PÄÄTÖKSET

Vapauttava 7064/PL/19
Lieksan Lehti

totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, otsikko, olennainen asiavirhe

Paikallislehti julkaisi jutun, jossa koiranomistaja arvioi kotkan vieneen koiran pihasta. Juttu perustui rajallisiin tietoihin, mutta siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Lehti täydensi uutisointiaan jatkojutuilla. 

Langettava 7047/SL/19
HS Metro

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi printtiversionsa tekstiviestipalstalla lukijakommentin, joka sisälsi pakolaisiin kohdistuvan tappokehotuksen. Kommentti loukkasi ihmisarvoa.

Vapauttava 7036, 7038, 7041/PL/19
Syd-Österbotten

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen, jossa esitettiin jyrkkiä ja syrjiviä väitteitä seksuaalivähemmistöistä. Lehdellä oli perusteet kirjoituksen julkaisemiselle, koska yleisöllä oli oikeus tietää paikallisen seurakunnan papin näkemyksistä ja koska kyseessä oli keskustelu, jossa vastakkaiset mielipiteet saivat runsaasti tilaa lehden palstoilla. Äänestyspäätös 10 – 4.

Vapauttava 7030/SL/19
Helsingin Sanomat

Konserniyhteys

Lehti julkaisi postinjakelua käsittelevän uutisen. Jutussa ei ollut tarpeen erikseen kertoa, että lehden konsernilla on omia jakelutoimintoja.

Langettava 7029/SL/19
Savon Sanomat

Konserniyhteys

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa vaadittiin toimia Postin toiminnan rajoittamiseksi suhteessa sen kilpailijoihin. Lehden olisi pitänyt kertoa lukijoille, että lehtikonsernin omat jakeluyhtiöt kilpailevat Postin kanssa. 

Langettava 7028/SL/19
Keskisuomalainen

Konserniyhteys

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa vaadittiin yhteiskunnalta toimia Postin toiminnan rajoittamiseksi suhteessa sen kilpailijoihin. Lehden olisi pitänyt kertoa lukijoille, että lehtikonsernin omat jakeluyhtiöt kilpailevat Postin kanssa.
 

Vapauttava 7027/MTV/18
MTV

Piilomainonta

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka perustui autojen maahantuojan tiedotteeseen. Juttu ei ollut piilomainontaa. Äänestyspäätös 6–4.

Vapauttava 7024/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kaksi juttua, joiden mukaan ylikomisario ja oikeustieteen professori olivat eri mieltä siitä, voiko autoilijaa sakottaa, jos hän ei havaitse nopeusrajoitusta lumen vuoksi. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 7023/AL/18
Latu&Polku

Totuudenmukainen tiedonvälitys, otsikko, olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen

Lehti kertoi yhdistyksen jäsenille suunnatun kyselyn tuloksista. Jutun otsikossa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Langettava 7017/MTV/18
MTV

Kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

MTV julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa käsiteltiin mielenosoitusta. Jutun sisällä julkaistiin video siitä, miten poliisi poisti hakaristilippuja toisessa mielenosoituksessa. Video antoi virheellisen kuvan jutussa käsitellystä mielenosoituksesta. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka MTV:n olisi pitänyt korjata saatuaan virheestä tiedon.

Langettava 7012/SL/18
Etelä-Saimaa

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen, konserniyhteys

Lehti julkaisi viikkoliitteessään jutun, joka julkaistiin myös lehteä kustantavan konsernin blogialustalla. Juttuun oli liitetty blogialustan logo. Juttu ei ollut mainosmainen, mutta kyseessä oli konsernille merkityksellinen sisältöyhteistyö, josta olisi pitänyt kertoa lukijoille.

Langettava 7005/SL/18
Iltalehti

Lainaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtilehdessään jutun sekä printtilehden kannessa uutisnoston, jotka perustuivat selvästi toisen tiedotusvälineen skuuppiin. Lähde olisi pitänyt mainita verkkojutun otsikossa sekä printtilehdessä kannessa ja jutun alussa.

