6597/SL/17

Langettava

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Kantelu 26.5.2017

Kantelu kohdistuu Iltalehden nettisivuilla 28.2.2017 julkaistuun juttuun ”Axl Smith levitti videon Whatsapp-ryhmässä – muusikoiden ”Haippirinki” täynnä rajua kirjoittelua: ”onks vinkkejä salakuvaamiseen?”” sekä 1.3. printtilehdessä julkaistuun juttuun ”Videoita katsottiin jätkäporukalla”. Kantelija on jutuissa mainittu musiikkituottaja. Kantelun on laatinut kantelijan asianajaja.

Iltalehti on kantelun mukaan näihin juttuihin liittyen rikkonut journalistin ohjeita ainakin seuraavilla tavoilla:

”A) Kohta 8. Perustelu: Sekä alkuperäisessä verkkouutisessa että printtilehden jutussa mainitaan tuottaja Hank Solon (Henri Salonen) nimi tavalla, joka antaa ymmärtää, että hän olisi yksi uutisessa ja jutussa siteerattujen viestien lähettäjistä. Näin ei kuitenkaan ole. Tämän olisi voinut tarkistaa esimerkiksi Helsingin käräjäoikeuden julkaiseman tuomion sähköisen version sivulla 72 olevasta tekstistä. Tekstistä käy yksikäsitteisesti ilmi, että Hank Solo ei ollut lähettänyt yhtäkään uutisessa referoiduista viesteistä. Siten Iltalehti on uutisoinnillaan ja jutullaan antanut totuudenvastaisesti ymmärtää, että Hank Solo olisi yksi viestien lähettäjistä. Lisäksi Iltalehti uutisoi totuudenvastaisesti, ”… että Whatsapp-ryhmään olisi lähetetty useita kuvia ja videoita” (kts. kohta C)). Kuten Hank Solon asianajaja, varatuomari Ilkka Tiivola on Iltalehdelle 3.3.2017 lähettämässään kirjeessä osoittanut, Iltalehden toimittajat ovat Hank Soloa koskeneella valheellisella uutisoinnillaan syyllistyneet rikoslain 24 luvun 9 §:n tarkoittamaan kunnianloukkaukseen häntä kohtaan.

B) Kohta 21. Perustelu: WhatsApp-viestejä koskenut uutisointi käynnisti välittömästi massiivisen vihapuheen ja lynkkausviestien tulvan erityisesti sosiaalisessa mediassa. Hank Soloon kohdistunut valtava someraivon määrä käy ilmi esimerkiksi oheisesta liitteestä. Myös Iltalehden totuudenvastainen uutisointi ryhmään lähetettyjen kuvien ja videoiden lukumäärästä vaikutti merkittävällä tavalla negatiivisen kuvan syntymiseen. Tämän perusteella on selvää, että Iltalehti tuli uutisoinnillaan ja jutullaan asettaneeksi Hank Solon erittäin kielteiseen julkisuuteen ja siten hänelle olisi tullut varata tilaisuus oman näkemyksensä esittämiseen jo samassa yhteydessä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut: yksikään Iltalehden toimittaja ei ollut Hank Soloon yhteydessä ennen uutisen julkaisemista.

C) Kohta 20. Perustelu: Hank Solon asianajaja, varatuomari Ilkka Tiivola on lähettänyt 3.3.2017 sähköpostitse kirjeen Iltalehden vastaavalle päätoimittajalle Kari Kivelälle, jossa A)-kohdassa mainittu Hank Solon nimeen liittyvä olennainen asiavirhe osoitettiin ja vaadittiin oikaisun julkaisemista. Iltalehden puolelta yhteydenpidon hoiti Iltalehden viihdeosaston esimies Markku Saarinen. Iltalehti on korjannut alkuperäistä verkkouutistaan kahdesti (korjattu uutinen: http://www.iltalehti.fi/viihde/201702282200077989_vi.shtml ) ja kertonut korjauksista uutisen alareunassa seuraavasti: Juttua muokattu 5.3. klo. 19.20. Korjattu otsikosta, ingressistä ja leipätekstistä virheellinen tieto, että Whatsapp-ryhmään olisi lähetetty useita kuvia ja videoita.

