PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6654/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden erosta sekä sen mahdollisesta syystä eli toisen puolison mahdollisesta kumppanista. Erosta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 42 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma, uusia tietoja ja se perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6653/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan presidentin hautajaisohjelmassa olleesta virheestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 25 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan hautajaisissa.

Vapauttava 6652/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilön yhteistyösopimuksen päättymisestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä kaksi ja puoli tuntia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden itsenäiseen tiedonhankintaan.

Langettava 6650/Yle/17
Yle

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Yle kertoi verkkosivuillaan ja pääuutislähetyksessään puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Yle korjasi noin kuukautta myöhemmin tv-uutisten virheitä pääuutislähetyksessään, mutta korjausta ei tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti viipymättä. Lisäksi Yle teki aiheesta verkkosivuilleen jatkojutun, jossa alkuperäisen jutun tiedot todettiin kiistanalaisiksi. Verkkosivuilla julkaistun alkuperäisen jutun virheitä ei kuitenkaan korjattu Journalistin ohjeiden mukaisesti ja korjausten jälkeenkin Yle käytti jutussa manipuloitua kuvaa kertomatta siitä yleisölle. Jatkojuttu perustui kuitenkin Ylen omaan tiedonhankintaan, joten siinä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä.

Langettava 6649/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi printtilehdessä ja kahdessa verkkosivuillaan julkaistussa puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Lehti teki aiheesta printtilehteen ja verkkosivuilleen jatkojutut, mutta ei korjannut alkuperäisten juttujen virheitä Journalistin ohjeiden mukaisesti. Jatkojutut perustuivat lehden omaan tiedonhankintaan, joten niissä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä. Lisäksi lehti käytti jutuissa manipuloituja kuvia kertomatta siitä yleisölle. 

Langettava 6648/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Iltalehti kertoi lööpissä, lehden kannessa ja jutussa julkisuuden henkilön elämäntapahtumista. Juttu perustui kokonaan toisessa tiedotusvälineessä julkaistuun blogiin. Lähde mainittiin ensimmäisen kerran jutun alussa. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen aineistoon, että lähteenä ollut tiedotusväline olisi pitänyt mainita jo lööpissä, kannessa sekä jutun otsikossa.

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Langettava 6615/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun erikoisesta ajoneuvosta. Juttu oli tehty journalistisin perustein ja konserniyhteys jutun lopussa mainittuun automyyntipalveluun oli merkitty asianmukaisesti. Jutun sisällä oleva linkki ja kehotus siirtyä automyyntipalveluun oli kuitenkin piilomainontaa.

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Vapauttava 6565/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan asuntojen hintatasoa käsittelevän jutun. Jutun kuvat ja tiedot olivat peräisin samaan konserniin kuuluvasta asuntoilmoituspalvelusta ja juttu sisälsi linkkejä palvelussa oleviin myyntikohteisiin. Juttu täytti kuitenkin Journalistin ohjeiden minimivaatimukset, koska siihen oli valittu asumissivustolle sopiva journalistinen näkökulma. Lehti mainitsi konserniyhteyden asianmukaisesti.

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6650/Yle/17

Vastaaja: Yle

Asia: Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 22.11.2017

Yle kertoi verkkosivuillaan ja pääuutislähetyksessään puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Yle korjasi noin kuukautta myöhemmin tv-uutisten virheitä pääuutislähetyksessään, mutta korjausta ei tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti viipymättä. Lisäksi Yle teki aiheesta verkkosivuilleen jatkojutun, jossa alkuperäisen jutun tiedot todettiin kiistanalaisiksi. Verkkosivuilla julkaistun alkuperäisen jutun virheitä ei kuitenkaan korjattu Journalistin ohjeiden mukaisesti ja korjausten jälkeenkin Yle käytti jutussa manipuloitua kuvaa kertomatta siitä yleisölle. Jatkojuttu perustui kuitenkin Ylen omaan tiedonhankintaan, joten siinä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä.

