PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6883/SL/18
Keskipohjanmaa

Ihmisarvon kunnioittaminen

Keskipohjanmaa julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen. Siinä loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

Vapauttava 6878/SL/18
Kouvolan Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa arvioitiin kriittisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Nimettömiä lähteitä käytettiin monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6875/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6855/SL/18
Enontekiön Sanomat

Samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin rehtorin saamasta varoituksesta sekä hänen kunnanhallitukselle tekemästään hallintokantelusta. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt, eikä juttu rikkonut rehtorin yksityisyyden suojaa.

Langettava 6854/SL/18
Iltalehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään omaishoitoon liittyvistä erimielisyyksistä. Omaishoitaja ja hänen hoitamansa henkilö olivat tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Omaishoitaja joutui niin kielteisen julkisuuteen, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut, ja hänen hoitamansa henkilön yksityiselämästä kerrottiin erityisen arkaluonteisia seikkoja ilman tämän suostumusta. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Langettava 6841/SL/18
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Vapauttava 6831/PL/18
Jämsän Seutu

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Vaikka hevosen omistajaa haastateltiin vasta jälkikäteen, hän ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Jutussa ollut virhe korjattiin Journalistin ohjeiden mukaisesti. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6652/AL/17

Vastaaja: Seiska

Asia: Lainaaminen

Ratkaistu: 22.11.2017

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilön yhteistyösopimuksen päättymisestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä kaksi ja puoli tuntia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden itsenäiseen tiedonhankintaan.

Kantelu 18.8.2017

Kantelu kohdistuu Seiskan verkkosivuillaan 19.5.2017 julkaisemaan juttuun ”Kurvikaunotar Elina Tervolle potkut –  syynä nämä seksikkäät kuvat”. 

https://www.seiska.fi/Uutiset/Kurvikaunotar-Elina-Tervolle-potkut-syyna-nama-seksikkaat-ja-paljastavat-kuvat/1121240

Kantelija on Ilta-Sanomien päätoimittaja. Kantelijan mukaan Seiskan jutun sisältöä vastaava uutinen oli julkaistu Ilta-Sanomien verkkosivuilla 19.5.2017 noin kaksi ja puoli tuntia aikaisemmin (klo 11:40) otsikolla "Ex-Miss Helsinki Elina Tervo sai potkut paljastavien Instagram-kuviensa vuoksi — Firman pomo: "Liian seksististä sisältöä'" osoitteessa https://www.is.fi/viihde/art-2000005217351.html

Kantelijan mukaan IS:n jutussa Fitnessmalli 2017 -kilpailua pyörittävä Emmi Lehtomaa paljasti, että entisen Miss Helsingin Elina Tervon blogisopimus Fitnessmalli-sivustolla on irtisanottu Tervon itsestään sosiaaliseen mediaan laittamien liian paljastavien kuvien vuoksi. Kantelijan mukaan IS:n juttu koostuu Lehtomaan haastattelusta, Tervon kommentista ja Tervon Instagram-palveluun lataamien, potkuihin johtaneiden kuvien, upottamisesta juttuun.

Kantelijan mukaan Seiskan juttu julkaistiin noin kaksi ja puoli tuntia IS:n juttua myöhemmin. Kantelijan mukaan Seiskan jutun uutiskärki ja otsikon sisältö olivat hyvin samanlaiset IS:n jutun uutiskärjen ja otsikon kanssa. IS:n juttu on Ilta-Sanomien skuuppi. Kantelijan mukaan IS:n juttu on ollut selkeästi kimmoke Seiskalle tehdä sama juttu, jossa ei käytännössä ole mitään Seiskan omaan tiedonhankintaan perustuvaa uutta tietoa, mitä IS:n jutussa ei olisi jo kerrottu yleisölle. Kantelijan mukaan IS:n jutun sisällöllä on hallitseva rooli Seiskan jutussa.

