2018 PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6883/SL/18
Keskipohjanmaa

Ihmisarvon kunnioittaminen

Keskipohjanmaa julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen. Siinä loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

Vapauttava 6878/SL/18
Kouvolan Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa arvioitiin kriittisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Nimettömiä lähteitä käytettiin monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6875/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6855/SL/18
Enontekiön Sanomat

Samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin rehtorin saamasta varoituksesta sekä hänen kunnanhallitukselle tekemästään hallintokantelusta. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt, eikä juttu rikkonut rehtorin yksityisyyden suojaa.

Langettava 6854/SL/18
Iltalehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään omaishoitoon liittyvistä erimielisyyksistä. Omaishoitaja ja hänen hoitamansa henkilö olivat tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Omaishoitaja joutui niin kielteisen julkisuuteen, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut, ja hänen hoitamansa henkilön yksityiselämästä kerrottiin erityisen arkaluonteisia seikkoja ilman tämän suostumusta. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Langettava 6841/SL/18
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Vapauttava 6831/PL/18
Jämsän Seutu

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Vaikka hevosen omistajaa haastateltiin vasta jälkikäteen, hän ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Jutussa ollut virhe korjattiin Journalistin ohjeiden mukaisesti. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

<< 1 2 3 >> 

Vapauttava 6663/SL/17

Vastaaja: Österbottens Tidning

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ratkaistu: 24.1.2018

Lehti kertoi verkkosivuillaan poliitikon nimitelleen naisia loukkaavasti sosiaalisessa mediassa käydyssä keskustelussa. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, ja lehti oli yrittänyt saada juttuun myös poliitikon kommentin.

Kantelu 11.9.2017  

Kantelu kohdistuu Österbottens Tidningin verkkosivuillaan 21.8.2017 julkaisemaan juttuun
”Albäck skrev skällsord till kvinnor”.  

https://www.osterbottenstidning.fi/Artikel/Visa/154741  

Kantelijan mukaan jutussa kerrotaan virheellisesti, että hän olisi käyttänyt halventavaa kieltä naisista sosiaalisessa mediassa. Kantelijan mukaan hän oli ainoastaan lähettänyt yhden yksityisviestin norjalaiselle SDP-poliitikolle. Kantelijan mukaan hän ei ole yleisesti halventanut naisia.  

Kantelijan mukaan jutussa viitataan yksityisviestiin, jonka hän on lähettänyt nimeltä mainitsemattomalle naiselle, joka sittemmin oli levittänyt saamansa yksityisviestin tuttavilleen. Kantelijan mukaan toimittaja ei ole selvittänyt asianmukaisesti, mistä on ollut kyse, eikä edes selvittänyt halventavan viestin saaneen naisen henkilöllisyyttä.  

Kantelijan mukaan hänen näkemystään asiaan ei kysytty. Kantelijan mukaan häneen ei ollut saatu yhteyttä, koska hänen puhelimestaan oli jutun julkaisupäivänä loppunut akku noin kello 13 – 14, ja hän oli tullut kotiin myöhään samana iltana. Kantelijan mukaan hänen puhelimensa oli kuitenkin toiminut aamupäivän, mutta häneen ei ollut yritetty olla silloin yhteydessä.  

Päätoimittajan vastaus 29.12.2017  

Österbottens Tidningin päätoimittaja Kenneth Myntin mukaan kantelija Peter Albäck kirjoittaa kantelussaan, että toimittaja ei ollut nähnyt Facebookissa käytyä keskustelua kirjoittaessaan laajan ja näkyvän jutun aiheesta. Päätoimittajan mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Aiheesta käytiin keskustelu Suomen sosiaalidemokraattien ruotsinkielisten piirin puheenjohtajan Viktor Kockin Facebook-sivulla 19. – 20.8.2017. Jutun tehnyt toimittaja oli itse ottanut osaa keskusteluun ennen kuin sai tehtäväkseen kirjoittaa kantelun kohteena olevan jutun.  

