PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6709/AL/17
Seura

Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

Langettava 6700/YLE/17
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ylen MOT-toimitus julkaisi verkkosivuillaan lobbaamista käsittelevän jutun. Jutussa julkaistiin 74 nimen lista eduskunnassa runsaasti vierailleista henkilöistä. Yle ei ollut tarkistanut kaikkien listalla olevien henkilöllisyyksiä niin hyvin kuin se olisi voinut, ja lista sisälsi virheitä. Yleisölle ei kerrottu virheistä riittävän tarkasti.

Vapauttava 6689/SL/17
Karjalainen

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan natiivimainoksen. Se oli merkitty Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Langettava 6665/MTV/17
MTV

Tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, asiavirhe

MTV kertoi verkkosivuillaan aminohappovalmisteesta. Jutussa valmistetta kutsuttiin lääkkeeksi, vaikka sitä ei ole rekisteröity lääkkeeksi eikä sitä myydä lääkkeenä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Jutussa haastatelluilla henkilöillä oli sidonnaisuus tuotteen valmistajaan, mutta tämä tuotiin avoimesti esille.

Vapauttava 6663/SL/17
Österbottens Tidning

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Lehti kertoi verkkosivuillaan poliitikon nimitelleen naisia loukkaavasti sosiaalisessa mediassa käydyssä keskustelussa. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, ja lehti oli yrittänyt saada juttuun myös poliitikon kommentin.

Vapauttava 6662/YLE/17
Yle Svenska

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Yle Svenska kertoi verkkosivuillaan poliitikon nimitelleen naisia loukkaavasti sosiaalisessa mediassa käydyssä keskustelussa. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, ja Yle oli yrittänyt saada juttuun myös poliitikon kommentin.

Vapauttava 6654/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden erosta sekä sen mahdollisesta syystä eli toisen puolison mahdollisesta kumppanista. Erosta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 42 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma, uusia tietoja ja se perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6653/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan presidentin hautajaisohjelmassa olleesta virheestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 25 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan hautajaisissa.

Vapauttava 6652/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilön yhteistyösopimuksen päättymisestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä kaksi ja puoli tuntia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden itsenäiseen tiedonhankintaan.

Langettava 6650/Yle/17
Yle

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Yle kertoi verkkosivuillaan ja pääuutislähetyksessään puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Yle korjasi noin kuukautta myöhemmin tv-uutisten virheitä pääuutislähetyksessään, mutta korjausta ei tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti viipymättä. Lisäksi Yle teki aiheesta verkkosivuilleen jatkojutun, jossa alkuperäisen jutun tiedot todettiin kiistanalaisiksi. Verkkosivuilla julkaistun alkuperäisen jutun virheitä ei kuitenkaan korjattu Journalistin ohjeiden mukaisesti ja korjausten jälkeenkin Yle käytti jutussa manipuloitua kuvaa kertomatta siitä yleisölle. Jatkojuttu perustui kuitenkin Ylen omaan tiedonhankintaan, joten siinä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä.

Langettava 6649/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi printtilehdessä ja kahdessa verkkosivuillaan julkaistussa puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Lehti teki aiheesta printtilehteen ja verkkosivuilleen jatkojutut, mutta ei korjannut alkuperäisten juttujen virheitä Journalistin ohjeiden mukaisesti. Jatkojutut perustuivat lehden omaan tiedonhankintaan, joten niissä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä. Lisäksi lehti käytti jutuissa manipuloituja kuvia kertomatta siitä yleisölle. 

Langettava 6648/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Iltalehti kertoi lööpissä, lehden kannessa ja jutussa julkisuuden henkilön elämäntapahtumista. Juttu perustui kokonaan toisessa tiedotusvälineessä julkaistuun blogiin. Lähde mainittiin ensimmäisen kerran jutun alussa. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen aineistoon, että lähteenä ollut tiedotusväline olisi pitänyt mainita jo lööpissä, kannessa sekä jutun otsikossa.

