PÄÄTÖKSET

Langettava 6841/SL/18
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

Langettava 6825/SL/18
Kymen Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Kymen Sanomat julkaisi uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti jätti virheen korjaamatta vaikka se sai siitä tiedon.

Vapauttava 6824/AL/18
Tekniikka & Talous

Tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi kantelijan keksinnöstä kertovan jutun verkkosivuillaan ja printtilehdessään. Jutussa ei ollut siihen tehdyn korjauksen jälkeen olennaisia asiavirheitä, eikä kantelija joutunut jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen.

Vapauttava 6818/MTV/18
MTV

Ihmisarvon kunnioittaminen, yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

MTV julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa kerrottiin, että kuuro oli tuomittu laittomasta uhkauksesta. Kuulovammaisuutta ei käsitelty halventavasti ja siitä kertominen oli perusteltua tapauksen ymmärtämisen vuoksi. Kantelija saattoi olla lähipiirinsä tunnistettavissa, mutta se ei ollut tekoon nähden kohtuutonta.

Langettava 6787/R/18
Radio Classic

Piilomainonta

Radio esitti mainoksen, jota ei ollut erotettu toimituksellisesta aineistosta Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.

Vapauttava 6743/YLE/18
Yle

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle julkaisi verkkosivuillaan Jemenin sotaa käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä tehtiin tulkinta YK-johtajan kannanotosta.

Vapauttava 6742/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Yle julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa toimittaja puolusteli epäasiallista käyttäytymistään kritisoimalla tunnistettavissa olevaa henkilöä. Jutussa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä. Siinä ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla kritiikin kohteeksi joutunutta henkilöä samanaikaisesti, koska kyseessä oli kulttuurikritiikkiin rinnastuva mielipideteksti, jossa kommentoitiin aiemmin julkisuudessa käytyä keskustelua. 

Langettava 6738/SL/17
Kaleva

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi sivun kokoisen mainoksen, jota ei ollut merkitty mainokseksi.

Vapauttava 6737/SL/17
Kymen Sanomat

Lähdesuoja

Lehti julkaisi joulupukkina kauppakeskuksessa esiintyneen henkilön nimen kuvatekstissä. Kysymys siitä, oliko lähdesuojasta sovittu, jäi epäselväksi.

Langettava 6734/SL/17
Kauppalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli kriittisesti verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Jutussa haastateltu asianajaja oli edustanut jutussa käsitellyn riidan osapuolta. Tätä ei tuotu esille jutussa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6730/SL/17
STT

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

STT teki ja välitti asiakkailleen uutisen, jota se täydensi saatuaan aiheesta lisätietoa. Alkuperäisessä uutisessa ei ollut olennaista asiavirhettä, joka STT:n olisi pitänyt oikaista.

Langettava 6723/SL/17
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, jossa väitettiin, että uusia antibiootteja ei ole kehitteillä. Lehti oikaisi juttuaan vasta seitsemän ja puoli viikkoa sen jälkeen, kun se oli saanut aiheesta oikaisupyynnön.

Vapauttava 6718/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, journalistinen päätösvalta, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa arvioitiin vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja yhden tunnistettavissa olevan lääkärin toimintaa. Pääkirjoitus oli tavanomaista yhteiskunnallista arviointia, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6717/YLE/17
Yle

Otsikko, virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, joka jäi katsottavaksi Ylen verkkopalvelussa. Ohjelman otsikolle löytyi sisällöstä kate, eikä otsikossa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Langettava 6711/PL/17
Länsi-Uusimaa

Virheen korjaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, jossa oli useita nimivirheitä. Suurin osa niistä oli huolimattomuudesta johtuneita kirjoitusvirheitä. Nämä olivat epätarkkuuksia, joiden korjaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa. Yksi nimivirheistä oli kuitenkin olennainen asiavirhe, jota lehti ei ollut korjannut asianmukaisesti. 