Kantelu 15.8.2017

Kantelu kohdistuu Ylen verkkosivuillaan 26.6.2017 julkaisemaan ja samana päivänä puoli yhdeksän uutisissa esittämään juttuun ”Suomen armeijan luolaan Venäjällä tehty sotamuseo paljastaa puna-armeijan salaisen aseen: sotahirvet”. https://yle.fi/uutiset/3-9686135

Kantelu kohdistuu myös Ylen verkkosivuillaan 28.7.2017 julkaisemaan juttuun ”Kansallisarkiston tutkija tyrmää tiedot Neuvostoliiton sotahirvistä – venäläismuseo myöntää nojaavansa vain verkkolähteisiin”.  https://yle.fi/uutiset/3-9747074 siltä osin, onko tämä jatkojuttu riittävällä tavalla korjannut alkuperäisen jutun virheet sekä olisiko kantelijan omat jutut pitänyt merkitä jatkojutun lähteiksi. Jatkojutussa ollutta museonjohtajan haastattelua ei otettu käsittelyyn JO 20:n näkökulmasta, koska kantelu ei kohdistunut kyseisen jutun virheellisyyteen ja koska asiantuntija kiisti museonjohtajan näkemykset jo jutussa. 

Kantelijan mukaan Yleisradio julkaisi 26.6.2017 verkkosivuillaan sekä pääuutislähetyksessään jutun Huuhkanmäen sotahistoriallisesta museosta ja siitä, kuinka se ”paljastaa puna-armeijan salaisen aseen: sotahirvet”. Kyseessä oli kantelijan selvityksen mukaan seitsemän vuotta vanha venäläinen aprillipila Popular Mechanics -nimisestä julkaisusta. Kantelijan mukaan Huuhkanmäen museon kuvat olivat manipuloituja tai väärässä yhteydessä. Jutussa kerrottiin, että puna-armeijan tavoitteena oli tehdä eläimistä syvässä lumessa liikkuvaa ratsuväkeä ja liikkuvia ampuma-alustoja.

Kantelija kertoo ilmoittaneensa Yleisradion käyttämästä manipuloidusta kuvasta 13.7. sekä tarinan olevan aprillipila, ja pyytäneensä oikaisua sekä lähdeviitettä asiasta julkaisemaansa verkkoartikkeliin. Kantelijan mukaan päätoimittaja ei vastannut, mutta jutun kirjoittaja lähetti hänelle sähköpostia 17.7.2017. Erikseen kysyttäessä ei selvinnyt, tekikö hän tämän oma-aloitteisesti.

Kantelijan mukaan toimittaja ei halunnut oikaista juttua ja piti esimerkiksi kuvaa ”hirvellä ratsastavasta naissotilaasta” vahvana todisteena. Kantelija kertoo tutkineensa koko jutun väitteineen 23.7.2017 jatkoartikkelissaan ”Yle ja Iltalehti uskovat yhä sotahirviin” ja lähettäneensä sen Yleisradioon. Artikkelissaan kantelija kertoi todistaneensa viitteiden avulla tiedot vääriksi, kuvat manipuloiduiksi ja jutun aprillipilaksi. Kantelijan mukaan Popular Mechanicsin artikkelin lopussa lukee selvästi jutun olevan aprillipila, asia selviää jo Google-kääntäjällä. Sotahirviä ei koskaan ollut olemassa, hirviä oli yritetty kouluttaa sodan jälkeen vain pienessä määrin ja kokeiltu vetojuhtana. Yle ei vastannut kantelijan oikaisupyyntöön.

Kantelija totea, että lopulta Yleisradio julkaisi 28.7. Kansallisarkiston tutkijan Dmitri Frolovin haastattelun, jossa tämä toteaa täsmälleen samat asiat lyhennettynä. Frolovin mukaan kuvat olivat manipuloituja, tiedot olivat mahdollisesti aprillipilasta, sotahirviä ei koskaan ollut olemassa ja hirviä oli kokeiltu vain pienessä määrin vetojuhtana. Museon johtaja väittää samassa jutussa sotahirvien olevan edelleen totta, vaikka mitään todisteita ei pystytä esittämään. Kantelijan mukaan Ylen jutussa viitataan ”vilkkaan keskustelun” yhteydessä hänen ensimmäiseen artikkeliinsa. Kantelijan mukaan asiaa korjattiin myös Yleisradion uutislähetyksessä 28.7.2017. Kantelijan mukaan jutussa ei ollut minkäänlaista oikaisulähdettä. 

