoa sen jälkeen, kun se oli saanut aiheesta oikaisupyynnön.

Vapauttava 6718/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, journalistinen päätösvalta, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa arvioitiin vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja yhden tunnistettavissa olevan lääkärin toimintaa. Pääkirjoitus oli tavanomaista yhteiskunnallista arviointia, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6717/YLE/17
Yle

Otsikko, virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, joka jäi katsottavaksi Ylen verkkopalvelussa. Ohjelman otsikolle löytyi sisällöstä kate, eikä otsikossa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Langettava 6711/PL/17
Länsi-Uusimaa

Virheen korjaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, jossa oli useita nimivirheitä. Suurin osa niistä oli huolimattomuudesta johtuneita kirjoitusvirheitä. Nämä olivat epätarkkuuksia, joiden korjaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa. Yksi nimivirheistä oli kuitenkin olennainen asiavirhe, jota lehti ei ollut korjannut asianmukaisesti. 

Langettava 6710/SL/17
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kommenttikirjoituksen, jossa väitettiin, että yli 50 000 euron tuloilla palkankorotus voi verotuksen progressiivisuuden vuoksi muuttua palkanalennukseksi. Jutussa väitettiin myös, että pääkaupunkiseudulla asuva perhe maksaa maailman kovinta tuloveroa ja asumisen hintaa. Nämä olivat olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei oikaisupyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 9–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6709/AL/17
Seura

Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

Langettava 6704/YLE/17
Yle

Lähdesuoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, sepitteellinen aineisto

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, jossa esitettiin väite, jonka paikkansapitävyyttä ei perusteltu ohjelmassa. Myöhemmin väitteen paikkansapitävyyttä perusteltiin ainoastaan yhden nimeämättömän lähteen arviolla. Väite esitettiin ohjelmassa tosiasiana, vaikka kyse oli lähteen mielipiteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Langettava 6700/YLE/17
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ylen MOT-toimitus julkaisi verkkosivuillaan lobbaamista käsittelevän jutun. Jutussa julkaistiin 74 nimen lista eduskunnassa runsaasti vierailleista henkilöistä. Yle ei ollut tarkistanut kaikkien listalla olevien henkilöllisyyksiä niin hyvin kuin se olisi voinut, ja lista sisälsi virheitä. Yleisölle ei kerrottu virheistä riittävän tarkasti.

Vapauttava 6689/SL/17
Karjalainen

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan natiivimainoksen. Se oli merkitty Journalistin ohjeiden mukaisesti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6665/MTV/17

Vastaaja: MTV

Asia: Tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, asiavirhe

Ratkaistu: 24.1.2018

MTV kertoi verkkosivuillaan aminohappovalmisteesta. Jutussa valmistetta kutsuttiin lääkkeeksi, vaikka sitä ei ole rekisteröity lääkkeeksi eikä sitä myydä lääkkeenä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Jutussa haastatelluilla henkilöillä oli sidonnaisuus tuotteen valmistajaan, mutta tämä tuotiin avoimesti esille.

Kantelu 14.9.2017  

Kantelu kohdistuu MTV:n verkkosivuillaan 3.9.2017 julkaisemaan juttuun ”Vatsan suojalääkkeen käyttäjiltä katosi myös migreeni – lääkkeellä ei ole haittavaikutuksia: "Olisi iso askel migreenin hoidossa".  

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vatsan-suojalaakkeen-kayttajilta-katosi-myos-migreeni-laakkeella-ei-ole-haittavaikutuksia-olisi-iso-askel-migreenin-hoidossa/6541510#gs.mqAClPE  

Kantelun mukaan MTV Uutisten jutussa on lukuisia vakavia asiavirheitä, joita yhteydenotoista huolimatta toimitus ei korjannut. Kantelijan mukaan ravintolisä esitellään lääkkeenä, ja annetaan valheellinen kuva sen ominaisuuksista.  

Kantelun mukaan juttu on kritiikittömästi ja huolettomasti tehty ja siitä on hyötyä ainoana tietolähteenä toimivalle tuotteen valmistajalle. Kantelun mukaan ”juttu on omiaan vahingoittamaan sairaita ihmisiä. Se on levitetty laajasti. Juttu rikkoo journalistin ohjeita, kohtaa 10, 12, ja 20, sekä yleistä yhteiskunnan etiikkaa”.  