Langettava 6710/SL/17
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kommenttikirjoituksen, jossa väitettiin, että yli 50 000 euron tuloilla palkankorotus voi verotuksen progressiivisuuden vuoksi muuttua palkanalennukseksi. Jutussa väitettiin myös, että pääkaupunkiseudulla asuva perhe maksaa maailman kovinta tuloveroa ja asumisen hintaa. Nämä olivat olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei oikaisupyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 9–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6709/AL/17
Seura

Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6649/SL/17

Vastaaja: Iltalehti

Asia: Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 22.11.2017

Lehti kertoi printtilehdessä ja kahdessa verkkosivuillaan julkaistussa puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Lehti teki aiheesta printtilehteen ja verkkosivuilleen jatkojutut, mutta ei korjannut alkuperäisten juttujen virheitä Journalistin ohjeiden mukaisesti. Jatkojutut perustuivat lehden omaan tiedonhankintaan, joten niissä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä. Lisäksi lehti käytti jutuissa manipuloituja kuvia kertomatta siitä yleisölle. 

Kantelu 15.8.2017

Kantelu kohdistuu Iltalehden 13.7.2017 verkkosivuillaan ja printtiversiossaan julkaisemaan juttuun ”Neuvostoliitto koulutti sotahirviä Suomea vastaan”. 

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707122200258362_u0.shtml

Kantelu kohdistuu myös Iltalehden 13.7.2017 verkkosivuillaan julkaisemaan jatkojuttuun ” Museo vakuuttaa sotahirvien olevan todellisia: "Tietenkin on mahdollista, että yksi kuva on manipuloitu"”. 

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707132200263512_u0.shtml 

Kantelu kohdistuu myös Iltalehden 27.7.2017 verkkosivuillaan julkaisemaan jatkojuttuun ”Kansallisarkiston asiantuntija oikaisee museon väitteet sotahirvistä: "Koulutettiin kyllä, mutta ei käytetty taisteluhirvinä"”. http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707272200289554_u0.shtml sekä Iltalehden 29.7.2017 printtiversiossaan julkaisemaan ”täsmentävään” jatkojuttuun ”Asiantuntija
oikaisee museon väitteet sotahirvistä”. Näiden kahden jatkojutun osalta kantelu kohdistuu ainoastaan siihen, onko jatkojutuilla riittävällä tavalla korjattu alkuperäisissä jutuissa esiintyneet virheet sekä siitä, onko niihin käytetty toisen työtä siten, että ne olisivat edellyttäneet lähdemerkintää.

Kantelijan mukaan ”Iltalehti mainosti 13.7.2017 lööpissään näyttävästi paljastusta Huuhkanmäen sotahistoriallisesta museosta, kuinka ”Neuvostoliitto koulutti satoja sotahirviä Suomea vastaan”. Kantelijan mukaan kyseessä oli seitsemän vuotta vanha venäläinen aprillipila Popular Mechanics-nimisestä julkaisusta. Kantelijan mukaan Iltalehti käytti myös viisi vuotta myöhemmin julkaistun Fishki.netin jatkaman aprillipilan tekstiä ja myös jutun kuvat olivat manipuloituja.

Kantelija kertoo ilmoittaneensa Iltalehdelle sen käyttämästä manipuloidusta kuvasta 13.7.2017 ja pyytäneensä oikaisua sekä lähdeviitettä asiasta julkaisemaansa verkkoartikkeliin. ”Toimittaja ei tähän suostunut, joten jatkoin artikkeliani ja paljastin koko asian olevan aprillipila. Toimittaja ei vieläkään suostunut oikaisemaan omaa artikkeliaan, vaan teki jatkojutun (Iltalehti 13.7.2017), jossa museon johtaja piti oikaisuvaatimusta vitsinä. Popular Mechanicsin artikkelin lopussa lukee selvästi jutun olevan aprillipila, asia selviää jo Google-kääntäjällä.”