Kantelija toteaa, että sotahirvistä ei hänen artikkelinsa ja yhden blogikirjoituksen lisäksi ole julkaistu yhtään oikaisevaa artikkelia. Kantelijan neuvostolle toimittamasta kirjeenvaihdosta käy ilmi, että Ylen sisältöpäällikkö sanoo kantelijan artikkeleiden olevan ”keskustelua” ja Ylen jatkojutun perustuvan ”Ylen itsenäiseen uutishankintaan”. Kantelijan mukaan Ylen jatkojuttu perustuu kuitenkin hänen julkaisemiensa artikkeleiden lisäksi Iltalehden artikkeliin Dmitri Frolovista edelliseltä päivältä 27.7., johon myöskään ei ole viitettä. Kantelija toteaa, että Ylellä ei voi olla omia journalistin ohjeita toisen työn käyttämisestä.

Kantelija toteaa, että Ylen artikkeli on hänen huomautuksensa ja oikaisupyyntönsä jälkeen edelleen virheellinen. ”Ensimmäisen muun kuin toimittajan itse ottaman kuvan lähde on oikeasti Popular Mechanics, toisen Eugene Knorre ja kolmas kuva on Puolustusvoimien kuva-arkistosta SA-kuvasta.” Kantelijan mukaan Yle antaa kuitenkin tekijänoikeuden kaikkiin yllämainittuihin kuviin Huuhkanmäen sotahistorialliselle museolle. Kantelijan mielestä valtakunnallisen julkisen palvelun viestintäyhtiön tulisi olla erityisen tarkka tekijänoikeusasioissa, varsinkin kun asiasta on ilmoitettu.

Kantelijan mukaan Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 7 toisen työn hyväksikäyttämisestä, sekä kohtia 8, 10, 11 ja 12 totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä, ja lisäksi kohtaa 20 virheen asianmukaisesta korjaamisesta. Kantelija viittaa JSN:n langettavaan päätökseen 6484/SL/17 avaruusolentojen lähettämistä radiosignaaleista. 

Kantelija muistuttaa, että Ylen päätoimittaja on sitoutunut Päätoimittajien yhdistyksen julkilausumaan ”Luotettavan median puolesta”. ”Skandaalinhakuisen jutun puutteellinen korjaaminen, toisen työn hyväksi käyttäminen ja sen väheksyntä sekä omien virheiden piilottelu eivät ole luotettavan median toimintaa.”

Päätoimittajan vastaus 15.9.2017

Ylen juttu https://yle.fi/uutiset/3-9686135 Venäjän sotahistoriallisesta museosta julkaistiin 26.6.2017 Ylen verkkosivuilla ja tv-uutisissa. Juttu kertoi Suomen ja Venäjän rajan läheisyydessä toimivasta museosta. 

Ylen päätoimittaja Marit af Björkestenin mukaan Yle Uutisten juttu Huuhkanmäen sotamuseosta oli perusteltu. ”On sekä yhteiskunnallisesti merkittävää että suomalaisille kiinnostavaa tietää, millaisia historiantulkintoja rajan toisella puolella sijaitsevassa sotamuseossa kerrotaan. Yleisen kriittisyyden
tasolla museo täytti uutisjutun kriteerit. Yksi jutussa kerrottu yksityiskohta oli museossa esillä olleet sotahirvikuvat, joita museonjohtaja esitteli museossa paikan päällä vierailleelle Ylen toimittajalle.”

Päätoimittajan mukaan kuvat näyttivät normaalitarkastelussa aidoilta. Niiden luotettavuutta lisäsi se, että kuvat olivat esillä museossa. Museon esittelemät tiedot sotahirvistä mietityttivät jutun tehnyttä toimittajaa kuitenkin sen verran, että ennen jutun julkaisemista hän päätti etsiä lisätietoa aiheesta. Toimittajalle selvisi, että venäläisten yrityksistä kesyttää hirviä vielä tällä vuosisadalla on tehty useita uutisjuttuja, esimerkiksi vuonna 2004 BBC teki jutun venäläisestä hirvitilasta: http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/3557085.stm. Näillä kaikilla perusteilla hän saattoi julkaista jutussa olleet kuvat ja tiedot sotahirvistä. 

