PÄÄTÖKSET

Langettava 6825/SL/18
Kymen Sanomat

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Kymen Sanomat julkaisi uutisen, jossa oli olennainen asiavirhe. Lehti jätti virheen korjaamatta vaikka se sai siitä tiedon.

Vapauttava 6818/MTV/18
MTV

Ihmisarvon kunnioittaminen, yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

MTV julkaisi verkkosivuillaan uutisen, jossa kerrottiin, että kuuro oli tuomittu laittomasta uhkauksesta. Kuulovammaisuutta ei käsitelty halventavasti ja siitä kertominen oli perusteltua tapauksen ymmärtämisen vuoksi. Kantelija saattoi olla lähipiirinsä tunnistettavissa, mutta se ei ollut tekoon nähden kohtuutonta.

Langettava 6787/R/18
Radio Classic

Piilomainonta

Radio esitti mainoksen, jota ei ollut erotettu toimituksellisesta aineistosta Journalistin ohjeiden edellyttämällä tavalla.

Vapauttava 6743/YLE/18
Yle

Otsikko, olennainen asiavirhe, totuudenmukainen tiedonvälitys

Yle julkaisi verkkosivuillaan Jemenin sotaa käsittelevän jutun. Jutussa ei ollut olennaista asiavirhettä, kun siinä tehtiin tulkinta YK-johtajan kannanotosta.

Vapauttava 6742/YLE/18
Yle

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, samanaikainen kuuleminen

Yle julkaisi toimittajansa kolumnin, jossa toimittaja puolusteli epäasiallista käyttäytymistään kritisoimalla tunnistettavissa olevaa henkilöä. Jutussa ei kuitenkaan ollut olennaisia asiavirheitä. Siinä ei myöskään ollut välttämätöntä kuulla kritiikin kohteeksi joutunutta henkilöä samanaikaisesti, koska kyseessä oli kulttuurikritiikkiin rinnastuva mielipideteksti, jossa kommentoitiin aiemmin julkisuudessa käytyä keskustelua. 

Langettava 6738/SL/17
Kaleva

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi sivun kokoisen mainoksen, jota ei ollut merkitty mainokseksi.

Vapauttava 6737/SL/17
Kymen Sanomat

Lähdesuoja

Lehti julkaisi joulupukkina kauppakeskuksessa esiintyneen henkilön nimen kuvatekstissä. Kysymys siitä, oliko lähdesuojasta sovittu, jäi epäselväksi.

Langettava 6734/SL/17
Kauppalehti

Olennainen asiavirhe, virheen korjaaminen, lähdekritiikki, otsikko

Lehti julkaisi verkkosivuillaan jutun, joka käsitteli kriittisesti verotusta koskevia tuomioistuinratkaisuja. Jutussa haastateltu asianajaja oli edustanut jutussa käsitellyn riidan osapuolta. Tätä ei tuotu esille jutussa. Jutussa ei ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6730/SL/17
STT

Tietojen tarkistaminen, lähdekritiikki, uutistapahtuman seuraaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

STT teki ja välitti asiakkailleen uutisen, jota se täydensi saatuaan aiheesta lisätietoa. Alkuperäisessä uutisessa ei ollut olennaista asiavirhettä, joka STT:n olisi pitänyt oikaista.

Langettava 6723/SL/17
Helsingin Sanomat

Virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja painetussa lehdessään jutun, jossa väitettiin, että uusia antibiootteja ei ole kehitteillä. Lehti oikaisi juttuaan vasta seitsemän ja puoli viikkoa sen jälkeen, kun se oli saanut aiheesta oikaisupyynnön.

Vapauttava 6718/SL/17
Savon Sanomat

Kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, journalistinen päätösvalta, olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi pääkirjoituksen, jossa arvioitiin vaihtoehtoisia hoitomuotoja ja yhden tunnistettavissa olevan lääkärin toimintaa. Pääkirjoitus oli tavanomaista yhteiskunnallista arviointia, eikä siinä ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6717/YLE/17
Yle

Otsikko, virheen korjaus, olennainen asiavirhe

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, joka jäi katsottavaksi Ylen verkkopalvelussa. Ohjelman otsikolle löytyi sisällöstä kate, eikä otsikossa ollut olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6714/SL/17
Aamulehti

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan junaliikennettä käsittelevän jutun. Jutussa viitattiin Veturimiesten liittoon yleisilmaisulla ”veturinkuljettajien liitto”. Ilmaisun ”pääluottamusmies” sijaan käytettiin ilmaisua ”pääluottamushenkilö”. Tiedotusvälineellä oli oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Ne eivät olleet olennaisia asiavirheitä.