Oikaisu 8.3. klo. 15:23. Alkuperäisessä artikkelissa annettiin virheellisesti ymmärtää, että tuottaja Hank Solo olisi ”Haippirinki”-nimisen WhatsApp-ryhmän jäsenenä aktiivisesti osallistunut ryhmän keskusteluihin. Hank Solo ei ole lähettänyt tai levittänyt yhtään tuomiossa mainitusta viesteistä. Hank Solo on kertonut Iltalehdelle ilmoittaneensa tapahtumien aikoihin Axl Smithille pitävänsä viestittelyä paheksuttavana ja pyytänyt sen lopettamista. Koska verkkouutiseen liittynyt oikaisu Hank Solon nimen osalta on tehty vasta 8.3., sitä ei ole tehty journalistin ohjeiden kohdan 20. mukaisesti viipymättä. Printtilehdessä 1.3.2017 olleen jutun osalta vastaavaa Hank Solon nimeen liittyvää oikaisua Iltalehti ei ole tehnyt lainkaan.

Uutisoinnissa tehty virhe oli vakava, minkä osoittaa mm. uutisointia seurannut massiivinen someraivo. Siitä on lisäksi aiheutunut Hank Sololle suurta vahinkoa, sillä virhe liittyi Hank Solon elinkeinoon musiikkialan ammattilaisena. Virhe ja siitä seurannut negatiivinen julkisuus ovat aiheuttaneet Hank Sololle taloudellista vahinkoa ja haitanneet oleellisesti hänen toimintaansa tuottajana, säveltäjänä ja artistina. Virheellinen uutisointi johti myös siihen, että Kasmirin kappaleet joutuivat radioasemilla väliaikaiseen soittokieltoon (http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005113703.html). Tästä koitui Hank Sololle taloudellisia menetyksiä tekijänoikeus- ja gramextulojen vähenemisenä, sillä hän on tuottanut kaikki Kasmirin kappaleet ja on kaikissa kappaleissa myös yksi säveltäjistä, sanoittajista ja/tai sovittajista. Siten Iltalehden olisi tullut julkaista journalistin ohjeiden kohdan 20. mukaisesti uusi juttu sekä verkkosivuillaan että printtilehdessään, jossa virheellinen tieto olisi yksilöity ja korjattu. Edellisen perusteella Iltalehti on rikkonut journalistin ohjeiden kohdan 20. ensimmäistä ja toista momenttia.

D) Kohta 10. Tässä tapauksessa kyseinen käräjäoikeuden tuomio on luettu niin huolimattomasti, että tosiseikkojen kannalta täysin virheellinen uutinen on kirjoitettu ja julkaistu. Käräjäoikeuden päätöksen asianomaiset kohdat huolellisesti lukemalla tosiseikat aukeavat maallikollekin varsin helposti. Tämän vuoksi on ilmeistä, että artikkelista on tarkoituksellisesti tai ainakin huolellisuusvelvoite kokonaan sivuuttaen laadittu kunniaa loukkaava, ainoana motiivina uutisvälineen levikin ja tuottojen kasvattaminen. Kohtien A), B), C), ja D) lisäksi Iltalehden kohdalla on perusteltua esittää seuraava hyvään journalistiseen tapaan ja journalismin moraaliin liittyvä kysymys: Helsingin käräjäoikeus julkaisi tapaus Axl Smithiä koskevan tuomion tiistaina 28.2.2017 klo 13.00, jolloin mm. toimittajat saivat käyttöönsä kyseisen asiakirjan. Tuomiolauselma on 150-sivuinen järkäle, jossa tunnetusti vaikeasti tulkittavalla oikeuskielellä kuvataan jutun tutkinnassa ja oikeudenkäynnissä esiin tulleita seikkoja ja esitetään syyttäjän ja asianomistajien vaatimukset sekä itse tuomio. Kyse oli poikkeuksellisen laajasta sekä arkaluontoisesta jutusta, josta annettavaan tuomioon tiedettiin etukäteen liittyvän suurta yhteiskunnallista ja moraalista mielenkiintoa. Iltalehti julkaisi tässä kantelussa tarkoitetun verkkouutisen klo 14.05. Sitä ennen Iltalehden viihdetoimitus oli ennättänyt julkaista ainakin neljä (4) tuomioon liittyvää uutista: klo 13.06 (http:// www.iltalehti.fi/viihde/201702282200077900_vi.shtml ), klo 13.07 (http://www.iltalehti.fi/viihde/201702282200077933_vi.shtml ), klo 13.17 (http://www.iltalehti.fi/viihde/201702282200077974_vi.shtml ) sekä klo 14.02 (http://www.iltalehti.fi/viihde/201702282200077986_vi.shtml ). Toimittajilla oli siten noin tunti aikaa käydä läpi massiivinen tuomiolauselma, tulkita vaikeaselkoinen teksti, tarkistaa faktat sekä kirjoittaa aiheesta ainakin viisi (5) eri juttua.

