PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6654/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden erosta sekä sen mahdollisesta syystä eli toisen puolison mahdollisesta kumppanista. Erosta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 42 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma, uusia tietoja ja se perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6653/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan presidentin hautajaisohjelmassa olleesta virheestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 25 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan hautajaisissa.

Vapauttava 6652/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilön yhteistyösopimuksen päättymisestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä kaksi ja puoli tuntia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden itsenäiseen tiedonhankintaan.

Langettava 6650/Yle/17
Yle

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Yle kertoi verkkosivuillaan ja pääuutislähetyksessään puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Yle korjasi noin kuukautta myöhemmin tv-uutisten virheitä pääuutislähetyksessään, mutta korjausta ei tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti viipymättä. Lisäksi Yle teki aiheesta verkkosivuilleen jatkojutun, jossa alkuperäisen jutun tiedot todettiin kiistanalaisiksi. Verkkosivuilla julkaistun alkuperäisen jutun virheitä ei kuitenkaan korjattu Journalistin ohjeiden mukaisesti ja korjausten jälkeenkin Yle käytti jutussa manipuloitua kuvaa kertomatta siitä yleisölle. Jatkojuttu perustui kuitenkin Ylen omaan tiedonhankintaan, joten siinä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä.

Langettava 6649/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi printtilehdessä ja kahdessa verkkosivuillaan julkaistussa puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Lehti teki aiheesta printtilehteen ja verkkosivuilleen jatkojutut, mutta ei korjannut alkuperäisten juttujen virheitä Journalistin ohjeiden mukaisesti. Jatkojutut perustuivat lehden omaan tiedonhankintaan, joten niissä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä. Lisäksi lehti käytti jutuissa manipuloituja kuvia kertomatta siitä yleisölle. 

Langettava 6648/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Iltalehti kertoi lööpissä, lehden kannessa ja jutussa julkisuuden henkilön elämäntapahtumista. Juttu perustui kokonaan toisessa tiedotusvälineessä julkaistuun blogiin. Lähde mainittiin ensimmäisen kerran jutun alussa. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen aineistoon, että lähteenä ollut tiedotusväline olisi pitänyt mainita jo lööpissä, kannessa sekä jutun otsikossa.

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Langettava 6615/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun erikoisesta ajoneuvosta. Juttu oli tehty journalistisin perustein ja konserniyhteys jutun lopussa mainittuun automyyntipalveluun oli merkitty asianmukaisesti. Jutun sisällä oleva linkki ja kehotus siirtyä automyyntipalveluun oli kuitenkin piilomainontaa.

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Vapauttava 6565/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan asuntojen hintatasoa käsittelevän jutun. Jutun kuvat ja tiedot olivat peräisin samaan konserniin kuuluvasta asuntoilmoituspalvelusta ja juttu sisälsi linkkejä palvelussa oleviin myyntikohteisiin. Juttu täytti kuitenkin Journalistin ohjeiden minimivaatimukset, koska siihen oli valittu asumissivustolle sopiva journalistinen näkökulma. Lehti mainitsi konserniyhteyden asianmukaisesti.

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Vapauttava 6604/SL/17

Vastaaja: Savon Sanomat

Asia: Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Ratkaistu: 18.10.2017

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Kantelu 21.5.2017

Kantelu kohdistuu Savon Sanomien 21.4.2017 printtilehdessään julkaisemaan juttuun ”39 jäi ilman syytettä työsyrjinnästä”. Kyseessä on asianomistajakantelu.

Kantelija katsoo joutuneensa Savon Sanomien jutussa erittäin kielteiseen julkisuuteen, kun jutussa kuvaillaan hänen henkilökohtaisia ominaisuuksiaan ja käyttäytymistään. Kantelija toteaa, että Savon Sanomien uutinen on aiheuttanut sekä hänelle että hänen läheisilleen suurta mielipahaa sekä vaikeuttanut merkittävästi hänen työnsaantimahdollisuuksiaan.

Kantelijan mukaan häntä olisi pitänyt kuulla jutussa samaan aikaan tai jälkikäteen. Kantelija toteaa, että hänellä ei ole ollut tietoa jutussa esitetyistä väitteistä, koska ne perustuvat poliisin lähes puolitoista vuotta virantäytön jälkeen tekemiin kuulusteluihin tapauksen esitutkinnassa, eikä hän ole saanut kommentoida esiin tulleita asioita missään yhteydessä, koska syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen epäillystä työsyrjintärikoksesta.

Kantelija toteaa, että hänen luonteenpiirteitään ja käyttäytymistään kommentoi vain kolme 14:stä työpaikkahaastattelijasta. Kantelija myös toteaa, että kyseisten lausumien luotettavuutta arvioitaessa on huomioitava, että rikoksesta epäillyillä ei ole kuulusteluissa totuudessapysymisvelvoitetta. 

Kantelija ei ole pyytänyt lehteä julkaisemaan omaa kannanottoaan.  