Päätoimittaja toteaa, että nettijutussa osuus sotahirvistä oli kirjoitettu seuraavasti: “Museon yllättävin löytö ovat kuvat sotahirvistä, joita puna-armeija koulutti 1930-luvulla ennen Suomen talvisotaa. Hirviä oli yritetty kesyttää ja kouluttaa Venäjällä jo 1800-luvulla, mutta Neuvostoliitossa niiden koulutusta varten laadittiin jopa oma ohjesääntö. Vuosina 1934–1937 koulutuksessa oli kaikkiaan 1 500 hirveä. Sotahirvillä ratsastettiin ja niiden sarviin yritettiin asentaa muun muassa Degtarjev-pikakivääri. Puna-armeijan tavoitteena oli tehdä eläimistä syvässä lumessa liikkuvaa ratsuväkeä ja liikkuvia ampuma-alustoja, mikä ei kuitenkaan ollut helppoa. Hirvet säikkyivät aseiden ääniä, eikä eläimiä tiettävästi koskaan edes yritetty käyttää tositoimissa.” 

Päätoimittaja toteaa, että kuvina jutussa käytettiin mm. kahta museon hirvikuvaa kreditoiden kuvat Huuhkanmäen sotahistoriallisen museon nimiin. Kuvat ovat edelleen osa uutisjutun kuvitusta. 

Päätoimittaja kertoo, että TV-jutun käsikirjoituksessa sotahirvistä mainitaan seuraavasti: “Kenties yllättävin löytö tässä museossa ovat nämä sotahirvet. Neuvostoarmeija näet koulutti ennen talvisotaa hirviä sodankäyntiin neljän vuoden ajan." Koulutuksessa oli kaikkiaan 1500 hirveä, joiden sarviin yritettiin kiinnittää konetuliaseita ja tehdä eläimistä lumessa liikkuvaa ratsuväkeä. Hirvet kuitenkin säikkyivät aseiden ääniä eikä eläimiä käytetty esimerkiksi Suomen vastaisessa talvisodassa.” 

Päätoimittaja kertoo, että Yle sai museojutun sotahirvikohtaan liittyen useita hämmästeleviä palautteita heti jutun ilmestyttyä. Myös Ylen sosiaalisen median tilillä esiintyi sotahirvitoimintaa epäileviä kommentteja. Palautteet tulkittiin tuolloin jutuista tuleviksi normaaleiksi palautteiksi, eikä jutun oikeellisuutta alettu niiden perusteella epäillä.

Päätoimittajan mukaan kritiikki juttua kohtaan yltyi kuitenkin viikkoja sen julkaisun jälkeen. Esimerkiksi kantelija lähetti korjauspyynnön Ylen Uutisiin 13.7.2017 eli kaksi ja puoli viikkoa jutun julkaisusta. Hän julkaisi aiheesta myös jutun Päivän Lehti -nimisessä nettijulkaisussa. Jutussa kantelija väitti tarinaa sotahirvistä uutisankaksi, tarinan perustuvan Popular Mechanics -nimisen nettijulkaisun artikkeliin ja tämän artikkelin olleen aprillipila. Tämän lisäksi kantelija väittää aiheeseen liittyneen kuvan olevan photoshopattu. 