Kantelun mukaan toimittajien ammattitaito ei ole riittänyt tuottamaan tällaisella aikataululla luotettavia ja virheettömiä uutisia näin vaikeassa ja arkaluontoisessa oikeustapauksessa. Kyseessä lienee ollut uutiskilpailu.”

Päätoimittajan vastaus 11.8.2017

Iltalehden päätoimittaja Petri Hakalan mukaan Iltalehti on uutisoinut verkkojulkaisussaan 28.2.2017 ja printtilehdessään 1.3.2017 Axl Smithin salakatselujuttuun liittyvästä ”haippirinki” Whatsapp –keskusteluryhmästä, jonka kautta Smith oli jaellut salakuvattua aineistoa. Uutisointi on perustunut käräjäoikeuden 28.2.2017 antamaan tuomioon ja sen perusteluista ilmenneisiin seikkoihin.

Tuomiosta ilmenevällä tavalla kantelija on ollut yksi keskusteluryhmän viidestä jäsenestä. Koska kantelija on julkisuuden henkilö, katsoi Iltalehti perustelluksi mainita kantelijan nimen uutisoinnissa. Artikkeleissa on nimenomaan todettu kantelijan osalta, että häntä ei epäilty tapauksessa mistään rikoksesta.

Päätoimittajan mukaan käräjäoikeuden tuomion sivulta 72 ilmenee, että keskusteluryhmässä on esitetty uutisessa mainitut viestit. Mainitulta sivulta ei kuitenkaan ilmene uutisessa mainittujen viestien lähettäjää lukuun ottamatta yhtä kommenttia.  

  

Päätoimittajan mukaan tuomiosta ei ilmene se seikka, onko kantelija ollut keskusteluryhmässä aktiivinen toimija.

Päätoimittajan mukaan asiaa uutisoitaessa ei todettu, että pelkkä maininta ”haippiringin jäsenyydestä” olisi asettanut kantelijan sellaiseen erittäin kielteiseen julkisuuteen, jonka vuoksi samanaikainen kuuleminen olisi ollut journalistien ohjeiden mukaan välttämätöntä. 

Päätoimittajan mukaan kantelijan asiamies on toimittanut 3.3.2017 kirjeen päätoimittaja Kari Kivelälle koskien erilaisia vaatimuksia Iltalehden uutisoinnin oikaisun suhteen. Kirjeessä pyydettiin vahvistusta oikaisun julkaisemisesta 8.3.2017 mennessä.

Päätoimittajan mukaan Iltalehti on kirjeen vastaanotettuaan perehtynyt kirjeessä esitettyihin vaatimuksiin ja väitteisiin sekä käynyt niitä lävitse myös juristin kanssa.

Päätoimittajan mukaan asiaa selvitettäessä on ensinnäkin ilmennyt, että uutisoinnissa on ollut asiavirhe siltä osin kuin siinä, on todettu ryhmässä julkaistuista lukuisista alastomia naisia koskevista videoista ja kuvista. Tosiasiassa ryhmään lähetettiin vain yksi salaa kuvattu video ja yksi kuva. 

Päätoimittajan mukaan tämä virhe on oikaistu viivytyksettä verkkojulkaisuun tehdyllä täsmennyksellä 5.3. Iltalehden käsityksen mukaan tämä virhe on ollut sen verran vähäinen, että oikaisu erikseen printissä ei ole ollut tarpeellinen.   

Päätoimittajan mukaan kantelijan asiamies oli myös kirjeessään 3.3.2017 ilmoittanut, että kantelija ei ole osallistunut millään tavalla aktiivisesti keskusteluryhmän toimintaan sekä vaatinut myös tämän johdosta Iltalehden kirjoituksien oikaisua. 