Kantelija kertoo tutkineensa koko keksityn jutun väitteineen 23.7.2017 jatkoartikkelissaan ”Yle ja Iltalehti uskovat yhä sotahirviin”. Kantelija pyysi päätoimittajilta oikaisua sekä lähdeviitettä artikkeliinsa mutta kukaan Iltalehdestä ei vastannut hänelle. Kantelija kertoo todistaneensa artikkelissaan viitteiden avulla Iltalehden tiedot vääriksi, kuvat manipuloiduiksi ja jutun aprillipilaksi. Sotahirviä ei koskaan ollut olemassa, hirviä oli yritetty kouluttaa sodan jälkeen vain pienessä määrin ja kokeiltu vetojuhtana.

Kantelija kertoo, että Iltalehti julkaisi lopulta 27.7.2017 Kansallisarkiston tutkijanDmitri Frolovin haastattelun, jossa tämä toteaa täsmälleen samat asiat lyhennettynä – kuvat olivat manipuloituja, tiedot olivat aprillipilasta, sotahirviä ei koskaan ollut olemassa ja hirviä oli kokeiltu vain pienessä määrin vetojuhtana. Kantelijan mukaan jutussa ei ollut oikaisulähdettä. Kantelijan mukaan sotahirvistä ei ole hänen artikkelinsa yhden blogikirjoituksen lisäksi julkaistu yhtään oikaisevaa artikkelia.

Kantelijan mukaan Iltalehden artikkelit ovat edelleen virheellisiä ja peittelevät lehden tekemiä virheitä. ”Alkuperäisen artikkelin väitteeseen suomalaisten kimppuun hyökänneistä sotahirvistä perään on lisätty ”Myöhemmin täsmentyneiden tietojen valossa tätä ei ole vahvistettu”, vaikka tiedetään kaiken
olevan aprillipilaa. Jatkojuttu (Iltalehti 13.7.2017) antaa edelleen ymmärtää, että sotahirviä olisi ollut puna-armeijalla”

Kantelija toteaa, että Iltalehti ei oikaise jutussaan 27.7.2017 omia virheitään vaan syyttää museota, ja esittää asian niin kuin sotahirvet olisivat kuitenkin tavallaan totta. Kantelija ei tiedä onko Iltalehti oikaissut asioita printtilehdessä tai alkuperäisen artikkelin tavoin kannessa ja näyttävästi mainosjulisteessa.

Kantelijan mukaan Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 7 toisen työn hyväksikäyttämisestä, sekä kohtia 8, 10, 11 ja 12 totuudenmukaisesta tiedonvälityksestä, ja lisäksi kohtaa 20 virheen asianmukaisesta korjaamisesta. Kantelija viittaa myös kantelussaan JSN:n langettavaan päätökseen 6484/SL/17 avaruusolentojen lähettämistä radiosignaaleista. 

Kantelijan mukaan skandaalihakuiset ja virheelliset historiajutut ovat omiaan heikentämään journalismin uskottavuutta ja koko yhteiskunnallisen keskustelun faktapohjaisuutta.

Kantelija muistuttaa, että Iltalehden päätoimittaja on sitoutunut Päätoimittajien yhdistyksen julkilausumaan ”Luotettavan median puolesta”. ”Lehden skandaalinhakuisen jutun puutteellinen korjaaminen, toisen työn hyväksi käyttäminen ja sen väheksyntä sekä omien virheiden piilottelu eivät ole luotettavan median toimintaa.”

Päätoimittajan vastaus 15.9.2017

Päätoimittaja Petri Hakalan mukaan Iltalehti ei käyttänyt kantelun kohteena olevan juttunsa lähteenä Fishki.netiä. Päätoimittajan mukaan jutussa oli kaksi kuvaa, joista toinen oli manipuloitu. ”Kun tämä tuli toimituksen tietoon, kuva poistettiin ja siitä kerrottiin asianmukaisesti lukijoille. Toisen kuvan aitoutta ei ole kukaan kyseenalaistanut.”

