PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6931/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa se käytti kuvituskuvana kuvaa leikkausta tekevästä kirurgista. Jutusta kävi selvästi ilmi, että kuva ei liittynyt jutussa käsiteltyihin potilasvahinkoihin.

Vapauttava 6928/SL/18
Iltalehti

Kuvan harhaanjohtava käyttö

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, jossa kerrottiin ravintolapäällikön syyllistyneen syrjintään. Jutusta kävi ilmi, että lehden käyttämä tunnistamatonta järjestyksenvalvojaa esittävä kuvituskuva ei liittynyt tapaukseen.

Vapauttava 6923/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti käsitteli jutussaan julkisuuden henkilön kymmenen vuoden avoliittoa ja eron taustoja. Lehden kannen ja lööpin otsikoissa ei ollut välttämätöntä mainita erosta ensimmäisenä kertonutta tiedotusvälinettä, koska juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6914/SL/18
Suomenmaa

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, oma kannanotto

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa käsiteltiin luonnonsuojelujärjestöjen kampanjaviestintää. Kirjoitus saattoi olla yksipuolisuudessaan harhaanjohtava, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Kantelijalle ei syntynyt oikeutta omaan kannanottoon, koska kyseessä oli poliittinen arviointi.

Vapauttava 6913/PL/18
Loviisan Sanomat

Ihmisarvon kunnioittaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa taiteilija käytti kärjekästä ilmaisua kaupungin kulttuuripäättäjistä. Ilmaisu oli kuvaannollinen, eikä se loukannut kulttuuripäättäjien ihmisarvoa.

Vapauttava 6907/AL/18
Sanansaattaja

Journalistinen päätösvalta, oma kannanotto


Lehti ei julkaissut toimittajansa tekemää juttua, jossa kielteiseen julkisuuteen joutunut henkilö tuli samanaikaisesti kuulluksi. Sen sijaan lehti julkaisi aiheesta toisen jutun, jossa häntä ei kuultu. Lehti kuitenkin julkaisi henkilön oman kannanoton heti kun se oli mahdollista. Tapauksessa on viitteitä journalistisen päätösvallan luovuttamisesta toimituksen ulkopuolisille, mutta neuvosto ei pysty saamansa materiaalin perusteella vakuuttumaan siitä.
 

Vapauttava 6896/SL/18
Iltalehti

Asiavirhe, virheen korjaaminen, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto

Lehti kertoi verkkosivuillaan remonttipalveluiden kotimyyntiin liittyvistä ongelmista. Jutussa oli olennainen asiavirhe, mutta lehti korjasi sen Journalistin ohjeiden mukaisesti tarkistettuaan asian. Jutussa käsiteltyyn yritykseen kohdistunut julkisuus oli kielteistä, mutta ei niin kielteistä, että se olisi edellyttänyt samanaikaista kuulemista. 

Vapauttava 6887/SL/18
Kauppalehti

Virheen korjaus, journalistinen päätösvalta

Lehti julkaisi verkkosivujensa yritystietosivulla tietoja yrityksestä. Tiedot päivittyivät sivuille viranomaislähteistä. Vaikka kyse oli toimituksellisesta aineistosta, tiedotusvälineen oli perusteltua ohjata korjauspyyntö ensisijaisesti viranomaiselle. Tässä tapauksessa lehden verkkosivulla ei ollut olennaista asiavirhettä.

Langettava 6883/SL/18
Keskipohjanmaa

Ihmisarvon kunnioittaminen

Keskipohjanmaa julkaisi printtiversiossaan mielipidekirjoituksen. Siinä loukattiin Kokkola Pride -tapahtuman järjestäjien ja seksuaalivähemmistöjen ihmisarvoa.

Vapauttava 6878/SL/18
Kouvolan Sanomat

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi jutun, jossa arvioitiin kriittisesti eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa. Nimettömiä lähteitä käytettiin monipuolisesti ja lähdekritiikki oli riittävää. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä. 