Vapauttava 6713/AL/17
Suomen Kuvalehti

Totuudenmukainen tiedonvälitys, virheen korjaus, erittäin kielteinen julkisuus, nimi rikosuutisessa

Lehti kertoi kantelijan henkilöllisyyden, kun hän oli saanut syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen. Se oli perusteltua asian yhteiskunnallisen merkityksen, henkilön keskeisen roolin ja rikossyytteen vakavuuden vuoksi. Jutussa ei ollut asiavirheitä.

Langettava 6711/PL/17
Länsi-Uusimaa

Virheen korjaaminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan jutun, jossa oli useita nimivirheitä. Suurin osa niistä oli huolimattomuudesta johtuneita kirjoitusvirheitä. Nämä olivat epätarkkuuksia, joiden korjaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa. Yksi nimivirheistä oli kuitenkin olennainen asiavirhe, jota lehti ei ollut korjannut asianmukaisesti. 

Langettava 6710/SL/17
Ilta-Sanomat

Olennainen asiavirhe

Lehti julkaisi verkkosivuillaan kommenttikirjoituksen, jossa väitettiin, että yli 50 000 euron tuloilla palkankorotus voi verotuksen progressiivisuuden vuoksi muuttua palkanalennukseksi. Jutussa väitettiin myös, että pääkaupunkiseudulla asuva perhe maksaa maailman kovinta tuloveroa ja asumisen hintaa. Nämä olivat olennaisia asiavirheitä, joita lehti ei oikaisupyynnöstä huolimatta korjannut. Äänestyspäätös 9–4. Päätöksen lopussa eriävä mielipide.

Vapauttava 6709/AL/17
Seura

Yksityiselämän suoja, rikosepäillyn tunnistaminen

Lehti kertoi verkkosivuillaan ja printtiversiossaan veropetosepäilystä, joka kohdistui suuren suomalaiskonsernin omistajaan. Henkilö oli jutusta tunnistettavissa. Se oli perusteltua henkilön aseman ja asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.

 

Langettava 6704/YLE/17
Yle

Lähdesuoja, totuudenmukainen tiedonvälitys, olennainen asiavirhe, sepitteellinen aineisto

Ylen MOT lähetti televisiossa ohjelman, jossa esitettiin väite, jonka paikkansapitävyyttä ei perusteltu ohjelmassa. Myöhemmin väitteen paikkansapitävyyttä perusteltiin ainoastaan yhden nimeämättömän lähteen arviolla. Väite esitettiin ohjelmassa tosiasiana, vaikka kyse oli lähteen mielipiteestä. Tämä oli olennainen asiavirhe, joka olisi pitänyt korjata.

Langettava 6700/YLE/17
YLE

Totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkistaminen, olennainen asiavirhe, virheen korjaus

Ylen MOT-toimitus julkaisi verkkosivuillaan lobbaamista käsittelevän jutun. Jutussa julkaistiin 74 nimen lista eduskunnassa runsaasti vierailleista henkilöistä. Yle ei ollut tarkistanut kaikkien listalla olevien henkilöllisyyksiä niin hyvin kuin se olisi voinut, ja lista sisälsi virheitä. Yleisölle ei kerrottu virheistä riittävän tarkasti.

Vapauttava 6689/SL/17
Karjalainen

Piilomainonta, mainonnan merkitseminen

Lehti julkaisi verkkosivuillaan natiivimainoksen. Se oli merkitty Journalistin ohjeiden mukaisesti.

<< 1 2 3 4 5 6 7 8  ... >> 

Langettava 6548/SL/17

Vastaaja: Satakunnan Kansa

Asia: Erittäin kielteinen julkisuus, samanaikainen kuuleminen, oma kannanotto, totuudenmukainen tiedonvälitys, tietojen tarkastaminen, lähdekritiikki, otsikko

Ratkaistu: 18.10.2017

Lehti kertoi viidessä laajassa jutussa noin kolmen viikon aikana lääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Julkisuus oli erittäin kielteistä ja lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista. Häntä ei siitä huolimatta kuultu yhdessäkään jutussa, eikä edes pyritty uskottavasti tavoittelemaan. Kantelija sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen. Hän joutui kuitenkin niin kielteisen julkisuuden kohteeksi, ettei oma kannanotto riittänyt sitä korjaamaan.