Kantelijan mukaan Acetium ei ole lääke, vain lääkinnälliseksi laitteeksi rekisteröity ravintolisä. Kantelijan mukaan lääkkeillä on tietyt ominaisuudet, kuten FIMEA:n tai EY:n myyntilupa, ja tutkittu turvallisuus ja vaikuttavuus. Kantelijan mukaan jutussa annetaan valheellinen kuvan valmisteesta, joka ei täytä lääkkeen laatukriteerejä.   

Kantelijan mukaan yleisö suhtautuu lääkkeisiin eri tavalla kuin ravintolisiin tai vastaaviin tuotteisiin. Valmistetta kutsutaan jutussa lääkkeeksi 11 kertaa, josta jo 2 otsikossa ja 2 alkutekstissä. Kantelijan mukaan ilman tätä juttu ei toimisi, koska esim. ”firman tuotteen käyttäjiltä katosi migreeni” kuulostaisi heti epäilyttävältä. Kantelijan mukaan myös se, että tästä L-kysteiinikapselista tehdään lääketutkimuksen, tai se korvaisi ”muita lääkkeitä”, niin kuin siinä sanotaan, on hyvin epätodennäköistä. L-kysteiini on vain tavallinen aminohappo. Kantelijan mukaan juttua voi pitää sepitteenä.  

Kantelijan mukaan jutussa annetaan virheellinen kuva, että valmistetta käytetään terveydenhuollossa tai sairauksien hoitoon tai ehkäisyyn samoin kuin lääkkeitä yleensä käytetään. Sitten sanotaan, että lääkkeelle on löytynyt uusi käyttötarkoitus, mikä tarkoittaisi, että valmisteella olisi jo tällainen.   

Kantelijan mukaan Acetium-valmisteella ei ole vaikutusta kuten lääkkeellä, muuten se kuuluisi lääkkeisiin, joista on tiukat säännöt lääkelaissa. Sitä käytetään kuin ravintolisää. 
Kantelijan mukaan tekstissä myös BioHitin edustaja kutsuu Acetiumia lääkkeeksi.   

Kantelijan mukaan jutussa sanotaan harhaanjohtavasti, että Acetium ei ole ”tässä vaiheessa” Käypä hoito -linjauksen mukainen lääkehoito. Kantelijan mukaan laitteeksi rekisteröity ravintolisä tuskin pääsee ollenkaan migreenin Käypä hoito -suositukseen, ja se ei ole lääkehoito ollenkaan ”tässä vaiheessa”. Kerrotaan myös, että migreeniin käytetään ”edelleen muita lääkkeitä”. Kantelijan mukaan lukijaa erehdytetään valmisteen laadusta.   

Kantelijan mukaan jutussa kuvaillaan, että lääkkeellä olisi suuri taloudellinen potentiaali. Kantelija pitää tätä mahdottomana, koska Acetium ei ole lääke, ja ei voi korvata lääkkeitä tai kilpailla niiden kanssa.   

Kantelijan mukaan jutussa todetaan, että joka kymmenes kärsii migreenistä. Jos tämä pitää paikkansa, jutulla on suuri yleisö ja suuri merkitys, koska joukosta löytyy varmasti ihmisiä, joita ”muut lääkkeet” eivät auttaneet, ja he voivat olla hyvin epätoivoisia. Kantelijan mukaan juttu onkin jaettu sosiaalisessa mediassa yli 2100 kertaa (13.9.2017), ja se on levinnyt nettisivustojen kautta. Ainoastaan Suomen Migreeniyhdistyksen twitter-postauksella oli yli 500 lukijaa (seuraajaa), joiden toimesta se on taas välitetty sadoille muille käyttäjille.  

Kantelijan mukaan juttu käytännössä suosittelee Acetium-valmisteen migreenin tai muiden sairauksien hoitoon. Kohderyhmänä on mm. sairaita ihmisiä, jotka ovat vaarassa maksaa turhasta valelääkehoidosta. Kantelija on ottanut yhteyttä sekä toimittajaan että toimitukseen, koska piti asiaa tärkeänä ja kiireellisenä. Kantelijan mukaan MTV ei korjannut vakavia asiavirheitä ollenkaan.   

Kantelijan mukaan toimittaja käyttää jutussaan ainoastaan firma BioHitin edustajia tietolähteinä. Ulkopuolista asiantuntijaa ei ole kuultu, vain BioHitin lääketieteellistä johtajaa ja firman sopimustutkijaa.  