Vapauttava 6875/YLE/18
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, lähdesuoja, samanaikainen kuuleminen

Ylen MOT esitti televisio-ohjelman, joka käsitteli kriittisesti psykoterapia-alan koulutusta antavaa yritystä. Yle julkaisi verkossa ohjelman käsikirjoituksen ja aiheeseen liittyvän jutun. Yle suhtautui nimettömiin lähteisiin riittävän kriittisesti ja pyrki haastattelemaan opiskelijoita monipuolisesti. Jutuissa esitetyt kriittiset mielipiteet opiskelijaryhmästä eivät velvoittaneet Yleä kysymään kommenttia jokaiselta opiskelijalta.

Vapauttava 6872/SL/18
Satakunnan Kansa

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Lehti kuuli kantelijaa samanaikaisesti, kun se julkaisi samassa yhteydessä tämän haastattelun. Lehti oikaisi jutussa olleen virheen puutteellisesti, mutta riittävän hyvin.

Vapauttava 6868/SL+PL/18
Kalajokilaakso, KP24.fi, Nivala-lehti

Yksityisyyden suoja

Kaksi lehteä ja verkkosivusto julkaisivat jutun, jossa kerrottiin käräjäoikeudessa korvauksiin tuomitun nimi ja virka-asema. Nimen julkaiseminen oli perusteltua eikä se rikkonut yksityiselämän suojaa.

Vapauttava 6858/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi jutun, jossa kerrottiin apulaisoikeusasiamiehen antaneen huomautuksen Oulun kaupungin sivistyspalveluille. Yle ei suhtautunut jutussa haastateltuun rehtoriin kritiikittömästi, eikä jutussa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6855/SL/18
Enontekiön Sanomat

Samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin rehtorin saamasta varoituksesta sekä hänen kunnanhallitukselle tekemästään hallintokantelusta. Julkisuus ei ollut niin kielteistä, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi riittänyt, eikä juttu rikkonut rehtorin yksityisyyden suojaa.

Langettava 6854/SL/18
Iltalehti

Lähdekritiikki, kielteinen julkisuus, yksityisyyden suoja, oikeudenkäyntiin vaikuttaminen, yleisön tuottama aineisto

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtilehdessään omaishoitoon liittyvistä erimielisyyksistä. Omaishoitaja ja hänen hoitamansa henkilö olivat tunnistettavissa ainakin lähipiirissään. Omaishoitaja joutui niin kielteisen julkisuuteen, ettei jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut, ja hänen hoitamansa henkilön yksityiselämästä kerrottiin erityisen arkaluonteisia seikkoja ilman tämän suostumusta. 

Vapauttava 6843/SL/18
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi työttömyysturvan aktiivimallin vaikutuksia käsittelevän jutun. Jutussa käytettiin epätarkkoja ja harhaanjohtavia ilmaisuja, mutta siinä ei ollut olennaisia asiavirheitä. Äänestyspäätös 9–2. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.    

Langettava 6841/SL/18
Savon Sanomat

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki

Lehti kertoi, että Valvira tutkii lääkärin toimintaa. Lehti ei ollut tarkistanut tietoa riittävästi eikä sillä ollut perusteita väitteelleen. Väite oli olennainen asiavirhe, mutta lehden oikaisuksi nimeämässä jatkojutussa asia jäi edelleen epäselväksi. Kantelija joutui kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä kuultiin jutussa riittävästi.