Peter Albäck väittää kantelussaan JSN:lle, että keskustelu oli todistettavasti asiallinen eikä hän kirjoittanut mitään halventavaa naisista eikä myöskään mitään muuta sopimatonta. Koska Kockilla on avoin Facebook-profiili, voi kuka hyvänsä edelleen mennä lukemaan keskustelun ja vetää omat johtopäätöksensä Albäckin väitteistä.  

Päätoimittajan mukaan sosiaalisessa mediassa käydyssä keskustelussa Peter Albäck haukkui muita keskustelijoita haukkumasanoilla ”fascister”, ”fjollor”, ”halvmesyr” ja ”haggor”. Eräs nainen sai kuulla Albäckiltä olevansa tyypillinen päällepäsmäri ja epämiellyttävän miehinen.  

Päätoimittajan mukaan Albäckin kommentit ja chat-viesti herättivät suurta paheksuntaa Facebook-keskustelussa, eritoten kun huomioi Peter Albäckin aseman Keskustan ruotsinkielisen piirin toiminnanjohtajana. Hän on kiistatta julkista valtaa käyttävä henkilö, johon kohdistuu tiettyjä moraalisia velvoitteita.  

Päätoimittajan mukaan tämä oli myös tärkein syy siihen, että ÖT toi Facebook-keskustelun julkisuuteen. Sillä, miten johtava poliittinen toimihenkilö käyttäytyy yhteiskunnallisessa keskustelussa sosiaalisessa mediassa, mitä sanoja ja äänenpainoja hän käyttää, on suuri merkitys sille luottamukselle, jota poliitikot yleisöltä nauttivat.  

Päätoimittajan mukaan ÖT:n toimittaja yritti saada kommenttia Albäckiltä sekä puhelimitse että sähköpostilla ja tekstiviestillä siinä kuitenkaan onnistumatta. Päätoimittajan mukaan Albäck vastasi jutun julkaisemista seuraavana päivänä 22.8.2017 seuraavasti toimittajan yhteydenottoyrityksiin: "Yrität turhaan ottaa yhteyttä. Sen sijaan sinun pitäisi korjata valheesi, jotka kirjoitit eilen. "  

Päätoimittajan mukaan Peter Albäck viittaa kantelussaan sähköpostiviestikeskusteluun, jossa ÖT:n toimittaja on sanonut, että mitään tarvetta korjaukselle ei ole, koska hän vain siteeraa muita medioita. Albäck on tulkinnut viestin väärin siten, että toimittaja olisi tarkoittanut muita tiedotusvälineitä. Todellisuudessa ÖT:n toimittaja viittasi sosiaaliseen mediaan. Koska toimittaja on ainoastaan siteerannut Albäckin omia kirjoituksia sosiaalisessa mediassa, ÖT:n jutusta ei ollut syytä korjata mitään.  

Päätoimittajan mukaan ÖT:n toimittaja tarjosi Albäckille sähköpostitse mahdollisuutta omaan kannanottoon, mutta tämä kieltäytyi mahdollisuudesta.  

Edellä esitetyillä perusteilla päätoimittaja katsoo, että ÖT:n jutulla on ollut journalistiset perusteet. Toimittaja on kertonut, miten Peter Albäck on ilmaissut itseään Facebookissa (JO 7), juttu on ollut totuudenmukainen (JO 8), tiedot on tarkistettu (JO 10), toimittaja ei ole nojautunut pelkästään toisen käden tietoihin ja Peter Albäckin oikaisupyynnöt ovat olleet perusteettomia (JO 12).  

Ratkaisu  

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.    

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.    

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.  

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.   

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.  

Österbottens Tidning julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin, että poliitikko oli nimitellyt naisia loukkaavasti sosiaalisessa mediassa.  

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. Jutussa kuvattiin poliitikon sosiaalisessa mediassa käymää keskustelua totuudenmukaisesti. Poliitikon kielenkäytöstä kertominen oli journalistisesti perusteltua.  

Poliitikko joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen. Österbottens Tidning oli kuitenkin yrittänyt aidosti kuulla häntä sekä ennen jutun julkaisemista että julkaisemisen jälkeen.  

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Österbottens Tidning ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.  

Ratkaisun tekivät:  

Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Leena Kevätkylä, Taina Tukia, Sinikka Tuomi, Johanna Vehkoo.

Tämä päätös on avattu 1482 kertaa