Kantelijan mukaan toimittaja ei kyseenalaistanut firman kertomuksia, vaikka Acetium täyttää humpuukituotteen klassiset tuntomerkit, joista viranomaiset varoittavat: 
- markkinoidaan erilaisiin vaivoihin, jotka eivät liity toisiinsa 
- markkinoidaan ”käyttäjien kokemuksilla” (”yhteydenottoja tuli kymmenkunta”) 
- tuote on ”melkein lääke” (tässä jutussa se onkin lääke) 
- tuote neutraloi myrkyt ja haitalliset aineet kehostasi 
- liian hyvä ollakseen totta (”ei haittavaikutuksia”), yms.   

Kantelijan mukaan BioHit Oyj:n johto on sen sijaan jakanut tämän jutun eteenpäin, vaikka on täysin tietoinen, että tuote ei ole lääke. Koska firma ei saa markkinoida tuotettaan lääkkeenä, se tarvitsee kantelijan mukaan juttuja kuten tämä myydäkseen sen kohderyhmälle (sairaille ihmisille). Kantelijan mukaan BioHitin edustajia on jo aiemmin jäänyt kiinni vastaavista tempuista. Firma käyttää tätä juttuakin markkinointiin.  

Kantelijan mukaan juttu on sairaudesta, joka on yleinen ja aiheuttaa paljon kärsimystä. Kantelijan mukaan oli siis odotettavissa, että jutun lukijoiden joukossa on sairaita ihmisiä. Jotkut heistä ovat epätoivoisesti etsimässä toimivaa hoitomuotoa. Suomen Migreeniyhdistys ja moni muu onkin jakanut juttua eteenpäin. Kantelijan mukaan he ovat erityisen haavoittuvia, ja sen takia aihe olisi vaatinut faktojen tunnollista tarkistusta.   

Kantelijan mukaan toimittaja ei ole edes huomannut, että tuote ei olekaan lääke ja että sillä ei voi olla vaikutusta sairauksiin. Nopea nettihaku olisi tuonut sen esille, ja jos ei osaa käsitellä yleisiä lääketietokantoja, olisi voinut kysyä esim. lähiapteekista tai lääkäriltä. Kantelijan mukaan valheellinen uutisointi olisi helposti ollut vältettävissä.   

Kantelijan mukaan juttu kertoo heti alussa, mistä ja miten tuotteen voi ostaa, ja myöhemmin jopa, että pitäisi ottaa tätä elinikäisesti. Toimitus ei ole reagoinut oikaisupyyntöihin, vaikka asia on tärkeä: Juttu voi vaarantaa lukijoiden terveyttä, olisi pitänyt heti korjata.  

Päätoimittajan vastaus 9.10.2017   

Päätoimittaja Merja Ylä-Anttilan mukaan jutussa ei ole olennaisia asiavirheitä. Päätoimittajan mukaan ainoa mahdollinen lievä epätarkkuus liittyy termiin; Acetiumista on käytetty jutussa niin kapseli-, valmiste- kuin lääke-termiä.  

Päätoimittajan mukaan näitä käytetään valmisteesta yleisesti; niitä kaikkia käyttivät niin haastateltavat kuin apteekin henkilökunta toimittajan kysellessä valmisteen menekistä. Apteekin henkilökunnan käyttämä termi oli mahalääke. Päätoimittajan mukaan teknisesti ottaen tarkin termi on "lääkinnällinen laite". Tämän termin käyttäminen jutussa olisi kuitenkin ollut lukijan kannalta hyvin harhaanjohtavaa; kyseessähän on kuitenkin kapseli, ei laite. Päätoimittajan mukaan yhteisymmärryksessä haastateltavien kanssa sovittiin hiukan väljemmästä termien käytöstä, jotta lukijalla olisi mahdollisuus ymmärtää, millaisesta valmisteesta on kyse.  

Päätoimittajan mukaan jutussa tuodaan monipuolisesti esiin, mitä valmisteesta tiedetään, mihin käyttöön se on hyväksytty, missä vaiheessa sitä koskeva tutkimus on sekä se, ettei valmiste sisälly migreenin käypä hoito -suositukseen. Päätoimittajan mukaan maininta käypä hoito -suosituksesta nimenomaan korostaa erikseen, että valmiste ei ole osa nykyistä hyväksyttyä hoitokäytäntöä (toisin kuin kantelija haluaa ymmärtää).  