Päätoimittaja kertoo, että kantelijan lähettämään korjauspyyntöön jutun tehnyt toimittaja vastasi mm. näin: “Kirjoitit nettijutussasi 13.7., että Neuvostoliiton sotahirviä käsittelevä Iltalehden juttu on uutisankka. Kerroit samassa yhteydessä, että museon erikoisesta sotahistoriallisesta paljastuksesta raportoi ensimmäiseksi Yle. Olen kyseisen Ylen uutisjutun tekijä, ja laitan siinä ominaisuudessa sinulle tämän palautteen kesken lomaani, sillä toivon, että korjaat artikkelissasi olevan väärän tiedon mahdollisimman pian. Kirjoitit näet, että "Kyseessä on seitsemän vuotta sitten julkaistun Popular Mechanicsin artikkeli, johon museon tiedot sekä Ylen ja Iltalehden artikkelit perustuvat." Väitteesi on väärä, sillä kirjoittamani artikkeli ei perustu kyseiseen Popular Mechanicsin artikkeliin, jonka näin ensimmäistä kertaa vasta pari päivää sitten. Se ei siis - toisin kuin sinä www.paivanlehti.fi-sivuston artikkelissasi esität, - ole voinut ollut minkäänlaisena lähteenä Ylen julkaisemalle uutiselle. Popular Mechanicsin artikkeli on vuodelta 2010, mutta sotahirvistä ja yleisemmin Neuvostoliitossa harjoitetusta hirvien kesyttämisestä ja kouluttamisesta löytyy internetistä tietoja jo huomattavasti ennen "aprillipilaksi" väittämääsi Popular Mechanicsin artikkelia. Neuvostoliiton hirvikokeiluista on tietoa esim. näillä sivustoilla: http://www.moose-farm.ru/e010.htm (artikkelin yhteydessä mm. Ylen jutussa käytetty kuva hirvellä ratsastavasta naissotilaasta, lähteenä on viitattu vuodelta 1969 peräisin olevaan kirjaan.  http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/3557085.stm (BBC:n artikkeli vuodelta 2004 Kostroman hirvitilasta)”.

”Sitten asia, joka ei millään tavoin liity Ylen juttuun, mutta joka sinun on hyödyllistä tietää. Kirjoitit, että "Jokainen voi tietysti yrittää etsiä jutuissa mainittua 'kuuluisaa venäläistä eläintieteilijää Peter Manteifelia'." Kyseessä on Petr Manteifel (myös muodossa Manteufel, 1882-1960), joka on ihan oikeasti tunnettu venäläinen eläintieteilijä, josta kyllä löytyy paljonkin tietoa, myös netissä”. 

Päätoimittajan mukaan Ylen toimittajan sähköpostissa esittämästä pyynnöstä huolimatta Päivän Lehti ei korjannut omassa jutussaan ollutta väärää tietoa. Ylen jutun korjaamiseksi vaatimia todisteita ei oltu toistaiseksi esitetty. 
Päätoimittajan mukaan Yle Uutiset ei myöskään ollut käyttänyt jutussaan Päivän Lehti -julkaisun esille tuomaan photoshopatuksi väitettyä kuvaa. Näillä perustein Yle Uutiset ei pitänyt tarpeellisena suostua kantelijan korjauspyyntöön. Yleen tulleiden palautteiden (mukaan lukien kantelijan palaute) ja sosiaalisen median keskustelujen perusteella saattoi kuitenkin päätellä, että alkuperäiseen juttuun liittyviä sotahirvitietoja oli selvitettävä lisää ja näin Yle päätyi tekemään. Päätoimittaja toteaa, että ”Parhaaksi asian selvittäjäksi katsottiin jutun tehnyt toimittaja. Asian ristiriitaisuus lisäsi selvittämisen tarkkuuden tarvetta. Asiaa selvitettiinkin jutun alkuperäisestä lähteestä sekä toimituksen näkökulmasta sillä hetkellä parasta asiantuntijuutta hyväksi käyttäen. Lopulta alkuperäistä juttua täsmennettiin uudella jatkojutulla Kansallisarkiston tutkija tyrmää tiedot Neuvostoliiton sotahirvistä – venäläismuseo myöntää nojaavansa vain verkkolähteisiin (28.7.2017).”

Päätoimittaja toteaa, että koska uudenkaan selvityksen perusteella jutun virheellisyydestä ei ollut riittävää näyttöä, jatkojuttua ei tulkittu virheen korjauksena vaan täsmennyksenä. Näin asiassa ei myöskään tarvinnut toimia Journalistin ohjeiden 20:nnen kohdan virheen korjausmenettelyn mukaisesti. Asiassa ei ole päätoimittajan mukaan näin myöskään toimittu JO 20:n vastaisesti. 