 

Savon Sanomien vastaus 31.8.2017

 

Savon Sanomien päätoimittaja Rönkkö vastaa kanteluun seuraavasti: 

”Kantelu liittyy Kiuruveden kaupunginsihteerin virantäyttöä koskevaan prosessiin. Kantelija oli hakenut virkaa, jonka Kiuruveden kaupunginvaltuusto täytti kesäkuussa 2015. Kantelija ei tullut valituksi, ja hän valitti ratkaisun perusteluista Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Syyskuussa 2016 hallinto-oikeus yhtyi kantelijan näkemykseen siitä, että kaupunginvaltuuston päätöksen perustelut olivat olleet puutteelliset. Virka asetettiin uudelleen haettavaksi. 
 
Päätoimittajan mukaan ”kantelun kohteena oleva uutinen koskee päätöstä, jonka Itä-Suomen syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Anne Miettinen teki 14.3.2017 kantelijan 39:ään Kiuruveden kaupunginvaltuutettuun, varavaltuutettuun ja viranhaltijaan kohdistamasta työsyrjintäepäilystä. Syyttäjä jätti syytteen nostamatta. Hän perusteli päätöstään Itä-Suomen aluehallintoviraston lausunnolla ja esitutkinnassa ilmenneellä näytöllä. Savon Sanomien uutisessa 21.4.2017 mainitut, kantelijan sopivuutta viran hoitoon luonnehtivat piirteet perustuvat syyttäjän julkiseen päätösasiakirjaan.”
 
Päätoimittaja perustelee uutista toteamalla, että ”Kiuruveden kaupunginsihteerin viran täyttöä koskeva prosessi kesti yli kaksi vuotta. Alueen sanomalehdet seurasivat sitä samalla intensiteetillä kuin muitakin suurten kuntien keskeisten viranhaltijoiden valintoja. Valitusten sekä niistä seuranneiden toimenpiteiden kuten kymmeniä luottamushenkilöitä koskeneen esitutkinnan ja poliisikuulustelujen vuoksi prosessi kasvoi poikkeuksellisen laajaksi ja kalliiksi. Epäiltyjen suuren määrän vuoksi päätöstä ja sen perusteluja koskeva keskustelu oli runsasta ja prosessin seuranta nousi paikallisesti merkittäväksi yhteiskunnalliseksi tapahtumaksi.”
 
Päätoimittajan mukaan uutisen ydin oli kuitenkin päätös syyttämättä jättämisestä. ”Lehden kuului avata tapauksen taustaa paitsi kantelijan, myös epäiltyjen näkökulmasta.”
 
 ”Savon Sanomat myöntää, että uutinen on saattanut aiheuttaa kantelijalle mielipahaa ennen kaikkea keskeisen sisältönsä, syyttämättäjättämispäätöksen, vuoksi. Lehdistön tehtävä on kuitenkin uutisoida julkisten päätösten sisältö myös silloin, kun ne aiheuttavat pettymystä asianosaisille. Samoin lehden tehtävänä on avata julkisten päätösten taustoja oman journalistisen harkintansa mukaan. Tässä tapauksessa joidenkin esitutkinnassa kuultujen epäiltyjen vastauksiin viittaaminen nimettömänä oli aiheellista, sillä kommentit taustoittivat julkisen viran täyttöratkaisua ja syyttämättä jättämisen perusteluja.”
 
Päätoimittaja toteaa, että kantelijalta ei pyydetty uutisen yhteydessä kommentteja. Päätoimittajan mukaan kommentteja ei pyydetty myöskään päätöksen tehneeltä syyttäjältä tai rikoksesta epäillyiltä. Päätoimittaja toteaa, että ”uutinen perustui kokonaan julkiseen asiakirjaan, eikä sitä haluttu enää laajentaa eri osapuolten kuulemiseen. Erillisen kuulemisen sijaan kantelija olisi voinut tarjoutua tuomaan oman näkemyksensä esiin lehden mielipidesivulla, mutta näin ei tapahtunut.”
 
”Edellä todetun perusteella Savon Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.”


Ratkaisu

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. 

JO 22: Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.

Savon Sanomat julkaisi jutun syyttämättäjättämispäätöksestä. Kyseessä oli tapaus, jossa 39:ää henkilöä oli epäilty työsyrjintärikoksesta kaupunginsihteerin viran täytössä. Jutussa kuvattiin syyttäjän päätöksen perusteluja, joiden mukaan kantelija oli käyttäytynyt haastattelussa siten, että häntä pidettiin epäsopivana tehtävään. 

Kaupunginsihteeri on korkea viranhaltija. Virantäyttöprosessi oli ollut poikkeuksellisen pitkä ja monipolvinen ja sitä oli seurattu alueen lehdissä pitkään siten, että kantelijan henkilöllisyys oli jo alueella tiedossa. Neuvosto toteaa, että jutun aihe oli yhteiskunnallisesti tärkeä ja jutun kannalta oli olennaista kertoa syyttämättäjättämispäätöksen perusteluja. 

Kantelijan käyttäytymistä työhaastattelutilanteessa kuvattiin kuitenkin siten, että hän joutui jutussa kielteiseen julkisuuteen nimettöminä esitettyjen väitteiden perusteella. Neuvoston tulkinnan mukaan julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä, eikä lehden ollut siten välttämätöntä kuulla häntä samanaikaisesti. 

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Savon Sanomat ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Aapo Parviainen, Hannu Helineva, Jyrki Huotari, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Venla Mäntysalo, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi- Lahdenvesi ja Maria Swanljung.

Tämä päätös on avattu 598 kertaa