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Langettava 6615/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun erikoisesta ajoneuvosta. Juttu oli tehty journalistisin perustein ja konserniyhteys jutun lopussa mainittuun automyyntipalveluun oli merkitty asianmukaisesti. Jutun sisällä oleva linkki ja kehotus siirtyä automyyntipalveluun oli kuitenkin piilomainontaa.

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6665/MTV/17

Vastaaja: MTV

Asia: Tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, asiavirhe

Ratkaistu: 24.1.2018

MTV kertoi verkkosivuillaan aminohappovalmisteesta. Jutussa valmistetta kutsuttiin lääkkeeksi, vaikka sitä ei ole rekisteröity lääkkeeksi eikä sitä myydä lääkkeenä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata. Jutussa haastatelluilla henkilöillä oli sidonnaisuus tuotteen valmistajaan, mutta tämä tuotiin avoimesti esille.

Kantelu 14.9.2017  

Kantelu kohdistuu MTV:n verkkosivuillaan 3.9.2017 julkaisemaan juttuun ”Vatsan suojalääkkeen käyttäjiltä katosi myös migreeni – lääkkeellä ei ole haittavaikutuksia: "Olisi iso askel migreenin hoidossa".  

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/vatsan-suojalaakkeen-kayttajilta-katosi-myos-migreeni-laakkeella-ei-ole-haittavaikutuksia-olisi-iso-askel-migreenin-hoidossa/6541510#gs.mqAClPE  

Kantelun mukaan MTV Uutisten jutussa on lukuisia vakavia asiavirheitä, joita yhteydenotoista huolimatta toimitus ei korjannut. Kantelijan mukaan ravintolisä esitellään lääkkeenä, ja annetaan valheellinen kuva sen ominaisuuksista.  

Kantelun mukaan juttu on kritiikittömästi ja huolettomasti tehty ja siitä on hyötyä ainoana tietolähteenä toimivalle tuotteen valmistajalle. Kantelun mukaan ”juttu on omiaan vahingoittamaan sairaita ihmisiä. Se on levitetty laajasti. Juttu rikkoo journalistin ohjeita, kohtaa 10, 12, ja 20, sekä yleistä yhteiskunnan etiikkaa”.  

Kantelijan mukaan Acetium ei ole lääke, vain lääkinnälliseksi laitteeksi rekisteröity ravintolisä. Kantelijan mukaan lääkkeillä on tietyt ominaisuudet, kuten FIMEA:n tai EY:n myyntilupa, ja tutkittu turvallisuus ja vaikuttavuus. Kantelijan mukaan jutussa annetaan valheellinen kuvan valmisteesta, joka ei täytä lääkkeen laatukriteerejä.   

Kantelijan mukaan yleisö suhtautuu lääkkeisiin eri tavalla kuin ravintolisiin tai vastaaviin tuotteisiin. Valmistetta kutsutaan jutussa lääkkeeksi 11 kertaa, josta jo 2 otsikossa ja 2 alkutekstissä. Kantelijan mukaan ilman tätä juttu ei toimisi, koska esim. ”firman tuotteen käyttäjiltä katosi migreeni” kuulostaisi heti epäilyttävältä. Kantelijan mukaan myös se, että tästä L-kysteiinikapselista tehdään lääketutkimuksen, tai se korvaisi ”muita lääkkeitä”, niin kuin siinä sanotaan, on hyvin epätodennäköistä. L-kysteiini on vain tavallinen aminohappo. Kantelijan mukaan juttua voi pitää sepitteenä.  

Kantelijan mukaan jutussa annetaan virheellinen kuva, että valmistetta käytetään terveydenhuollossa tai sairauksien hoitoon tai ehkäisyyn samoin kuin lääkkeitä yleensä käytetään. Sitten sanotaan, että lääkkeelle on löytynyt uusi käyttötarkoitus, mikä tarkoittaisi, että valmisteella olisi jo tällainen.   