Vapauttava 7002/SL/18
Etelä-Suomen Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, haastattelu, lähdekritiikki, otsikko, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi juttukokonaisuuden, jossa kerrottiin jääkiekkoseuran pääomistajan saaneen rahoitusta talousrikostutkinnan kohteena olevalta henkilöltä. Jutuissa ei ollut olennaisia asiavirheitä, joista lehti olisi saanut oikaisupyynnön.

Vapauttava 6999/SL/18
Aamuposti

Yksityisyyden suoja, samanaikainen kuuleminen

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin kunnanhallitukseen kuuluvan opettajan työnantajaltaan saamasta varoituksesta. Juttu ei rikkonut kantelijan yksityisyyden suojaa. Lehti oli kuullut häntä asiasta aiemmissa jutuissa eikä kantelija pyytänyt oikeutta omaan kannanottoon.

Vapauttava 6992/SL/18
Satakunnan Kansa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi paikallisesti merkittävää rakennushanketta käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6990/SL/18
Iltalehti

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa se mainitsi henkilön etnisen taustan kielteisessä yhteydessä. Lehti ei tuonut etnistä taustaa esiin halventavasti, vaan sen kertominen oli jutun aiheen kannalta asiaankuuluvaa. Äänestyspäätös 8–2.

Vapauttava 6989/SL/18
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kolumnin, jossa vertailtiin eri maiden irtisanomissuojaa. Kysymyksessä oli kiistanalainen aihe, josta toimittaja oli asiantuntijoita kuultuaan tehnyt omat tulkintansa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Langettava 6984/AL/18
Kide

Yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi mielipidekirjoituksen yhteydessä kirjoittajan kotiosoitteen ja muita yhteystietoja ilman journalistisia perusteita.

Vapauttava 6982/YLE/18
Yle

Haastateltavan oikeudet, samanaikainen kuuleminen

Yle esitti Spotlight- ja MOT-ohjelmissaan vaihtoehtoisia syöpähoitoja käsittelevän jakson. Haastateltava sai riittävästi tietää lausumiensa asiayhteyden, eikä tiedotusväline rikkonut haastateltavan oikeuksia, kun se esitti suomenkielisen version ohjelmasta tiedotusvälineen toisella ohjelmapaikalla. Äänestyspäätös 6-5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide. 

Vapauttava 6981/YLE/18
Yle

Toimittajan tiedonhankinta, samanaikainen kuuleminen, kuvan harhaanjohtava käyttö

Yle esitti televisio-ohjelman, jossa käsiteltiin vanhusten hoivapalveluiden yksityistämisen vaikutuksia pienessä kunnassa. Kantelun tehnyttä yritystä kuultiin ohjelmassa riittävästi. Yrityksen edustajan kuvaaminen kunnantalolla järjestetyssä kuulemistilaisuudessa ei rikkonut Journalistin ohjeita.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6640/PL/17

Vastaaja: Laukaa-Konnevesi

Asia: Samanaikainen kuuleminen, jälkikäteinen kuuleminen, oma kannanotto

Ratkaistu: 19.6.2018

Lehti julkaisi jutun, jossa tunnistettavissa oleva pariskunta joutui erittäin kielteiseen julkisuuteen ja jossa kerrottiin, että heistä oli tehty rikosilmoitus. Lehti ei kuullut pariskuntaa samassa yhteydessä eikä jälkikäteen eikä seurannut rikosilmoituksen etenemistä loppuun saakka. 

Kantelu 20.7.2017 & 13.8.2017

Kantelu kohdistuu Laukaa-Konnevesi-lehden printtiversiossaan 13.7.2017 julkaisemaan juttuun Onneton koiratapaus, jossa kerrotaan, että koira tappoi naapurin koiran. Jutussa on haastateltu kantelijan naapureita, jotka olivat menettäneet koiransa ja kerrotaan, että kantelijasta oli tehty rikosilmoitus.
 
