PÄÄTÖKSET

Vapauttava 6654/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilöiden erosta sekä sen mahdollisesta syystä eli toisen puolison mahdollisesta kumppanista. Erosta oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 42 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä jutussa oli eri näkökulma, uusia tietoja ja se perustui lehden omaan tiedonhankintaan.

Vapauttava 6653/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan presidentin hautajaisohjelmassa olleesta virheestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä 25 minuuttia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden omaan tiedonhankintaan hautajaisissa.

Vapauttava 6652/AL/17
Seiska

Lainaaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan julkisuuden henkilön yhteistyösopimuksen päättymisestä. Sama tieto oli kerrottu toisessa tiedotusvälineessä kaksi ja puoli tuntia aikaisemmin. Lehti mainitsi ensin asiasta kertoneen tiedotusvälineen leipätekstissä, mutta ei otsikossa. Tämä oli riittävää, sillä juttu perustui lehden itsenäiseen tiedonhankintaan.

Langettava 6650/Yle/17
Yle

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Yle kertoi verkkosivuillaan ja pääuutislähetyksessään puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Yle korjasi noin kuukautta myöhemmin tv-uutisten virheitä pääuutislähetyksessään, mutta korjausta ei tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti viipymättä. Lisäksi Yle teki aiheesta verkkosivuilleen jatkojutun, jossa alkuperäisen jutun tiedot todettiin kiistanalaisiksi. Verkkosivuilla julkaistun alkuperäisen jutun virheitä ei kuitenkaan korjattu Journalistin ohjeiden mukaisesti ja korjausten jälkeenkin Yle käytti jutussa manipuloitua kuvaa kertomatta siitä yleisölle. Jatkojuttu perustui kuitenkin Ylen omaan tiedonhankintaan, joten siinä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä.

Langettava 6649/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, kuvan harhaanjohtava käyttö, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi printtilehdessä ja kahdessa verkkosivuillaan julkaistussa puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. Jutuissa oli olennaisia asiavirheitä. Tiedot oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta niiden alkuperäisenä lähteenä oli venäläisen lehden aprillipila. Lehti teki aiheesta printtilehteen ja verkkosivuilleen jatkojutut, mutta ei korjannut alkuperäisten juttujen virheitä Journalistin ohjeiden mukaisesti. Jatkojutut perustuivat lehden omaan tiedonhankintaan, joten niissä ei ollut tarpeen mainita muita lähteitä. Lisäksi lehti käytti jutuissa manipuloituja kuvia kertomatta siitä yleisölle. 

Langettava 6648/SL/17
Iltalehti

Lainaaminen

Iltalehti kertoi lööpissä, lehden kannessa ja jutussa julkisuuden henkilön elämäntapahtumista. Juttu perustui kokonaan toisessa tiedotusvälineessä julkaistuun blogiin. Lähde mainittiin ensimmäisen kerran jutun alussa. Juttu perustui niin selvästi toisen tiedotusvälineen aineistoon, että lähteenä ollut tiedotusväline olisi pitänyt mainita jo lööpissä, kannessa sekä jutun otsikossa.

Langettava 6646/SL/17
Iltalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekriittisyys, olennainen asiavirhe

Lehti kertoi verkkosivuillaan tarinan pastorista, joka joutui krokotiilien syömäksi yritettyään kävellä veden päällä. Juttu perustui verkossa levinneeseen sepitteelliseen kertomukseen. Lehti ei oikaissut virhettään asianmukaisesti, kun se poisti jutun verkkosivuiltaan kertomatta siitä yleisölle. 

 

Langettava 6630/YLE/17
Yle

Journalistinen päätösvalta, piilomainonta

Ylen paikallistoimituksen Instagram-tilillä vieraili viikonloppuisin toimituksen ulkopuolisia henkilöitä. He saivat julkaista sisältöjä täysin itsenäisesti Ylen paikallistoimituksen tilillä. Tämä oli journalistisen päätösvallan luovuttamista. Vieraiden julkaisemat sisällöt eivät kuitenkaan olleet mainosmaisia.