Kantelijan mukaan Acetium-valmisteella ei ole vaikutusta kuten lääkkeellä, muuten se kuuluisi lääkkeisiin, joista on tiukat säännöt lääkelaissa. Sitä käytetään kuin ravintolisää. 
Kantelijan mukaan tekstissä myös BioHitin edustaja kutsuu Acetiumia lääkkeeksi.   

Kantelijan mukaan jutussa sanotaan harhaanjohtavasti, että Acetium ei ole ”tässä vaiheessa” Käypä hoito -linjauksen mukainen lääkehoito. Kantelijan mukaan laitteeksi rekisteröity ravintolisä tuskin pääsee ollenkaan migreenin Käypä hoito -suositukseen, ja se ei ole lääkehoito ollenkaan ”tässä vaiheessa”. Kerrotaan myös, että migreeniin käytetään ”edelleen muita lääkkeitä”. Kantelijan mukaan lukijaa erehdytetään valmisteen laadusta.   

Kantelijan mukaan jutussa kuvaillaan, että lääkkeellä olisi suuri taloudellinen potentiaali. Kantelija pitää tätä mahdottomana, koska Acetium ei ole lääke, ja ei voi korvata lääkkeitä tai kilpailla niiden kanssa.   

Kantelijan mukaan jutussa todetaan, että joka kymmenes kärsii migreenistä. Jos tämä pitää paikkansa, jutulla on suuri yleisö ja suuri merkitys, koska joukosta löytyy varmasti ihmisiä, joita ”muut lääkkeet” eivät auttaneet, ja he voivat olla hyvin epätoivoisia. Kantelijan mukaan juttu onkin jaettu sosiaalisessa mediassa yli 2100 kertaa (13.9.2017), ja se on levinnyt nettisivustojen kautta. Ainoastaan Suomen Migreeniyhdistyksen twitter-postauksella oli yli 500 lukijaa (seuraajaa), joiden toimesta se on taas välitetty sadoille muille käyttäjille.  

Kantelijan mukaan juttu käytännössä suosittelee Acetium-valmisteen migreenin tai muiden sairauksien hoitoon. Kohderyhmänä on mm. sairaita ihmisiä, jotka ovat vaarassa maksaa turhasta valelääkehoidosta. Kantelija on ottanut yhteyttä sekä toimittajaan että toimitukseen, koska piti asiaa tärkeänä ja kiireellisenä. Kantelijan mukaan MTV ei korjannut vakavia asiavirheitä ollenkaan.   

Kantelijan mukaan toimittaja käyttää jutussaan ainoastaan firma BioHitin edustajia tietolähteinä. Ulkopuolista asiantuntijaa ei ole kuultu, vain BioHitin lääketieteellistä johtajaa ja firman sopimustutkijaa.  

Kantelijan mukaan toimittaja ei kyseenalaistanut firman kertomuksia, vaikka Acetium täyttää humpuukituotteen klassiset tuntomerkit, joista viranomaiset varoittavat: 
- markkinoidaan erilaisiin vaivoihin, jotka eivät liity toisiinsa 
- markkinoidaan ”käyttäjien kokemuksilla” (”yhteydenottoja tuli kymmenkunta”) 
- tuote on ”melkein lääke” (tässä jutussa se onkin lääke) 
- tuote neutraloi myrkyt ja haitalliset aineet kehostasi 
- liian hyvä ollakseen totta (”ei haittavaikutuksia”), yms.   

Kantelijan mukaan BioHit Oyj:n johto on sen sijaan jakanut tämän jutun eteenpäin, vaikka on täysin tietoinen, että tuote ei ole lääke. Koska firma ei saa markkinoida tuotettaan lääkkeenä, se tarvitsee kantelijan mukaan juttuja kuten tämä myydäkseen sen kohderyhmälle (sairaille ihmisille). Kantelijan mukaan BioHitin edustajia on jo aiemmin jäänyt kiinni vastaavista tempuista. Firma käyttää tätä juttuakin markkinointiin.  