 

Kantelu 3.4.2017

Kantelu kohdistuu seuraaviin Satakunnan Kansan 21.2.-8.3.2017 printtiversiossaan julkaisemiin juttuihin:

”Lääkäri jakoi päihdelääkkeitä kuin karkkia”. Sen yhteydessä julkaistu toimittajan kommentti ”Antelias lääkäri loi aikapommin” ja näiden yhteinen kansinosto ”Lääkkeitä liian löyhästi päihderiippuvaisille”.

”Porin perusturva jatkaa sopimusta Addiktumin kanssa” 

”Päihdetilanteen purkamisella kiire” 

”Olen käyttänyt lääkäriäni huumediilerinä” 

”Porin päihdehuollosta vaaditaan selvitystä”

Kantelijan mukaan Satakunnan Kansa uutisoi täysin yllättäen ja häneltä mitään kysymättä häntä koskevia valheellisia ja herjaavia artikkeleita ajalla 21.2.–8.3.2017. Kantelijan mukaan hänet ja hänen yli kahdenkymmenen vuoden työnsä Porin ainoana päihdepotilaiden lääkärinä ”lynkattiin” mahdollisimman ilkeämielisesti ja järjestelmällisesti Satakunnan Kansan toimesta. Artikkelit olivat luettavissa sekä paperilehdissä että www.satakunnankansa.fi -nettisivuilla, josta ne levisivät muille nettisivuille ja Facebookiin.

Kantelijan mukaan toimittajan rienaavat artikkelit häntä kohtaan ovat erittäin epäreiluja, koska lääkärinä hän ei voi puolustautua selittämällä potilaskohtaisia tekemisiään ja miten on missäkin tapauksessa toiminut ja millä perusteilla. Kantelijan mukaan jopa yleisemmällä tasolla eri potilasryhmistä puhuminen olisi monessa tapauksessa potilaita loukkaavaa ja leimaavaa. Kantelijan mukaan hän on koko työuransa ajan noudattanut lakeja ja asetuksia eikä hänen työnsä tekemistä ole valvovien viranomaisten taholta moitittu.

Seuraavassa kantelijan kuvaukset Satakunnan Kansan tekemistä artikkeleista ja virheellisistä tiedoista perusteluineen:

Satakunnan Kansa 21.2.2017

”Satakunnan Kansan etusivulle oli painettu ”Lääkkeitä liian löyhästi päihderiippuvaisille” ja edelleen ”Porin A-klinikan lääkäri määräsi potilailleen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä”. Sisäsivulla jo otsikko huutaa ”Lääkäri jakoi päihdelääkkeitä kuin karkkia” ja täsmennetään, että kyse on A-klinikan entisestä lääkäristä eli minusta, joka hoidin sitä virkaa ainoana lääkärinä lähes 24 vuotta.”

Kantelijan mukaan toimittaja luuli vapautuvansa kaikesta vastuusta, kun ei maininnut artikkelissa lainkaan kantelijan nimeä. ”Mutta vaikutus oli aivan sama kuin olisi maininnut. Olen Porissa ja Satakunnassa erittäin tunnettu henkilö työni kautta. Minut tuntevat kaikki seudun sosiaali- ja terveysalan työntekijät, apteekkien henkilökunta, lukuisten virastojen ja laitosten työntekijät ja
tuhannet potilaat ja heidän omaisensa. Porissa on ehkä joku, joka ei tunne minua mutta hänen ystävänsä kyllä tuntee. Henkilöllisyyteni siis paljastui jo samassa uutisartikkelissa sekä viimeisellekin tietämättömälle heti nettisivuilla samojen uutisten yleisökommenteista, joissa mainittiin sekä etu- että sukunimeni.”

Kantelijan mukaan jo pääotsikossa hänestä tehtiin syyllinen, ja artikkelissa asiat ovat hänen nähdäkseen lähes pelkästään ilkeämieliseksi väännettyä valetta ja toisen käden tietoa ja tulkinnat vääriä, eivätkä otsikot vastaa sisältöä. ”Tiedot toimittaja on saanut Porin perusturvalautakunnan kokouksen 22.2.2017 esityslistalta, kohdan 15 liitteestä ”Päihdelääkärisopimuksen jatkaminen”, jossa lisätietojen antajaksi mainitaan Porin psykososiaalisten palvelujen päällikkö Matti Järvinen. Kantelija epäilee, että Järvisellä ei ollut pätevyyttä arvioida kantelijan työhön liittyviä asioita. 

