PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7282/SL/20
Ilkka-Pohjalainen

Oma kannanotto

Mielipidekirjoitus käsitteli kriittisesti kehitysvammaisten tukia puoltaneita puheenvuoroja, mutta kantelija tai hänen päämiehensä eivät joutuneet siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Langettava 7275/PL/20
Koillissanomat

Olennainen asiavirhe

Jutussa oli olennaisia asiavirheitä, joista toimitus oli saanut selvän korjauspyynnön. Lehti julkaisi korjauksen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7273/SL/20
Iltalehti

Piilomainonta

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin uuden alkoholijuoman lanseeraamisesta. Lehden oma journalistinen panos oli moitittavan vähäinen, mutta juttu täytti Journalistin ohjeiden minimivaatimukset. Äänestyspäätös 8–6. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7261/SL/19
Aamulehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7260/SL/19
Iltalehti

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7253/MTV/20
MTV

Samanaikainen kuuleminen, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, tietojen tarkistaminen

MTV:n nettijutun mukaan yrityksen logolla olisi natsitervehdykseksi tulkittava piilomerkitys. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen riittänyt.

Langettava 7249/SL/20
Helsingin Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

Helsingin Sanomat julkaisi STT:n uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti ei korjannut virhettä, vaikka se sai lukijalta korjauspyynnön ja tämän jälkeen vielä STT:ltä korjatun version uutisesta. Lehti korjasi virheen vasta, kun lukija muistutti aiemmin tekemästään korjauspyynnöstä.

Vapauttava 7248/SL/20
STT

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

STT:n uutisessa oli olennainen asiavirhe, jonka se korjasi reilu viikko korjauspyynnön vastaanottamisen jälkeen. Korjaustoimenpide oli riittävän nopea, sillä asian tarkistaminen ja korjaaminen vaati selvitystyötä.

Vapauttava 7247/SL/19
Etelä-Saimaa

Uhrin hienotunteinen kohtelu

Onnettomuusuutinen kertoi yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta pihapiirissä. Vaikka uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 7246/SL/19
Uutisvuoksi

uhrin hienotunteinen kohtelu

Kaupunkilehti kertoi pihapiirissä tapahtuneesta yksityishenkilön tapaturmaisesta kuolemasta. Vaikka uutisointi oli nopeaa ja uhri oli jutusta ainakin lähipiirinsä tunnistettavissa, lehti ei rikkonut Journalistin ohjeiden vaatimusta kuoleman hienotunteisesta uutisoinnista. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Langettava 7238/YLE/19
Yle

Yksityisyyden suoja, haastateltavan oikeudet

Transsukupuolisuutta käsittelevässä televisio-ohjelmassa kerrottiin ohjelmaan haastatellun alaikäisen henkilökohtaisia hoitotietoja, vaikka niiden pois jättämistä ohjelmasta oli pyydetty. Tämä loukkasi haastatellun yksityisyyden suojaa. Äänestyspäätös 11–2.

Vapauttava 7234/PL/19
Inarilainen

Kielteinen julkisuus, yleisönosastokirjoitus

Paikallislehti julkaisi tekstiviestipalstallaan nimettömän lukijakommentin, jossa viitattiin henkilöön sukunimellä. Kantelija ei ollut viestistä selvästi tunnistettavissa, eikä hän joutunut viestin vuoksi erittäin kielteiseen julkisuuteen. Nimettömän kommentin julkaiseminen ei ollut hyvän journalistisen tavan vastaista.

Vapauttava 7222/SL/19
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, totuudenmukainen tiedonvälitys, mielipiteet ja tosiasiat

Ilta-Sanomat julkaisi jutun, jossa haastateltava kertoi saamastaan pahoinpitelytuomiosta. Jutusta saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen tuomion sisällöstä, mutta haastateltavan sanavalinnoista ja jutun näkökulmasta kävi ilmi, ettei kyseessä välttämättä ollut tyhjentävä kuvaus tapahtumista.

Vapauttava 7220/SL/19
Ilta-Sanomat

Yksityisyyden suoja

Lehden verkkosivuillaan julkaisemaan verokoneeseen on koottu Suomen suurituloisimpien tulo- ja verotiedot. Kantelijan tietojen julkaisu osana laajaa kokonaisuutta ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa. 