Kantelijan mukaan juttu on sairaudesta, joka on yleinen ja aiheuttaa paljon kärsimystä. Kantelijan mukaan oli siis odotettavissa, että jutun lukijoiden joukossa on sairaita ihmisiä. Jotkut heistä ovat epätoivoisesti etsimässä toimivaa hoitomuotoa. Suomen Migreeniyhdistys ja moni muu onkin jakanut juttua eteenpäin. Kantelijan mukaan he ovat erityisen haavoittuvia, ja sen takia aihe olisi vaatinut faktojen tunnollista tarkistusta.   

Kantelijan mukaan toimittaja ei ole edes huomannut, että tuote ei olekaan lääke ja että sillä ei voi olla vaikutusta sairauksiin. Nopea nettihaku olisi tuonut sen esille, ja jos ei osaa käsitellä yleisiä lääketietokantoja, olisi voinut kysyä esim. lähiapteekista tai lääkäriltä. Kantelijan mukaan valheellinen uutisointi olisi helposti ollut vältettävissä.   

Kantelijan mukaan juttu kertoo heti alussa, mistä ja miten tuotteen voi ostaa, ja myöhemmin jopa, että pitäisi ottaa tätä elinikäisesti. Toimitus ei ole reagoinut oikaisupyyntöihin, vaikka asia on tärkeä: Juttu voi vaarantaa lukijoiden terveyttä, olisi pitänyt heti korjata.  

Päätoimittajan vastaus 9.10.2017   

Päätoimittaja Merja Ylä-Anttilan mukaan jutussa ei ole olennaisia asiavirheitä. Päätoimittajan mukaan ainoa mahdollinen lievä epätarkkuus liittyy termiin; Acetiumista on käytetty jutussa niin kapseli-, valmiste- kuin lääke-termiä.  

Päätoimittajan mukaan näitä käytetään valmisteesta yleisesti; niitä kaikkia käyttivät niin haastateltavat kuin apteekin henkilökunta toimittajan kysellessä valmisteen menekistä. Apteekin henkilökunnan käyttämä termi oli mahalääke. Päätoimittajan mukaan teknisesti ottaen tarkin termi on "lääkinnällinen laite". Tämän termin käyttäminen jutussa olisi kuitenkin ollut lukijan kannalta hyvin harhaanjohtavaa; kyseessähän on kuitenkin kapseli, ei laite. Päätoimittajan mukaan yhteisymmärryksessä haastateltavien kanssa sovittiin hiukan väljemmästä termien käytöstä, jotta lukijalla olisi mahdollisuus ymmärtää, millaisesta valmisteesta on kyse.  

Päätoimittajan mukaan jutussa tuodaan monipuolisesti esiin, mitä valmisteesta tiedetään, mihin käyttöön se on hyväksytty, missä vaiheessa sitä koskeva tutkimus on sekä se, ettei valmiste sisälly migreenin käypä hoito -suositukseen. Päätoimittajan mukaan maininta käypä hoito -suosituksesta nimenomaan korostaa erikseen, että valmiste ei ole osa nykyistä hyväksyttyä hoitokäytäntöä (toisin kuin kantelija haluaa ymmärtää).  

Päätoimittajan mukaan oikaisua ei ole tehty, koska kantelijan väittämiä vakavia asiavirheitä ei ole.  

Päätoimittajan mukaan juttuun on haastateltu Biohit Oy:n lääketieteellistä johtajaa, joka tuntee valmisteen parhaiten koko maassa ja osasi kertoa myös tutkimuksen historian, sekä yhtä Suomen tunnetuimmista migreenitutkijoista: LT, neurologian erikoislääkäriä ja dosenttia. Kyseinen henkilö on päätoimittajan mukaan erikoistunut juuri migreenin ja päänsärkyjen hoitoon, on alallaan erittäin tunnettu ja ottaa päänsärkypotilaita vastaan mm. Lääkärikeskus Aavassa. Tutkija toimii muiden toimiensa ja tutkimushankkeidensa ohella myös Acetium-tutkimuksesta vastaavana tutkijalääkärinä, ja tuntee siksi tutkimuksen asetelmat ja tilanteen lääkärikunnasta parhaiten.  