Päätoimittaja toteaa, että täsmennetty juttu tehtiin kuitenkin lukijan kannalta avoimesti ja alkuperäinen artikkeli sekä jatkojuttu linkattiin ristiin. Alkuperäiseen jutun linkkaus uuteen juttuun lisättiin aiheen käsittelyn kohdalle jutun keskelle. Samaan kohtaan lisättiin tieto siitä, että “museo perustaa väitteensä sotahirvistä verkkolähteisiin”. Alkuperäisen jutun loppuun tehtiin päätoimittajan mukaan vielä merkintä jutun täsmentämisestä. Näin alkuperäisen jutun lukijat saivat varmasti tiedon jatkojutusta ja aiheen täsmentymisestä. 

Päätoimittajan mukaan TV-uutisissa asiaa täsmennettiin 28.7.2017 kello 20.30 lähetyksessä seuraavalla juontajan lukemalla sähkeellä: “Palataan sitten taannoiseen raporttiin Venäjän Karjalasta, entisestä Huuhanmäen varuskunnasta – eli nykyisestä Huuhkanmäen museosta. Museo esittelee tietoja ja kuvia neuvostoliittolaisista sotahirvistä - kerroimme niistä kesäkuussa. Tiedot ja varsinkin kuvat herättivät paljon epäilyksiä - ja museo myöntää, että tietoja ei ole tarkistettu tieteellisesti. Hirviä on tiettävästi yritetty kouluttaa esimerkiksi vetojuhdiksi, mutta asiantuntijan mukaan tiedot hirvistä ja aseista eivät pidä paikkaansa.” Ruudussa näkyi lisäksi teksti: “Myös kansallisarkiston tutkija tyrmää sotahirvi-tiedot”. 

Päätoimittajan mukaan Ylen jatkojuttujen tiedot eivät perustuneet muiden medioiden tietoihin vaan tiedonhankinta tehtiin itsenäisesti. Ensisijaisia tietolähteitä olivat päätoimittajan mukaan mm. Suomen Kansallisarkiston kehittämispäällikkö ja Venäjältä tavoitettu Huuhkanmäen museon johtaja, kuten jutusta avoimesti ilmenee. Päätoimittaja toteaa, että kantelijan edustamaan Päivän Lehteen linkattiin verkkojutussa selvästi mutta sitä ei käytetty uutisen lähteenä vaan yhtenä esimerkkinä tahosta, joka oli siihen mennessä osallistunut keskusteluun aiheesta.

Päätoimittaja toteaa, että Journalistin ohjeiden (JO7) mukaan “lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja”. Päätoimittajan mukaan ”Uutisessa on siis käytetty Yle Uutisten omia – ei Päivän Lehden tietoja. Näin Päivän Lehteä ei ole tarvinnut mainita uutisen lähteenä eikä Yle Uutiset ole rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 7. Toisen median käyttäminen jutun korjaamisen lähdemateriaalina alkuperäislähteiden sijaan olisi lähtökohtaisestikin arveluttavaa ja vastoin hyviä journalistista tapaa. Varsinkin tällaisessa kiistellyssä asiassa uutislähteet on varmistettava itsenäisesti. Yleisesti Päivän Lehti -julkaisun esille tuomien tietojen oikeellisuuden arviointiin vaikuttaa julkisuuden perusteella syntynyt epäily siitä, ettei julkaisu ole liittynyt Julkisen sanan neuvoston perussopimukseen. Tämä luo kuvaa julkaisun luotettavuudesta, riippumatta siitä miten he itse ilmoittavat tulkitsevansa Journalistin ohjeita.”
 
Päätoimittajan mukaan Ylen alkuperäisen jutun kuvat ovat peräisin museosta ja ne on kuvattu museon seinältä. Verkkojuttuun on tehty kollaasi kahdesta museon seinällä olleesta kuvasta. Päätoimittajan mukaan Ylen jutussa ei siis esiinny kantelijan omassa jutussaan käyttämää “aprillipilakuvaa”. Kuvat näyttävät päätoimittajan mukaan lukijoille, millaisia valokuvia jutussa käsiteltävässä sotamuseossa on ollut esillä. 