Päätoimittajan mukaan oikaisua ei ole tehty, koska kantelijan väittämiä vakavia asiavirheitä ei ole.  

Päätoimittajan mukaan juttuun on haastateltu Biohit Oy:n lääketieteellistä johtajaa, joka tuntee valmisteen parhaiten koko maassa ja osasi kertoa myös tutkimuksen historian, sekä yhtä Suomen tunnetuimmista migreenitutkijoista: LT, neurologian erikoislääkäriä ja dosenttia. Kyseinen henkilö on päätoimittajan mukaan erikoistunut juuri migreenin ja päänsärkyjen hoitoon, on alallaan erittäin tunnettu ja ottaa päänsärkypotilaita vastaan mm. Lääkärikeskus Aavassa. Tutkija toimii muiden toimiensa ja tutkimushankkeidensa ohella myös Acetium-tutkimuksesta vastaavana tutkijalääkärinä, ja tuntee siksi tutkimuksen asetelmat ja tilanteen lääkärikunnasta parhaiten.  

Päätoimittajan mukaan toimittaja teki Acetium-jutun ohella laajemman artikkelin migreenin uusista hoidoista ja artikkeli julkaistiin MTV.fi-sivustolla samana päivänä Acetium-jutun kanssa. Laajemman artikkelin teon yhteydessä toimittaja testasi acetiumin toimintamallia myös muilla haastattelemillaan migreenitutkijoilla, ja kaikki pitivät sitä mahdollisena, kiinnostavana ja erillisen jutun arvoisena. Päätoimittajan mukaan he eivät kuitenkaan tunteneet valmistetta niin hyvin, että olisivat lähteneet aihepiiriä kommentoimaan. Päätoimittajan mukaan taustatietoa oli siis artikkelin pohjana runsaasti.   

Päätoimittajan mukaan toimittaja kyseli valmisteesta, sen menekistä ja esiin tulleista sivuvaikutuksista (niitä ei ollut) yhden apteekin ammattilaisilta.  

Päätoimittajan mukaan juttua varten on tehty runsaasti taustatyötä, se on huolellisesti tehty ja lopuksi tarkistutettu kummallakin haastateltavalla. Vaikka vastuu sisällöstä on luonnollisesti aina toimittajalla, voidaan yleisesti olettaa, että tarkistus kahdella tunnustetulla asiantuntijalla toisi esiin myös olennaisina pidettävät termiepätarkkuudet.  

Päätoimittajan mukaan jutussa on tuotu monipuolisesti esiin, mitä valmisteesta tiedetään, missä vaiheessa sitä koskeva tutkimus on sekä se, ettei valmistetta ole hyväksytty migreenin hoitoon. Päätoimittajan mukaan esiin tuodaan siis joidenkin potilaiden kokemat hyvät vaikutukset, mutta myös miinuspuolet - mm. se, että tutkimus on vielä kesken, ettei tuloksia vielä ole ja ettei valmistetta ole hyväksytty migreeni-käyttötarkoitukseen.  

Päätoimittajan mukaan meneillään olevan tutkimuksen esittely kuuluu journalismin tehtäviin. Tässä yhteydessä on tuotava esiin myös tuotteiden valmistajat (myös pörssiyhtiöt), sekä se, että lääkkeiden kehittelytyö on myös merkittävä taloudellista toimintaa, ei pyyteetöntä auttamista; tästä syystä jutussa on mainittu myös valmisteen mahdollinen taloudellinen potentiaali.   

Päätoimittajan mukaan migreeni on hyvin yleinen ja hankala sairaus ja siihen etsitään juuri nyt kiivaasti uusia hoitokeinoja. Päätoimittajan mukaan Acetium-tutkimus on yksi tämän hetken kiinnostavimmista avauksista tuolla saralla. Acetiumia käytetään jo nyt melko laajasti päänsäryn ennaltaehkäisyyn ilman minkäänlaista valvontaa; siksi tiedon tarjoaminen siitä, missä tutkimuksessa mennään, sekä siitä, että valmiste ei ole migreenin hyväksytty hoitokeino, on tärkeää. Päätoimittajan mukaan tästä kertoo mm. se, miten paljon juttua on jaettu sekä se, että myös hoitoihin erittäin hyvin perehtynyt Suomen Migreeniyhdistys on jakanut linkkiä eteenpäin. Tiedontarve on kova, ja muitakin tutkimussuuntia on esitelty MTV:n nettisivuilla samanaikaisesti.  