Langettava 6623/AL/17
Kaksplus

Totuudenmukainen tiedonvälitys, lähdekritiikki, tietojen tarkistaminen

Lehti julkaisi Facebook-tilillään blogitekstin, jossa esitettiin lähdekritiikittömiä ja tarkistamattomia väitteitä rokottamisesta. Kirjoittaja toi tekstissä esille, ettei hän ollut pyrkinyt lähdekritiikkiin tai totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, eikä tarkistanut tietoja. Yleisö ei voinut erottaa tosiasioita sepitteestä. 

Langettava 6615/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun erikoisesta ajoneuvosta. Juttu oli tehty journalistisin perustein ja konserniyhteys jutun lopussa mainittuun automyyntipalveluun oli merkitty asianmukaisesti. Jutun sisällä oleva linkki ja kehotus siirtyä automyyntipalveluun oli kuitenkin piilomainontaa.

Vapauttava 6604/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen.

Kantelija joutui Savon Sanomien jutussa kielteiseen julkisuuteen. Julkisuus ei kuitenkaan ollut erittäin kielteistä eikä lehdellä ollut velvollisuutta kuulla häntä samanaikaisesti. 

Langettava 6599/MTV/17
MTV

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

MTV kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Tiedotusväline ei korjannut juttuaan kantelijan oikaisupyynnön jälkeen. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6598/SL/17
Ilta-Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutusta sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti poisti kantelijan nimen jutusta, mutta ei kertonut korjauksesta Journalistin ohjeiden mukaisesti yleisölle. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6597/SL/17
Iltalehti

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe, kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, totuudenmukainen tiedonvälitys

Lehti kertoi kahdessa jutussa käräjäoikeuden tuomiosta. Jutuista sai käsityksen, että kantelija oli osallistunut erittäin epäasiallisiin keskusteluihin Whatsapp-viestiryhmässä. Tämä oli olennainen asiavirhe, eikä kantelijaa ollut yritetty kuulla samassa yhteydessä. Lehti korjasi virheensä asianmukaisesti, mutta se ei riittänyt poistamaan juttujen perusteella syntynyttä erittäin kielteistä julkisuutta. Julkisuus oli niin kielteistä, ettei edes oma kannanotto olisi sitä korjannut.

Langettava 6593/YLE/17
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, tietojen tarkistaminen

Ylen verkkojutussa tulkittiin virheellisesti kantelijan tekstiä, joka oli julkaistu nimettömänä kansanedustajan Facebook-sivulla. Yle ei oikaissut juttuaan kantelijan pyynnöstä huolimatta. Langettava äänin 8-2. Lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6581/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, olennainen asiavirhe, yksityisyyden suoja

Lehti kertoi eläinlääkärin saaneen sakot poliisin vastustamisesta. Häntä epäiltiin myös eläinsuojelurikoksesta, mutta tämä syyte hylättiin. Eläinlääkäri saattoi olla tunnistettavissa jutusta, mutta hän ei joutunut erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä eikä se loukannut yksityisyyden suojaa.

Vapauttava 6569/PL/17
Lauttasaari-Lehti

Virheen korjaus

Lehti lyhensi puolueen nimen kuntavaaligallupista julkaisemassaan taulukossa. Puolueen nimi oli kuitenkin oikein jutussa, johon taulukko liittyi. Kyseessä ei ollut olennainen asiavirhe. 

Vapauttava 6565/SL/17
Iltalehti

Piilomainonta, konserniyhteys

Iltalehti julkaisi verkkosivuillaan asuntojen hintatasoa käsittelevän jutun. Jutun kuvat ja tiedot olivat peräisin samaan konserniin kuuluvasta asuntoilmoituspalvelusta ja juttu sisälsi linkkejä palvelussa oleviin myyntikohteisiin. Juttu täytti kuitenkin Journalistin ohjeiden minimivaatimukset, koska siihen oli valittu asumissivustolle sopiva journalistinen näkökulma. Lehti mainitsi konserniyhteyden asianmukaisesti.

Langettava 6548/SL/17
Satakunnan Kansa

Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Langettava 6547/YLE/17
Yle

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Yle julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Virheestä oli tehty kaksi oikaisupyyntöä, mutta Yle korjasi virheen vasta saatuaan tiedon kantelusta.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6548/SL/17

Vastaaja: Satakunnan Kansa

Asia: Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Ratkaistu: 18.10.2017

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Kantelu 3.4.2017

Kantelu kohdistuu seuraaviin Satakunnan Kansan 21.2.-8.3.2017 printtiversiossaan julkaisemiin juttuihin:

”Lääkäri jakoi päihdelääkkeitä kuin karkkia”. Sen yhteydessä julkaistu toimittajan kommentti ”Antelias lääkäri loi aikapommin” ja näiden yhteinen kansinosto ”Lääkkeitä liian löyhästi päihderiippuvaisille”.