Kantelijan mukaan toimittajan oma kommentti on otsikoitu: ”Antelias lääkäri loi aikapommin”. Kantelijan mukaan se on vale. Kantelija toteaa, että hän porrasti reseptit loppumaan vähitellen liukuvasti viime elokuusta ensi kesäkuuhun, jottei pommia tulisi. Kommentissa on kantelijan mukaan ”kuulemma”-tyyppisiä vihjailuja, kuten ”lääkärin antelias lääkepolitiikka on ollut jopa syy muuttaa Poriin”. 

Kantelijan katsoo, että toimittajan kohuartikkelilla ja ”Päihdelääkärisopimuksen jatkaminen” -esityksen tekstillä seinää vasten asetettu Porin perusturvalautakunta päättikin jo samassa 22.2. pidetyssä kokouksessa hyväksyä jatkosopimuksen Addiktum Oy:n kanssa, jonka omistaja-toimitusjohtaja on psykiatri Antti Mikkonen. 

Kantelijan mukaan toimittaja ei huomannut taloudellista kytköstä 300 000 euron ja entisen lääkärin mustamaalauksen välillä, vaan lähti ilman lähdekritiikkiä, ja varsinkin kantelijalta kysymättä kirjoittamaan mustamaalaavaa, kantelijan mukaan perätöntä kohuartikkeliaan. Kantelija epäilee, että Päihdelääkärisopimuksen jatkaminen -esityksen teksti ei olut Porin psykososiaalisten palvelujen päällikön Matti Järvisen vaan Addiktumin omistajan Antti Mikkosen tekemä ja että Mikkosella oli asiaan valtava taloudellinen intressi.

Satakunnan Kansa 23.2.2017

Kantelijan mukaan kyseisessä lehdessä on uutinen otsikolla ”Porin perusturva jatkaa sopimusta Addiktumin kanssa”. Artikkelissa ei mainita tekijää, mutta siinä on toimittajan käyttämiä sanontoja ja että Päihdelääkärisopimuksen jatkaminen -esityksen toisen allekirjoittajan Anna-Liisa Koiviston sanomaksi on laitettu kaksi lainausta. Kantelijan mukaan Anna-Liisa Koivisto luotti Matti Järviseen ja siksi vähintäänkin jonkin verran erehtyi sanomisissaan. Kantelijan mukaan myöhemmin, 7.3.2017 puhelinkeskustelun aikana, Koivisto pahoitteli tietämättömyyttään.

Satakunnan Kansa 24.2.2017

Kantelijan mukaan toimittajan kirjoittamassa artikkelissa on otsikko ”Päihdetilanteen purkamisella on kiire”, jossa Addiktum Oy:n psykiatri Antti Mikkonen edelleen moittii ja arvostelee entisen lääkärin työskentelyä. Kantelijan mukaan Mikkonen esittää puolueetonta asiantuntijaa asiassa, josta hänen yrityksensä hyötyy.  Kantelijan mukaan toimittaja ei näe asiassa mitään taloudellista riippuvuutta ja hyötymistarkoitusta, joka saattaisi vaikuttaa Mikkosen sanomisiin ja luotettavuuteen tietolähteenä. Kantelijan mukaan Mikkonen hurskastelee asioissa ja sanoo jopa, ettei halua spekuloida – mutta spekuloi kuitenkin. ”Addiktum Oy on työskennellyt puoli vuotta ”korjaamalla lääkehoitoja” ja onnistunut kehittämään jo valtavan väkivallan riskin, jota ei ennen ollut – mutta lukijahan ei osaa sitä niin päin ajatella.”

Satakunnan Kansa 1.3.2017

Kantelijan mukaan toimittaja on edelleen otsikoinut uutisensa kirkuvasti ”Olen käyttänyt lääkäriäni huumediilerinä”. Kantelijan mukaan artikkelissa mainitaan porilainen narkomaani Matti (nimi keksitty), joka väittää kantelijan sanoneen asioita, joita hän ei varmasti ole kenellekään sanonut. Kantelijan
mukaan teksti on niin valheellista, että uskoo tämän ”Matin” olevan fiktiivinen hahmo, jolle on keksitty mahdollisimman ilkeämielinen tarina kerrottavaksi. Kantelijan mukaan hän ei ole tosiasiassa koskaan kieltänyt yhtäkään potilasta lopettamasta mitään lääkettä, jos tämä pärjää ilman sitä. Kantelijan mukaan muutkin hänen kannaltaan ikävät asiat ovat valetta. 