Päätoimittaja kertoo, että kun jatkojuttu julkaistiin, Yle Uutiset harkitsi myös, miten kyseiseen kuvaan alkuperäisessä artikkelissa tulisi suhtautua. ”Kuvan säilyttämisen alkuperäisessä jutussa tulkittiin tekevän asian ymmärrettävämmäksi yleisölle. Kuvan avulla yleisö pystyy arvioimaan itsekin, mihin jatkojutussa kohdistettu kriittinen käsittely tarkalleen ottaen kohdistuu. Niin ikään jutun kuvateksti lähteyttää selvästi, että kyse on museossa esitetystä tulkinnasta: "Hirvistä yritettiin museon mukaan tehdä liikkuvia ampuma-alustoja ja niillä myös ratsastettiin." Vahvistettua tietoa siitä, että kuva olisi manipuloitu, Yle ei ole saanut. Näin emme voi sellaista jutussa väitäkään.”

Päätoimittajan mukaan sotahistoria on aihealue, joka tuottaa usein ristiriitaisia näkemyksiä ja toisistaan eroavia tulkintoja. ”On myös paljon asioita, joita ei voi perustellusti ja yksiselitteisesti todistaa kunakin hetkenä oikeaksi tai vääräksi. Tällöin on tärkeää esittää asioista avoimesti ja kriittisesti eri näkökulmia. Näistä näkökulmista tiedotusvälineen katsojat tai lukijat voivat tehdä sitten omat johtopäätöksensä.” Päätoimittajan mukaan ”Journalismissa käsitellään erilaisella totuusarvolla varustettua tietoa. Tätä arvoa voi päätellä itse tiedon lisäksi myös tietoa antavan lähteen perusteella.”

Päätoimittaja toteaa, että ”Johonkin tietoon tai lähteisiin voi suhtautua yleisen tason kriittisyydellä, johonkin tietoon tai lähteisiin on suhtauduttava erityisen kriittisesti. Tällainen “pyrkimys totuuteen” mahdollistaa journalismin toiminnan. Siihen kuuluu myös aiheiden täydentyminen lisätiedoilla tai jatkojutuilla. Täydellisen totuuden vaatimus estäisi journalismia toteutumasta ja täyttämästä sen perustehtävää.” 

Yle on päätoimittajan mukaan pyrkinyt juttuprosessissaan totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Tiedot on päätoimittajan mukaan tarkistettu tilanteen mukaan mahdollisimman hyvin. 

Päätoimittajan mukaan juttuprosessissa ei ole käytetty sellaisia toisen julkaisemia tietoja, että tämä olisi asettanut velvoitteen lähteen mainitsemisesta. 

Päätoimittaja toteaa, että jutuissa ei ole ollut sepitteelliseksi tulkittavaa aineistoa eikä jutuissa ole käytetty kuvia harhaanjohtavasti. ”Toimittaja ja Yle Uutiset ovat tehneet aihepiiriin liittyvät juttunsa avoimesti toimittajana esiintyen. Jutuissa ei ole ollut sellaisia virheitä, että niitä olisi pitänyt korjata vaan aihepiiri on täsmentynyt tiedon lisääntyessä. Näillä perusteilla Yle ei ole rikkonut juttuprosessissa kantelussa mainittuja tai muitakaan Journalistin ohjeita.”

Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Periaatelausuma lainaamisesta (2010): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/


Yle kertoi verkkosivuillaan ja tv:n pääuutislähetyksessä 26.6.2017 puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta ne olivat alun perin peräisin venäläisen tiedejulkaisun aprillipilajutusta vuodelta 2010. Ylen jutuissa käytettiin useita aprillipilasta peräisin olevia virheellisiä väitteitä ja manipuloituja kuvia.

Kantelija lähetti Ylelle oikaisupyynnön ja kaksi kirjoittamaansa juttua, joissa virheitä oli yksilöity.

Yle julkaisi aiheesta verkkosivuillaan 28.7.2017 jatkojutun, jossa Kansallisarkiston asiantuntija kertoi, ettei hirviä käytetty sotatoimissa ampuma-alustoina ja että ainakin osa tiedoista julkaistiin ensimmäisen kerran aprillipilana. Kantelu kohdistui myös tähän jatkojuttuun siltä osin, oliko jatkojuttu riittävällä tavalla korjannut alkuperäisen jutun virheet sekä olisiko kantelijan omat jutut pitänyt merkitä Ylen jatkojutun lähteiksi.