”Porin perusturva jatkaa sopimusta Addiktumin kanssa” 

”Päihdetilanteen purkamisella kiire” 

”Olen käyttänyt lääkäriäni huumediilerinä” 

”Porin päihdehuollosta vaaditaan selvitystä”

Kantelijan mukaan Satakunnan Kansa uutisoi täysin yllättäen ja häneltä mitään kysymättä häntä koskevia valheellisia ja herjaavia artikkeleita ajalla 21.2.–8.3.2017. Kantelijan mukaan hänet ja hänen yli kahdenkymmenen vuoden työnsä Porin ainoana päihdepotilaiden lääkärinä ”lynkattiin” mahdollisimman ilkeämielisesti ja järjestelmällisesti Satakunnan Kansan toimesta. Artikkelit olivat luettavissa sekä paperilehdissä että www.satakunnankansa.fi -nettisivuilla, josta ne levisivät muille nettisivuille ja Facebookiin.

Kantelijan mukaan toimittajan rienaavat artikkelit häntä kohtaan ovat erittäin epäreiluja, koska lääkärinä hän ei voi puolustautua selittämällä potilaskohtaisia tekemisiään ja miten on missäkin tapauksessa toiminut ja millä perusteilla. Kantelijan mukaan jopa yleisemmällä tasolla eri potilasryhmistä puhuminen olisi monessa tapauksessa potilaita loukkaavaa ja leimaavaa. Kantelijan mukaan hän on koko työuransa ajan noudattanut lakeja ja asetuksia eikä hänen työnsä tekemistä ole valvovien viranomaisten taholta moitittu.

Seuraavassa kantelijan kuvaukset Satakunnan Kansan tekemistä artikkeleista ja virheellisistä tiedoista perusteluineen:

Satakunnan Kansa 21.2.2017

”Satakunnan Kansan etusivulle oli painettu ”Lääkkeitä liian löyhästi päihderiippuvaisille” ja edelleen ”Porin A-klinikan lääkäri määräsi potilailleen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä”. Sisäsivulla jo otsikko huutaa ”Lääkäri jakoi päihdelääkkeitä kuin karkkia” ja täsmennetään, että kyse on A-klinikan entisestä lääkäristä eli minusta, joka hoidin sitä virkaa ainoana lääkärinä lähes 24 vuotta.”

Kantelijan mukaan toimittaja luuli vapautuvansa kaikesta vastuusta, kun ei maininnut artikkelissa lainkaan kantelijan nimeä. ”Mutta vaikutus oli aivan sama kuin olisi maininnut. Olen Porissa ja Satakunnassa erittäin tunnettu henkilö työni kautta. Minut tuntevat kaikki seudun sosiaali- ja terveysalan työntekijät, apteekkien henkilökunta, lukuisten virastojen ja laitosten työntekijät ja
tuhannet potilaat ja heidän omaisensa. Porissa on ehkä joku, joka ei tunne minua mutta hänen ystävänsä kyllä tuntee. Henkilöllisyyteni siis paljastui jo samassa uutisartikkelissa sekä viimeisellekin tietämättömälle heti nettisivuilla samojen uutisten yleisökommenteista, joissa mainittiin sekä etu- että sukunimeni.”

Kantelijan mukaan jo pääotsikossa hänestä tehtiin syyllinen, ja artikkelissa asiat ovat hänen nähdäkseen lähes pelkästään ilkeämieliseksi väännettyä valetta ja toisen käden tietoa ja tulkinnat vääriä, eivätkä otsikot vastaa sisältöä. ”Tiedot toimittaja on saanut Porin perusturvalautakunnan kokouksen 22.2.2017 esityslistalta, kohdan 15 liitteestä ”Päihdelääkärisopimuksen jatkaminen”, jossa lisätietojen antajaksi mainitaan Porin psykososiaalisten palvelujen päällikkö Matti Järvinen. Kantelija epäilee, että Järvisellä ei ollut pätevyyttä arvioida kantelijan työhön liittyviä asioita. 