Päätoimittajan mukaan toimittaja teki Acetium-jutun ohella laajemman artikkelin migreenin uusista hoidoista ja artikkeli julkaistiin MTV.fi-sivustolla samana päivänä Acetium-jutun kanssa. Laajemman artikkelin teon yhteydessä toimittaja testasi acetiumin toimintamallia myös muilla haastattelemillaan migreenitutkijoilla, ja kaikki pitivät sitä mahdollisena, kiinnostavana ja erillisen jutun arvoisena. Päätoimittajan mukaan he eivät kuitenkaan tunteneet valmistetta niin hyvin, että olisivat lähteneet aihepiiriä kommentoimaan. Päätoimittajan mukaan taustatietoa oli siis artikkelin pohjana runsaasti.   

Päätoimittajan mukaan toimittaja kyseli valmisteesta, sen menekistä ja esiin tulleista sivuvaikutuksista (niitä ei ollut) yhden apteekin ammattilaisilta.  

Päätoimittajan mukaan juttua varten on tehty runsaasti taustatyötä, se on huolellisesti tehty ja lopuksi tarkistutettu kummallakin haastateltavalla. Vaikka vastuu sisällöstä on luonnollisesti aina toimittajalla, voidaan yleisesti olettaa, että tarkistus kahdella tunnustetulla asiantuntijalla toisi esiin myös olennaisina pidettävät termiepätarkkuudet.  

Päätoimittajan mukaan jutussa on tuotu monipuolisesti esiin, mitä valmisteesta tiedetään, missä vaiheessa sitä koskeva tutkimus on sekä se, ettei valmistetta ole hyväksytty migreenin hoitoon. Päätoimittajan mukaan esiin tuodaan siis joidenkin potilaiden kokemat hyvät vaikutukset, mutta myös miinuspuolet - mm. se, että tutkimus on vielä kesken, ettei tuloksia vielä ole ja ettei valmistetta ole hyväksytty migreeni-käyttötarkoitukseen.  

Päätoimittajan mukaan meneillään olevan tutkimuksen esittely kuuluu journalismin tehtäviin. Tässä yhteydessä on tuotava esiin myös tuotteiden valmistajat (myös pörssiyhtiöt), sekä se, että lääkkeiden kehittelytyö on myös merkittävä taloudellista toimintaa, ei pyyteetöntä auttamista; tästä syystä jutussa on mainittu myös valmisteen mahdollinen taloudellinen potentiaali.   

Päätoimittajan mukaan migreeni on hyvin yleinen ja hankala sairaus ja siihen etsitään juuri nyt kiivaasti uusia hoitokeinoja. Päätoimittajan mukaan Acetium-tutkimus on yksi tämän hetken kiinnostavimmista avauksista tuolla saralla. Acetiumia käytetään jo nyt melko laajasti päänsäryn ennaltaehkäisyyn ilman minkäänlaista valvontaa; siksi tiedon tarjoaminen siitä, missä tutkimuksessa mennään, sekä siitä, että valmiste ei ole migreenin hyväksytty hoitokeino, on tärkeää. Päätoimittajan mukaan tästä kertoo mm. se, miten paljon juttua on jaettu sekä se, että myös hoitoihin erittäin hyvin perehtynyt Suomen Migreeniyhdistys on jakanut linkkiä eteenpäin. Tiedontarve on kova, ja muitakin tutkimussuuntia on esitelty MTV:n nettisivuilla samanaikaisesti.  

Päätoimittajan mukaan jutussa ei ole mitään elementtejä, jotka voisivat vahingoittaa potilaita. Päinvastoin - se antaa lisätietoa jo kaikessa hiljaisuudessa monella käytössä olevasta valmisteesta ja tuo selkeästi esiin senkin, että jokainen käyttää sitä omalla vastuullaan.  