Kantelijaa ei kuultu jutussa. Kantelu on tehty kahdessa osassa 20.7. ja 13.8.2017. Kantelussa viitataan Journalistin ohjeiden kohtiin 21 ja 22. Käsittelyvaiheessa päätoimittajalle on annettu mahdollisuus täydentää vastaustaan kohtien 25 ja 35 näkökulmasta, ja hän on tehnyt sen 13.6.2018. 

Kantelun mukaan jutussa on selkeitä asiavirheitä, eikä toimittaja ole tarkistanut asiaa kantelijalta tai hänen puolisoltaan. Kantelun mukaan toimittaja asettaa itsensä tuomarin asemaan.

Kantelija kirjoittaa muun muassa, että ”poliisin ja lakimiehen mukaan emme ole rikosoikeudellisessa vastuussa tapahtuneesta, koska se tapahtui meidän kotiovellamme. Naapurin koira oli tulossa meille sisään isännän jalkojen välistä ilman hihnaa.”

”Toimittaja väittää itse kirjoittaneensa jutun. Tästä syystä vaadimme häntä itse korjaamaan virheensä kirjoittamalla nyt myös meidän totuutemme. Tästä hän kieltäytyi ehdottomasti. Meidän pitäisi itse kirjoittaa vastine. Se nyt vaan ei ole tasa-arvoista, että toinen uutinen kirjoitetaan ja toinen ei!”

Kantelun mukaan Laukaa-Konnevesi on luottanut toisen osapuolen kertomukseen, jossa on paljon virheellistä tietoa ja vähättelyä. ”Kun yritimme näitä asioita oikaista, asia olikin naapuririitojen setvimistä, eikä kuulu lehtien palstoille! Kävimme asiasta toimistolla neuvottelemassa. Ensin ilmoitinkin, että emme kirjoita vastinetta, mutta tulinkin sitten myöhemmin toisiin ajatuksiin. Kirjoitin vastineen, mutta siitä löytyi aina vikaa (ei voi julkaista). Lähetin monta versiota, mutta päätös oli ilmeisesti tehty; ei julkaisua”, kantelija kirjoittaa.


Päätoimittajan vastaus 23.4.2018 & 13.6.2018

Laukaa-Konneveden päätoimittaja Arja Korpelan mukaan kantelija kävi puolisonsa kanssa päätoimittajan puheilla heti, kun kantelun kohteena oleva juttu oli julkaistu. Kantelijalle tarjottiin oikaisua lehden seuraavaan numeroon, mutta kantelija ei halunnut oikaisua eikä nimennyt jutusta virheitä.

Päätoimittaja kertoo ehdottaneensa tämän jälkeen vastineen kirjoittamista seuraavaan lehteen, mistä kantelija ja tämän puoliso tuolloin kieltäytyivät.

Kantelija otti kuitenkin uudelleen yhteyttä sähköpostitse, ja lopulta hän puolisonsa kanssa laati vastineen, jonka päätoimittaja lupasi julkaista, kunhan tekstistä poistetaan viimeinen kappale, joka koski naapurusten välisiä riitoja. Niitä ei kantelun kohteena olevassa jutussa mainittu, ja kantelijan riitoja kuvaileva teksti oli sen tyylistä, että sitä ei olisi voinut lehdessä päätoimittajan mukaan julkaista.

Muilta osin vastine viittasi päätoimittajan mukaan väljästi uutiseen ja olisi ollut julkaistavissa, mikä kantelijalle ilmoitettiin. Noin viikon kuluttua kantelijalta tuli uusi vastine, jonka lehti jälleen lupasi julkaista, kunhan viimeinen kappale poistetaan tai muotoillaan toisin. Se koski jälleen naapuririitoja. 

Päätoimittajan mukaan kantelijalle ei sopinut ehdotus, että vastine julkaistaan siltä osin kuin se koskee kyseistä uutista ja naapuririitoja koskeva osuus jätettäisiin pois. Päätoimittajan mukaan kantelija ei antanut lupaa julkaista vastinetta muilta osin.