Kantelijan mukaan toimittajan oma kommentti on otsikoitu: ”Antelias lääkäri loi aikapommin”. Kantelijan mukaan se on vale. Kantelija toteaa, että hän porrasti reseptit loppumaan vähitellen liukuvasti viime elokuusta ensi kesäkuuhun, jottei pommia tulisi. Kommentissa on kantelijan mukaan ”kuulemma”-tyyppisiä vihjailuja, kuten ”lääkärin antelias lääkepolitiikka on ollut jopa syy muuttaa Poriin”. 

Kantelijan katsoo, että toimittajan kohuartikkelilla ja ”Päihdelääkärisopimuksen jatkaminen” -esityksen tekstillä seinää vasten asetettu Porin perusturvalautakunta päättikin jo samassa 22.2. pidetyssä kokouksessa hyväksyä jatkosopimuksen Addiktum Oy:n kanssa, jonka omistaja-toimitusjohtaja on psykiatri Antti Mikkonen. 

Kantelijan mukaan toimittaja ei huomannut taloudellista kytköstä 300 000 euron ja entisen lääkärin mustamaalauksen välillä, vaan lähti ilman lähdekritiikkiä, ja varsinkin kantelijalta kysymättä kirjoittamaan mustamaalaavaa, kantelijan mukaan perätöntä kohuartikkeliaan. Kantelija epäilee, että Päihdelääkärisopimuksen jatkaminen -esityksen teksti ei olut Porin psykososiaalisten palvelujen päällikön Matti Järvisen vaan Addiktumin omistajan Antti Mikkosen tekemä ja että Mikkosella oli asiaan valtava taloudellinen intressi.

Satakunnan Kansa 23.2.2017

Kantelijan mukaan kyseisessä lehdessä on uutinen otsikolla ”Porin perusturva jatkaa sopimusta Addiktumin kanssa”. Artikkelissa ei mainita tekijää, mutta siinä on toimittajan käyttämiä sanontoja ja että Päihdelääkärisopimuksen jatkaminen -esityksen toisen allekirjoittajan Anna-Liisa Koiviston sanomaksi on laitettu kaksi lainausta. Kantelijan mukaan Anna-Liisa Koivisto luotti Matti Järviseen ja siksi vähintäänkin jonkin verran erehtyi sanomisissaan. Kantelijan mukaan myöhemmin, 7.3.2017 puhelinkeskustelun aikana, Koivisto pahoitteli tietämättömyyttään.

Satakunnan Kansa 24.2.2017

Kantelijan mukaan toimittajan kirjoittamassa artikkelissa on otsikko ”Päihdetilanteen purkamisella on kiire”, jossa Addiktum Oy:n psykiatri Antti Mikkonen edelleen moittii ja arvostelee entisen lääkärin työskentelyä. Kantelijan mukaan Mikkonen esittää puolueetonta asiantuntijaa asiassa, josta hänen yrityksensä hyötyy.  Kantelijan mukaan toimittaja ei näe asiassa mitään taloudellista riippuvuutta ja hyötymistarkoitusta, joka saattaisi vaikuttaa Mikkosen sanomisiin ja luotettavuuteen tietolähteenä. Kantelijan mukaan Mikkonen hurskastelee asioissa ja sanoo jopa, ettei halua spekuloida – mutta spekuloi kuitenkin. ”Addiktum Oy on työskennellyt puoli vuotta ”korjaamalla lääkehoitoja” ja onnistunut kehittämään jo valtavan väkivallan riskin, jota ei ennen ollut – mutta lukijahan ei osaa sitä niin päin ajatella.”

Satakunnan Kansa 1.3.2017

Kantelijan mukaan toimittaja on edelleen otsikoinut uutisensa kirkuvasti ”Olen käyttänyt lääkäriäni huumediilerinä”. Kantelijan mukaan artikkelissa mainitaan porilainen narkomaani Matti (nimi keksitty), joka väittää kantelijan sanoneen asioita, joita hän ei varmasti ole kenellekään sanonut. Kantelijan
mukaan teksti on niin valheellista, että uskoo tämän ”Matin” olevan fiktiivinen hahmo, jolle on keksitty mahdollisimman ilkeämielinen tarina kerrottavaksi. Kantelijan mukaan hän ei ole tosiasiassa koskaan kieltänyt yhtäkään potilasta lopettamasta mitään lääkettä, jos tämä pärjää ilman sitä. Kantelijan mukaan muutkin hänen kannaltaan ikävät asiat ovat valetta. 