Päätoimittaja toteaa, että häntä pyydetään ottamaan vastauksessaan kantaa myös siihen, onko jutussa yhä edelleen yksi tai useampi manipuloitu kuva, jonka yhteydessä ei ole kerrottu manipulaatiosta. ”Ei ole. Kantelijan mainitsema kuvamanipulaatio on poistettu jutusta ja tästä on
kerrottu asianmukaisesti. Jutussa on yhä kuva, jossa venäläissotilaat käyttävät hirveä juhtana, kuten Kansallisarkiston mukaan tekivätkin.”
 
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707122200258362_u0.shtml

 http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707272200289554_u0.shtml

Päätoimittajan mukaan Iltalehden juttu perustui Huuhkanmäen sotahistoriallisen museon johtajan ja työntekijän haastatteluun. Lisäksi asiaa varmistettiin mm. Wikipedian artikkelista (https://en.wikipedia.org/wiki/Military_animal), joka pohjaa tietonsa teokseen Geist, Valerius (1998) Deer of the World: Their Evolution, Behaviour, and Ecology. Juttu ei perustunut kantelijan mainitsemaan Popular Mechanics -julkaisun artikkeliin. 

Päätoimittaja toteaa, että kantelijan mainitseman Päivän Lehden artikkelin mukaan väitteet sotahirvistä ovat valheellisia, koska 1) kuva on manipuloitu ja 2) Popular Mechanics -lehden juttu oli aprillipila. Päätoimittaja toteaa, että tieto yhdestä manipuloidusta kuvasta oikaistiin välittömästi, kun asia tuli toimituksen tietoon. ”Se, että yksi kuva on manipuloitu, ei tarkoita, että koko juttu olisi perätön. Koska juttu ei pohjautunut kantelijan väittämään Popular Mechanics -lehden artikkeliin, ei sitä lähdetty oikaisemaan sillä perustein, että kyseisen jutun kerrottiin olevan aprillipila. Toimitus pyrki tarkastamaan tietoja muista lähteistä, minkä takia lähdeviitteitä ei katsottu tarpeellisiksi. Myöskin, koska kyseessä oli oikaisuvaatimus, ei lähdeviite Päivän Lehteen ollut tarpeen, sillä Päivän Lehteä ei käytetty lähteenä.”

Päätoimittaja toteaa, että koska juttu ja oikaisuvaatimukset ajoittuivat kesä- ja loma-aikaan, oli tarkistusten tekeminen hidasta. Iltalehti julkaisi heti jatkojutun, jossa mainittiin kuvamanipulaatiosta ja tuotiin ilmi ja epäilyt aprillipilasta. Toinen, oikaiseva jatkojuttu tehtiin, kun tarkistukset saatiin tehtyä.

Päätoimittajan mukaan kantelijan väite, jonka mukaan Iltalehden 27.7.2017 julkaisemassa Dmitri Frolovin haastattelussa todettaisiin täsmälleen samat asiat kuin kantelija on julkaissut artikkelissaan, mutta lyhennettynä – kuvat olivat manipuloituja, tiedot olivat aprillipilasta, sotahirviä ei koskaan ollut olemassa ja hirviä oli kokeiltu vain pienessä määrin vetojuhtana, ei pidä paikkaansa. Päätoimittajan mukaan Kantelijan väite, että jutussa ei ole minkäänlaista oikaisulähdettä, vaikka kantelija on sitä mieltä, ettei sotahirvistä ole yhden blogikirjoituksen lisäksi kirjoittanut mikään muu media oikaisevaa artikkelia kuin kantelija, ei pidä paikkaansa.  Päätoimittajan mukaan Iltalehden jatkojutussa professori Dmitri Frolov kertoi, että ”niitä (hirviä) käytettiin kyllä esimerkiksi rekien vetämiseen sodassa. Reet saattoivat olla ammuksilla lastattuja, joten sinänsä hirviä käytettiin sotatarkoituksiin”. Päätoimittajan mukaan ”ei siis voida yksiselitteisesti väittää, ettei sotahirviä koskaan ole ollut olemassa. Frolov ei puhunut manipuloiduista kuvista mitään eikä sanonut Iltalehden jutun tietojen olevan peräisin aprillipilasta. Jutun lähde on mainittu: se on Dimitri Frolovin haastattelu.”