Vapauttava 6831/PL/18
Jämsän Seutu

Toimittajan asema, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, sepitteellinen aineisto, haastateltavan oikeudet, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen, yksityisyyden suoja

Lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin, että yksityishenkilön hevosesta oli tehty ilmoituksia valvontaeläinlääkärille. Juttu ei loukannut perheen yksityisyyden suojaa. Vaikka hevosen omistajaa haastateltiin vasta jälkikäteen, hän ei joutunut jutussa niin kielteiseen julkisuuteen, etteikö jälkikäteinen kuuleminen olisi sitä korjannut. Jutussa ollut virhe korjattiin Journalistin ohjeiden mukaisesti. Äänestyspäätös 9–5. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6828/SL/18
Ilta-Sanomat

Lainaaminen

Lehti julkaisi jutun, jossa ystävät muistelivat kuollutta julkisuuden henkilöä. Jutussa, lehden kannessa tai lööpissä ei ollut tarpeen mainita tiedotusvälinettä, joka oli kertonut henkilön kuolemasta ensimmäisenä. 

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6632/SL/17

Vastaaja: Kaleva

Asia: Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Ratkaistu: 7.3.2018

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun Donald Trumpin pitämästä puheesta. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Kantelu 29.6.2017

Kantelu kohdistuu Kalevan verkkosivuillaan 25.5.2017 julkaisemaan juttuun ”Trump aiheutti myrskyn Natossa: muistopuhe muuttui haukkumiseksi - osa valtionjohtajista naureskeli". 
http://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/trump-aiheutti-myrskyn-natossa-muistopuhe-muuttui-haukkumiseksi-osa-valtionjohtajista-naureskeli/760920/

Juttu käsittelee Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Naton päämajalla pitämää puhetta. 

Kantelijan mukaan jutussa on kaksi olennaista asiavirhettä. Jutussa on hänen mukaansa virhe, kun siinä kerrotaan, ettei Trump ilmaissut puheessaan tukeaan Natolle.

Lisäksi kantelijan mukaan jutussa kerrotaan virheellisesti, että ”Trump ei kaiketi ole edes ymmärtänyt Naton luonnetta, sillä hän vaatii järjestön keskittyvän terrorismin vastaiseen taisteluun ja puhuu tuhansien ihmisten virtaamisesta Nato-maihin. Terrorismin torjunta kuuluu ennen kaikkea poliisiviranomaisille. Nato on sotilasliitto.” Kantelijan mukaan terrorismin torjunta on yksi Naton keskeisiä toimintoja. Tämä tieto löytyy kantelijan mukaan Naton verkkosivuilta.

Kantelija kertoo pyytäneensä Kalevalta virheen korjaamista ja on liittänyt kanteluunsa lehden kanssa käymänsä sähköpostikirjeenvaihdon.

Päätoimittajan vastaus 10.10.2017

Kalevan vastaavan päätoimittajan Kyösti Karvosen mukaan lehti ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa. Hänen mukaansa puheensa kyseisessä kohdassa Trump käsitteli vuoden 2001 terrori-iskua ja Berliinin muurin murtumista. Päätoimittajan mukaan Trump päätti puheensa sanatarkasti seuraavasti: ”Emme tule koskaan unohtamaan menetettyjä elämiä. Emme tule koskaan hylkäämään meidän puolellamme seisseitä ystäviä.”

Päätoimittajan mukaan Trump ei siis puhunut ”liittolaisista” vaan ”ystävistä”. Päätoimittajan mukaan kun Yhdysvallat puhuu liittolaisista, sillä tulkitaan tarkoittavan Naton jäsenmaita sekä muita, Naton ulkopuolisia maita, joilla on erilaisia sopimusjärjestelyjä Yhdysvaltain kanssa. ”Kun esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö vieraili Valkoisessa talossa, presidentti Trump puhui Suomen ja Yhdysvaltain välisestä, molempien vapauden rakkauteen perustuvasta ystävyydestä.”

Päätoimittajan mukaan Trumpin puheesta ei voi tehdä johtopäätöstä, että hän olisi tarkoittanut ”ystävillä” nimenomaan Nato- tai edes muita liittolaisiaan. Päätoimittajan mukaan kyseisestä puheen kohdasta nousi suuri kansainvälinen kohu juuri niistä asioista, joita Kalevan jutussa kerrottiin. Tämän kantelija olisi voinut tarkistaa helposti Kalevan lisäksi muusta kansainvälisestä mediasta. Päätoimittajan mukaan Valkoinen talo tulkitsi vasta puheen jälkeen kyseisen kohdan tarkoittaneen Trumpin sitoutumista Naton yhteiseen puolustukseen.