Kantelijan mukaan juttu on tarkoituksellisesti valetta, erittäin ilkeämielinen ja mustamaalaa Porin A-klinikkaa ja entistä lääkäriä eli kantelijaa ongelmassa, johon kenelläkään maailmassa ei ole ”viisastenkiveä”. Kantelijan mukaan vanha sanonta on oikeassa tässäkin asiassa ”Kaikki on helppoa sille, jonka ei tarvitse tehdä sitä”, ja kun ei ole mitään vastuutakaan.

Satakunnan Kansa 8.3.2017

Kantelijan mukaan artikkelissa ”Porin päihdehuollosta vaaditaan selvitystä” Suomen päihderiippuvaiset ry vaatii selvitystä, miksi Porin päihdehuollon valvontaa on vuosia laiminlyöty. Kantelijan mukaan tämä artikkeli jauhaa edellisten tapaan samoja vääriä tietoja. Lisäksi siinä esitetään vihjaava kysymys potilaiden kuolinsyyn tutkimisesta. Kantelijan mukaan mitään valvontaa ei ole laiminlyöty mutta maallikot eivät sitä halua ymmärtää. ”Suomessa on lait ja asetukset ja virkakoneisto, joka jatkuvasti on ollut valppaana kaikki vuosikymmenet. Asioihin ei ole puututtu, koska ei ole ollut syytä puuttua.”

18.3.2017 julkaistusta omasta kannanotostaan kantelija toteaa seuraavaa:

”Oman kannanottoni sain Satakunnan Kansan Mielipide-palstalle vasta 18.3.2017, koska päätoimittaja ei suostunut julkaisemaan kannanottoni ensimmäisen kappaleen yhtä lausetta muodossa: ”Satakunnan Kansan toimittaja sai taannoin virheellisiä tietoja luotettavan tuntuisilta tahoilta ja ilmeisesti siksi erehtyi kirjoittamaan minusta muutamia vähemmän mairittelevia uutisartikkeleita, joita sitten lehdessä ja uutisten yhteydessä kommentoitiin puolesta ja vastaan kai sata kertaa.” Jotta sain sen lehteen, se piti muuttaa muotoon: ”Satakunnan Kansa teki taannoin muutamia minua koskevia vähemmän mairittelevia uutisartikkeleita, joita sitten lehdessä ja uutisten yhteydessä kommentoitiin puolesta ja vastaan kai sata kertaa.” Tästäkin tuli useamman päivän viivästys.

Kannanottoni julkaiseminen paransi hiukan mainettani, mutta se ei poista syytetyn ja mustamaalatun leimaa, jonka Satakunnan Kansan artikkelit pysyvästi aiheuttivat.”

Päätoimittajan vastaus 8.9.2017

Päätoimittaja Tomi Lähdeniemen mukaan toisin kuin hän kantelijalle sähköpostissa 10. maaliskuuta kirjoitti, toimitus yritti tavoitella kantelijaa heti 21. helmikuuta julkaistun uutisen jälkeen. Toimittaja Ville Hammarberg tavoitteli kantelijaa kysyäkseen hänen kantaansa. Häntä ei kuitenkaan tavoitettu, vaikka puhelinnumeron oikeellisuus varmistettiin kaupungin sähköisestä puhelinluettelosta.

Päätoimittajan mukaan tätä ennen toimituksella ei ollut tietoa päihdelääkärin henkilöllisyydestä. Satakunnan Kansan ensimmäinen uutinen perustuu täysin Porin perusturvalautakunnalta saatuun selvitykseen, joka on julkinen asiakirja. Selvitys on Porin A-klinikan ja Porin psykososiaalisten palvelujen päällikön tekemä ja hän on yksilöinyt pitkäaikaisen ongelman liittyvän nimenomaan A-klinikalla toimineen päihdelääkärin toimiin, mikä on aiheuttanut vakavia ongelmia koko terveydenhuoltojärjestelmälle ja jopa ihmisten turvallisuudelle.  