Vapauttava 7218/SL/19
Aamulehti

Haastateltavan oikeudet, yksityisyyden suoja, nimi rikosuutisissa

Lehti mainitsi nimeltä henkilön, joka ei ollut osallinen jutussa kuvattuun rikossarjaan. Vaikka kantelijan henkilöllisyys ja hänen rikostaustansa tuotiin jutussa esiin, juttu ei rikkonut hänen yksityisyyden suojaansa.

Vapauttava 7215/YLE/19
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, mielipiteet ja tosiasiat, otsikko, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Professori arvioi kuluttajille suunnattujen geenitestien luotettavuutta tieteellisestä näkökulmasta Ylen julkaisemissa jutuissa. Jutuissa ei ollut asiavirheitä, ja kantelun tehnyttä yritystä kuultiin niissä riittävästi.

Langettava 7209/MTV/19
MTV

Olennainen asiavirhe, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki

MTV Uutisten julkaisemassa nettijutussa oli olennainen asiavirhe, jota se ei korjannut saatuaan virheestä korjauspyynnön. MTV korjasi virheen vasta saatuaan tiedon Julkisen sanan neuvostolle tehdystä kantelusta.

Vapauttava 7203/SL/19
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, otsikko

Savon Sanomat julkaisi pääkirjoituksen, joka otti kantaa kannabiksen käytön rangaistavuuden poistoa ajavaan kansalaisaloitteeseen. Kirjoituksessa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7201/SL/19
Etelä-Saimaa

Samanaikainen kuuleminen, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen

Lehti uutisoi kaupungin mailla kasvavan metsikön harventamiseen liittyvästä kiistasta. Puiden poistamista vaatinut henkilö ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että häntä olisi ollut välttämätöntä kuulla, vaikka hän saattoikin olla naapurustonsa tunnistettavissa. Jutussa ei myöskään ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 7200/SL/19
Kymen Sanomat

Piilomainonta, journalistinen päätösvalta, toisen työn käyttäminen

Matkailuaiheista tapahtumaa käsitellyt ennakkojuttu perustui kokonaan tiedotteeseen. Juttu oli kopioitu otsikkoa, rakennetta ja suoria lainauksia myöten niin suoraan ulkopuolisen tuottamasta tekstistä, että lähde olisi pitänyt kertoa lukijoille.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6665/MTV/17

Vastaaja: MTV

Asia: Tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, asiavirhe

Ratkaistu: 24.1.2018

MTV kertoi verkkosivuillaan aminohappovalmisteesta. Jutussa valmistetta kutsuttiin lääkkeeksi, vaikka sitä ei ole rekisteröity lääkkeeksi eikä sitä myydä lääkkeenä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Jutussa haastatelluilla henkilöillä oli sidonnaisuus tuotteen valmistajaan, mutta tämä tuotiin avoimesti esille.

Kantelu 14.9.2017  

Kantelu kohdistuu MTV:n verkkosivuillaan 3.9.2017 julkaisemaan juttuun ”Vatsan suojalääkkeen käyttäjiltä katosi myös migreeni – lääkkeellä ei ole haittavaikutuksia: "Olisi iso askel migreenin hoidossa".  

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vatsan-suojalaakkeen-kayttajilta-katosi-myos-migreeni-laakkeella-ei-ole-haittavaikutuksia-olisi-iso-askel-migreenin-hoidossa/6541510#gs.mqAClPE  

Kantelun mukaan MTV Uutisten jutussa on lukuisia vakavia asiavirheitä, joita yhteydenotoista huolimatta toimitus ei korjannut. Kantelijan mukaan ravintolisä esitellään lääkkeenä, ja annetaan valheellinen kuva sen ominaisuuksista.  

Kantelun mukaan juttu on kritiikittömästi ja huolettomasti tehty ja siitä on hyötyä ainoana tietolähteenä toimivalle tuotteen valmistajalle. Kantelun mukaan ”juttu on omiaan vahingoittamaan sairaita ihmisiä. Se on levitetty laajasti. Juttu rikkoo journalistin ohjeita, kohtaa 10, 12, ja 20, sekä yleistä yhteiskunnan etiikkaa”.  