Kantelijan mukaan Seiskan olisi pitänyt kertoa Seiskan verkkosivuilla IS:n jutun lainaamisesta Seiskan jutun otsikossa. Tästä huolimatta Seiska mainitsee verkkosivullaan Ilta-Sanomat vasta Seiskan jutun viimeisessä lauseessa ja linkittää alkuperäiseen IS:n juttuun saatesanoilla: Elinan potkuista uutisoi ensin Ilta-Sanomat.

Päätoimittajan vastaus 28.9.2017

Päätoimittaja Joni Soilan vastauksen mukaan Seiskan nettiuutisessa on asianmukaisesti mainittu, että asiasta on ensin kertonut IS. 

Vastauksen mukaan on riidatonta että po. tapauksessa Seiskan juttu on julkaistu IS:n julkaisun jälkeen. Yhtä lailla riidatonta on se, että Seiskan jutussa on ollut viittaus IS:n julkaisuun. 

Päätoimittajan vastauksen mukaan kantelussa sivuutetaan kokonaan se tosiasia, että kantelun kohteena oleva Seiskan nettiuutinen (19.5.2017, klo 14.08) on vain yksi pieni osa Seiskan uutisointia ko. aiheesta. Vastauksen mukaan IS:n nettiuutinen ei myöskään ollut minkäänlainen kimmoke Seiskan jutulle, eikä Lehtomaan ”paljastus” tuonut asiaa yleiseen tietoon, sillä asia oli tullut esille jo edellisenä iltana Elina Tervon oman julkisen ulostulon johdosta. 

Vastauksen mukaan Seiskan toimittaja oli saanut tiedon Tervon potkuista / blogiyhteistyön katkaisemisesta jo edellisenä iltana 18.5.2017, koska Elina Tervo itse kertoi tuolloin potkuistaan yksityisillä Facebook-sivuillaan. Toimittaja on Tervon Facebook-kaveri ja tästä syystä hän sai tiedon Tervon yksityisestä some-päivityksestä. Toimittaja soitti ko. päivityksen/tiedon johdosta heti seuraavana aamuna 19.5. työpäivänsä aluksi Lehtomaalle ja Tervolle sekä haastatteli heitä aiheeseen liittyen. Toimittajan yhteydenotot molempiin osapuoliin ja näiden haastattelut tapahtuivat jo ennen IS:n nettiuutisen julkaisua (19.5. klo 11.40). Vastauksen mukaan toimituksissa verkkoartikkeleita ajastetaan ilmestymään tiettyinä kellonaikoina ja tämän uutisen kohdalla ennen ajastettua julkaisua IS julkaisi oman uutisensa.

Vastauksen mukaan kyse ei siten ollut lainkaan siitä, että Seiska olisi saanut tiedon ja ”kimmokkeen” omalle uutisoinnilleen IS:n nettiuutisesta. Tieto aiheesta oli Seiskalla jo ennen tätä (edellisen illan fb-päivitys) sekä aiheeseen liittyvät haastattelutkin olivat jo tehtyinä aamulla 19.5. Vastauksen mukaan kyse onkin vain siitä, että IS ehti laittaa oman nettiuutisensa ulos hieman aikaisemmin. Koska IS ehti julkaista oman uutisensa ensin, ja koska tämä Seiskan toimituksessa havaittiin, laitettiin Seiskan nettijulkaisuun luonnollisesti maininta IS:n uutisesta. Vastauksen mukaan Seiskan nettiuutinen ei kuitenkaan em. tavoin perustunut osaksikaan IS:n uutisointiin, joten kyse ei ollut edes IS:sta lähteenä eikä lähdeviittausta ylipäänsä tai ainakaan otsikossa luonnollisesti voida tällöin edellyttää. 