Päätoimittajan mukaan lääkärin nimi tuli toimituksen tietoon vasta useamman uutisen julkaisemisen jälkeen huhupuheiden perusteella, minkä jälkeen toimittaja yritti saada haastattelua kyseiseltä lääkäriltä, mutta tuloksetta. Asiaan on reagoitu heti, kun lääkärin nimi on ollut toimituksen tiedossa.

Päätoimittajan mukaan kantelija lähestyi häntä sähköpostilla 9. maaliskuuta, jolloin aloitettiin keskustelu kantelijan kanssa uutisoinnin mahdollisista virheistä. ”Ongelmallista oli, että kantelija sekoitti keskenään omat näkemyksensä ja uutisoinnissa esitetyt faktat ja toisten esittämät mielipiteet. Kantelija tulkitsee asiaa omasta näkökulmastaan ja pitää siitä eroavia tietoja väärinä. Kantelija ei kuitenkaan pysty perustelemaan, miten hänen väittämänsä virheelliset tiedot ovat vääriä. Kantelija on sitä mieltä, että hänen toiminnassaan ei ole mitään moitittavaa, toista mieltä ovat muun muassa Porin perusturvalautakunta, Porin psykososiaalisten palvelujen päällikkö, Porin perusturvan terveys- ja sairaalapalvelujen johtaja sekä Addiktum Oy:n toimitusjohtaja ja päihdepsykiatri.”

Päätoimittajan mukaan kantelijalle tarjottiin mahdollisuutta esittää näkemyksenä haastattelussa tai vaihtoehtoisesti vastineessa sähköpostissa 10. maaliskuuta. Kantelija lähetti vastineen 15. maaliskuuta, jolloin vastineen sisällöstä käytiin keskustelua, koska kantelija väitti uutisointia virheelliseksi, mutta ei halunnut yksilöidä väittämiään ja leimasi SK:n haastattelemia asiantuntijoita ”luotettavan tuntuisiksi tahoiksi”. Yhdessä sovittujen muutosten jälkeen vastine julkaistiin kantelijan halusta hänen nimellään 18. maaliskuuta.

Päätoimittajan mukaan kantelija kokee vahvasti, että hänet on uutisoinnista tunnistettavissa. Toimituksen näkemys asiasta on täysin eri. Uutisoinnissa ei välity minkäänlaisia kuvailuja tai luonnehdintoja, jotka voitaisiin yhdistää kantelijaan. Uutisoinnissa kerrotaan vain päihdelääkäristä, mutta se ei ole mitenkään yksilöitävissä tai kohdennettavissa kantelijaan. Kantelijan henkilöllisyys selvisi lukijoille vasta, kun kantelijan vastine julkaistiin.

 

 

Ratkaisu

 

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

Satakunnan Kansa kertoi viidessä laajassa jutussaan noin kolmen viikon aikana A-klinikan päihdelääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Lääkäriä ei kuultu yhdessäkään jutussa, mutta hän sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen.

Lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista, koska paikkakunnan A-klinikalla toimi vain yksi lääkäri. Neuvosto toteaa, että otsikoille löytyi juttujen sisällöstä riittävästi katetta, eikä neuvostolla ole perusteita arvioida, että haastateltavilla olisi ollut hyötymistarkoitus. Haastateltavien asema tuotiin jutuissa selvästi ilmi. 

Neuvoston kuitenkin toteaa, että lääkäri joutui jutuissa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Tämän vuoksi häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti. Näin ei kuitenkaan tehty. Lääkäriä yritettiin tavoittaa ainoastaan ensimmäisen jutun ilmestymisen jälkeen hänen työnumerostaan, vaikka lehden tiedossa oli, että hän oli jäänyt eläkkeelle.

Neuvosto toteaa, että koko juttusarja perustui yhden tunnistettavan henkilön toiminnan voimakkaaseen kritisoimiseen eikä häntä siitä huolimatta käytännössä edes pyritty tavoittamaan.

Neuvoston mukaan lehti laiminlöi samanaikaisen kuulemisen ja julkisuus oli niin kielteistä, ettei pelkkä oman kannanoton julkaiseminen riittänyt korjaamaan samanaikaisen kuulemisen laiminlyöntiä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Satakunnan Kansa on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 21 ja antaa sille huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Aapo Parviainen, Jyrki Huotari, Hannu Helineva, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Venla Mäntysalo, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi-Lahdenvesi ja Maria Swanljung.

Tämä päätös on avattu 751 kertaa