Kantelijan mukaan Acetium ei ole lääke, vain lääkinnälliseksi laitteeksi rekisteröity ravintolisä. Kantelijan mukaan lääkkeillä on tietyt ominaisuudet, kuten FIMEA:n tai EY:n myyntilupa, ja tutkittu turvallisuus ja vaikuttavuus. Kantelijan mukaan jutussa annetaan valheellinen kuvan valmisteesta, joka ei täytä lääkkeen laatukriteerejä.   

Kantelijan mukaan yleisö suhtautuu lääkkeisiin eri tavalla kuin ravintolisiin tai vastaaviin tuotteisiin. Valmistetta kutsutaan jutussa lääkkeeksi 11 kertaa, josta jo 2 otsikossa ja 2 alkutekstissä. Kantelijan mukaan ilman tätä juttu ei toimisi, koska esim. ”firman tuotteen käyttäjiltä katosi migreeni” kuulostaisi heti epäilyttävältä. Kantelijan mukaan myös se, että tästä L-kysteiinikapselista tehdään lääketutkimuksen, tai se korvaisi ”muita lääkkeitä”, niin kuin siinä sanotaan, on hyvin epätodennäköistä. L-kysteiini on vain tavallinen aminohappo. Kantelijan mukaan juttua voi pitää sepitteenä.  

Kantelijan mukaan jutussa annetaan virheellinen kuva, että valmistetta käytetään terveydenhuollossa tai sairauksien hoitoon tai ehkäisyyn samoin kuin lääkkeitä yleensä käytetään. Sitten sanotaan, että lääkkeelle on löytynyt uusi käyttötarkoitus, mikä tarkoittaisi, että valmisteella olisi jo tällainen.   

Kantelijan mukaan Acetium-valmisteella ei ole vaikutusta kuten lääkkeellä, muuten se kuuluisi lääkkeisiin, joista on tiukat säännöt lääkelaissa. Sitä käytetään kuin ravintolisää. 
Kantelijan mukaan tekstissä myös BioHitin edustaja kutsuu Acetiumia lääkkeeksi.   

Kantelijan mukaan jutussa sanotaan harhaanjohtavasti, että Acetium ei ole ”tässä vaiheessa” Käypä hoito -linjauksen mukainen lääkehoito. Kantelijan mukaan laitteeksi rekisteröity ravintolisä tuskin pääsee ollenkaan migreenin Käypä hoito -suositukseen, ja se ei ole lääkehoito ollenkaan ”tässä vaiheessa”. Kerrotaan myös, että migreeniin käytetään ”edelleen muita lääkkeitä”. Kantelijan mukaan lukijaa erehdytetään valmisteen laadusta.   

Kantelijan mukaan jutussa kuvaillaan, että lääkkeellä olisi suuri taloudellinen potentiaali. Kantelija pitää tätä mahdottomana, koska Acetium ei ole lääke, ja ei voi korvata lääkkeitä tai kilpailla niiden kanssa.   

Kantelijan mukaan jutussa todetaan, että joka kymmenes kärsii migreenistä. Jos tämä pitää paikkansa, jutulla on suuri yleisö ja suuri merkitys, koska joukosta löytyy varmasti ihmisiä, joita ”muut lääkkeet” eivät auttaneet, ja he voivat olla hyvin epätoivoisia. Kantelijan mukaan juttu onkin jaettu sosiaalisessa mediassa yli 2100 kertaa (13.9.2017), ja se on levinnyt nettisivustojen kautta. Ainoastaan Suomen Migreeniyhdistyksen twitter-postauksella oli yli 500 lukijaa (seuraajaa), joiden toimesta se on taas välitetty sadoille muille käyttäjille.  

Kantelijan mukaan juttu käytännössä suosittelee Acetium-valmisteen migreenin tai muiden sairauksien hoitoon. Kohderyhmänä on mm. sairaita ihmisiä, jotka ovat vaarassa maksaa turhasta valelääkehoidosta. Kantelija on ottanut yhteyttä sekä toimittajaan että toimitukseen, koska piti asiaa tärkeänä ja kiireellisenä. Kantelijan mukaan MTV ei korjannut vakavia asiavirheitä ollenkaan.   

Kantelijan mukaan toimittaja käyttää jutussaan ainoastaan firma BioHitin edustajia tietolähteinä. Ulkopuolista asiantuntijaa ei ole kuultu, vain BioHitin lääketieteellistä johtajaa ja firman sopimustutkijaa.  