Päätoimittajan mukaan Iltalehti on tämän kannanoton johdosta ensinnäkin todennut, että artikkeleissa ei ole otettu mitään kantaa kantelijan aktiivisuuteen, vaan on todettu ainoastaan kantelijan asema ryhmän jäsenenä. Tämän johdosta artikkeleissa ei tältä osin ollut sellaista selvää asiavirhettä, joka tulisi oikaista.   Toisaalta Iltalehti on myös tiedostanut, että artikkeleista on perustellusti syn-tynyt osalle lukijoista mielikuva siitä, että myös kantelija on jollain tavalla ”osallistunut haip-piringin toimintaan”, kun tätä ei ole artikkelissa poissuljettukaan. Iltalehti on luonnollisesti halunnut poistaa virheelliset mielikuvat tarvittaessa oikaisuteitse.  

Tämän johdosta Iltalehti on pyrkinyt ensinnäkin selvittelemään kantelijan ”aktiivisuuden” –osuutta. Käytyjen keskustelujen ja selvitysten tuloksena Iltalehti vakuuttui siitä, että kantelija ei ollut osallistunut aktiivisesti ryhmän toimintaan ja, että artikkeli antoi kantelijan osuudesta ryhmän toimintaan virheellisen mielikuvan.

Päätoimittajan mukaan Iltalehti on ollut yhteydessä kantelijaan 6.-7.3 selvittääkseen, millä tavalla hän haluaa asiassa meneteltävän, jotta virheellinen mielikuva voidaan mahdollisimman hyvin oikaista. Iltalehti on mm. tarjonnut kantelijalle mahdollisuutta lehdessä julkaistavaan haastatteluun, jota kantelija ei kuitenkaan halunnut.  

Päätoimittajan mukaan käytyjen keskustelujen jälkeen Iltalehti on julkaissut verkossa 8.3.2017 kantelussa mainitun oikaisun. Tätä ennen kantelijan lakimieheltä oli tullut täsmennetty oikaisupyyntö.

Päätoimittajan mukaan toisin kuin kantelija väittää on Iltalehti julkaissut oikaisun myös printtilehdessään 9.3.2017.

Päätoimittajan katsoo, että Iltalehti on toiminut hyvän journalistisen tavan mukaisesti sekä oikaissut uutisoinnissaan olevat virheellisyydet ja harhaanjohtavuudet viivytyksettä saatuaan niistä tiedon. 

        

Ratkaisu

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 20: Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön. Korjaus on julkaistava sekä tiedotusvälineen toimituksellisilla verkkosivuilla että julkaisussa tai kanavassa, jossa virhe on alun perin ollut.

Korjauksen huomioarvo on suhteutettava virheen vakavuuteen. Jos jutussa on useita asiavirheitä tai jos virheestä voi aiheutua suurta vahinkoa, toimituksen tulee julkaista uusi juttu, jossa virheellinen tieto yksilöidään ja korjataan.

Verkossa olennaisen virheen korjaamiseksi ei riitä virheellisen tiedon tai jutun poistaminen, vaan yleisölle on kerrottava virheestä sekä miten ja milloin se on korjattu.

Tiedotusvälineen on suotavaa tehdä yleisölle selväksi ne käytännöt ja periaatteet, joiden mukaan se korjaa virheensä.

 

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

Iltalehti julkaisi verkko- ja printtilehdessään kaksi juttua oikeudenkäynnin tuomiosta. Jutuissa kerrottiin Whatsapp-viestiryhmästä, jossa oli käyty erittäin epäasiallista ja naisia halventavaa keskustelua. Iltalehti kertoi, että kantelija oli jäsenenä viestiryhmässä. Jutuissa annettiin ryhmästä harhaanjohtava käsitys, jonka mukaan sen pääasiallisena luonteena oli seksikokemusten todentaminen ja kommentoiminen. Alun perin ryhmä oli perustettu työasioita varten. 

Iltalehden jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut epäasialliseen viestittelyyn. Tämä oli lehden huolimattomuudesta johtunut olennainen asiavirhe eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tämän seurauksena kantelija joutui niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut. 

Iltalehti korjasi juttujaan kantelijan oikaisupyyntöjen jälkeen Journalistin ohjeiden mukaisesti.

Lehti tarjosi kantelijalle myös mahdollisuutta jatkojuttuun. Oikaisut tai jatkojuttu eivät kuitenkaan enää riittäneet poistamaan virheellisten juttujen synnyttämää erittäin kielteistä julkisuutta.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehti on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 8, 10 ja 21, ja antaa sille huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:

Elina Grundström (pj), Riikka Mäntyneva, Antti Kokkonen, Heikki Kuutti, Venla Mäntysalo, Tapio Nykänen, Paula Paloranta ja Juha Honkonen.