Päätoimittajan mukaan on väärin väittää, että terrorismin torjunta olisi Naton yksi keskeisiä toimintoja. Päätoimittajan mukaan Naton verkkosivuilla todetaan, että liittokunta (Nato) ”pyrkii varmistamaan, että sillä (Natolla) on riittävät kyvykkyydet ehkäistä terroristiuhkia, suojautua niitä vastaan ja vastata niihin”. Päätoimittajan mukaan Nato, ”kansallisten viranomaisten tukena”, pitää sivujen mukaan huolta terrorismin uhkaa koskevan tietoisuuden jakamisesta (jäsenmaiden kesken) konsultaatioilla, tiedustelutiedon jakamisen lisäämisellä sekä jatkuvalla strategisella analysoinnilla ja arvioinnilla.

Päätoimittajan mukaan sivuilla sanotaan myös: ”Kansalliset (Nato-maiden) viranomaiset ovat päävastuussa väestöjensä ja kriittisten infrastruktuuriensa suojelemisesta terroristihyökkäysten seurauksilta”. Niin ikään päätoimittajan mukaan sivuilla sanotaan, että ”Nato voi auttaa kansoja kehittämällä ei-sitovia ohjeita ja vähimmäisstandardeja ja toimia foorumina parhaiden käytäntöjen ja saatujen oppien vaihtamiseksi parantamaan valmistautumista ja kansallista kestävyyttä (terrori-iskuja vastaan)”.

Päätoimittajan mukaan, toisin kuin kantelija väittää, kantelija ei lähettänyt päätoimittajalle selkeää oikaisupyyntöä, vaan kysyi: ”Miten voi Kalevan uutisointi olla näin luokatonta tosiasioiden vääristelyä?” Toisessa viestissään hän kirjoitti: ”Juttua ei muokattu. Kai Kalevan totuudet olivat niiltä osin vaihtoehtoisia faktoja.” Päätoimittajan mukaan kantelija ei myöskään lähettänyt vastinetta.

Näillä perusteilla päätoimittaja katsoo, ettei Kaleva rikkonut hyvää journalistista tapaa.


Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 11: Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut. 

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.
Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

Kaleva julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Naton päämajalla pitämää puhetta.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että kyseessä oli uutisjuttu, joka olisi edellyttänyt täsmällisyyttä. Neuvosto toteaa, että jutussa tehdyt tulkinnat puheen sisällöstä saattoivat olla epätarkkoja. Neuvoston mukaan tiedotusvälineellä oli kuitenkin oikeus tulkita puhetta siten, ettei Trump ilmaissut siinä selkeästi tukeaan Natolle, koska puheen kokonaisuudesta saattoi perustellusti tehdä tällaisen tulkinnan.

Neuvoston mukaan jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä myöskään, kun siinä arvioitiin Trumpin ymmärtäneen Naton luonteen huonosti hänen vaatiessaan järjestön keskittyvän terrorismin vastaiseen taisteluun. Kalevalla oli perusteet tulkinnalleen, jonka mukaan Nato on sotilasliitto ja terrorismin torjunta kuuluu ennen kaikkea poliisiviranomaisille.

Tiedotusvälineellä on oikeus valita näkökulmansa ja käyttämänsä ilmaisut.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Kaleva ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Ilkka Ahtiainen, Lauri Haapanen, Antti Kokkonen, Pentti Mäkinen, Ulla Virranniemi, Paula Paloranta, Hannele Peltonen, Ismo Siikaluoma, Maria Swanljung, Taina Tukia, Sinikka Tuomi ja Juha Honkonen.
 

Tämä päätös on avattu 1300 kertaa