Kantelijan mukaan toimittaja ei kyseenalaistanut firman kertomuksia, vaikka Acetium täyttää humpuukituotteen klassiset tuntomerkit, joista viranomaiset varoittavat: 
- markkinoidaan erilaisiin vaivoihin, jotka eivät liity toisiinsa 
- markkinoidaan ”käyttäjien kokemuksilla” (”yhteydenottoja tuli kymmenkunta”) 
- tuote on ”melkein lääke” (tässä jutussa se onkin lääke) 
- tuote neutraloi myrkyt ja haitalliset aineet kehostasi 
- liian hyvä ollakseen totta (”ei haittavaikutuksia”), yms.   

Kantelijan mukaan BioHit Oyj:n johto on sen sijaan jakanut tämän jutun eteenpäin, vaikka on täysin tietoinen, että tuote ei ole lääke. Koska firma ei saa markkinoida tuotettaan lääkkeenä, se tarvitsee kantelijan mukaan juttuja kuten tämä myydäkseen sen kohderyhmälle (sairaille ihmisille). Kantelijan mukaan BioHitin edustajia on jo aiemmin jäänyt kiinni vastaavista tempuista. Firma käyttää tätä juttuakin markkinointiin.  

Kantelijan mukaan juttu on sairaudesta, joka on yleinen ja aiheuttaa paljon kärsimystä. Kantelijan mukaan oli siis odotettavissa, että jutun lukijoiden joukossa on sairaita ihmisiä. Jotkut heistä ovat epätoivoisesti etsimässä toimivaa hoitomuotoa. Suomen Migreeniyhdistys ja moni muu onkin jakanut juttua eteenpäin. Kantelijan mukaan he ovat erityisen haavoittuvia, ja sen takia aihe olisi vaatinut faktojen tunnollista tarkistusta.   

Kantelijan mukaan toimittaja ei ole edes huomannut, että tuote ei olekaan lääke ja että sillä ei voi olla vaikutusta sairauksiin. Nopea nettihaku olisi tuonut sen esille, ja jos ei osaa käsitellä yleisiä lääketietokantoja, olisi voinut kysyä esim. lähiapteekista tai lääkäriltä. Kantelijan mukaan valheellinen uutisointi olisi helposti ollut vältettävissä.   

Kantelijan mukaan juttu kertoo heti alussa, mistä ja miten tuotteen voi ostaa, ja myöhemmin jopa, että pitäisi ottaa tätä elinikäisesti. Toimitus ei ole reagoinut oikaisupyyntöihin, vaikka asia on tärkeä: Juttu voi vaarantaa lukijoiden terveyttä, olisi pitänyt heti korjata.  

Päätoimittajan vastaus 9.10.2017   

Päätoimittaja Merja Ylä-Anttilan mukaan jutussa ei ole olennaisia asiavirheitä. Päätoimittajan mukaan ainoa mahdollinen lievä epätarkkuus liittyy termiin; Acetiumista on käytetty jutussa niin kapseli-, valmiste- kuin lääke-termiä.  

Päätoimittajan mukaan näitä käytetään valmisteesta yleisesti; niitä kaikkia käyttivät niin haastateltavat kuin apteekin henkilökunta toimittajan kysellessä valmisteen menekistä. Apteekin henkilökunnan käyttämä termi oli mahalääke. Päätoimittajan mukaan teknisesti ottaen tarkin termi on "lääkinnällinen laite". Tämän termin käyttäminen jutussa olisi kuitenkin ollut lukijan kannalta hyvin harhaanjohtavaa; kyseessähän on kuitenkin kapseli, ei laite. Päätoimittajan mukaan yhteisymmärryksessä haastateltavien kanssa sovittiin hiukan väljemmästä termien käytöstä, jotta lukijalla olisi mahdollisuus ymmärtää, millaisesta valmisteesta on kyse.  

Päätoimittajan mukaan jutussa tuodaan monipuolisesti esiin, mitä valmisteesta tiedetään, mihin käyttöön se on hyväksytty, missä vaiheessa sitä koskeva tutkimus on sekä se, ettei valmiste sisälly migreenin käypä hoito -suositukseen. Päätoimittajan mukaan maininta käypä hoito -suosituksesta nimenomaan korostaa erikseen, että valmiste ei ole osa nykyistä hyväksyttyä hoitokäytäntöä (toisin kuin kantelija haluaa ymmärtää).  