Vastauksen mukaan sosiaalisen median asema mediana ja muiden medioiden lähteenä on nykypäivänä yhä tärkeämmässä roolissa. Some-päivityksistä saadaan tietoa, jonka perusteella tehdään haastatteluita ja muuta journalistista lisäselvitystä hyvin usein. Monet sanomalehdet ja ennen kaikkea niiden internet-julkaisut seuraavat mm. julkisuuden henkilöiden some-kanavia ja uutisoivat näistä omissa kanavissaan. Päätoimittajan vastauksen mukaan lähteenä on tällöin joko ko. some-päivitys sellaisenaan tai sitten siihen pohjautuva muu tiedonhankinta, kuten tässä tapauksessa haastattelut. Lähteenä sen sijaan ei välttämättä lainkaan ole toisen median samasta asiasta kertova nettiuutinen. Vastauksen mukaan kyse on vain siitä, mikä mediatalo ehtii oman juttunsa ensimmäisenä julkaista. Reaalielämässä ei toimituksissa ole tietenkään edes mahdollista seurata kaikkien muiden tiedotusvälineiden nettisivustoja ja tutkia sitä, onko joku muu jo ehtinyt samasta some-päivityksestä uutisoida. Tässäkään tapauksessa tiedossa ei ole, onko po. asiasta mahdollisesti uutisoinut myös jokin muukin media, mahdollisesti jo ennen Ilta-Sanomien nettiuutista. 

Vastauksen mukaan Seiskan nettisivuilla julkaistiin ko. aiheesta alkuperäisen julkaisusuunnitelman mukaisesti lukuisia erillisiä uutisia. Seiskan ko. aihetta koskevassa ensimmäisessä nettijulkaisussa (klo 14.08) julkaistiin vain Lehtomaan hyvin tiiviit kommentit aiheesta, koska Seiskan juttusuunnitelmassa oli julkaista aiheesta useita erillisiä jatkojuttuja. Seuraava aihetta koskeva julkaisu tehtiin varsin pian tämän jälkeen klo 14.36, jossa julkaistiin Elina Tervon omat kommentit tilanteesta. Juttu löytyy linkistä: 

 https://www.seiska.fi/Uutiset/Muhkeita-muotojaan-mielellaan-nayttava-Elina-Tervo-hammastyi-potkuista-En-ole-esitellyt 

Alkuperäisen juttusuunnitelman mukaisesti aiheen käsittelyä jatketiin Seiskan verkkosivuilla vielä samana päivänä klo 17.32 julkaistussa jatkojutussa, jossa Lehtomaalle puolestaan annettiin mahdollisuus kommentoida Tervon näkemystä tilanteesta. Päätoimittajan mukaan tämäkin juttu perustui jo aikaisemmin samana aamuna tehtyyn Lehtomaan haastatteluun, jonka toimittaja Ampuja teki siis jo ennen IS:n jutun julkaisemishetkeä. Linkki tähän uutiseen:  

https://www.seiska.fi/Uutiset/Potkutko-yllatys-Elina-Tervolle-monoa-antanut-tyonantaja-paljastaa-Seiskalle-Hanta 

Vastauksen mukaan asian käsittelyä jatkettiin Seiskassa vielä seuraavana päivänä eli 20.5., jolloin aiheesta julkaistiin lisää artikkeleita. Tuona aamuna klo 9.27 julkaistussa artikkelissa julkaistiin lisää Tervon haastattelulausumia, jotka niin ikään pohjautuivat 19.5. aamulla jo ennen IS:n po. jutun julkaisemista tehtyyn haastatteluun. Linkki myös tähän juttuun:  

https://www.seiska.fi/Uutiset/Raivokas-kaanne-Elina-Tervon-potkuissa-Elina-katkaisi-valit-parhaaseen-ystavaansa-Emme-ole 

Vastauksen mukaan uutisen julkitulon ja ensimmäisten haastattelujen jälkeen Seiskan toimittaja oli vielä perjantaina soittanut uudestaan Lehtomaalle ja kysynyt kommentit kaksikon ystävyyden päättymisestä. Nämä kommentit julkaistiin niin ikään erillisenä juttunaan 20.5. klo 13.31, joka on linkissä: 

https://www.seiska.fi/Uutiset/Elina-Tervo-loi-valit-poikki-Potkut-antanut-ex-ystava-kuuli-siita-vasta-Seiskalta-jaatava 