Kantelijan mukaan juttu on tarkoituksellisesti valetta, erittäin ilkeämielinen ja mustamaalaa Porin A-klinikkaa ja entistä lääkäriä eli kantelijaa ongelmassa, johon kenelläkään maailmassa ei ole ”viisastenkiveä”. Kantelijan mukaan vanha sanonta on oikeassa tässäkin asiassa ”Kaikki on helppoa sille, jonka ei tarvitse tehdä sitä”, ja kun ei ole mitään vastuutakaan.

Satakunnan Kansa 8.3.2017

Kantelijan mukaan artikkelissa ”Porin päihdehuollosta vaaditaan selvitystä” Suomen päihderiippuvaiset ry vaatii selvitystä, miksi Porin päihdehuollon valvontaa on vuosia laiminlyöty. Kantelijan mukaan tämä artikkeli jauhaa edellisten tapaan samoja vääriä tietoja. Lisäksi siinä esitetään vihjaava kysymys potilaiden kuolinsyyn tutkimisesta. Kantelijan mukaan mitään valvontaa ei ole laiminlyöty mutta maallikot eivät sitä halua ymmärtää. ”Suomessa on lait ja asetukset ja virkakoneisto, joka jatkuvasti on ollut valppaana kaikki vuosikymmenet. Asioihin ei ole puututtu, koska ei ole ollut syytä puuttua.”

18.3.2017 julkaistusta omasta kannanotostaan kantelija toteaa seuraavaa:

”Oman kannanottoni sain Satakunnan Kansan Mielipide-palstalle vasta 18.3.2017, koska päätoimittaja ei suostunut julkaisemaan kannanottoni ensimmäisen kappaleen yhtä lausetta muodossa: ”Satakunnan Kansan toimittaja sai taannoin virheellisiä tietoja luotettavan tuntuisilta tahoilta ja ilmeisesti siksi erehtyi kirjoittamaan minusta muutamia vähemmän mairittelevia uutisartikkeleita, joita sitten lehdessä ja uutisten yhteydessä kommentoitiin puolesta ja vastaan kai sata kertaa.” Jotta sain sen lehteen, se piti muuttaa muotoon: ”Satakunnan Kansa teki taannoin muutamia minua koskevia vähemmän mairittelevia uutisartikkeleita, joita sitten lehdessä ja uutisten yhteydessä kommentoitiin puolesta ja vastaan kai sata kertaa.” Tästäkin tuli useamman päivän viivästys.

Kannanottoni julkaiseminen paransi hiukan mainettani, mutta se ei poista syytetyn ja mustamaalatun leimaa, jonka Satakunnan Kansan artikkelit pysyvästi aiheuttivat.”

Päätoimittajan vastaus 8.9.2017

Päätoimittaja Tomi Lähdeniemen mukaan toisin kuin hän kantelijalle sähköpostissa 10. maaliskuuta kirjoitti, toimitus yritti tavoitella kantelijaa heti 21. helmikuuta julkaistun uutisen jälkeen. Toimittaja Ville Hammarberg tavoitteli kantelijaa kysyäkseen hänen kantaansa. Häntä ei kuitenkaan tavoitettu, vaikka puhelinnumeron oikeellisuus varmistettiin kaupungin sähköisestä puhelinluettelosta.

Päätoimittajan mukaan tätä ennen toimituksella ei ollut tietoa päihdelääkärin henkilöllisyydestä. Satakunnan Kansan ensimmäinen uutinen perustuu täysin Porin perusturvalautakunnalta saatuun selvitykseen, joka on julkinen asiakirja. Selvitys on Porin A-klinikan ja Porin psykososiaalisten palvelujen päällikön tekemä ja hän on yksilöinyt pitkäaikaisen ongelman liittyvän nimenomaan A-klinikalla toimineen päihdelääkärin toimiin, mikä on aiheuttanut vakavia ongelmia koko terveydenhuoltojärjestelmälle ja jopa ihmisten turvallisuudelle.  

Päätoimittajan mukaan lääkärin nimi tuli toimituksen tietoon vasta useamman uutisen julkaisemisen jälkeen huhupuheiden perusteella, minkä jälkeen toimittaja yritti saada haastattelua kyseiseltä lääkäriltä, mutta tuloksetta. Asiaan on reagoitu heti, kun lääkärin nimi on ollut toimituksen tiedossa.