Päätoimittajan mukaan jutussa ei ole mitään elementtejä, jotka voisivat vahingoittaa potilaita. Päinvastoin - se antaa lisätietoa jo kaikessa hiljaisuudessa monella käytössä olevasta valmisteesta ja tuo selkeästi esiin senkin, että jokainen käyttää sitä omalla vastuullaan.  

Päätoimittajan mukaan kantelija ei tuo esiin, millä tavalla valmiste tai juttu voisivat lukijoita vahingoittaa. Useista lähteistä on vahvistettu, että jo pitkään käytössä olleella valmisteella ei ole lainkaan sivuvaikutuksia. Myös kulut mahdollisina hoidon haittoina mainitaan jutussa.  

Päätoimittajan mukaan kantelija väittää, että juttu suosittelee Acetiumin käyttöä. Näin ei hänen mukaansa ole. Päätoimittajan mukaan juttu kertoo muualla mediassa kertomattoman, uuden ja kiinnostavan havainnon; jotkut migreenipotilaat ovat havainneet valmisteen auttavan heillä paitsi vatsaongelmiin, myös migreeniin. Jutussa kerrotaan, että asiaa vasta tutkitaan, ja että valmistetta ei ole hyväksytty migreenin hoitoon. Mahdollisesta tehosta puhutaan hyvin varovaisesti konditionaalissa. Päätoimittajan mukaan juttu ei siis ole eettisesti arveluttava.  

Päätoimittajan mukaan jutussa tuodaan myös selvästi esiin valmisteen ilmiselvät rajoitteet - se, että migreenikohtauksiin valmiste ei voi toimintamallinsa vuoksi tehota. Samoin huomautetaan, että tieteellistä näyttöä tehosta ei ole.  

Ratkaisu  

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.  

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.  

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.   

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.  

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.  

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.   

MTV kertoi verkkosivuillaan, että Acetium-nimisen aminohappovalmisteen käyttäjät olisivat huomanneet migreenioireidensa kadonneen. Jutussa toimittaja käyttää valmisteesta systemaattisesti sanaa lääke, vaikka kyseessä ei ole lääkkeeksi rekisteröity tuote. Tuotetta väitetään lääkkeeksi myös jutun otsikossa.  

Jutussa käsitelty tuote on kuitenkin rekisteröity ”terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet” -luokkaan. Jutussa ei millään tavalla tuoda esiin tuotteen todellista luonnetta.  

Kantelijan mukaan juttu oli virheellinen myös siksi, että siinä arvioitiin valmisteen vaikutuksia ja taloudellisesta potentiaalia, joista ei ole vielä varmuutta. Nämä arviot eivät Julkisen sanan neuvoston mukaan olleet olennaisia asiavirheitä, koska jutussa tuotiin selvästi esille, että tutkimukset ovat näiltä osin kesken.  

Juttuun haastateltiin tuotetta valmistavan yhtiön lääketieteellistä johtajaa sekä valmisteen tutkimuksista vastaavaa lääkäriä. Kun tiedotusväline käyttää lähteinään henkilöitä, joilla voi olla hyötymisen mahdollisuus, on tietolähteisiin suhtauduttava kriittisesti. Neuvoston mukaan jutussa haastateltujen henkilöiden sidonnaisuudet tuotiin riittävän selvästi esille ja lukija pystyi arvioimaan niitä.  

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia. Tässä tapauksessa tuotteen systemaattinen nimittäminen lääkkeeksi oli kuitenkin olennainen asiavirhe, koska se antoi jutun lukijalle virheellisen käsityksen valmisteen luonteesta. MTV:n olisi pitänyt korjata virhe saatuaan kantelijan oikaisupyynnön.  

Neuvosto painottaa, että tiedotusvälineiden tulee olla erityisen huolellisia käsitellessään terveyteen liittyviä aiheita, etteivät ne ohjaa yleisöä tekemään terveytensä kannalta virheellisiä valintoja.   

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että MTV on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20, ja antaa sille huomautuksen.    

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Leena Kevätkylä, Taina Tukia, Sinikka Tuomi, Johanna Vehkoo.

Tämä päätös on avattu 1879 kertaa