Vastauksen mukaan yllä selostetusta artikkelisarjasta ilmenee hyvin se, että Seiskan omiin haastatteluihin pohjautuvat tiedot ja uutisointi aiheesta oli merkittävästi laajempaa kuin IS:n jutussa, josta kantelussa on kyse. Seiskan uutisointi ei suinkaan perustu IS:n aihetta koskevaan uutiseen, vaan kokonaan omaan tiedonhankintaan. Vastauksen mukaan tieto Seiskalle tuli em. tavoin jo edellisenä iltana 18.5. Seiskan toimittaja soitti sekä Tervolle että Lehtomaalle heti aamulla 19.5. ja haastatteli kumpaakin asianosaista jo ennen IS:n klo 11.40 julkaisemaa juttua. Seiskan oli alun perinkin tarkoitus julkaista aiheesta useamman nettiuutisen sarja, jonka suunnitelman mukaisesti asiassa sittemmin toimittiinkin. Koska IS ehti tällä kertaa julkaista oman uutisensa ennen Seiskan ensimmäisen jutun julkaisua, laitettiin tähän Seiskan ensimmäiseen omaan julkaisuun maininta IS:n uutisoinnista. 

Vastauksen mukaan kyse ei em. tavoin ollut suinkaan siitä, että Seiska olisi saanut ”kimmokkeen” omalle uutisoinnilleen IS:n uutisesta. Kimmoke Seiskan jutulle tuli Elina Tervolta itseltään edellisenä iltana. Väite siitä, ettei Seiskalla olisi ollut asiassa lainkaan omaa tiedonhankintaa ei pidä paikkaansa, sillä Seiska on hankkinut itse asiasta tietoa haastattelemalla molempia asianosaisia. Vastauksen mukaan IS:n jutulla ei ole hallitsevaa sisältöä Seiskan uutisessa, koska Seiskan uutinen ei lainkaan perustu IS:n uutiseen, vaan omiin tietolähteisiin. Vastauksessa myönnetään, että Seiskan ensimmäisen jutun sisältö on hyvin pitkälti samankaltainen kuin IS:n jutussakin, koska molempien medioiden lähteet näyttävät olevan samat (asianosaisten haastattelut ja julkiset some-kuvat). Vastauksen mukaan huomion arvoista lisäksi on se, että Seiska on uutisoinut aiheesta useassa erillisessä, lyhyellä aikavälillä julkaistussa nettiuutisessa, joita on tarkasteltava kokonaisuutena. Seiskan juttukokonaisuudessa on kerrottu merkittävästi lisätietoja asiaan liittyen verrattuna IS:n omaan uutiseen. 


Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Periaatelausuma lainaamisesta (2010): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/


Seiska julkaisi verkkosivuillaan jutun julkisuuden henkilön yhteistyösopimuksen päättymisestä. Ilta-Sanomat oli kertonut samasta asiasta kaksi ja puoli tuntia aikaisemmin. Seiska mainitsi Ilta-Sanomien uutisesta juttunsa lopussa mutta ei jutun otsikossa tai ingressissä.

Julkisen sanan neuvoston periaatelausuma lainaamisesta edellyttää, että lähde on mainittava jo otsikossa tai jutun alussa, jos juttu ei sisällä omaa tiedonhankintaa tai lähdemateriaalilla on jutussa hallitseva rooli. 

Päätoimittajan vastauksen perusteella Seiska oli saanut tiedon työsuhteen päättymisestä sosiaalisesta mediasta jo edellisenä iltana, ja Seiskan toimittaja oli tehnyt juttua varten haastatteluja jo ennen Ilta-Sanomien jutun julkaisemista. 

Jos juttu olisi perustunut toisen tiedotusvälineen skuuppiin, se olisi pitänyt mainita jo otsikossa. Neuvosto toteaa, että Seiskan juttu perustui kuitenkin lehden omaan tiedonhankintaan, joten sen ei ollut välttämätöntä kertoa jutun otsikossa, että toinen tiedotusväline oli aiemmin julkaissut samaa aihetta käsittelevän jutun.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Seiska ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisu tehty:
22.11.2017

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Pirjo Auvinen, Lauri Haapanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Robert Sundman, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo, Tapio Nykänen, Paula Paloranta ja Maria Swanljung.

Tämä päätös on avattu 2802 kertaa