Kantelija ja hänen puolisonsa halusivat myös allekirjoittaa vastineensa pelkillä etunimillä. Siihenkin lehti olisi suostunut, jotta vastine olisi saatu julkaistua – vaikkakin pelkkien etunimien käyttö olisi päätoimittajan mukaan vaikuttanut oudolta, kun toinen osapuoli uutisessa esiintyi omalla nimellään. Kantelijalle kerrottiin myös, että asiasta voidaan tehdä jatkouutinen poliisi- tai käräjäuutisen muodossa.

Päätoimittajan mukaan asia jäi sen varaan, että lehti tekee seuraavan uutisen siinä vaiheessa, kun joko koiran tappaminen tai naapuririidat mahdollisesti etenevät käräjille ja niistä annetaan tuomiot. Näin ei käynyt, mitä ei enää katsottu tarpeelliseksi uutisoida. Lokakuussa kantelija ilmoitti, että asia ei etene viranomaisissa – ei kummankaan osapuolen osalta.

Päätoimittaja katsoo, että Journalistin ohjeiden kohdan 25 mukaisesti kantelijan kanssa on useampaan otteeseen yritetty neuvotella vastineen sisällöstä ja ehdotettu, että olennainen osa julkaistaan sellaisenaan, hänen kirjoittamassaan muodossa. Journalistin ohjeiden kohdan 35 mukaisesti asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattu loppuun asti.

Päätoimittaja on liittänyt vastaukseensa kantelijan kanssa käytyä kirjeenvaihtoa.


Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

JO 25: Ellei kannanotto ole julkaisukelpoinen, sen korjaamisesta on syytä neuvotella laatijan kanssa. Vaikka yksimielisyyteen ei päästäisi, olennainen sisältö on suositeltavaa julkaista asiallisessa muodossa.

JO 35: Jos tutkintapyynnöstä, syytteestä tai tuomiosta on julkaistu uutinen, asiaa on mahdollisuuksien mukaan seurattava loppuun saakka. Oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.

Laukaa-Konnevesi julkaisi printtilehdessään jutun, jossa kerrottiin, että kantelijan koira oli tappanut toisen koiran. Jutussa koiransa menettänyt pariskunta kertoi tehneensä asiasta rikosilmoituksen ja kritisoi kantelijan ja hänen puolisonsa toimintaa laajasti. Kantelijaa tai hänen puolisoaan ei haastateltu juttuun.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kantelija ja hänen puolisonsa olivat tunnistettavissa jutusta. He joutuivat siinä erittäin kielteiseen julkisuuteen, joten heitä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti. Tämä olisi kantelijankin mielestä ollut korjattavissa asianmukaisella jälkikäteisellä kuulemisella.

Päätoimittaja pyrki neuvottelemaan oman kannanoton sisällöstä kantelijan kanssa Journalistin ohjeiden mukaisesti, mutta yksimielisyyteen julkaisukelpoisesta tekstistä ei päästy. Neuvosto toteaa, että kantelija joutui jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, että oman kannanoton olennainen asiasisältö olisi pitänyt julkaista lehdessä jossain muodossa.

Neuvosto muistuttaa, että jälkikäteinen kuuleminen voidaan toteuttaa myös toimituksen laatimana jatkojuttuna. Tässä tapauksessa lehden olisi pitänyt julkaista yksi tai useampia jatkojuttuja myös siksi, että kantelun kohteena olevan jutun kärkenä oli kantelijaan ja hänen puolisoonsa kohdistunut rikosilmoitus. Journalistin ohjeiden mukaan tiedotusvälineen on tällaisissa tapauksissa seurattava asiaa loppuun saakka.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Laukaa-Konnevesi on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 21, 22, 25 ja 35 ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung, Taina Tukia, Nina Stenros ja Johanna Vehkoo.
 

Tämä päätös on avattu 1444 kertaa