Päätoimittajan mukaan oikaisua ei ole tehty, koska kantelijan väittämiä vakavia asiavirheitä ei ole.  

Päätoimittajan mukaan juttuun on haastateltu Biohit Oy:n lääketieteellistä johtajaa, joka tuntee valmisteen parhaiten koko maassa ja osasi kertoa myös tutkimuksen historian, sekä yhtä Suomen tunnetuimmista migreenitutkijoista: LT, neurologian erikoislääkäriä ja dosenttia. Kyseinen henkilö on päätoimittajan mukaan erikoistunut juuri migreenin ja päänsärkyjen hoitoon, on alallaan erittäin tunnettu ja ottaa päänsärkypotilaita vastaan mm. Lääkärikeskus Aavassa. Tutkija toimii muiden toimiensa ja tutkimushankkeidensa ohella myös Acetium-tutkimuksesta vastaavana tutkijalääkärinä, ja tuntee siksi tutkimuksen asetelmat ja tilanteen lääkärikunnasta parhaiten.  

Päätoimittajan mukaan toimittaja teki Acetium-jutun ohella laajemman artikkelin migreenin uusista hoidoista ja artikkeli julkaistiin MTV.fi-sivustolla samana päivänä Acetium-jutun kanssa. Laajemman artikkelin teon yhteydessä toimittaja testasi acetiumin toimintamallia myös muilla haastattelemillaan migreenitutkijoilla, ja kaikki pitivät sitä mahdollisena, kiinnostavana ja erillisen jutun arvoisena. Päätoimittajan mukaan he eivät kuitenkaan tunteneet valmistetta niin hyvin, että olisivat lähteneet aihepiiriä kommentoimaan. Päätoimittajan mukaan taustatietoa oli siis artikkelin pohjana runsaasti.   

Päätoimittajan mukaan toimittaja kyseli valmisteesta, sen menekistä ja esiin tulleista sivuvaikutuksista (niitä ei ollut) yhden apteekin ammattilaisilta.  

Päätoimittajan mukaan juttua varten on tehty runsaasti taustatyötä, se on huolellisesti tehty ja lopuksi tarkistutettu kummallakin haastateltavalla. Vaikka vastuu sisällöstä on luonnollisesti aina toimittajalla, voidaan yleisesti olettaa, että tarkistus kahdella tunnustetulla asiantuntijalla toisi esiin myös olennaisina pidettävät termiepätarkkuudet.  

Päätoimittajan mukaan jutussa on tuotu monipuolisesti esiin, mitä valmisteesta tiedetään, missä vaiheessa sitä koskeva tutkimus on sekä se, ettei valmistetta ole hyväksytty migreenin hoitoon. Päätoimittajan mukaan esiin tuodaan siis joidenkin potilaiden kokemat hyvät vaikutukset, mutta myös miinuspuolet - mm. se, että tutkimus on vielä kesken, ettei tuloksia vielä ole ja ettei valmistetta ole hyväksytty migreeni-käyttötarkoitukseen.  

Päätoimittajan mukaan meneillään olevan tutkimuksen esittely kuuluu journalismin tehtäviin. Tässä yhteydessä on tuotava esiin myös tuotteiden valmistajat (myös pörssiyhtiöt), sekä se, että lääkkeiden kehittelytyö on myös merkittävä taloudellista toimintaa, ei pyyteetöntä auttamista; tästä syystä jutussa on mainittu myös valmisteen mahdollinen taloudellinen potentiaali.   

Päätoimittajan mukaan migreeni on hyvin yleinen ja hankala sairaus ja siihen etsitään juuri nyt kiivaasti uusia hoitokeinoja. Päätoimittajan mukaan Acetium-tutkimus on yksi tämän hetken kiinnostavimmista avauksista tuolla saralla. Acetiumia käytetään jo nyt melko laajasti päänsäryn ennaltaehkäisyyn ilman minkäänlaista valvontaa; siksi tiedon tarjoaminen siitä, missä tutkimuksessa mennään, sekä siitä, että valmiste ei ole migreenin hyväksytty hoitokeino, on tärkeää. Päätoimittajan mukaan tästä kertoo mm. se, miten paljon juttua on jaettu sekä se, että myös hoitoihin erittäin hyvin perehtynyt Suomen Migreeniyhdistys on jakanut linkkiä eteenpäin. Tiedontarve on kova, ja muitakin tutkimussuuntia on esitelty MTV:n nettisivuilla samanaikaisesti.  