Päätoimittaja kertaa kantelijan väitteet: ”Kantelijan mukaan Iltalehden jutut ovat edelleen virheellisiä ja peittelevät lehden tekemiä virheitä. Kantelijan mukaan alkuperäisen jutun väitteeseen suomalaisten kimppuun hyökänneistä sotahirvistä perään on lisätty ”Myöhemmin täsmentyneiden tietojen valossa tätä ei ole vahvistettu”, vaikka tiedetään kaiken olevan aprillipilaa. Jatkojuttu (Iltalehti 13.7.2017) antaa edelleen ymmärtää, että sotahirviä olisi ollut puna-armeijalla. Kantelijan mukaan 27.7. julkaistussa jutussa lehti ei oikaise omia virheitään, vaan syyttää Huuhkanmäen sotahistoriallista museota, ja esittää asian niin kuin sotahirvet olisivat kuitenkin tavallaan totta. Kantelija ei tiedä onko Iltalehti oikaissut asioita printtilehdessä tai alkuperäisen artikkelin tavoin kannessa ja näyttävästi mainosjulisteessa, koska lehti lopetti vastaamasta oikaisupyyntöön.” 

Päätoimittaja toteaa lopuksi, että Iltalehti teki oikaisevan jatkojutun, korjasi virheet ja kertoi tästä avoimesti lukijoille. ”Toisin kuin kantelija väittää kaiken ei tiedetä olevan aprillipilaa. Kuten yllä on todettu, puna-armeijalla oli hirviä, joita käytettiin sotatarkoituksiin. Se, onko kyseessä sotahirvi vai ei, on tulkintakysymys. Jatkojutussa käsite avataan lukijoille. Painetussa lehdessä täsmentävä jatkojuttu julkaistiin 29.7.2017.”


Ratkaisu

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Periaatelausuma lainaamisesta (2010): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/lainaaminen/

Iltalehti kertoi 13.7.2017 printtilehdessä ja kahdessa verkkosivuillaan julkaistussa jutussa puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin toista maailmansotaa varten. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta ne olivat alun perin peräisin venäläisen tiedejulkaisun aprillipilajutusta vuodelta 2010. Jutuissa oli useita aprillipilasta peräisin olevia virheellisiä väitteitä ja manipuloituja kuvia.

Kantelija lähetti Iltalehdelle oikaisupyynnön ja kaksi kirjoittamaansa juttua, joissa virheitä oli yksilöity. Kantelu kohdistui myös 27.7. verkkosivuilla ja 29.7.2017 printtilehdessä julkaistuihin jatkojuttuihin siltä osin, korjattiinko niissä alkuperäisten juttujen virheet riittävällä tavalla sekä siihen, olisiko niissä pitänyt merkitä kantelijan omat jutut jatkojuttujen lähteiksi.
Printtilehdessä 13.7.2017 julkaistu juttu oli lähes suoraa käännöstä aprillipilan tekstistä. Sitä pyrittiin korjaamaan ainoastaan yhdellä 29.7.2017 julkaistulla jatkojutulla, jossa ei kuitenkaan yksilöity tai käytännössä edes myönnetty, että alkuperäisissä jutuissa oli asiavirheitä.