Lisäksi Yle esitti 28.7.2017 tv:n pääuutislähetyksessään sähkeen, jossa kerrottiin, etteivät alkuperäisen tv-uutisen väitteet hirvistä ja aseista pitäneet paikkaansa. Julkisen sanan neuvosto toteaa, että korjausta ei tehty viipymättä, kuten Journalistin ohjeet edellyttävät. Vaikka kantelijan oikaisupyyntö oli tehty vain kaksi viikkoa ennen korjausta, jutun tiedot oli perustellusti kyseenalaistettu jo heti sen julkaisun jälkeen ja Ylekin oli tästä tietoinen.  Lisäksi neuvosto huomauttaa, että Ylen olisi ollut hyvä tuoda selkeämmin esiin, että kyseessä oli virheen korjaaminen. 

Verkkosivuilla julkaistun jutun osalta neuvosto toteaa, että Yle ei oikaisupyynnöstä huolimatta korjannut juttuaan riittävästi. Alkuperäistä 26.6.2017 ilmestynyttä juttua oli korjattu ainoastaan yhden hirviin liittymättömän kuvatekstin osalta. Lisäksi sitä on täydennetty maininnalla, jonka mukaan juttu perustui ”verkkolähteisiin”. Tätä ei voi pitää riittävänä korjauksena, kun juttu perustui aprillipilaan. Verkkojutussa on edelleen olennaisia asiavirheitä, kun siinä esimerkiksi todetaan, että hirviä käytettiin liikkuvina ampuma-alustoina ja niitä varten laadittiin oma ohjesääntö.

Ylen alkuperäiseen verkkojuttuun oli myös lisätty linkki 28.7.2017 julkaistuun jatkojuttuun, jossa oli haastateltu Kansallisarkiston asiantuntijaa. Pelkkä juttujen linkitys ei riittänyt korjaamaan alkuperäisen jutun virheitä Journalistin ohjeiden kohdan 20 edellyttämällä tavalla, eikä jatkojutussa yksilöity kaikkia alkuperäisen jutun virheitä.

Oikaisupyynnöstä huolimatta Yle käyttää jutussa edelleen manipuloitua kuvaa, joka on peräisin aprillipilasta. Kuva esitetään harhaanjohtavasti, eikä yleisö voi erottaa tosiasioita sepitteestä. Virheellisen kuvan käyttöä ei voi perustella sillä, että lähteenä on museo, jos kuvien totuudenmukaisuudesta ei ole varmuutta. Lisäksi Ylen olisi viimeistään oikaisupyynnön jälkeen pitänyt selvittää ja korjata käyttämiensä kuvien alkuperäiset lähteet.
Kantelijan mukaan jatkojutun tiedot olivat peräisin hänen julkaisustaan ja Ylen olisi pitänyt merkitä julkaisu 28.7.2017 julkaistun jatkojuttunsa lähteeksi. Neuvosto kuitenkin toteaa, että jatkojutussa käytetyt tiedot perustuvat Ylen omaan tiedonhankintaan. Journalistin ohjeet tai periaatelausuma eivät edellytä mainitsemaan, missä kaikkialla aihetta on aiemmin käsitelty.

Neuvosto huomauttaa, että Journalistin ohjeiden mukaan tiedotusvälineiden on itse varmistettava, että niiden julkaisemat jutut ovat totuudenmukaisia. Jos jonkin jutun uskottavuus ja lähteet on perustellusti kyseenalaistettu, tiedotusväline ei voi jäädä odottamaan, että joku muu todistaa jutun vääräksi. Sepitteellisten uutisten lähdekritiikitön julkaiseminen ja niiden puutteellinen korjaaminen murentavat tiedotusvälineen ja koko journalismin uskottavuutta. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut 26.6.2017 verkkosivuillaan ja tv:n pääuutislähetyksessä julkaistujen juttujen osalta Journalistin ohjeita 8, 10, 11 ja 12 ja 20, ja antaa sille huomautuksen.


Ratkaisu tehty: 22.11.2017

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Robert Sundman, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo, Tapio Nykänen, Paula Paloranta, Maria Swanljung ja Johanna Vehkoo.
 

Tämä päätös on avattu 1580 kertaa