Päätoimittajan mukaan jutussa ei ole mitään elementtejä, jotka voisivat vahingoittaa potilaita. Päinvastoin - se antaa lisätietoa jo kaikessa hiljaisuudessa monella käytössä olevasta valmisteesta ja tuo selkeästi esiin senkin, että jokainen käyttää sitä omalla vastuullaan.  

Päätoimittajan mukaan kantelija ei tuo esiin, millä tavalla valmiste tai juttu voisivat lukijoita vahingoittaa. Useista lähteistä on vahvistettu, että jo pitkään käytössä olleella valmisteella ei ole lainkaan sivuvaikutuksia. Myös kulut mahdollisina hoidon haittoina mainitaan jutussa.  

Päätoimittajan mukaan kantelija väittää, että juttu suosittelee Acetiumin käyttöä. Näin ei hänen mukaansa ole. Päätoimittajan mukaan juttu kertoo muualla mediassa kertomattoman, uuden ja kiinnostavan havainnon; jotkut migreenipotilaat ovat havainneet valmisteen auttavan heillä paitsi vatsaongelmiin, myös migreeniin. Jutussa kerrotaan, että asiaa vasta tutkitaan, ja että valmistetta ei ole hyväksytty migreenin hoitoon. Mahdollisesta tehosta puhutaan hyvin varovaisesti konditionaalissa. Päätoimittajan mukaan juttu ei siis ole eettisesti arveluttava.  

Päätoimittajan mukaan jutussa tuodaan myös selvästi esiin valmisteen ilmiselvät rajoitteet - se, että migreenikohtauksiin valmiste ei voi toimintamallinsa vuoksi tehota. Samoin huomautetaan, että tieteellistä näyttöä tehosta ei ole.  

Ratkaisu  

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.  

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.  

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.   

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.  

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.  

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.   

MTV kertoi verkkosivuillaan, että Acetium-nimisen aminohappovalmisteen käyttäjät olisivat huomanneet migreenioireidensa kadonneen. Jutussa toimittaja käyttää valmisteesta systemaattisesti sanaa lääke, vaikka kyseessä ei ole lääkkeeksi rekisteröity tuote. Tuotetta väitetään lääkkeeksi myös jutun otsikossa.  

Jutussa käsitelty tuote on kuitenkin rekisteröity ”terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet” -luokkaan. Jutussa ei millään tavalla tuoda esiin tuotteen todellista luonnetta.  

Kantelijan mukaan juttu oli virheellinen myös siksi, että siinä arvioitiin valmisteen vaikutuksia ja taloudellisesta potentiaalia, joista ei ole vielä varmuutta. Nämä arviot eivät Julkisen sanan neuvoston mukaan olleet olennaisia asiavirheitä, koska jutussa tuotiin selvästi esille, että tutkimukset ovat näiltä osin kesken.  

Juttuun haastateltiin tuotetta valmistavan yhtiön lääketieteellistä johtajaa sekä valmisteen tutkimuksista vastaavaa lääkäriä. Kun tiedotusväline käyttää lähteinään henkilöitä, joilla voi olla hyötymisen mahdollisuus, on tietolähteisiin suhtauduttava kriittisesti. Neuvoston mukaan jutussa haastateltujen henkilöiden sidonnaisuudet tuotiin riittävän selvästi esille ja lukija pystyi arvioimaan niitä.  

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia. Tässä tapauksessa tuotteen systemaattinen nimittäminen lääkkeeksi oli kuitenkin olennainen asiavirhe, koska se antoi jutun lukijalle virheellisen käsityksen valmisteen luonteesta. MTV:n olisi pitänyt korjata virhe saatuaan kantelijan oikaisupyynnön.  

Neuvosto painottaa, että tiedotusvälineiden tulee olla erityisen huolellisia käsitellessään terveyteen liittyviä aiheita, etteivät ne ohjaa yleisöä tekemään terveytensä kannalta virheellisiä valintoja.   

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että MTV on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20, ja antaa sille huomautuksen.    

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Leena Kevätkylä, Taina Tukia, Sinikka Tuomi, Johanna Vehkoo.

Tämä päätös on avattu 4425 kertaa