Verkkosivuilla 13.7.2017 julkaistun alkuperäisen jutun virheitä lehti paikkasi kahdella jatkojutulla ja poistamalla alkuperäisestä jutusta yhden manipuloidun kuvan. Ensimmäinen, 13.7. julkaistu jatkojuttu vakuutteli ensimmäisen jutun tietojen olevan totta. Toisessa 27.7. julkaistussa jatkojutussa tiedot taisteluhirvistä todettiin virheellisiksi. Lisäksi Iltalehti poisti alkuperäisestä jutusta useita virheellisiä tekstikappaleita ja lisäsi tekstiin toteamuksen, jonka mukaan tietoa suomen kieltä ymmärtävistä hirvistä ei ole vahvistettu.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että Iltalehden toimet eivät riittäneet olennaisten asiavirheiden korjaamiseksi. Jatkojutut eivät yksilöineet kaikkia alkuperäisissä jutuissa olleita olennaisia asiavirheitä ja ensimmäinen jatkojuttu lähinnä vain puolusteli alkuperäisen jutun virheellisiä väitteitä. Lisäksi neuvosto huomauttaa, että pelkkä linkitys korjaavaan jatkojuttuun ei riitä korjaamaan olennaisia asiavirheitä vaan yleisölle pitää myös kertoa alkuperäisen jutun virheellisyydestä. 

Iltalehti oli myös korjannut olennaisia asiavirheitä poistamalla useita virheellisiä tekstikappaleita verkossa 13.7.2017 julkaistusta alkuperäisestä jutusta, mutta se ei kertonut poistoista yleisölle lainkaan. Journalistin ohjeiden mukaan virheellisen tiedon poistaminen ei riitä olennaisen asiavirheen korjaamiseen vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Neuvoston toteaa, että Iltalehden jutuissa on edelleen olennaisia asiavirheitä, jotka ovat peräisin aprillipilasta. Tällaisia ovat esimerkiksi viittaukset Volossovan erikoiseläintarha 3:en ja sen johtajaan Mihail Gluhoviin, joita ei ole ollut olemassa. Jutussa kerrotaan edelleen myös suomen kieleen reagoivista hirvistä. Tämä on olennainen asiavirhe, jonka korjaamiseen ei riitä se, että juttuun on lisätty toteamus, jonka mukaan tätä ei ole vahvistettu.

Lisäksi kahdessa Iltalehden verkkosivujen jutussa käytetään yhä manipuloitua kuvaa, joka on peräisin aprillipilasta. Kuva esitetään harhaanjohtavasti siten, ettei yleisö voi erottaa tosiasioita sepitteestä.

Kantelijan mukaan jatkojutun tiedot olivat peräisin hänen julkaisustaan ja Iltalehden olisi pitänyt merkitä julkaisu jatkojuttujensa lähteeksi. Neuvosto kuitenkin toteaa, että jatkojutuissa käytetyt tiedot perustuivat Iltalehden omaan tiedonhankintaan. Journalistin ohjeet tai periaatelausuma eivät edellytä mainitsemaan, missä kaikkialla aihetta on aiemmin käsitelty.

Neuvosto huomauttaa, että Journalistin ohjeiden mukaan tiedotusvälineiden on itse varmistettava, että niiden julkaisemat jutut ovat totuudenmukaisia. Jos jonkin jutun uskottavuus ja lähteet on perustellusti kyseenalaistettu, tiedotusväline ei voi jäädä odottamaan, että joku muu todistaa jutun vääräksi. Sepitteellisten uutisten lähdekritiikitön julkaiseminen ja niiden puutteellinen korjaaminen murentavat tiedotusvälineen ja koko journalismin uskottavuutta. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut 13.7. julkaisemiensa juttujen osalta Journalistin ohjeita 8, 10, 11, 12 ja 20, ja antaa sille huomautuksen.


Ratkaisu tehty:
22.11.2017
Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Robert Sundman, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo, Tapio Nykänen, Paula Paloranta ja Maria Swanljung.

Tämä päätös on avattu 2445 kertaa