Päätoimittajan mukaan kantelija ei tuo esiin, millä tavalla valmiste tai juttu voisivat lukijoita vahingoittaa. Useista lähteistä on vahvistettu, että jo pitkään käytössä olleella valmisteella ei ole lainkaan sivuvaikutuksia. Myös kulut mahdollisina hoidon haittoina mainitaan jutussa.  

Päätoimittajan mukaan kantelija väittää, että juttu suosittelee Acetiumin käyttöä. Näin ei hänen mukaansa ole. Päätoimittajan mukaan juttu kertoo muualla mediassa kertomattoman, uuden ja kiinnostavan havainnon; jotkut migreenipotilaat ovat havainneet valmisteen auttavan heillä paitsi vatsaongelmiin, myös migreeniin. Jutussa kerrotaan, että asiaa vasta tutkitaan, ja että valmistetta ei ole hyväksytty migreenin hoitoon. Mahdollisesta tehosta puhutaan hyvin varovaisesti konditionaalissa. Päätoimittajan mukaan juttu ei siis ole eettisesti arveluttava.  

Päätoimittajan mukaan jutussa tuodaan myös selvästi esiin valmisteen ilmiselvät rajoitteet - se, että migreenikohtauksiin valmiste ei voi toimintamallinsa vuoksi tehota. Samoin huomautetaan, että tieteellistä näyttöä tehosta ei ole.  

Ratkaisu  

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.  

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.  

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.   

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.  

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.  

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.   

MTV kertoi verkkosivuillaan, että Acetium-nimisen aminohappovalmisteen käyttäjät olisivat huomanneet migreenioireidensa kadonneen. Jutussa toimittaja käyttää valmisteesta systemaattisesti sanaa lääke, vaikka kyseessä ei ole lääkkeeksi rekisteröity tuote. Tuotetta väitetään lääkkeeksi myös jutun otsikossa.  

Jutussa käsitelty tuote on kuitenkin rekisteröity ”terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet” -luokkaan. Jutussa ei millään tavalla tuoda esiin tuotteen todellista luonnetta.  

Kantelijan mukaan juttu oli virheellinen myös siksi, että siinä arvioitiin valmisteen vaikutuksia ja taloudellisesta potentiaalia, joista ei ole vielä varmuutta. Nämä arviot eivät Julkisen sanan neuvoston mukaan olleet olennaisia asiavirheitä, koska jutussa tuotiin selvästi esille, että tutkimukset ovat näiltä osin kesken.  

Juttuun haastateltiin tuotetta valmistavan yhtiön lääketieteellistä johtajaa sekä valmisteen tutkimuksista vastaavaa lääkäriä. Kun tiedotusväline käyttää lähteinään henkilöitä, joilla voi olla hyötymisen mahdollisuus, on tietolähteisiin suhtauduttava kriittisesti. Neuvoston mukaan jutussa haastateltujen henkilöiden sidonnaisuudet tuotiin riittävän selvästi esille ja lukija pystyi arvioimaan niitä.  

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia. Tässä tapauksessa tuotteen systemaattinen nimittäminen lääkkeeksi oli kuitenkin olennainen asiavirhe, koska se antoi jutun lukijalle virheellisen käsityksen valmisteen luonteesta. MTV:n olisi pitänyt korjata virhe saatuaan kantelijan oikaisupyynnön.  

Neuvosto painottaa, että tiedotusvälineiden tulee olla erityisen huolellisia käsitellessään terveyteen liittyviä aiheita, etteivät ne ohjaa yleisöä tekemään terveytensä kannalta virheellisiä valintoja.   

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että MTV on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 20, ja antaa sille huomautuksen.    

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Leena Kevätkylä, Taina Tukia, Sinikka Tuomi, Johanna Vehkoo.

Tämä päätös on avattu 923 kertaa