Päätoimittajan mukaan kantelija lähestyi häntä sähköpostilla 9. maaliskuuta, jolloin aloitettiin keskustelu kantelijan kanssa uutisoinnin mahdollisista virheistä. ”Ongelmallista oli, että kantelija sekoitti keskenään omat näkemyksensä ja uutisoinnissa esitetyt faktat ja toisten esittämät mielipiteet. Kantelija tulkitsee asiaa omasta näkökulmastaan ja pitää siitä eroavia tietoja väärinä. Kantelija ei kuitenkaan pysty perustelemaan, miten hänen väittämänsä virheelliset tiedot ovat vääriä. Kantelija on sitä mieltä, että hänen toiminnassaan ei ole mitään moitittavaa, toista mieltä ovat muun muassa Porin perusturvalautakunta, Porin psykososiaalisten palvelujen päällikkö, Porin perusturvan terveys- ja sairaalapalvelujen johtaja sekä Addiktum Oy:n toimitusjohtaja ja päihdepsykiatri.”

Päätoimittajan mukaan kantelijalle tarjottiin mahdollisuutta esittää näkemyksenä haastattelussa tai vaihtoehtoisesti vastineessa sähköpostissa 10. maaliskuuta. Kantelija lähetti vastineen 15. maaliskuuta, jolloin vastineen sisällöstä käytiin keskustelua, koska kantelija väitti uutisointia virheelliseksi, mutta ei halunnut yksilöidä väittämiään ja leimasi SK:n haastattelemia asiantuntijoita ”luotettavan tuntuisiksi tahoiksi”. Yhdessä sovittujen muutosten jälkeen vastine julkaistiin kantelijan halusta hänen nimellään 18. maaliskuuta.

Päätoimittajan mukaan kantelija kokee vahvasti, että hänet on uutisoinnista tunnistettavissa. Toimituksen näkemys asiasta on täysin eri. Uutisoinnissa ei välity minkäänlaisia kuvailuja tai luonnehdintoja, jotka voitaisiin yhdistää kantelijaan. Uutisoinnissa kerrotaan vain päihdelääkäristä, mutta se ei ole mitenkään yksilöitävissä tai kohdennettavissa kantelijaan. Kantelijan henkilöllisyys selvisi lukijoille vasta, kun kantelijan vastine julkaistiin.

 

 

Ratkaisu

 

JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

JO 10: Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JO 15: Otsikoille, ingresseille, kansi- ja kuvateksteille, myyntijulisteille ja muille esittelyille on löydyttävä sisällöstä kate.

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.

Satakunnan Kansa kertoi viidessä laajassa jutussaan noin kolmen viikon aikana A-klinikan päihdelääkärin määränneen holtittomasti päihdekäyttöön soveltuvia lääkkeitä. Lääkäriä ei kuultu yhdessäkään jutussa, mutta hän sai julkaista oman kannanoton juttusarjan päättymisen jälkeen.

Lääkäri oli selvästi tunnistettavissa jutuista, koska paikkakunnan A-klinikalla toimi vain yksi lääkäri. Neuvosto toteaa, että otsikoille löytyi juttujen sisällöstä riittävästi katetta, eikä neuvostolla ole perusteita arvioida, että haastateltavilla olisi ollut hyötymistarkoitus. Haastateltavien asema tuotiin jutuissa selvästi ilmi. 

Neuvoston kuitenkin toteaa, että lääkäri joutui jutuissa erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Tämän vuoksi häntä olisi pitänyt kuulla samanaikaisesti. Näin ei kuitenkaan tehty. Lääkäriä yritettiin tavoittaa ainoastaan ensimmäisen jutun ilmestymisen jälkeen hänen työnumerostaan, vaikka lehden tiedossa oli, että hän oli jäänyt eläkkeelle.

Neuvosto toteaa, että koko juttusarja perustui yhden tunnistettavan henkilön toiminnan voimakkaaseen kritisoimiseen eikä häntä siitä huolimatta käytännössä edes pyritty tavoittamaan.

Neuvoston mukaan lehti laiminlöi samanaikaisen kuulemisen ja julkisuus oli niin kielteistä, ettei pelkkä oman kannanoton julkaiseminen riittänyt korjaamaan samanaikaisen kuulemisen laiminlyöntiä.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Satakunnan Kansa on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 21 ja antaa sille huomautuksen.

 

Ratkaisun tekivät:
Elina Grundström (pj), Aapo Parviainen, Jyrki Huotari, Hannu Helineva, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Venla Mäntysalo, Ulla Virranniemi, Arja Lerssi-Lahdenvesi ja Maria Swanljung.

Tämä päätös on avattu 1676 kertaa